Miksi tuollaisia lapsia otetaan päiväkoteihin?

Eikö päiväkodeissa ole erityislapsille omia ryhmiä ja opettajia, jotka on koulutettu hoitamaan näitä lapsia? Jos on kysymys vain huonosti käyttäytyvästä lapsesta, jonka huono käytös ilmeisesti sallitaan kotioloissa, niin tilannetta kaiketi pitäisi purkaa yhdessä lapsen vanhempien kanssa koska tällainen peli ei vetele päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole varhaiskasvatuksessa enää noiden tenavien paikka. Lastenpsykiatrian kautta toimintaterapiaan kuntoutumaan. Varhaiskasvatukseen vasta, kun on kädestä pitäen opetettu tunteiden säätelyä ja muiden lasten huomioonottamista.

Mihin kuntoutumaan EI OLE paikkoja.

Kela kuntouttaa! Tosin ei enää kaikille riitä edes Kelan tarjoamaa toimintaterapiaa, kun ovat nyt jo työllistettyjä.

Ei riitä rahaa edes lasten puheterapiaan. Kaikki rahat annetaan vanhusten palveluihin.

Kaikki rahat laitetaan sika rikkaitten yritystukiin ja osakkeenomistajille ja bonuksiksi pomoille. Ettei kilpailukyky huonone.

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko, että päiväkodissa ei olisi yritetty hankkia lapselle apua ja tukea ja ottaa asiaa puheeksi vanhempien kanssa?

On tehty kirjauksia, ohjattu ja otettu yhteyttä vaikka ja mihin, tehty ilmoituksia ja jopa lasuja.

Mutta minkäs teet sille, että vanhemmat hymähtelee lapsen olevan vaan lapsi ja kieltäytyy uskomasta, että mitään ongelmaa on? Vanhemmat joskus myös kieltäytyy kaikesta yhteistyöstä. Heidän lapsessaanhan ei ole mitään vikaa.

Lapselle varataan lokakuussa aikaa ja seuraavan vapaan ajan kerrotaan olevan seuraavan vuoden toukokuussa. Siinä sitten reilu puoli vuotta odotellaan. Lasun jälkeen sossut pyörähtää kiireellä ja jos ei ole mitään superakuuttia, niin katsellaan.

Se on hienoa jos näin tehdään. Eli otetaan puheeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistäs me saatais vähän palleja lastenhoitoon? Lopettakaa se sietäminen, ja tehkää rikosilmoitus ihan joka kerta kun fyysistä koskemattomuuttanne rikotaan. Eikä pelkästään siitä lapsesta, vaan siitä työnantajasta, meillä on ihan yksiselitteinen laki, jossa työnantajan pitää taata työpaikan turvallisuus. Teitä kohdellaan väärin, teidän myös ihan itse on noustava sitä vastaan. 

Ja kertokaa suoraan vanhemmille jos niiden lapset aiheuttavat häiriötä! Ei ne koskaan tajua jos, ette kerro.

Aivan yhtä tyhjän kanssa. Sama kun menet jatkuvasti räksyttävän koiran omistajalle huomauttamaan koiran käytöksestä, omistaja hoomoilasena toljottaa sinua ja v ittuilee ja ignooraa koko ongelman.

Tarkoitan lähinnä sitä, että ymmärsin, että päiväkodista ei saa kertoa negatiivisia asioita lapsista vanhemmille, mikä on musta täysin järjetöntä ja väärin. Tottakai pitää kertoa, vain niin voidaan tehdä asialle jotain.

Tämä ärsyttää kyllä ihan tavallisen lapsenkin äitinä. Monta kertaa on esimerkiksi sitten lapsen kertomana selvinnyt, että päiväkodissa on ollut riitaa kaverin kanssa tai lapsi on ollut pahalla mielellä koko päivän. Toki yksittäinen päivä voi olla huono eikä se mitään erityistä tarkoita, mutta välillä lapsi on ihan oireillut kiukuttelulla ja painajaisilla kotona kaverisuhteiden vuoksi ja päiväkodista saa vain palautetta, että kaikki menee hienosti ja hyvä päivä ollut.

