Mieheni haluaisi huudattaa lapsen uneen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se huudattaminen on aika vanhanaikainen tapa, näin toimittiin vielä 20v sitten kun sain esikoisen, hänestä on silti kasvanut täysin tasapainoinen nuori.

Nuoremmat lapset ovat meillä saaneet "tassuttelu" unikoulua. Ja tää iltatähti nukkuu vieressä vaikka on jo 5v, voit hommata oman sängyn sulle ja lapselle, jos kumppania häiritsee/ ei saa unta samassa sängyssä.

Lähtis siinä vaiheessa parisuhde jäähylle, jos kumppani ryhtyisi nukkumaan eri sängyssä kanssani.

Pelkäätkö nukkua ilman puolisoa, onko jatkuva puolison nukkumaan mennessäharjoittama vieressä makpilu viestinyt sinulle sen, että uni on pelottavaa?

Onko vika siis miehessä eikä lapsessa? Jätä se sika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole sinä samanlainen miestä kohtaan, älä reagoi mitenkään kun yrittää kommunikoida. Kysy sitten vaikka seuraavana päivänä miltä sellainen tuntuu.

Miehet yleensä kommunikoivat asiallisesti eivätkä vedä putkihuutoa ja itkupotkuraivareita niin kuin lapset.

Pitäisikö vauvan/taaperon siis osata jo kommunikoida samoin kuin aikuinen? Ja hallita tunteitaan täydellisesti?

Kyse on käytöksestä ja siihen suhtautumisesta. Käytös kertoo paljon ihmisestä. Vaikkapa itkupotkuraivarissa ei ole paljon järkeä takana sen paremmin lapsilla kuin aikuisillakaan.

Tunnekasvattajien perusvirhe on siinä, että he ajattelevat voivansa muuttaa lapsen pikkuaikuiseksi tämän tunnelätinän avulla.

Vierailija kirjoitti:

Ei lasta saa jättää yksin itkemään, tunnelukkoja siitä seuraa joita sitten aikuisena ihmetellään miksi tuntee noin tai ei tunne mitään. Lapsen itku on aina merkki että tarvii huolehtimista tai jotain muuta.

Mitään "tunnelukkoja" ei ole olemassa.

Huomaatko ap kuinka yleisiä persoonallisuushäiriöt ovat?

Kun kerrot mitä tahansa, niin nämä tyypit säntäävät omilla älyttömyyksillään vastaamaan.

Kun kerrot huolehtivasi lapsesi hyvin voinnista, niin he kertovat että sinun täytyy kaltoinkohdella lastasi jotta hänestä kasvaisi vähintään yhtä tunnevammaisia kuin nämä pätijät itse ovat.

Heistä ei ole reilua että joku saisi paremman lapsuuden kuin mitä itse saivat.

He vetävät keskustelua toiseen ääripäähän jotta erehtyisit luulemaan omia tapojasi huonoksi.

Ei kuitenkaan ole lapselle hyväksi elää tuollaisessa ympäristössä. Olkoon mies lapsen isä tai ei, niin miksi altistat lastasi väkivallalle ja emotionaaliselle kaltoinkohtelulle?

1v lasta ei vaan voi rakastaa ja helliä liikaa. Tee ap niin kuin sydän sanoo.

Seuraavan kerran kun mies on käymässä nukkumaan, pidät kunnolla meteliä. Katsotaan saako hän siinä sitten nukuttua. Tuo on ihan älytöntä että tahallaan metelöidään juuri kun joku nukkuu. Ei se lapsi kyllä siinä mitään opi. Meilläkin oli aina kotona jotain meteliä, mutta silti olen aika herkkäuninen. Enemmänkin tuli uniongelmia, kun ei anneta nukkua.

Vierailija kirjoitti:

Huomaatko ap kuinka yleisiä persoonallisuushäiriöt ovat?

Kun kerrot mitä tahansa, niin nämä tyypit säntäävät omilla älyttömyyksillään vastaamaan.

