Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)

Vierailija kirjoitti:

Lestadiuksen kätilötytär muuten erosi miehestään. 😆 Mies meni uusiin naimisiin ja sai vielä kaksi lasta uuden vaimon kanssa. Hyvin onnistui uskon alkuaikoina, sittemmin on keksitty uskossa että erota ei voi ja elävän leski ei voi avioitua uudelleen.

Nyt kyllä taas vääristellään asioita, leskeksi jäänyt lestadiolainen voi kyllä avioitua uudelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea ymmärtää, miksi niin kauheasti herättää tunteita se, että Lars Levi Lestadiuksen lapset eivät pääsääntöisesti olleet innokkaita lisääntyjiä? 

Esimerkiksi MyHeritageen voi palvelun tilanneet tehdä haun haluamastaan ihmisestä, ja sieltä saa parissa sekunnissa kaikki mahdolliset saatavilla olevat tiedot henkilöstä. Kyllä ne kirkonkirjat on niin kuin ne on, vaikka vl kuinka muuta väittäisi.

Nyt puhuttiin edelleen Genistä, joka ei kaikkia jälkipolvia täydellisesti kerro. Ihmisellä voi olla paljon enemmän lapsia tai lastenlapsia mitä kyseinen sivusto kertoo.

Jonkun Lestadiuksen lapsimäärä taas on ihan kummallinen asia vedota, sillä hän voisi olla täysin lapseton tai lapsenlapseton. Ei vanhoillislestadiolaisuuteen kuulu se, että kaikilla on lapsia tai lastenlapsia laisinkaan. Ei lastenlasten määrä ole mitenkään omassa päätäntäva

Lastenlasten määrä kuvastaa sitä, kuinka on onnistunut omat lapsensa kasvattamaan ja ovatko nämä oikeassa uskossa pysyneet. Eli se kuvastaa hyvinkin sitä miten hyvin on uskonelämästään suoriutunut. Se jolla on eniten voittaa. 😉

Vierailija kirjoitti:

Olen törmännyt Päivämies-lehteen ensimmäisen kerran OYS:n kardiologisella osastolla, kun vietin siellä joka päivä aikaa isäni ollessa siellä potilaana. Siellä päivähuoneessa kulutin joskus myös aikaa kun isä oli jossakin ja silloin luin ajanvietteenä ihan kaiken mitä siellä oli luettavaa, myös ne tupakastavieroituslappuset. Päivämies oli kyllä hauskaa luettavaa, en ole mitään vastaavaa muualla kokenut.

Minusta on jotenkin alhaista, että vl:t lähettävät tuon lehden tilauksen ilmaiseksi OYS:iin, koska siinähän ajatuksena on nimenomaan tehdä käännytystyötä sairauden vuoksi herkässä tilassa oleviin. 

Ehkä enemminkin siinä on ajatuksena, että osastolla olevat lestadiolaiset potilaat voivat lukea sitä ja saada lohdutusta, kun ei pääse seuroihin tai muiden lestadiolaisten yhteyteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lestadiuksen kätilötytär muuten erosi miehestään. 😆 Mies meni uusiin naimisiin ja sai vielä kaksi lasta uuden vaimon kanssa. Hyvin onnistui uskon alkuaikoina, sittemmin on keksitty uskossa että erota ei voi ja elävän leski ei voi avioitua uudelleen.

Nyt kyllä taas vääristellään asioita, leskeksi jäänyt lestadiolainen voi kyllä avioitua uudelleen. 