Vierailija kirjoitti:

Aikuisille turvavälineitä, entäs ne muut lapset? Ne vaan saavat ottaa turpaansa kun PyryLumella on huono päivä. Ja pitää vaan ymmärtää, että PyryLumi on erilainen eikä tarkoita pahaa, vaikka on toimittanut ensiapuasemalle kaksi lasta tällä viikolla.

Nuo riehujat pitäisi saada johonkin muualle tavallisten lasten ryhmästä. Ensin pitäisi turvata enemmistön turvallisuus, mutta kun ne oikeudet....

Työntekijöille annetaan hepatiittirokotus, muille lapsille ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistäs me saatais vähän palleja lastenhoitoon? Lopettakaa se sietäminen, ja tehkää rikosilmoitus ihan joka kerta kun fyysistä koskemattomuuttanne rikotaan. Eikä pelkästään siitä lapsesta, vaan siitä työnantajasta, meillä on ihan yksiselitteinen laki, jossa työnantajan pitää taata työpaikan turvallisuus. Teitä kohdellaan väärin, teidän myös ihan itse on noustava sitä vastaan. 

Ja kertokaa suoraan vanhemmille jos niiden lapset aiheuttavat häiriötä! Ei ne koskaan tajua jos, ette kerro.

Aivan yhtä tyhjän kanssa. Sama kun menet jatkuvasti räksyttävän koiran omistajalle huomauttamaan koiran käytöksestä, omistaja hoomoilasena toljottaa sinua ja v ittuilee ja ignooraa koko ongelman.

Tarkoitan lähinnä sitä, että ymmärsin, että päiväkodista ei saa kertoa negatiivisia asioita lapsista vanhemmille, mikä on musta täysin järjetöntä ja väärin. Tottakai pitää kertoa, vain niin voidaan tehdä asialle jotain.

Tämä ärsyttää kyllä ihan tavallisen lapsenkin äitinä. Monta kertaa on esimerkiksi sitten lapsen kertomana selvinnyt, että päiväkodissa on ollut riitaa kaverin kanssa tai lapsi on ollut pahalla mielellä koko päivän. Toki yksittäinen päivä voi olla huono eikä se mitään erityistä tarkoita, mutta välillä lapsi on ihan oireillut kiukuttelulla ja painajaisilla kotona kaverisuhteiden vuoksi ja päiväkodista saa vain palautetta, että kaikki menee hienosti ja hyvä päivä ollut.

Kyllä niistä negatiivisistakin asioista kerrotaan niiltä osin kuin se on mahdollista. Jos lapsi on päiväkodissa 8-10 tuntia, niin siinä saa aikalailla valikoida, mitä lasta hakevalle vanhemmalle kertoo. Yleensä kerrotaan ne olennaisimmat.

Kannattaa myös muistaa, että päiväkodissa 10-20 lapsen ryhmissä on vain muutama työntekijä. On täysin mahdollista, että tilanne missä Pirkkopetteri nappaa Riimuroopelta lelun kädestä tai Saimasuppuliina pahoittaa mielensä siitä että Ainoantero keinuu pihalla Oivaosmankäämin kanssa eikä hänen, voi jäädä muilta huomaamatta.

Kyllä lapsetkin on vaarassa, tein ison jutun kun poikaani löi joku lapsi ja pk:ssa sanottiin, että hänellä on kyllä avustaja, mutta valitettavasti hän on vaikea vahdittava ja ehtii aina muitten kimppuun. Lapsi hävisi vähin äänin päiväkodista..tuo oli siis ulkoilutilanteessa missä oli käynyt lyömässä todella kovaa usempaa lasta, pojallani oli päässä kauhea kuhmu. En tiedä mihin hänet sijoitettiin, mutta ei se ole tämän lyöjän vanhemmilmekjaan kiva kuulla et poika on muitten kimpussa, ymmärrän siis hänen vanhempiaankin ja että vika ei aina ole vanhemmissa. Itsellänikin on erityislapsi nuorin ja en uskalla laittaa häntä hoitoon..pelkään hänen jäävän jalkoihin eikä osaa edes kertoa jos jotain käy.

Yhtä perhettä sivusta seurannut. Vanhemmilla kulissiliitto, kotona jatkuvaa riitaa ja erotaan-ei erota -keskustelua. Lapset ovat jo ennen eskaria pyörineet yksin "kylillä". Pyörällä. Ilman kypärää. Joskus ihan liian vähissä vaatteissa.

