Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)
Mielipiteitä? Ovat 20 ja toinen lapsi tulossa. Luoja päättää lapsiluvun.
Kommentit (10127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse korkeakoulutettu. Kyllä minkä tahansa tieteenalan yliopisto-opintoihin sisältyy olennaisesti se, että osaa hakea tietoa itse ja on valmis kyseenalaistamaan opetetun. Tämä oppi huipentuu opinnäytetyöhön eli graduun. Mitä pidemmälle opinnoissa mennään, niin tämä vain korostuu. Väitöskirjassa pitää jo pystyä tuottamaan jotain aivan uutta tieteen alalle.
Sen vuoksi, ketään ja mitään aliarvioimatta, on minusta peruste ihmetellä erityisesti korkeakoulutettua vlnaista. Joka ei hanki teologista tietoa itse eikä kyseenalaista opetettua. Tämä on minun mielipiteeni.
Olen myös korkeakoulutettu. Minun työssäni ihmisiä arvotetaan tehdyn työn, ei arvomaailman perusteella. Korkeakoulutetun naisen pitäisi olla niin avarakatseinen, ettei kollegan erilainen maailma
"JokuHäh? Etkö tiennyt, että sivuja voi selata taaksepäin? 😄"
Korkeakoulutettu selaamassa vauvapalstan viestejä useita kymmeniä sivuja taaksepäin!
Kuulostaa todella uskottavalta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituisen vaikeaa näyttää olevan myöntää asioiden syy/seuraus suhdetta.
Hävettää myöntää, myös minä ollessani vl valehtelin itselleni, etten halua katsoa elokuvia, tai katsoa televisiota.
Tosiasioiden myöntäminen on kuulemma viisauden alku, ja voin sen kokemuksen perusteella kertoa olevan näin.
Eli älkää valehdelko itsellenne, ja muille valehtelu on turha. Ei kukaan usko teidän noudattavan kieltoja koska haluatte, oikeaa syytä ikävä kyllä kuvaa parhaiten sen yhden toistama aivopesu.
Kyllä, minäkin olin aivopesty
Koet niin, koska usko sydämessäsi kuoli. Ei se sen kummempaa ole.
Usko televisiokieltoon?
Kuulostaa kyllä todella typerältä, mikä ihmeen uskonkappale on televisio- tai elokuvakielto?
Tässä taas pätee se toteamus, että "turhaan heittelet helmiä sioille". Hukkaan menevät.
Vinkkejä palstan käyttöön:
Täällä on hakutoiminto.
Ikkunan voi jättää auki ja palata siihen myöhemmin.
Koet niin, koska usko sydämessäsi kuoli. Ei se sen kummempaa ole.
Usko televisiokieltoon?
Kuulostaa kyllä todella typerältä, mikä ihmeen uskonkappale on televisio- tai elokuvakielto?
"Tässä taas pätee se toteamus, että "turhaan heittelet helmiä sioille". Hukkaan menevät."
Tämä alkuperäisen viestin kirjoittaja ei kertonut mitään uskostaan, mistä voit tietää hänen uskon kuolleen?
Hän kertoi vain muutoksesta suhtautumisessa näihin kieltoihin. Itse en ala arvailla mitään, mitä hän ei kertonut.
Tämä keskustelu on pyörinyt kuukausia palstan otsikoissa. Itsekään en ole osallistunut tähän välillä sataan sivuun, helposti tämän halutessaan löytää.
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on pyörinyt kuukausia palstan otsikoissa. Itsekään en ole osallistunut tähän välillä sataan sivuun, helposti tämän halutessaan löytää.
Tietysti te jotka "asutte" täällä osaatte etsiä, sellainen henkilö joka ei vietä aikaa täällä ei voi edes koko ketjuun törmätä kuin sattumalta.
Itse löysin vasta nyt kun jo lähes 200 sivua on kirjoitettu.
Tuo lainaus ei toimi. Kysyttiin, että näyttävätkö naiset Suviseuroissa alistetuilta.
En nyt tiedä, mitä tuolla haettiin. Ovatko hymyttömiä ja puettu säkkiin vai mitä? Juu, eivät siinä mielessä näytä.
Siinä mielessä kyllä, että istuvat kuuntelemassa, kun vain miehet puhuvar.
Onko miesten puhumisessa lähtökohtaisesti jotain vikaa? Pitäisikö kaikkien puhujien olla naisia? Mikä jakauma olisi ok?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse korkeakoulutettu. Kyllä minkä tahansa tieteenalan yliopisto-opintoihin sisältyy olennaisesti se, että osaa hakea tietoa itse ja on valmis kyseenalaistamaan opetetun. Tämä oppi huipentuu opinnäytetyöhön eli graduun. Mitä pidemmälle opinnoissa mennään, niin tämä vain korostuu. Väitöskirjassa pitää jo pystyä tuottamaan jotain aivan uutta tieteen alalle.
Sen vuoksi, ketään ja mitään aliarvioimatta, on minusta peruste ihmetellä erityisesti korkeakoulutettua vlnaista. Joka ei hanki teologista tietoa itse eikä kyseenalaista opetettua. Tämä on minun mielipiteeni.
Olen myös korkeakoulutettu. Minun työssäni ihmisiä arvotetaan tehdyn työn, ei arvomaailman perusteella. Korkeakoulutetun naisen pitäisi olla niin avarakatseinen, ettei kollegan erilainen maailmankatsomus häntä häiritse. Työ tehdään työnä,
Enhän minä itseäni kehunut vaan kollegoitani.
Vierailija kirjoitti:
Onko miesten puhumisessa lähtökohtaisesti jotain vikaa? Pitäisikö kaikkien puhujien olla naisia? Mikä jakauma olisi ok?
