Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan tuo lestadiolaisuus on tylsää. Ainoa ilo ja hauskuus on jos tulee lapsi per vuosi.

Millaista on sellaisen ihmisen elämä, joka ehtii arvioida muiden elämää tylsäksi? Luulen, että jos oma elämä on tasapainossa ja siinä on sisältöä, ei ehdi muiden elämää miettiä.

Kysymys lestadiolaisille: kiinnostaa, millä perusteella valitsette lapsille nimiä? Joskus kuulin, että jotkut lestadiolaiset antavat todella persoonallisia etunimiä lapsilleen. Yleensä olen kuitenkin törmännyt perinteisiin raamatullisiin nimiin, tyyliin Luukas, Maria, Aaron jne.

Ainakin omalla kohdalla lasten nimiä miettiessä huomasin, että monet nimet oli jo ns. varattuja eli lähipiirissä käytössä. Teillä on paljon sukulaisia, niin annatteko myös samoja nimiä kuin lasten serkuilla tms vai valitsetteko aina uudet nimet? :)

Vierailija kirjoitti:

Kysymys lestadiolaisille: kiinnostaa, millä perusteella valitsette lapsille nimiä? Joskus kuulin, että jotkut lestadiolaiset antavat todella persoonallisia etunimiä lapsilleen. Yleensä olen kuitenkin törmännyt perinteisiin raamatullisiin nimiin, tyyliin Luukas, Maria, Aaron jne.

Ainakin omalla kohdalla lasten nimiä miettiessä huomasin, että monet nimet oli jo ns. varattuja eli lähipiirissä käytössä. Teillä on paljon sukulaisia, niin annatteko myös samoja nimiä kuin lasten serkuilla tms vai valitsetteko aina uudet nimet? :)

Onhan noita kalenterissa vielä nimiä riittänyt. :)

Jotkut nimet tulevat aikaisemmilta sukupolvilta ja sukupuusta löytyykin tosi kauniita nimiä.

Sen verran valikoiva kuitenkin olen, että lähtökohtaisesti en halua lapsella olevan kymmentä nimikaimaa samalla luokalla. Enkä toki laita samoja nimiä kuin läheisillä ystävillä tai sukulaisilla on.

offtopic, mutta olin aina kouluaikana kade, kun monilla lestoilla oli tosi kauniita sukunimiä meilläpäin. sellaisia luontoaiheisia, kuten juuri tuo kangastie. itse olin vaan tylsä nen-päätteinen.

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten johtuu, että lestadiolaiset aina sanoo, ettei heiltä ole kielletty mitään/mitään sääntöjä ei ole, mutta sitten kuitenkin sanotaan, että lestadiolainen ei halua tanssia/kuunnella rytmimusiikkia/juoda alkoholia tms? Varmasti osa lestadiolaisista haluaisi tehdä noita asioita, mutta sitten tuota haluamista pidetään syntinä.

Niimpä. Säännöistä puhuminen kuulostaa negatiiviselta, joten halutaan puhua halusta ja omantunnon mukaan toimimisesta. Mielestäni on selvää, että tietyt asiat ovat sääntöjä, koska ei kenenkään omatunto ilman ympäristön vaikutusta kasvaisi esimerkiksi tanssittomuuteen. Pienet lapset usein tanssivat luonnostaan musiikin tahtiin. Sama pätee varmasti moneen muuhun asiaan, mikä on kiellettyä vanhoillislestadiolaisilla. Tottakai siihen, että niistä asioista tulee synnintunto, tarvitaan yhteisöä sääntöineen.

Tämä perustuu omaan kokemukseeni, enkä ole ainakaan kuullut, että kellään ihmisellä luonnostaan tuntuisi synniltä ja kaduttaisi tanssia, meikata tms. Aikuinen/nuori ihminen voi jo perustella niitä sillä, että ne vievät kauemmaksi jumalasta, mutta lapsi ei kyllä sellaistakaan vielä ymmärrä.

ex-vl

Vierailija kirjoitti:

Kysymys lestadiolaisille: kiinnostaa, millä perusteella valitsette lapsille nimiä? Joskus kuulin, että jotkut lestadiolaiset antavat todella persoonallisia etunimiä lapsilleen. Yleensä olen kuitenkin törmännyt perinteisiin raamatullisiin nimiin, tyyliin Luukas, Maria, Aaron jne.