Rahaa on lapsille annettu, aina on ollut sipsiä, karkkia, limua. Energiajuomiakin. Lapset ovat tuppautuneet kaverien luo kyläilemään pahimmillaan jo ennen aamiaisaikaa.

Erokin käyty läpi mutta mikään ei ole muuttunut. Lapset edelleen ihan oman onnen nojassa. Itse tunnen nuorimmaisen, joka on lapsen ikätoveri. On uhkaillut tappamisella ja pahoinpitelyllä jo päiväkodissa, niin henkilökuntaa kuin muita lapsia. Kiroilee hyvin monipuolisesti, kyvytön ottamaan mitään ohjeistusta vastaan. Rikkoo ja piilottaa muiden tavaroita.

Ehtiiköhän täysikäiseksi ennen ensimmäistä rikostuomiota?

Vierailija kirjoitti:

Mikähän noissa lapsissa, kun puree ja hakkaa ja viiltelee hoivaavaa aikuista?

Millä ne viiltelee päiväkodissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No dmeidän päiväkodissa huokaistiin helpotuksesta kun se häirikkö meni kouluun...Eli nyt on aika rauhallista ja normaalia,mutta yksikin tyyppi voi siis pilata paljon....(paljon henkilökuntaa lähti).Löi ja potki lapsia ja aikuisia,kerran todistin aika kamalaa uhkailua.Omaa lastanikin (ei samassa ryhmässä)oli lyönyt kun oli pihalla tiellä...Mutta tuollainen tyyppi ei todellakaan kuulu normaali päiväkotiin tai kouluun..Oma lapseni vaihtaa kyllä koulua heti jos tuo lapsi on samassa koulussa...

Teittehän kaikkenne, että lapsi saa koulussa tukea ja opettajakin tietää, mitä on tulossa? Viestittekö Vanhemmille lapsen tilanteesta avoimesti? Vai "huokaisitteko vain helpotuksesta", kun pääsitte itse lapsesta eroon?

Olen alkuopettaja, ja olen saanut oppilaita usein eskariryhmistä, joissa lapsen haasteet on jätetty hoitamatta, koska ongelma on heille vain sen esiopetusvuoden mittainen, eli lyhytaikainen haaste. Usein on myös niin, ettei ymmärrystä vakavasti oireilevien lasten tilanteen hoitamisesta ole, kun pätevää henkilökuntaa ei löydy. Ei osata kirjata tuen tarvetta virallisia kanavia pitkin, ei osata ohjata lasta terveydenhuoltoon, ei välttämättä uskalleta/osata/haluta kertoa edes kotiin, mitä eskarissa tapahtuu. Tavoite tuntuu olevan vain selvitä siitä eskarivuodesta, mikä näkyi tänään kommentissa valitettavan hyvin.

Eskarissakin on ehkä oltu helisemässä, vaikka ryhmässä on ollut monta aikuista. Koulussa yksi aikuinen vastaa yli kahdestakymmenestä, jolloin tällainen pureva ja raivoava lapsi on hetkessä vaaraksi koko luokalle. Mutta ilman tuenprosessin alkuunpanoa lasta ei tiedetä koulussa sijoittaa pienryhmään.

Koulun puolella puhutaankin yleisesti "pommeista". Tällä tarkoitetaan lapsia, joiden tuen asiakirjat huutavat tyhjyyttään eikä virallista tukea ole kouluun haettu, mutta suusanallisesti saatetaan kyllä lapsesta varoitella. Ääritilanteessa naureskellaan, että koittakaapa te nyt vuorostaan pärjäillä, hehheh.

Olen ollut ruhjeilla henkisesti ja fyysisesti tällaisten lasten jäljiltä. Eskarista tietoa ja tukea ei ole ollut saatavilla, pahimmillaan omia laiminlyöntejä on jopa peitelty. Tuhoisaa on myös tilanteen pimitys kodilta, sillä silloin opettaja on ensimmäinen aikuinen, joka joutuu (yksin!) taistoon perhettä vastaan.