Miksi noin aggressiivinen suhtautuminen? Jos kaikki puhujat olisivat kuvitellusti naisia, tilanne olisi toki ihan yhtä vääristynyt kuin nyt. Mitään jakaumaa ei voi sanoa, mutta nyky- yhteiskunnassa on todella outo tilanne, että toinen sukupuoli on kokonaan suljettu pois eikä sen ääni kuulu lainkaan.
Se ääni ei siis kuulu, vaikka lähes jokainen puhuja on aviomies ja isä? En ole koskaan kuullut puhuttavan muuta kuin arvostavasti ja kunnioittavasti naisista ja lapsista. Saisi puhuja aika pian lähteä, jos alkaisi puhua muuta. Seurakunta seuraa jatkuvasti, että puhuja puhuu sen suulla.
Vierailija kirjoitti:
Se ääni ei siis kuulu, vaikka lähes jokainen puhuja on aviomies ja isä? En ole koskaan kuullut puhuttavan muuta kuin arvostavasti ja kunnioittavasti naisista ja lapsista. Saisi puhuja aika pian lähteä, jos alkaisi puhua muuta. Seurakunta seuraa jatkuvasti, että puhuja puhuu sen suulla.
Kaipa ne naiset osaisivat itsekin puhua eikä vain miesten suulla? Sitä paitsi, kyllä tässä maailmassa on asioita, joita vain toinen nainen tajuaa ja ymmärtää.
Emmehän me nyt muussakaan elämässä ajattele, että riittää kun isä tai mies puhuu!
Naiset puhuvat naisten asioista naisten omissa illoissa. Seurapuheet ovat verrannollisia jumalanpalvelukseen.
En tajua, miksi minun pitäisi haluta toimia "pappina". Eihän miehistäkään tuossa tehtävässä ole kuin harvat, tehtäväänsä siunatut. Eli myös ei-puhujamiesten näkökulma jää pois?
Vierailija kirjoitti:
Se ääni ei siis kuulu, vaikka lähes jokainen puhuja on aviomies ja isä? En ole koskaan kuullut puhuttavan muuta kuin arvostavasti ja kunnioittavasti naisista ja lapsista. Saisi puhuja aika pian lähteä, jos alkaisi puhua muuta. Seurakunta seuraa jatkuvasti, että puhuja puhuu sen suulla.
Miten siinä kuuluu muu kuin miehen ääni jos mies puhuu? Mies voi puhua seuroissa vaikka isänä olemisesta ja se on arvokasta. Koskaan kukaan ei kuitenkaan puhu vaikka äitinä olemisesta ja miten se kokemus on vaikuttanut ajatuksiin. Ei sitä voi mies kertoa. Se on iso puute. En ymmärrä, miten ette sitä kaipaa. Hyvä se olisi siis miestenkin tämäntapaisia asioita kuulla eli vastaus ei ole: onhan naistenillat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
What aboutismi taas voimissaan, kun vedotaan siihen, että eihän ne muutkaan naiset kyseenalaista opetettua vaikka evlutkirkossa.
Tähän sanon, että heillä/ meillä ei ole juurikaan samoja aiheita kyseenalaistaa asioita.
Aivopestyn kommentti.
Sori, oli ihan pakko.
Anteeksi, mutta en ymmärrä kommenttiasi ollenkaan.
Kerrataanko taas, mikä ero on asioilla " en halua" ja " en saa".
Miten niin kukaan ei koskaan puhu äitinä olemisesta? Itse asiassa puhuu ja puhuu siitä arvostaen ja sen raskauden ja vastuullisuuden tiedostaen. Ja toisaalta, onko "jumalanpalveluksen" paikka puhua tuolla tasolla? Naisten iltojen lisäksi miehillä on omansa ja joskus niissäkin puhutaan vaimon huomioimisesta. Ja moni käy avioliittoleireillä, jossa puhutaan avioliitosta ja vanhemmuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Naiset puhuvat naisten asioista naisten omissa illoissa. Seurapuheet ovat verrannollisia jumalanpalvelukseen.
En tajua, miksi minun pitäisi haluta toimia "pappina". Eihän miehistäkään tuossa tehtävässä ole kuin harvat, tehtäväänsä siunatut. Eli myös ei-puhujamiesten näkökulma jää pois?
Kyse ei ole sinusta, jos ja kun et halua toimia puhujana/pappina vaan niistä vlnaisista, jotka haluavat, mutta eivät saa eivätkä voi.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin kukaan ei koskaan puhu äitinä olemisesta? Itse asiassa puhuu ja puhuu siitä arvostaen ja sen raskauden ja vastuullisuuden tiedostaen. Ja toisaalta, onko "jumalanpalveluksen" paikka puhua tuolla tasolla? Naisten iltojen lisäksi miehillä on omansa ja joskus niissäkin puhutaan vaimon huomioimisesta. Ja moni käy avioliittoleireillä, jossa puhutaan avioliitosta ja vanhemmuudesta.
Millä tasolla? Anteeks etten nyt äkkiä osaa kehittää esimerkkiä saarnasta, jossa vaikka äitiyden näkökulma yhdistyy Raamatun tutkiskeluun. Olen kyllä kuullut sellaisia, loistavia saarnoja.
Sekö teille tosiaan riittää, että mies puhuu äitinä olemisesta? Siis ihan vain esimerkiksi. Monta muuta aihetta tulee mieleen. En voi keksiä muuta selitystä kuin, että ihminen ei osaa välttämättä kaivata sitä, mitä ei ole koskaan ollutkaan.
What aboutismi taas voimissaan, kun vedotaan siihen, että eihän ne muutkaan naiset kyseenalaista opetettua vaikka evlutkirkossa.
Tähän sanon, että heillä/ meillä ei ole juurikaan samoja aiheita kyseenalaistaa asioita.