Onko 26 neliön yksi tosi pieni?

Vierailija kirjoitti:

Täällä 19 neliön yksiö eikä mielestäni ole kohtuuttoman pieni, paljon riippuu myös pohjasta. Itse en näkisi, että miten roina ja rompe on ihmisarvoisen elämän edellytyksiä tai että mihin sitä hehtaarihallia sellaisenaan tarvitaan.

Asun yksin 70 neliön kolmiossa, eikä minulla ole kauheasti roinaa ja rompetta. Olohuoneessa sohva, lipasto jonka päällä on tv, 2 nojatuolia ja kirjahylly. Makuuhuoneessa on parisänky, yöpöydät, lepotuoli/lukunurkkaus ja kohdelamppu ja vaatekaappeja. Yksi huone on työ- ja pelihuone, jossa teen it-alan etätyöni ja pelaan tietokonepelejä ja myös harrastan kaikenlaista mitä milloinkin harrastan, käsitöitä, palapelejä, taidetta yms. Minä myös nautin ihan siitä että on tilaa esim. jumpata tai vaikka tanssia kotona, ihan etätyöpäivän keskenkin usein taukojumppana tanssahtelen musiikin tahtiin huoneesta toiseen.

Olen asunut nuorempana 32m2 yksiössä. Vain suurehko parveke, n. 6m2, esti sekoamasta.

Muistelen lukeneena, ettei New Yorkissa saa vuokrata eikä myydä juuri tuon kokoisia ja sitä pienempiä asuntoja vakituiseen asuinkäyttöön.

Pieni miniyksiö täytyy vaan sisustaa niinkuin asuntoauto. Tyyliä ja monikäyttöisiä ratkaisuja, kaikki tilankäyttö täytyy miettiä tarkkaan ja maksimoida. Ja käydä kämpässä lähinnä vain nukkumassa, naimassa ja peseytymässä. Muuten on parempi viipottaa pitkin kaupunkia menemään, lenkkeilyä paljon jne, ettei sekoaa.

Se on tarkoitettu sellaisille ihmisille, jotka kaipaavat lapsuudenkotiin. Siellä oli se oma huone, ja äiti sitten huolehti kaikesta muusta muissa huoneissa. Tuollaisessa yksiössä on juuri ne samat kamat: sänky ja pöytä ja vaatekaappi. Ehkä jossain nurkassa joku keittotila ja toisessa nurkassa pytty ja hyvässä lykyssä pytyn vieressä suihku, joka kastelee koko pyttyosaston lattioineen läpimäräksi. Se on semmoinen vankiselli, ikkuna vain on isompi ja ilman kaltereita ja sieltä pääsee pois, kun haluaa.

Ihminen on onnellinen, kun eri toiminnot ovat eri huoneissa ja missään huoneessa ei lyö kyynärpäitään seiniin. Keittiö ja ruokatila, makuuhuone, oleskelutila, wc ja kylppäri. Vähintään 40 neliötä per nenä. Ilmanvaihtokin on parempi, ei tule heti tunkkaista.

Vierailija kirjoitti:

Muistelen lukeneena, ettei New Yorkissa saa vuokrata eikä myydä juuri tuon kokoisia ja sitä pienempiä asuntoja vakituiseen asuinkäyttöön.

Tiktokissa (joka on äärimmäisen luotettava lähde...) on esittelyssä vähän väliä vuokra-asuntoja, jotka ovat paljon tuota pienempiä. Voi olla pelkkä ikkunaton komerokin. Käytävällä yhteiskäytössä muiden komeroasukkien kanssa wc ja suihku, eikä kyse siis ole mistään opiskelija-asuntolasta. Hinnat huitelevat samoissa kuin Helsingin kantakaupungin sataneliöisissä kerrostaloasunnoissa.

Kyllä 26 neliön yksiö on pieni, mutta se ei tarkoita etteikö siellä voisi elellä onnellista elämää parin vuoden tai pidemmänkin ajan :) Sinkku voi hyvinkin viihtyä noin pienessä yksiössä. Pariskuntakin viihtyy, jos tulevat sen verran hyvin toimeen keskenään. Itse olen asunut 30 neliön asunnossa jossa oli iso keittiö/olohuone ja erillinen makuuhuomio. Viihdyimme vallan mainiosti kaksistaan! Nykyään asumme 50 neliöisessä yksiössä erittäin hyvällä paikalla Helsingissä, ja taas viihdytään. Nyt tarkoituksena on vaihtaa tämä asunto neljön makuuhuoneen omakotitaloon, pitkäaikaiseksi kodiksi, kun tulevaisuudensuunnitelmat ovat sen verran muuttuneet ja etsimme nyt lopunelämämme kotia. 

Makuuhuone, ei makuuhuomio!

-Edellinen kirjoittaja

Nuorelle ok.

Vanhemmalle ei ole ok.

Nuori muuttaa lapsuudenkodissaan ja juuri mitään ei ole ehtinyt kertyä. Ei perintöromppeita ym.

Nuori jättää lapsuudenkotiinsa kamppeitaan.

Olen asunut 27 neliön yksiössä muutaman vuoden. Pohjaratkaisu oli hyvä.

Siinä oli pieni erillinen keittiö johon mahtui pieni ruokapöytä, sai jopa oven kiinni. Kylppärissä pesukone, oli myös erillinen vaatehuone. Alkovi sängylle ja kahden hengen sohva mahtui hyvin. Koko seinä ikkunaa. Parveke olisi ollut kiva extra.

Kyllä pieni nainen siinä mahtui asumaan kun kävi toimistolla töissä, oli kodin ulkopuolista harrastusta ja ystäviä.