Kun kerrot huolehtivasi lapsesi hyvin voinnista, niin he kertovat että sinun täytyy kaltoinkohdella lastasi jotta hänestä kasvaisi vähintään yhtä tunnevammaisia kuin nämä pätijät itse ovat.

Heistä ei ole reilua että joku saisi paremman lapsuuden kuin mitä itse saivat.

He vetävät keskustelua toiseen ääripäähän jotta erehtyisit luulemaan omia tapojasi huonoksi.

Ei kuitenkaan ole lapselle hyväksi elää tuollaisessa ympäristössä. Olkoon mies lapsen isä tai ei, niin miksi altistat lastasi väkivallalle ja emotionaaliselle kaltoinkohtelulle?

Tunnekasvattajien mielestä ne ihmiset jotka eivät ole hurahtaneet tunnekasvatukseen ovat "tunnevammaisia" ja "väkivaltaisia kaltoinkohtelijoita".

Tämä menee vähän aiheen ohi eikä ehkä auta APtä mitenkään mutta kirjoitan kumminkin koska tästä aiheesta on täällä puhuttu. Mulla on ystävä joka nukutti lastaan parisängyssään. Makasivat siinä vierekkäin. Lapsi aina hypisteli äidin hiuksia ja nukahti siihen hypistelyyn lopulta, siihen meni noin tunti. Sitten lapsi siirrettiin omaan sänkyynsä. Pariskunta alkoi odottaa toista lastaan. Raskauden puolivälissä tämä äiti huomasi että apua, kuinka hän pärjää sitten kun on vastasyntynyt ja tämä pitkä nukutusrituaali. No ei sitten lopulta pärjännytkään kovin hyvin. Onnistui saamaan esikoisen nukahtamaan omaan sänkyynsä mutta kun vauva syntyi niin esikoinen taantui, kuten usein tapahtuu, ja nukkumaanmenosta tuli yhtä tuskaa.

Mitä yritän sanoa on se, että mieti tarkkaan minkälaisia nukutusrituaaleja haluat aloittaa koska on todennäköistä että saat jatkaa niitä pitkään, sopii se sinulle tai ei. Tämäkin lapsi olisi takuulla nukahtanut ok jos ei olisi koskaan saanut hypistellä äitinsä tukkaa iltaisin. Rutiinit ja rituaalit on ihan ok niin kauan kun ne toimivat ja sopivat sekä lapselle ja äidille /isälle pitkäaikaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Huomaatko ap kuinka yleisiä persoonallisuushäiriöt ovat?

Kun kerrot mitä tahansa, niin nämä tyypit säntäävät omilla älyttömyyksillään vastaamaan.

Kun kerrot huolehtivasi lapsesi hyvin voinnista, niin he kertovat että sinun täytyy kaltoinkohdella lastasi jotta hänestä kasvaisi vähintään yhtä tunnevammaisia kuin nämä pätijät itse ovat.

Heistä ei ole reilua että joku saisi paremman lapsuuden kuin mitä itse saivat.

He vetävät keskustelua toiseen ääripäähän jotta erehtyisit luulemaan omia tapojasi huonoksi.

Ei kuitenkaan ole lapselle hyväksi elää tuollaisessa ympäristössä. Olkoon mies lapsen isä tai ei, niin miksi altistat lastasi väkivallalle ja emotionaaliselle kaltoinkohtelulle?

Tunnekasvatuksella kasvatetaan koko ajan mt-ongelmaisempia ihmisiä.

Ei asioita kannata tehdä vaikeampia kuin niiden tarvitsee olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaatko ap kuinka yleisiä persoonallisuushäiriöt ovat?

Kun kerrot mitä tahansa, niin nämä tyypit säntäävät omilla älyttömyyksillään vastaamaan.

Kun kerrot huolehtivasi lapsesi hyvin voinnista, niin he kertovat että sinun täytyy kaltoinkohdella lastasi jotta hänestä kasvaisi vähintään yhtä tunnevammaisia kuin nämä pätijät itse ovat.