Tuo kertoo siitä,ettei ammattitaitoista henkilökuntaa ole . Minä ja ne koulutuksen omaavat opettajat ovat kyllä toimineet ja tuollaisten lasten kohdalla on todellakin tehty kaikki mikä pitää ja ollut mahdollista.Jotkut ovatkin päässeet pienluokalle heti. Jotkut ei,joskus koululla ei kuulemma ole ollut paikkaa pienryhmässä. Joskus vanhemmat ei ole suostuneet...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, että vanhemmat käyvät töissä eikä lasta voi jättää yksin kotiin.

Osa toki jää kotiin hoitamaan lasta kotihoidontuella, vammaistuella tai omaishoidontuella, mutta kaikki nuo tuet ovat sen verran pieniä, että köyhyys koittaa aika pian ellei toinen vanhempi tienaa kunnolla.

Väkivaltaiset penskat ei kuulu normaalien pariin, vaan johonkin laitokseen.

Niin kuuluisivat mutta niitä laitoksia ei ole tai paikkoja on niin vähän, että harva pääsee.

Ja tuskin tulee olemaan jatkossakaan, kun normaalejakaan lapsia ei saada hoidettua.

Vaikeaa on. Monella varmaan esim autisminkirjon haasteita mutta ei välttämättä vielä diagnoosia.

Oma lapsi selvisi läpi päiväkodin ja eskarin "kunnialla". Tällöin siis jo tiedettiin lapsen useat neuropsyk. diagnoosit.

Koulussa pakka hajosi lopulta( lasta mm pahoinpideltiin luokkakaverin toimesta useasti, sai paljon traumoja pienluokall). Lapsesta tuli ahdistunut, aggressiivinen. Kotona tavallinen perhe( toki nyt jo perhekin aika traumatisoitunut ja väsynyt). Apua oli vaikea saada. Lapsen piti lopulta olla itsetuhoinen että psyk puolelta tuli muutakin apua kuin hymistelyä.

Jonot on kyllä pitkät kaikkeen eli hoitopolku ei edelleenkään täysin toimi.

Ja jos diagnooseja ei ole /ei pääse tutkimukseen nin oikeaa apua ei kyllä saa millään. Meillä onneksi diagnoosit olleet selvät eikä esim hoitotahoilla syytellä vanhempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, että vanhemmat käyvät töissä eikä lasta voi jättää yksin kotiin.

Osa toki jää kotiin hoitamaan lasta kotihoidontuella, vammaistuella tai omaishoidontuella, mutta kaikki nuo tuet ovat sen verran pieniä, että köyhyys koittaa aika pian ellei toinen vanhempi tienaa kunnolla.

Väkivaltaiset penskat ei kuulu normaalien pariin, vaan johonkin laitokseen.

Niin kuuluisivat mutta niitä laitoksia ei ole tai paikkoja on niin vähän, että harva pääsee.

Ja tuskin tulee olemaan jatkossakaan, kun normaalejakaan lapsia ei saada hoidettua.

Niitä sopivia laitoksia pitää perustaa. Ei sit altistu "normaalit" lapset ihan kaikelle ennen eskaria.

Mun lapsi on tuollainen. Jo koululainen. Eikä ole kasvatuksen tulos, vaan ihan vain kehittymättömyyttä tunteiden hallinnassa. Inhottavaa lukea, miten ei yhtään ymmärretä, että neuroepätyypillisyys on kuin sairaus, ei kasvatusongelma. Varmasti on joka ikinen kerta koko lapsen elämän ajan kielletty ja kerrottu miksi.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi on tuollainen. Jo koululainen. Eikä ole kasvatuksen tulos, vaan ihan vain kehittymättömyyttä tunteiden hallinnassa. Inhottavaa lukea, miten ei yhtään ymmärretä, että neuroepätyypillisyys on kuin sairaus, ei kasvatusongelma. Varmasti on joka ikinen kerta koko lapsen elämän ajan kielletty ja kerrottu miksi.

Ei ole helppoa. Nepsylapsille pitäisi olla oma neuvola joka hoitaisi kokonaisuutta vaikka koko alaikäisyyden.

Lastenpsykiatrian jonot ihan todellisia, joskus lastensuojelu saa kiirehdittyä jonossa näitä oireilevia lapsia.

Aina ei ole vanhemmuudessa vikaa, tosin niitäkin lapsia on jotka oireilevat kotiolojaan, turvattomuutta, päihteitä, väkivaltaa.