Etätöissä olisi seinät kaatuneet päälle. Ystäviä ei oikein voinut kutsua kuin 1-2 kerrallaan, enemmän olisi tullut tilan puutteen vuoksi ahdasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on puolet tästä olohuoneesta, mutta kyllä siinäkin asua voisi. 

Pieneen olette tyytyneet, meillä on hieman isompi uima-allas sisällä, olohuone on sitten avarampi, reilut tuplat teidän olkkariin ja pieniä ovat tilat meilläkin vs isot

Appiukko ei ole aikanaan raskinut rakentaa isompaa pirttiä. Näissä rintamamiestaloissa taisi olla tyyppipiirrklsetkin, minkä mukaan piti tehdä.

Asun yksin velattomassa kolmiossa 72m2, riittää ihan hyvin ja jos tarvitsee voin myydä ja muuttaa pienempäänkin.

Kehitysmaassa asuva eteläamerikkalainen ystäväni sanoi "kuka muka voi asua alle 50 neliössä". Eli on.

Vierailija kirjoitti:

Se on tarkoitettu sellaisille ihmisille, jotka kaipaavat lapsuudenkotiin. Siellä oli se oma huone, ja äiti sitten huolehti kaikesta muusta muissa huoneissa. Tuollaisessa yksiössä on juuri ne samat kamat: sänky ja pöytä ja vaatekaappi. Ehkä jossain nurkassa joku keittotila ja toisessa nurkassa pytty ja hyvässä lykyssä pytyn vieressä suihku, joka kastelee koko pyttyosaston lattioineen läpimäräksi. Se on semmoinen vankiselli, ikkuna vain on isompi ja ilman kaltereita ja sieltä pääsee pois, kun haluaa.

Ihminen on onnellinen, kun eri toiminnot ovat eri huoneissa ja missään huoneessa ei lyö kyynärpäitään seiniin. Keittiö ja ruokatila, makuuhuone, oleskelutila, wc ja kylppäri. Vähintään 40 neliötä per nenä. Ilmanvaihtokin on parempi, ei tule heti tunkkaista.

Just. Melkoista analyysia, joka perustuu - ai niin, ei mihinkään!

En tarvitse erillisiä huoneita, ne vain ahdistavat. Yksiössä on kaikki lähellä ja vähän siivottavaa. Minulla on normaali kylpyhuone ja suihku ja pesukonekin. Ja koko asunto on viihtyisä ja mieluinen. Miksi muuttaisin isompaan? Hintakin on sopiva - asumiskulut 400e kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut 27 neliön yksiössä muutaman vuoden. Pohjaratkaisu oli hyvä.

Siinä oli pieni erillinen keittiö johon mahtui pieni ruokapöytä, sai jopa oven kiinni. Kylppärissä pesukone, oli myös erillinen vaatehuone. Alkovi sängylle ja kahden hengen sohva mahtui hyvin. Koko seinä ikkunaa. Parveke olisi ollut kiva extra.

Kyllä pieni nainen siinä mahtui asumaan kun kävi toimistolla töissä, oli kodin ulkopuolista harrastusta ja ystäviä.

Etätöissä olisi seinät kaatuneet päälle. Ystäviä ei oikein voinut kutsua kuin 1-2 kerrallaan, enemmän olisi tullut tilan puutteen vuoksi ahdasta.

Mä oon tehnyt nyt 3 vuotta etätöitä yksiössäni ja edelleen viihdyn. Ärsyttää joka kerta kun joudun käymään toimistolla.

Ei ole. Minulla on 22-24m2 ja se riittää .On iso kylpyhuone jossa suihkunurkkaus käännettävine seinineen jossa käsisuihku ja sadevesisuihku. Iso pesukone. Pieni huone jossa "keittiö" seinustalla: monitoimiuuni seinustalla (mikro, grilli, kiertoilmauuni) ja astianpesukone. Koko huoneiston levyinen parveke. 

Riittää minulle, olen asunut 80 neliön kolmiossa ja enemmän on haittaa minulle kävellä kahden huoneen poikki keittiöön ja takas sekä siivota isoa tilaa. Turhaa rompetta en tarvitse. Remonttireiska Piisinen sanoi kerran kun on isot peseytymistilat niin talossa asuu onnellisia ihmisiä. Ja jotain muuta hän sanoi olisiko ollut riittävä makuutila.

Suunnilleen 5 x 5 metriä miinus vessa.

Sänky ottaa 1 x 2 metriä.

Mahtuu siinä toista silmää kääntämään

Riippuu elämäntilanteesta. Joitakin vuosia menisi esim. opiskellessa. Mikä ettei myös, jos olisi vaikka vapaa-ajan asunto jossain kuusessa yksiön vastapainona. Ihanaa olisi, että tuollaisen pytingin siivoaisi hetkessä, eikä tavaraa voisi juuri hamstrata. Vähän eri kuin täällä 180 neliöisessä omakotitalossa.... Huoh!

Olen asunut vuosikausia pienessä yksiössä ja ei ollut valittamista. Vuokra oli kohtuullinen, oli hyvä kylppäri ja pikkukeittiö.

Sijainti oli niin hyvä, että se korvasi tilanpuutteen. Kaikki palvelut lähellä. Helppo mennä ja tulla.

Riippuu elämäntilanteesta. Opiskeluaikoina omistin 24 neliöisen yksiön. Ihan hyvin sopi minulle silloin, eihän kotona tullut niin paljoa oltuakaan. Myin sen opiskelujen jälkeen ja ostin 75 neliöisen kolmion. Nykyään mulla on neliöitä 150 ja just hyvä nyt.