Heistä ei ole reilua että joku saisi paremman lapsuuden kuin mitä itse saivat.

He vetävät keskustelua toiseen ääripäähän jotta erehtyisit luulemaan omia tapojasi huonoksi.

Ei kuitenkaan ole lapselle hyväksi elää tuollaisessa ympäristössä. Olkoon mies lapsen isä tai ei, niin miksi altistat lastasi väkivallalle ja emotionaaliselle kaltoinkohtelulle?

Tunnekasvatuksella kasvatetaan koko ajan mt-ongelmaisempia ihmisiä.

Tunnekasvatuksessa hylätään kaikki normaali arkijärki ja julistetaan käytännön havainnot pätemättömiksi. Sen sijaan tunnekasvattaja toimii tunnekasvatuksen omassa sisäisessä käsiteavaruudessa missä tosielämää tulkitaan tunnekontekstista. Esimerkiksi siinä missä normaali ihminen näkee vaikkapa uhmakkaan lapsen, näkee tunnekasvattaja lapsen jolla on vaikea tunnetila ja haasteita tunnetaidoissa.

Vierailija kirjoitti:

Ole sinä samanlainen miestä kohtaan, älä reagoi mitenkään kun yrittää kommunikoida. Kysy sitten vaikka seuraavana päivänä miltä sellainen tuntuu.

#miesvihanäkyväksi

Vierailija kirjoitti:

Isket puukolla nivusiin ja huudatat miehen uneen.

Just näin. Tappakaa miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Supernannyssa oli perhe, jossa lasta nukutettiin tuntitolkulla. Nanny saapui paikalle, kertoi lapselle, että nyt sulla on sun oma hetki sun sängyssä ja sitten lapsi jätettiin huoneeseensa. Jonkun aikaa vollotti ja sitten nukahti. Vanhemmista kamalaa antaa lapsen itkeä, mutta se oli ainoa keino antaa lapselle lupa nukahtaa ilman rutiineja, joita äiti tarvitsi!

Supernanny on boomeri. Kannattaa vanhanaikaista kasvatusta kuten huudattamista ja jäähyjä. Lapsen tunnetaitoja Supernanny ei huomioi mitenkään.

Varmasti hänellä on kokemusta useammasta lapsesta kuin sinulla

Ei meilläkään vieressä roikuttu, lapset meni nukkumaan ihan suosiolla. Minulla oli askareita joita tein illalla, en olisi ehtinyt  nukuttelemaankaan

Vierailija kirjoitti:

1v lasta ei vaan voi rakastaa ja helliä liikaa. Tee ap niin kuin sydän sanoo.

Voi sitä tehdä muulloinkin kuin nukkumaan  mennessä

Vierailija kirjoitti:

Ei lasta saa jättää yksin itkemään, tunnelukkoja siitä seuraa joita sitten aikuisena ihmetellään miksi tuntee noin tai ei tunne mitään. Lapsen itku on aina merkki että tarvii huolehtimista tai jotain muuta.

Ja aika usein itku on silkkaa vallankäyttöä. Kannattaa muistaa, että myös halu kontrolloida muita on tunne.

Vierailija kirjoitti:

Joku lastenlääkäri sanoi, että lapsille pitäisi antaa mahdollisuus oppia itse nukahtamaan. Mitä enemmän rutiineja, mitä enemmän tassuttelua ja hätää siitä, että eikö se nuku - sitä sitkeämmin lapsi rutiineja vaatii silkasta pelosta. Vanhemman pelko tarttuu lapseen.

Supernannyssa oli perhe, jossa lasta nukutettiin tuntitolkulla. Nanny saapui paikalle, kertoi lapselle, että nyt sulla on sun oma hetki sun sängyssä ja sitten lapsi jätettiin huoneeseensa. Jonkun aikaa vollotti ja sitten nukahti. Vanhemmista kamalaa antaa lapsen itkeä, mutta se oli ainoa keino antaa lapselle lupa nukahtaa ilman rutiineja, joita äiti tarvitsi!