Ainakin omalla kohdalla lasten nimiä miettiessä huomasin, että monet nimet oli jo ns. varattuja eli lähipiirissä käytössä. Teillä on paljon sukulaisia, niin annatteko myös samoja nimiä kuin lasten serkuilla tms vai valitsetteko aina uudet nimet? :)

Minäkin olen huomannut että monilla lestadiolaisperheiden lapsilla on hieman erikoisempia nimiä. Olen itsekin siis lestadiolainen. Olen ajatellut että se saattaa johtua esim siitä että lapsia on perheissä ja suvuissa paljon, niin halutaan nimellä yksilöidä jokainen lapsi erityisesti. Toki myös se vaikuttaa minkälaiset nimet on muotia ja mitä nimiä kuulee ympärillään.

Omat lapseni ovat saaneet perinteiset, osittain suvussa kulkeneet nimet, lasteni nimet ovat tyyliä Vuokko, Aamu, Armas jne. Olemme pyrkineet siihen että serkuilla ei olisi samaa nimeä mutta esim mummuni toinen nimi Matilda on toisena nimenä minun tyttärelläni ja lisäksi kahden serkkuni tyttärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys lestadiolaisille: kiinnostaa, millä perusteella valitsette lapsille nimiä? Joskus kuulin, että jotkut lestadiolaiset antavat todella persoonallisia etunimiä lapsilleen. Yleensä olen kuitenkin törmännyt perinteisiin raamatullisiin nimiin, tyyliin Luukas, Maria, Aaron jne.

Ainakin omalla kohdalla lasten nimiä miettiessä huomasin, että monet nimet oli jo ns. varattuja eli lähipiirissä käytössä. Teillä on paljon sukulaisia, niin annatteko myös samoja nimiä kuin lasten serkuilla tms vai valitsetteko aina uudet nimet? :)

Minäkin olen huomannut että monilla lestadiolaisperheiden lapsilla on hieman erikoisempia nimiä. Olen itsekin siis lestadiolainen. Olen ajatellut että se saattaa johtua esim siitä että lapsia on perheissä ja suvuissa paljon, niin halutaan nimellä yksilöidä jokainen lapsi erityisesti. Toki myös se vaikuttaa minkälaiset nimet on muotia ja mitä nimiä kuulee ympärillään.

Omat lapseni ovat saaneet perinteiset, osittain suvussa kulkeneet nimet, lasteni nimet ovat tyyliä Vuokko, Aamu, Armas jne. Olemme pyrkineet siihen että serkuilla ei olisi samaa nimeä mutta esim mummuni toinen nimi Matilda on toisena nimenä minun tyttärelläni ja lisäksi kahden serkkuni tyttärillä.

Itse en välitä kovin erikoisista nimistä, mutta makunsa kullakin. Silti joskus ihmetyttävät nämä yhdistelmät, joissa sukunimi on joku perinteinen Möttönen ja etunimi on luokkaa Yanessa. Törmäsin taannoin erääseen lestadiolaisperheeseen ja ai että heillä oli lapsilla virkistävän erilaiset nimet. Olivat siis valinneet lapsilleen nimiä, jotka ovat tällä hetkellä suosittuja 50- ja 60-luvulla syntyneiden keskuudessa. Lapset oli luokkaa Markku, Timo, Merja, Tuula jne. Ei varmasti tule koulukavereilla noita nimiä vastaan, mutta niminä ovat toki tuttuja.

Mutta onko sillä nyt niin merkitystä "sopiiko" lestadiolaistytön etunimi sukunimeen. Hänhän menee naimisiin hyvin nuorena ja ottaa perinteisesti miehen sukunimen!