Sain määrä-aikaisen työn päiväkodissa. En jaksanut sitä touhua. Hirvittävää huutoa, kakofoniaa, epäjärjestystä. Liian paljon lapsia tungettuna pieniin tiloihin. Monet lapsista aivan rajattomia. Kun komensin heitä, minulle sanottiin, että ei lapsia saa komentaa. En vain kestänyt, oli pakko lopettaa. Olen joskus nuorena ollut päiväkodissa töissä, touhu oli silloin aivan erilaista. N55

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki s2 ja n-sana lapset ja mitä näitä kirjainyhdistelmiä onkaan voisi laittaa ihan omiin laitoksiin, eivät sovellu kouluihin tai päiväkoteihin, menee kaikki pilalle.

Eipä ollut s2 tai n-sana lapsi se, jonka jäljiltä tulin aikanaan päivästä toiseen mustelmilla töistä kotiin. Tuki erityistyöntekijöiltä ja johtoportaalta oli jotakuinkin näin: "Kyllä teidän nyt vaan täytyy osata pärjätä, mutta kiinni ei saa pitää eikä rajoittaa lasta eikä jättää yksin kohtaustensa kanssa". 

Persulit syyttävät kaikesta suosikki-inhokkejaan, kuten m-muuttajia tai vammaisia, mutta usein paljastuukin, että persuleiden omat piltit ovat olleet asialla.

Sinun kommentiltasi menee täysin terä kun käytät lapsellisesti sanaa persuli

Vierailija kirjoitti:

Sitä kutsutaan subjektiiviseksi päivähoito-oikeudeksi. Turha siihen on puoluepolitiikkaa vetää mukaan tai kuka teki mitä. Yleisesti ottaen asiat muuttuvat sen mukaan miten enemmistö tahtoo niiden muuttuvan. Onko esimerkiksi lastenhoitajalla mahdollisuus tehdä lasu-ilmoitus jolloin lapsi saisi tarvitsemaansa huomiota ongelmiinsa. Joka tapauksessa lapsen vanhemmat ovat vastuussa lapsensa aiheuttamista vahingoista eli korvausvelvollisuus omaisuus- ja henkilövahingoissa.

Totta puhut, mutta vaikka vanhemmilla olisikin korvausvelvollisuus, niin mikään rahasumma ei korvaa pysyvää fyysistä haittaa niin kuin joku kirjoittikin työntekijästä, jolle oli tullut käteen elinikäinen hermovaurio lapsen purtua

Vierailija kirjoitti:

Tätä se on täällä nykyään. Päiväkodeissa kantislapset saa turpiin,  ala-asteella niille tyrkytetään huumepillereitä, ja yläasteella ne ryöstetään katujengien toimesta.

MUTTA KUN ONGELMAA EI OLE VIHERVASSAREIDEN MUKAAN.

Tiedänpä vain sen että äänestän persuja keväällä. Jos haluan lapsilleni turvallisemman tulevaisuuden.

Sinä annat vasemmistolaisille tässä asiassa nyt liian suuren merkityksen, eivät ihan kaikki asiat maailmassa ole heidän vikansa vaikka niin luuletkin. Vai kuinka ajattelet heidän saavan aikaan sen, että  neuropsykiatristen tapausten määrä on lisääntynyt? Jään mielenkiinnolla odottamaan vastaustasi

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi on tuollainen. Jo koululainen. Eikä ole kasvatuksen tulos, vaan ihan vain kehittymättömyyttä tunteiden hallinnassa. Inhottavaa lukea, miten ei yhtään ymmärretä, että neuroepätyypillisyys on kuin sairaus, ei kasvatusongelma. Varmasti on joka ikinen kerta koko lapsen elämän ajan kielletty ja kerrottu miksi.

Kyllä se ymmärrys kaikkoaa aika tehokkaasti, kun jonkun "nepsyn" takia oma lapsi on taas haavoilla tai mustelmilla. On muuten varmasti paljon inhottavampaa valvoa öitä kun lapsi itkee kun pelkää sitä päiväkodin nepsyä niin, että ei saa peloltaan nukuttua kuin se, että lukee että joku ei "ymmärrä".