Meillä ei ole koskaan nukutettu lapsia ja hyvin nukkuvat. he tunnistavat itse, koska väsyttää ja osaavat kömpiä sopivaan paikkaan unille. Yhdessäolo on meillä kaikkea muuta kuin tuntikaupalla tassuttelua ja hyssyttelyä.

Mitä hemmetin tassuttelua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaatko ap kuinka yleisiä persoonallisuushäiriöt ovat?

Kun kerrot mitä tahansa, niin nämä tyypit säntäävät omilla älyttömyyksillään vastaamaan.

Kun kerrot huolehtivasi lapsesi hyvin voinnista, niin he kertovat että sinun täytyy kaltoinkohdella lastasi jotta hänestä kasvaisi vähintään yhtä tunnevammaisia kuin nämä pätijät itse ovat.

Heistä ei ole reilua että joku saisi paremman lapsuuden kuin mitä itse saivat.

He vetävät keskustelua toiseen ääripäähän jotta erehtyisit luulemaan omia tapojasi huonoksi.

Ei kuitenkaan ole lapselle hyväksi elää tuollaisessa ympäristössä. Olkoon mies lapsen isä tai ei, niin miksi altistat lastasi väkivallalle ja emotionaaliselle kaltoinkohtelulle?

Tunnekasvatuksella kasvatetaan koko ajan mt-ongelmaisempia ihmisiä.

Tunnekasvatuksessa hylätään kaikki normaali arkijärki ja julistetaan käytännön havainnot pätemättömiksi. Sen sijaan tunnekasvattaja toimii tunnekasvatuksen omassa sisäisessä käsiteavaruudessa missä tosielämää tulkitaan tunnekontekstista. Esimerkiksi siinä missä normaali ihminen näkee vaikkapa uhmakkaan lapsen, näkee tunnekasvattaja lapsen jolla on vaikea tunnetila ja haasteita tunnetaidoissa.

Oi kiitos! En ymmärrä yhtään, että mistä tämä Suomen tunnekasvatus on tullut. Siis aivan käsittämätöntä ja en ole missään muualla maailmassa lukenut tälläistä. Toki jossain Jenkeissä jonkun verran muutamassa osavaltiossa, mutta ei tässä määrin. Edes todella taitavat ja sosiaaliset ruotsalaiset ei vedä kasvatusta näin perse edellä puuhun -mentaliteetillä. Miksi pitää vetää ääripäästä toiseen? Aikaisemmin on muka ollut todella traumaattista ja kylmää kasvatusta lapsille, mutta se kasvatusmalli on edelleen täysin normaali muualla maailmassa. Miten muualla maailmassa lapset ja aikuiset kykenevät käyttäytymään normaalisti ja silti myös keskustelemaan tunteistaan? Ei niitä tunteita tarvitse vatvoa jatkuvasti, koska se kasvattaa äärimmäisen minä-keskikseen maailmaan ja pois siitä sosiaalisuudesta ja yhteisöllisyydestä, joka on suomalaisessa kulttuurissa ollut todella voimakkaasti aikoinaan. Miksi tälläisestä egosentrisestä ajatusmaailmasta on tehty uusi normaali? Tunteita on hyvä käydä läpi ja opettaa lasta nimeämään tunteitaan ja siihen, että on tietyissä tilanteissa hyvä näyttää tunteitaan. Mutta ei tunteitaan tarvitse alkaa ylianalysoimaan tai näyttämään jokaisessa tilanteessa ja kommentoimaan sitä, että mikä tunne on milloinkin valloillaan. Lapset eivät tarvitse jatkuvasti vanhempaansa siihen viereen ihmettelemään ja jakamaan ajatuksiaan. Lapsen on hyvä välillä kohdata surua, pettymystä, hämmennystä, itkua ja jopa pientä hylkäämistä. Silloin siitä lapsesta kasvaa tasapainoinen ja henkilö, joka on valmis vastaanottamaan iskuja maailmalta. Hän oppii sietämään asioita ja oppii luottamaan siihen, että hän pärjää. Samanlaista itseopittua ei saa sillä, että vanhempi on sanoittamassa lapsen ajatusmaailmaa. Sehän vasta manipulaatiota onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku lastenlääkäri sanoi, että lapsille pitäisi antaa mahdollisuus oppia itse nukahtamaan. Mitä enemmän rutiineja, mitä enemmän tassuttelua ja hätää siitä, että eikö se nuku - sitä sitkeämmin lapsi rutiineja vaatii silkasta pelosta. Vanhemman pelko tarttuu lapseen.