Ihan yleisestikin ihmetyttänyt tämä suomalaisten "nimihysteria". Milloin pitää antaa "vanhojen ihmisten nimiä" lapsilleen, milloin ei pidä antaa, vierasperäiset kirjaimet on "niin voivoi" ja jotkut taas hakemalla hakevat kansainvälistä nimeä, lasten nimien on rimmattava vanhempien nimeen, sisarusten nimeen ja sukunimeen. Ihan kuin lapsuudenperhe pysyisi yhdessä asunnossa loppuiät ja kulkisi kimppana joka paikkaan.

Onko missään muussa maassa tätä vauhkoamista etunimistä!? En tarkoita etteikö vaikka dinosaurus-etunimenä aiheuttaisi hämmästystä, vaan ihan perusnimet. Pahoittelut, kun meni hieman ohi aiheen.

Onko Eeva raskaana?

Vierailija kirjoitti:

Mutta onko sillä nyt niin merkitystä "sopiiko" lestadiolaistytön etunimi sukunimeen. Hänhän menee naimisiin hyvin nuorena ja ottaa perinteisesti miehen sukunimen!

Ihan yleisestikin ihmetyttänyt tämä suomalaisten "nimihysteria". Milloin pitää antaa "vanhojen ihmisten nimiä" lapsilleen, milloin ei pidä antaa, vierasperäiset kirjaimet on "niin voivoi" ja jotkut taas hakemalla hakevat kansainvälistä nimeä, lasten nimien on rimmattava vanhempien nimeen, sisarusten nimeen ja sukunimeen. Ihan kuin lapsuudenperhe pysyisi yhdessä asunnossa loppuiät ja kulkisi kimppana joka paikkaan.

Onko missään muussa maassa tätä vauhkoamista etunimistä!? En tarkoita etteikö vaikka dinosaurus-etunimenä aiheuttaisi hämmästystä, vaan ihan perusnimet. Pahoittelut, kun meni hieman ohi aiheen.

Minusta tuntuu, että ainoa, joka tässä keskustelussa vauhkoaa etunimistä, olet sinä. Minusta keskustelu on ainakin täällä ollut asiallista. Joku kysyi nimien antamisesta ja jotkut vastasivat. Ei siinä sen kummempaa. Paljastat myös alentuvan asenteesi lestadiolaistyttöjä kohtaan. Siinäkin olisi parantamisen varaa.

Kun tässä keskustelussa on lestadiolaisia ilmeisesti useampikin. Mistä johtuu, että lestadiolaiset naiset ottavat ilmeisesti aina miehen sukunimen avioituessaan? En muista tavanneeni ketään lestadiolaista, joka olisi pitänyt oman sukunimensä tai ottanut yhdysnimen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys lestadiolaisille: kiinnostaa, millä perusteella valitsette lapsille nimiä? Joskus kuulin, että jotkut lestadiolaiset antavat todella persoonallisia etunimiä lapsilleen. Yleensä olen kuitenkin törmännyt perinteisiin raamatullisiin nimiin, tyyliin Luukas, Maria, Aaron jne.

Ainakin omalla kohdalla lasten nimiä miettiessä huomasin, että monet nimet oli jo ns. varattuja eli lähipiirissä käytössä. Teillä on paljon sukulaisia, niin annatteko myös samoja nimiä kuin lasten serkuilla tms vai valitsetteko aina uudet nimet? :)

Minäkin olen huomannut että monilla lestadiolaisperheiden lapsilla on hieman erikoisempia nimiä. Olen itsekin siis lestadiolainen. Olen ajatellut että se saattaa johtua esim siitä että lapsia on perheissä ja suvuissa paljon, niin halutaan nimellä yksilöidä jokainen lapsi erityisesti. Toki myös se vaikuttaa minkälaiset nimet on muotia ja mitä nimiä kuulee ympärillään.

Omat lapseni ovat saaneet perinteiset, osittain suvussa kulkeneet nimet, lasteni nimet ovat tyyliä Vuokko, Aamu, Armas jne. Olemme pyrkineet siihen että serkuilla ei olisi samaa nimeä mutta esim mummuni toinen nimi Matilda on toisena nimenä minun tyttärelläni ja lisäksi kahden serkkuni tyttärillä.