Nimenomaan leskeksi jäänyt voi avioitua uudelleen. Mutta tässä oli kyse eronneesta ihmisestä (elävän leski, ilmaus ei ilmeisesti ole sinulle tuttu), ja hän voi avioitua uudelleen vasta kun ex-puolisosta aika jättää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut Päivämiestä ja AINA siinä mainitaan jokaisen paremman vl-miehen kuolinilmoituksessa, kuinka monta lasta ja lastenlasta hänellä on suurena ansiona. Ei nyt hupsita, jälkeläisten lukumäärä on vl-piireissä suuri ansio. Naiset pääsevät kirjoittamaan sinne tekstaripalstalle, ja siellä alkaa kommentit tyyliin Näin 14 lapsen äitinä olen sitä mieltä, että

Voiko enää kommentointi alhaisemmaksi ja halveksivammaksi mennä? Kun mieheni kuoli, suurella ilolla ja ylpeydellä mainitsin lapset ja lastenlapset kuolinilmoituksessa. Ja jokainen heistä jäi isää ja pappaa kaipaamaan. Eikä mieheni edes ollut mikään ns. parempi mies, tavallinen duunari vain mutta Jumalan armosta osallinen. Pikkuhiljaa sitä rupeaa käsittämään, kuinka ilkeitä ihmiset voivat olla.

Oletko sekoittanut kuolinilmoitukset ja muistokirjoitukset päässäsi? Muistokirjoituksessa on usein tapana mainita lastenlasten määrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea ymmärtää, miksi niin kauheasti herättää tunteita se, että Lars Levi Lestadiuksen lapset eivät pääsääntöisesti olleet innokkaita lisääntyjiä? 

Esimerkiksi MyHeritageen voi palvelun tilanneet tehdä haun haluamastaan ihmisestä, ja sieltä saa parissa sekunnissa kaikki mahdolliset saatavilla olevat tiedot henkilöstä. Kyllä ne kirkonkirjat on niin kuin ne on, vaikka vl kuinka muuta väittäisi.

Nyt puhuttiin edelleen Genistä, joka ei kaikkia jälkipolvia täydellisesti kerro. Ihmisellä voi olla paljon enemmän lapsia tai lastenlapsia mitä kyseinen sivusto kertoo.

Jonkun Lestadiuksen lapsimäärä taas on ihan kummallinen asia vedota, sillä hän voisi olla täysin lapseton tai lapsenlapseton. Ei vanhoillislestadiolaisuuteen kuulu se, että kaikilla on lapsia tai lastenlapsia laisinkaan. Ei lastenl

Vähänpä sitten tiedät. Uskovalla ihmisellä ei ole välttämättä yhtään lastenlasta, oli ne lapset mitä tahansa. 

Uskovalla ihmisellä ei välttämättä ole yhtään lastenlasta. Hyvällä uskovaisella niitä on kuitenkin ainakin toistasataa.

Vierailija kirjoitti:

Uskovalla ihmisellä ei välttämättä ole yhtään lastenlasta. Hyvällä uskovaisella niitä on kuitenkin ainakin toistasataa.

Väitätkö, että ihminen pystyy itse päättämään että saa 10 lasta? Jännästi kuitenkin lestadiolaisten joukossa on paljon lapsettomia, eikä ne ole yhtään sen vähempi arvoisia siinä joukossa. Katsos kun ihminen ei voi omalle biologialleen mitään. Lapsettomuushoidoissa käyvät ne joiden omalletunnolle se sopii, mutta sekään ei takaa että saat yhtä ainoatakaan lasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lestadiuksen kätilötytär muuten erosi miehestään. 😆 Mies meni uusiin naimisiin ja sai vielä kaksi lasta uuden vaimon kanssa. Hyvin onnistui uskon alkuaikoina, sittemmin on keksitty uskossa että erota ei voi ja elävän leski ei voi avioitua uudelleen.

Nyt kyllä taas vääristellään asioita, leskeksi jäänyt lestadiolainen voi kyllä avioitua uudelleen. 

Nimenomaan leskeksi jäänyt voi avioitua uudelleen. Mutta tässä oli kyse eronneesta ihmisestä (elävän leski, ilmaus ei ilmeisesti ole sinulle tuttu), ja hän voi avioitua uudelleen vasta kun ex-puolisosta aika jättää. 

Kylläpä voi, jos avioeropaperit on allekirjoitettu kuten muillakin uudelleen avioituneilla. Joskus voi tulla tilanteita että on vaan pakko erota, esim väkivaltainen puoliso tms

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lestadiuksen kätilötytär muuten erosi miehestään. 😆 Mies meni uusiin naimisiin ja sai vielä kaksi lasta uuden vaimon kanssa. Hyvin onnistui uskon alkuaikoina, sittemmin on keksitty uskossa että erota ei voi ja elävän leski ei voi avioitua uudelleen.

