Onko 26 neliön yksi tosi pieni?

Itse en ole ikinä asunut 47 neliöistä kaksiota pienemmässä, ja tunnen itseni niin hyvin, että tiedän että nuppi ei tulisi kestämään yksiössä asumista, oli se sitten kuinka tilava tahansa. Oma makuuhuone on mulle ehdoton. 

Vierailija kirjoitti:

On se pieni.

""Aran pääjohtaja rinnasti suomalaisten ahtaat asunnot häkkikanaloihin – ”itä­eurooppalaista tasoa” ""

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009342214.html

Juuri näin. Häkkikanala oikea nimike.  Vähintään 50 neliöö on minimi asunnon koko.

Jos on iso parveke ja kunnon ilkunat niin tuntuu jo heti isommalta.Itse asuin 35m2 kaksiossa jossa pienet ikkunat ja nekin todella pienelle parvekkeelle päin, kamala koppi varsinkin talvella.

Olen asunut tuostakin pari neliötä pienemmissä asunnoissa melkein 20 vuotta elämästä. Kyllä, se on liian pieni. Mutta opiskelija-asunnoksi muutamaksi vuodeksi sopiva, kun elämä on muualla ja tavaraa vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vanhaan hyvään aikaan 1960-luvulla asui nelihenkisiä perheitä 30 neliön yksiöissä. 

Maaseudulla myös mökeissä. Hämmästelin aina tätä, kun näin sellaisen mökin ja joku kertoi, että juu, tässäkin on asunut 10-henkinen perhe aikoinaan. Maaseudulla sentään kesällä siihen aikaan nukuttiin aitassa. Suomalaiset ovat luultavasti aina tykänneet asua mahdollisimman ahtaasti. Nykyään osa taas liioittelee talojensa pinta-aloilla. Lienee sekin joku kompleksi.

Varmasti jollekin riittää, kyllähän noita elämäntapa-asukkeja löytyy moneen junaan. Joillekin riittää farmariauto, jossa kuljettaa vielä paria rescuekoiraakin mukanaan ja iltalehdet tekevät uutisia, miten hienosti hänellä menee. Itselleni riittää tällä hetkellä 50 neliön kaksio, koska oma makuuhuone on kiva jos tulee yökylään porukkaa. Enemmänkin neliöitä saisi olla, mutta kyllähän niiden mukana tulee enemmän työtä ja kustannuksia, ainakin näin taloyhtiössä. Sitten on noita omakotitaloasujia, jotka retostelevat ties millä remontilla ja pihatyöllä somessa vähän väliä ja siitä, miten on ihanan rankkaa ja itsellistä. Jokaiselle jotain.

Ei ole. 6 neliön yksiö olisi tosi pieni, maailmalla on sellaisiakin.

Vierailija kirjoitti:

Asuimme nuorena parina pikkulapsen kanssa 25 neliön yksiössä ja mahduttiin ihan hyvin.

Nyt meitä on kaksi ja 130 neliötä ja välillä on ahdasta😅

Ihan tottumiskysymys.

Kiinnostaa kuulla, miten mahduitte sinne. Tiedän, että entisaikaan tuon kokoisissa asui isoja perheitä, mutta heillä oli koottavat pedit, klaffipöydät eikä paljon mitään tavaraa, vaatetta tai lasten leluja. Eivätkä lapset leikkineet sisällä vaan olivat ulkona koko päivän.

Sitä on niin onnellinen, kun on katto pään päällä, suihku ja vessa missä käydä ja lämmintä.

Muuta en tarvitse.

T. Yksiön asukki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuimme nuorena parina pikkulapsen kanssa 25 neliön yksiössä ja mahduttiin ihan hyvin.

Nyt meitä on kaksi ja 130 neliötä ja välillä on ahdasta😅

Ihan tottumiskysymys.

Kiinnostaa kuulla, miten mahduitte sinne. Tiedän, että entisaikaan tuon kokoisissa asui isoja perheitä, mutta heillä oli koottavat pedit, klaffipöydät eikä paljon mitään tavaraa, vaatetta tai lasten leluja. Eivätkä lapset leikkineet sisällä vaan olivat ulkona koko päivän.

Asunnossa oli pieni kompakti keittokomero, jossa kaikki tarvittava. Kylppärissä oli istuma-amme ja matala pesukone mahtui lavuaarin alle.

Eteisessä oli siivouskomero ja olohuoneesa kolme komeroa, joiden vieressä yhden sängyn kokoinen alkovi(lapselle).

Olohuoneen pitkällä seinällä oli hyllykkö ja vastakkaisella seinällä levitettävä vuode meille aikuisille.

Metrin halkaisijaltaan oleva ruokapöytä ja neljä tuolia mahtuivat keittokomeron oviaukon eteen.