Myös luontonimet ovat suosittuja, kuten Malva, Aava, Kaisla, Lumi, Lilja, Pyry jne.

Monet raamatulliset nimet kuten Paulus, Aamos, Johannes, Tuomas, Elia, Elias, Eeli, Jeremia, Luukas, Joosua, Maria, Raakel, Daniel, Joose (en ole varma onko tämä Raamatusta), Rebekka.

Nimimuoti on hyvin vaihtelevaa, koska lapsia on niin monta. Nimiä on laidasta laitaan, mutta vähemmän on sellaisia Jadessa, Nico, Yasmin-tyyppisiä.

Vierailija kirjoitti:

Kun tässä keskustelussa on lestadiolaisia ilmeisesti useampikin. Mistä johtuu, että lestadiolaiset naiset ottavat ilmeisesti aina miehen sukunimen avioituessaan? En muista tavanneeni ketään lestadiolaista, joka olisi pitänyt oman sukunimensä tai ottanut yhdysnimen.

Noh, minäkin tunnen muutamia tyttönimensä säilyttäneitä ja useita yhdysnimeä käyttäviä. Eli se siitä ajatuksesta, että lestadiolaiset *aina* ottavat miehen sukunimen.

Itse ajattelen niin perinteisesti, että yhteinen sukunimikin yhdistää meidät perheeksi. On selkeää, kun kaikilla on sama sukunimi, me olemme me. Ja toisekseen, enpä juurikaan ole törmännyt kaksiosaiseen sukunimeen, jota voisi sanoa kauniiksi tai sointuvaksi. Minun tyttönimeni ja nykyinen sukunimeni ovat molemmat nen-päätteisiä, joten ei siitä kovin kaunis yhdistelmä olisi tullut.

Ja lakataan lyömästä näitä stereotyyppisiä leimoja lestadiolaisten otsaan, jooko? Lestadiolaiset sitä ja lestadiolaiset tätä. Mekin olemme yksilöitä.

Vierailija kirjoitti:

Onko Eeva raskaana?

Ei oo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tässä keskustelussa on lestadiolaisia ilmeisesti useampikin. Mistä johtuu, että lestadiolaiset naiset ottavat ilmeisesti aina miehen sukunimen avioituessaan? En muista tavanneeni ketään lestadiolaista, joka olisi pitänyt oman sukunimensä tai ottanut yhdysnimen.

Noh, minäkin tunnen muutamia tyttönimensä säilyttäneitä ja useita yhdysnimeä käyttäviä. Eli se siitä ajatuksesta, että lestadiolaiset *aina* ottavat miehen sukunimen.

Itse ajattelen niin perinteisesti, että yhteinen sukunimikin yhdistää meidät perheeksi. On selkeää, kun kaikilla on sama sukunimi, me olemme me. Ja toisekseen, enpä juurikaan ole törmännyt kaksiosaiseen sukunimeen, jota voisi sanoa kauniiksi tai sointuvaksi. Minun tyttönimeni ja nykyinen sukunimeni ovat molemmat nen-päätteisiä, joten ei siitä kovin kaunis yhdistelmä olisi tullut.

Ja lakataan lyömästä näitä stereotyyppisiä leimoja lestadiolaisten otsaan, jooko? Lestadiolaiset sitä ja lestadiolaiset tätä. Mekin olemme yksilöitä.

Ette halua stereotypisiä leimoja otsaan, vaikka monessa asiassa olette hyvin homogeeninen ryhmä? Jos vaikka 95 % lestadiolaisista naisista vaihtaa sukunimen avioituessaan, niin valitatte siitä, jos joku yleistää liki kaikkien tekevän noin. Teillä on paljon tapoja ja käytänteitä, joita noudattavat yhteisössänne lähes kaikki. Turha siitä on pahastua, että toinen sanoo sen ääneen.

Oletteko huomanneet, että vaikka lestadiolaisilla on paljon lapsia, ei lestadiolaisten määrä ole kuitenkaan räjähdysmäisesti kasvanut?

Esim. Suviseurojen kävijämäärä on pysynyt suunnilleen samana ainakin viimeiset 40 vuotta. Jonkin verran on toki vaihtelua ollut suuntaan ja toiseen, mutta 80 000 molemmin puolin se on pyörinyt.