Supernannyssa oli perhe, jossa lasta nukutettiin tuntitolkulla. Nanny saapui paikalle, kertoi lapselle, että nyt sulla on sun oma hetki sun sängyssä ja sitten lapsi jätettiin huoneeseensa. Jonkun aikaa vollotti ja sitten nukahti. Vanhemmista kamalaa antaa lapsen itkeä, mutta se oli ainoa keino antaa lapselle lupa nukahtaa ilman rutiineja, joita äiti tarvitsi!

Meillä ei ole koskaan nukutettu lapsia ja hyvin nukkuvat. he tunnistavat itse, koska väsyttää ja osaavat kömpiä sopivaan paikkaan unille. Yhdessäolo on meillä kaikkea muuta kuin tuntikaupalla tassuttelua ja hyssyttelyä.

Rutiineilla tarkoitan, että illalla vähennän valoja ja melutasoa, syödään iltapala, pesen lapsen hampaat ja sit mennään makkariin rauhoittumaan. Usein nukahtaa 15 minuutissa kun päivissä on suht samanlainen rytmi.

Tuota miehenikin sanoo, että lapsen pitäisi opetella rauhoittumaan itse, mutta kun ei tosiaan rauhoitu ja minä en pysty tuntia sitä huutoa kuuntelemaan ja lapsi hakkaa päätä pinnasänkyyn jne.

Tää matkailu ja epäsäännöllisyys on minusta vaan pilannut aiemmat systeemit, kun lapsi rauhoittui helpostikin pinnasänkyyn kun vieressä hetken lauleli.

Meidän lapsi ei oo ikinä vaan kömpinyt itse nukkumaan. Vauhti vaan lisääntyy illalla, jos ei noudata noita rutiineja.

Ap

Vähennät valoja ja melutasoa eli siis teet mitä? Asunnosta valot pois päältä ja kaikki koneet hiljaisiksi, tiskikone tai televisio ei ole enää klo 18 jälkeen käytössä?

Tietenkään lapsi ei rauhoitu itsekseen, koska sinä menet hädissäsi vierelle, vaikka tiedät, että ei ole mitään hätää. Lapsi saa sinut paikalle ja voi ryhtyä rauhassa vastustamaan väsymystä, koska on saanut huolestuneen äidin vierelleen muistuttamaan, että ihan totta kulta, nukkuminen on vaarallista, hyvä että kutsuit minut paikalle.

Enpä ole typerämpää tekstiä tähän aiheeseen liittyen lukenut.

Mielenkiintoista, tuo opetettiin unikoulussa noin 3 vuotta sitten eli hermostunut ja hätääntynyt äiti saa lapsestaan hermostuneen ja hätääntyneen. Äiti on huolissaan, kun lapsi ei nuku ja pohtii, miten pitkään tässä menee ja lapsi aistii, että äiti ei nyt suhtaudu tilanteeseen rauhallisesti, joten hänkin hätääntyy, että mikä tässä nyt on vikana. Joten ihan ensimmäinen asia on se, että äiti lopettaa nukuttamisen ja illoista huolehtii joku sellainen, joka kykenee sanomaan lapselle hyvää yötä, aamulla nähdään ja lähtemään huoneesta osoittaen, että kaikki on hyvin, voit nukkua ihan rauhassa.