Asunto oli ylimmässä kerroksessa ja häkkivarastoihin johtava ovi oli ovemme vieressä, joten meillä oli iso säilytystila lähellä.

Tämä oli eka oma asunto, joka maksoi 30 000 mk ja kolmen vuoden kuluttua myytiin ja saatiin 52 000 mk, joka raha käytettiin tonttiin ja okt rakennusrahastoon.🤗

Kyllähän se on pieni mutta sinkulle riittää. Olen asunut juuri sen kokoisessa yksiössä. Parveke toi lisätilaa.

Pienempiäkin on. Asunnossa olisi hyvä olla edes isot ikkunat, jos asuintila on pieni. Pahinta, jos huoneisto ei ole edes korkea ja ikkunat pienet ja sitten sinne on ympätty kalusteena parvi. Minä jonkin aikaa olin tuollaisessa vuokralaisena omine huonekaluineni... liian matala maja, ahdistava.

Se joka on joutunut lapsena kasvamaan aikuiseksi pinessä yksiössä tietää ettei siellä voi elää täyttä elämää. Ei ole lapsella mitään omaa nurkkaa eikä yksityisyyttä.  Mihinkään ei voi keskittyä rauhassa. Yksiössä elävät perheelliset voisi kieltää. Siitä seuraa teinille mie lenterveysongelmia kun vanhemmat pääse kyttäämään koko ajan. Pakko viettää aikaa kavereilla ja kaduilla. Se perheen aikuinen vaan haluaa säästää vuokrassa itselleen. Suomessa perheet saavat vuokratukea. Yksiö sopii yhdelle. Koko eteläinen kantakaupunki Hesingissä on täynnä pieniä yksiöitä kuten myös Kallio ja Sörkkä. Ne olivat ennen tehdastyöläisten ja satama- ahtaajen asuntoja. Ennen myös leskiäidit lapsneen asuivat niissä . Eronneita ei käytönnössä ollut, vain varakkailla oli mahdollisuus erota ja heillä oli sitten omat isommat asunnot. Ei ollut mitään tukia ja oikeita lapslisiä. Kansakoulu ja siellä  laihaa velliä 14 vuotiaaksi asti.

Olen asunut leskiäidin ja veljeni kanssa yksiössä jossa ei ollut edes alkovia. Veljellä oli vaikea murrosikä joka pilasi nuoruuden. Emme edes halua aikuisena tavata. Siinä yksiössä molemmat luimme ylioppilaskirjoituksiin ja sinä keväänä muutin pois.  En ikinä enää  ole mennut yksiöön. Ensimmäinen oma asunto-osake oli 63 neliötä ja  3 vuoden kuluttua myyty voitolla ja sitten kolmioon. Olin jo naimisissa 19 vuotiaana.  Sieltä isoon rivitaloon  jossa jo 2 lastakin. Ei yksiöön perheellisiä. Usein on syynä  että vanhemmat haluaa säästää tupakkaan ja kaljaan ja pääsee  baarista kävellen kotiin Kanta-Helsingissä.

Koti-ihmisen paikka sellanen ei oo. 36 neliön yksiössäkin niin ja näin. 

Onko aloittaja ääliö? "Miten on?"

Äidillä sijoitusasuntona vuokralla tuon kokoinen yksiö.

Ranskalainen parveke,valtavat ikkunat joista näkyy järvi ja leveät kivi- ikkunalaudat.Pieni eteinen,kylppäri ja kk.

Haluaisin itse muuttaa sinne,on ihana!!(asun omakotitalossa:D)

Asuin muutaman vuoden 30 2:n yksiössä.

Se oli ihana: keittiö, olkkari, makuualkovi, vaatehuone, kylppärissä amme ja olohuoneen seinän levyinen partsi.

Keittiössä oli pieni ruokapöytä, olkkarissa 4 hengen. Asunnossa oli mun kirjahylly ja piano.

Muutin sieltä pois kun muutettiin poikakaverin kanssa yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Koti-ihmisen paikka sellanen ei oo. 36 neliön yksiössäkin niin ja näin. 

Mitä taas joku alapeukuttanu? on tosi kiva kun joutuu vaan siirtelee tavaroita paikasta toiseen,ei ole laskutilaa, ei paikkaa missä kuivata pestyjä vaatteita vaan kaikki pitää aina siirrellä paikasta toiseen. alapeukuttaja ei taida olla koti-ihminen?  tai ei tiedä mitä se tarkoittaa. kaikki on aina näkyvillä. Ja keittiökin aina sotkuinen kun koti-ihmisenä puuhailen kaikennäköistä kotona. Varsinkin keittiössä. ja omaisuutta eli tavaraa ei saa olla??? Kyllä tämä nyt vähän kävi luonnolle myönnetään mutta hyvästä syystä.