Lestadiolaisuudessa on paljon lapsettomia sinkkuja, mutta ei heitä niin paljon ole, että se kompensoisi suurperheiden lapsiluvun kokonaan.

Todellisuus on se, että ex-lestadiolaisia on enemmän kuin lestadiolaisia.

Minulla olisi yksi pyyntö teille ketjussa oleville lestadiolaisille ja Ollelle ja Eevallekin, kun tätä keskustelua lukevat, kun tämä asia on joskus tullut heidän vlogissakin esille.

Itse suhtaudun lestadiolaisuuteen ja muihinkin vähemmistöihin avoimesti, mutta harmittaa eräs asia. Usein vähemmistöön kuuluvat valittavat, miten ulkopuolisilla on stereotypioita, ennakko-oletuksia ja jopa ihan vääriäkin luuloja ko. vähemmistöstä. Älkää suhtautuko näihin ihmisten asiallisiin kysymyksiin tai oletuksiin ikävästi. Eihän tuossa ole esimerkiksi sanottu, että nimiasioissa olisi jotenkin oikeaa tai väärää tapaa. Suurin osa ihmisistä ei tarkoita pahaa asiallisilla kysymyksillä tai vilpittömillä oletuksillaan, mitä heillä on. He eivät vain tiedä ko. asiasta enempää. Parasta peeärrää lestadiolaisuudelle olisi se, että noihin kysymyksiin ja ihmettelyihin vastattaisiin asiallisesti, eikä valitettaisi niistä. Kysymyksiin vastaaminen on loistava tapa kertoa lestadiolaisuudesta enemmän siitä kiinnostuneille.

Toivoisin myös, että muistaisitte, että ihmisillä on tapana stereotypioita aika monissa asioissa, eikä pelkästään lestadiolaisuuden kohdalla. Kyllähän suomalaisista ajatellaan ulkomailla usein, että "kaikki suomalaiset harrastavat talviurheilulajeja, rakastavat saunomista ja salmiakkia, ovat melko hiljaisia ja ryyppäävät." Todellisuudessa läheskään kaikki eivät tuohon kuvaukseen istu, mutta ei tuollaisesta kuvauksesta kannata suuttua. Ihan asiallisesti voi kuvata, että tuollaista kuulee, mutta meitä on monenlaisia ja avata sitten tilannetta enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko huomanneet, että vaikka lestadiolaisilla on paljon lapsia, ei lestadiolaisten määrä ole kuitenkaan räjähdysmäisesti kasvanut?

Esim. Suviseurojen kävijämäärä on pysynyt suunnilleen samana ainakin viimeiset 40 vuotta. Jonkin verran on toki vaihtelua ollut suuntaan ja toiseen, mutta 80 000 molemmin puolin se on pyörinyt.

Lestadiolaisuudessa on paljon lapsettomia sinkkuja, mutta ei heitä niin paljon ole, että se kompensoisi suurperheiden lapsiluvun kokonaan.

Todellisuus on se, että ex-lestadiolaisia on enemmän kuin lestadiolaisia.

Joskus luin karkean arvion, että n. puolet jättäisi liikkeen. Perhekoot ovat nykyisin monilla myös pienempiä, joten sekin selittää väkimäärän vähentymistä. Siihen en kyllä usko, kun jossain väitettin, että lestadiolaisuus häviäisi kokonaan 20-40 vuodessa, jos "ehkäisypakkoa" ei olisi. Kyllä liikkeen parissa on paljon siihen tyytyväisiä ihmisiä, joilla ei ole aikomustakaan erota liikkeestä. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla olisi yksi pyyntö teille ketjussa oleville lestadiolaisille ja Ollelle ja Eevallekin, kun tätä keskustelua lukevat, kun tämä asia on joskus tullut heidän vlogissakin esille.