Nyt kyllä taas vääristellään asioita, leskeksi jäänyt lestadiolainen voi kyllä avioitua uudelleen. 

Nimenomaan leskeksi jäänyt voi avioitua uudelleen. Mutta tässä oli kyse eronneesta ihmisestä (elävän leski, ilmaus ei ilmeisesti ole sinulle tuttu), ja hän voi avioitua uudelleen vasta kun ex-puolisosta aika jättää. 

Kylläpä voi, jos avioeropaperit on allekirjoitettu kuten muillakin uudelleen avioituneilla. Joskus voi tulla tilanteita että on vaan pakko erota, esim väk

Ei, silloinkaan ei voi ottaa avioeroa, mutta asumusero tulee kyllä kysymykseen.

Lestadiuksen ensimmäinen lapsi on muuten syntynyt kolme kuukautta häiden jälkeen. Hupsistakeikkaa. Avioliitto 1.4.1827 ja tytär syntyi 9.7.1827.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskovalla ihmisellä ei välttämättä ole yhtään lastenlasta. Hyvällä uskovaisella niitä on kuitenkin ainakin toistasataa.

Väitätkö, että ihminen pystyy itse päättämään että saa 10 lasta? Jännästi kuitenkin lestadiolaisten joukossa on paljon lapsettomia, eikä ne ole yhtään sen vähempi arvoisia siinä joukossa. Katsos kun ihminen ei voi omalle biologialleen mitään. Lapsettomuushoidoissa käyvät ne joiden omalletunnolle se sopii, mutta sekään ei takaa että saat yhtä ainoatakaan lasta. 

Juu, toki on lapseton lestadiolaisnainen ihan samanarvoinen äiti-ihmisen kanssa, älä nyt viitsi.

Yleensä uskonnoissa ollaan tosi iloisia siitä, jos joku liikkeen ulkopuolinen osoittaa minkäänlaista kiinnostusta uskoa tai sen julkaisuja kohtaan. Mutta vl:t häpeävät uskoaan ja on ihan loukkaus, jos joku ulkopuolinen lukee heidän lehteään saati sitä kommentoi. Kyllä minä tykkään lukea myös Jehovan todistajien julkaisuja (niitä ylpeästi kannetaan välillä ihan ovelle asti), nekin on hauskoja mutta Päivämies on kyllä vielä hauskempi.

Ärsyttävää, kun tuo lainaus ei toimi aina niin kuin sen pitäisi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä uskonnoissa ollaan tosi iloisia siitä, jos joku liikkeen ulkopuolinen osoittaa minkäänlaista kiinnostusta uskoa tai sen julkaisuja kohtaan. Mutta vl:t häpeävät uskoaan ja on ihan loukkaus, jos joku ulkopuolinen lukee heidän lehteään saati sitä kommentoi. Kyllä minä tykkään lukea myös Jehovan todistajien julkaisuja (niitä ylpeästi kannetaan välillä ihan ovelle asti), nekin on hauskoja mutta Päivämies on kyllä vielä hauskempi.

Tietysti häpeävät, niin häpeäisin myös itse. Samoin myös pedofiilit häpeävät kertoa olevansa pedofiilejä. Omien joukossa sitä häpeää ei tietenkään ole, ovathan he silloin samanlaisia. Erilaisuutta monesti hävetään, oli syytä tai ei. 

Jossain on menty toisenlaiseen äärimmäisyyteen, esim. homous on joillekin jopa ylpeyden aihe. Onko se hyvä vai huono asia, ei se mielestäni mikään korostettava asia pitäisi kuitenka

Ei voi, koska homous on Raamatun mukaankin synti ja häpeä.

Totta kai voi erota, juridisesti myös. Ja usein se on myös välttämätöntä. Suurin osa taitaa kuitenkin välttää uudelleen avioitumista, jos edellinen puoliso on vielä elossa. 