Itse suhtaudun lestadiolaisuuteen ja muihinkin vähemmistöihin avoimesti, mutta harmittaa eräs asia. Usein vähemmistöön kuuluvat valittavat, miten ulkopuolisilla on stereotypioita, ennakko-oletuksia ja jopa ihan vääriäkin luuloja ko. vähemmistöstä. Älkää suhtautuko näihin ihmisten asiallisiin kysymyksiin tai oletuksiin ikävästi. Eihän tuossa ole esimerkiksi sanottu, että nimiasioissa olisi jotenkin oikeaa tai väärää tapaa. Suurin osa ihmisistä ei tarkoita pahaa asiallisilla kysymyksillä tai vilpittömillä oletuksillaan, mitä heillä on. He eivät vain tiedä ko. asiasta enempää. Parasta peeärrää lestadiolaisuudelle olisi se, että noihin kysymyksiin ja ihmettelyihin vastattaisiin asiallisesti, eikä valitettaisi niistä. Kysymyksiin vastaaminen on loistava tapa kertoa lestadiolaisuudesta enemmän siitä kiinnostuneille.

Toivoisin myös, että muistaisitte, että ihmisillä on tapana stereotypioita aika monissa asioissa, eikä pelkästään lestadiolaisuuden kohdalla. Kyllähän suomalaisista ajatellaan ulkomailla usein, että "kaikki suomalaiset harrastavat talviurheilulajeja, rakastavat saunomista ja salmiakkia, ovat melko hiljaisia ja ryyppäävät." Todellisuudessa läheskään kaikki eivät tuohon kuvaukseen istu, mutta ei tuollaisesta kuvauksesta kannata suuttua. Ihan asiallisesti voi kuvata, että tuollaista kuulee, mutta meitä on monenlaisia ja avata sitten tilannetta enemmän.

Minun mielestäni keskustelu täällä on ollut asiallista. Nimi- ym. asioihin on vastattu aivan asiallisesti.

Kaikista vähemmistöistä on liikkeellä stereotypioita. Kun joku jonkin asian keksii, toinen kertoo sen totena eteenpäin ja stereotypia on valmis. Siihen me kaikki syyllistymme.

Uskomme kannalta ei ole olennaista, minkä nimisiä lapsia meillä on, onko meillä kaksiosaiset sukunimet, millaisilla autoilla ajamme tai millaisessa talossa asumme jne. Ja näitä ei todellakaan voi yleistää, jokainen perhe/sinkku/yksinhuoltajaperhe toimii niissä ja monissa muissa asioissa omalla tavallaan. Komppaan aikaisempaa kommentoijaa, kun hän puhui stereotypioista.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko huomanneet, että vaikka lestadiolaisilla on paljon lapsia, ei lestadiolaisten määrä ole kuitenkaan räjähdysmäisesti kasvanut?

Esim. Suviseurojen kävijämäärä on pysynyt suunnilleen samana ainakin viimeiset 40 vuotta. Jonkin verran on toki vaihtelua ollut suuntaan ja toiseen, mutta 80 000 molemmin puolin se on pyörinyt.

Lestadiolaisuudessa on paljon lapsettomia sinkkuja, mutta ei heitä niin paljon ole, että se kompensoisi suurperheiden lapsiluvun kokonaan.

Todellisuus on se, että ex-lestadiolaisia on enemmän kuin lestadiolaisia.

80000 suviseurakävijää ei ole sama asia kuin lestadiolaisten lukumäärä. Tänäkin vuonna oli paljon ihmisiä, jotka joutuivat jäämään kotiin töiden, terveydentilan, vanhuuden, taloudellisen tilanteen jne. takia. Toisaalta sitten läheskään kaikki paikalla olleet eivät ole lestadiolaisia. Monet paikkakuntalaiset tulevat paikalle mielenkiinnosta tai uteliaisuudesta, hyvin monet lestadiolaisperheiden ei-lestadiolaiset nuoret ja nuoret aikuiset tulevat seuroihin, kun ovat tottuneet niin tekemään. Eli ilmoitetusta kävijämäärästä ei voi vetää suoraa johtopäätöstä lestadiolaisten määrästä. Onneksi kuitenkin noin moni pääsee ja tulee paikalle ja kaikki ovat yhtä lailla tervetulleita.