Joku jo aiemmin kirjoitti, että en yhtään ihmettele miksi arkailevat kertoa uskostaan, kun saavat niin paljon paskaa niskaan jos kertovat. Mielestäni se ei kuitenkaan kerro häpeästä, vaan itsensä suojelemisesta. En itsekään kertoisi jos tietäisin, että siitä seuraisi syrjimistä ja selän takana puhumista ja jopa suoraan haukkumista. 

Siis vl juuret on pietismissä, pietismin luterilaisuudessa, luterilaisuuden katolisessa kirkossa, katolisen kirkon alkukirkossa. Yksinkertaistettuna näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi, koska homous on Raamatun mukaankin synti ja häpeä.

Mitä ei voi, kun lainauksessa ei näy mihin vastasit?

 

Kysyttiin, että voiko samaa sukupuolta oleva pari elää vlyhteisössä. En tiedä, kysyttiinkö tosissaan ottaen huomioon,että liikkeen Raamatun tulkinta on kaikista konservatiivisinta, mitä mistään löytyy. 

Vierailija kirjoitti:

Jos vielä mikään asia tässä maailmassa on valkoisen heteromiehen valtakunta, niin se on vanhoillislestadiolainen liike. Ei etnisiä vähemmistöjä, ei seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Ei naisia häiritsemässä seuroja puheillaan tai johtopaikoilla. 

Ihan mahtavaa

 Eiku...

Jos joku meinaa poiketa ruodusta...

"SRK-lestadiolaisuuden johdon kaikkea päätöksentekoa hallitsee suunnaton pelko liikkeen hajoamisesta, jos mielipiteenvapaus sallittaisiin.

Tästä syystä SRK:n johtokunta ja valtaosa puhujista pitää kiinni pakollisesta yksimielisyydestä kynsin hampain. Yksimielisyys on priorisoitu niin voimallisesti, ettei sen  ylläpitämisessä kaihdeta yksityisten ihmisten rankkaakaan painostamista.

Käytännössä menettely tunnetaan ns. hoitokokouksina. (Toisin kuin aikoinaan 1970-luvulla, hoitaminen kohdistuu nykyisin yleensä yksittäiseen henkilöön eikä niitä pidetä enää kaikissa tapauksissa koko rauhanyhdistyksen yhteisön läsnä ollessa, vaan tavallisesti pienemmällä porukalla.) 

Tämä on paljastunut viime aikoina myös nuorten teologien keskusteluyrityksessä sallia vanhoillislestadiolaisille naisille työskentely papin virassa. SRK.n johtokunta ja puhujienkokous tyrehdyttivät teologien ja nuorten akateemisten vanhoillislestadiolaisten maltillisesti käynnistämän keskustelun tylysti alkuunsa.  Ainakin yksi eteläsuomalainen lestadiolaispappi on asetettu puhujakieltoon useita tunteja kestäneen hoitokokouksen jälkeen.

Muutama vuosi sitten oululainen lestadiolainen pappi esitti julkisuudessa toivomuksen siitä, että herätysliikkeessä alettaisiin keskustella ja selvittää lähihistorian tapahtumia, ns. hoitokokouksia. SRK:n johto hyllytti papin liikkeen rippikoulupapin tehtävästä. Takavuosina SRK:n työvaliokunta saattoi käydä suoraviivaisesti painostamaan jopa lehdistöä.

Hajaantumisen pelko eli ns.  eriseura-kortti on usein ennenkin halvaannuttanut aidon keskustelun ja tuhonnut mahdollisuuden tuoda esiin asiallisessa ja tasavertaisessa keskustelussa perusteluita erilaisille näkökannoille.  Tähän törmätään usein myös yksityisissä keskusteluissa herätysliikkeen sisällä. Toimittaja Topi Linjama on todennut  blogissaan: Viimeistään eriseura-korttiin ja sen sisältämään tunnelataukseen tyssää kaikki asiallinen keskustelu."

Lainaus jutusta, Omat polut:keskuskomiteassa tapahtuu kaksi anteeksipyyntöä.