Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pitkään jaksat tapailla, jos ei heti "klikkaa"?
Olen tapaillut pari kertaa erästä tyyppiä. Ei ole ollut vielä mitään fyysistä, jos hartiahierontaa ei lasketa. Ei pusuja tms.
Hän on kaikinpuolin mukava, silmääni miellyttävä eli komea, juttuisa ja kunnollinen kaveri. Juttu meillä luistaa, mutta rentous ja ns huumori puuttuu.
Käymämme keskustelut ovat mielestäni liiankin asiapitoisia, vaikka taidetaan ollakin molemmat melko pidättyväisiä. Tapaamiskerrat meinaavat suurinpiirtein uuvuttaa minut, ja vaikka keskustelemme paljon ihan kaikenlaisista asioista, edellisistä suhteista, ahdistumisista, politiikasta, liikunnasta, kavereista tms. Välillä myös tuntuu, että hän ei aina koe hiljaisuutta hyväksi, vaan saattaa kysyä jo viidennettä kertaa, miten viihdyn työssäni ja onko mulla tavotteita mihin seuraavaksi. Sitten tulee vähän sellainen liiallinen smalltalkki uupumus, kun ei jaksa koko aikaa puhua vain asiaa ja asiaa.
Välillä yritän heittää rennoksi ja vitsiä tms, mutta tuntuu, että ne oikein tartu toiseen ja tunnelma ei oikein vapaudu missään vaiheessa.
Voi olla, että meillä on vaan täysin erilaiset huumorintajut, eikä meillä ikinä klikkaa tän kummemmin, eikä siinä mitään, sitten ei.
Itse kysynkin, silloin kun tapasit kumppanisi tai jos tapailet ylipäätään jotakuta, klikkasiko teillä heti vai vasta ajan kuluessa? Kuinka kauan jaksat katsoa tilannetta, jos tuntuu, että yhteinen huumori, helppous olla, ei meinaa tulla? Pitäisikö sen heti tulla?
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Pitkään. Vaimoni tavattua olin varma että tämä se ei ainakaan ole. Niinvain ollaan oltu yhdessä 14 vuotta. Joka odottaa ihmeitä tapahtuvan heti ensisilmäyksellä pettyy kyllä pahasti. Kävin pian 100 naisen kanssa treffeillä, eikä kukaan erityisemmin sytyttänyt heti. M38v
Olet hidas syttyjä - tunteelisesti siis. Kyllä meikäläiselläkin on historiassa ollut käynistymisvaikeuksia. Onkohan 15. vai 16. vuosi menossa täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on outoja kysymyksiä omasta elämästä. Ihan niin kuin muiden pitäisi se arvioida ja päättää, kuka Ap:lle sopii ja mitä hänen pitäisi tehdä omassa elämässään. Kumpaakaan teistä emme tunne, emme Ap:tä, emmekä sitä toistakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on outoja kysymyksiä omasta elämästä. Ihan niin kuin muiden pitäisi se arvioida ja päättää, kuka Ap:lle sopii ja mitä hänen pitäisi tehdä omassa elämässään. Kumpaakaan teistä emme tunne, emme Ap:tä, emmekä sitä toistakaan.
Ja tuon kommentin takia(ko) nostit kolme kuukautta sitten kuopatun keskustelun? Miksi?
N. 15 min. Ei tylsää tyttöä jaksa kauempaa ja siinä ajassa ehtii jo juoda kahvin sekä syödä paakelsin pumpernikkelin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikkei heti klikkaa, niin kannattaa antaa mahdollisuus eli 3-4 treffit ainakin. Muuten saa ravata treffeillä solkenaan ja voi olla että se oikea livahtaa ohi, jos siis odottaa jotain hirmuista sielujen sympatiaa heti ekalla tapaamisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Politiikasta??!
Ihmiset, jotka haluavat keskustella politiikasta, ovat painajaismaisia treffikumppaneita.
Joo. Kyllä mäkin puhun mieluummin vaikka meikeistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 100% tämä mies ja voin kertoa sulle naisten puolesta.
3-4 treffeille asti jaksavat, jonka jälkeen saan viestin jossa lukee että miten olen kyllä tosi kiva, mutta ei ole kipinää.
OK, selvä. Entä sitten, haluaisitko olla suhteessa, jossa nainen ei tunne sinua kohtaan mitään, ei viihdy seurassasi eikä halua sinua seksuaalisesti= et pääse panemaan.
Vai onko sulle sama,kunhan on joku nainen?
Sivusta kommentoin että miehillähän ei tätä ongelmaa ole. Ei tarvi edes klikata niin sänkyyn silti halutaan. Minutkin on jätetty ilmoittamalla että ei ollut kemiaa eikä oikein klikannut, vaikka sängyssäkin oltiin useampi kerta oltu. Vähän mietin että mitä helvettiä.
Joo,o. Kerran tapasin vetävän oloisen naisen. Kaunis oli, mutta sängyssä tosi liikkumaton ja vielä väljä tavara. Oli pakko skipata. Ei siitä mitään tule.
Mä en muista, kauanko meidän tapailu kesti ennen kuin siitä tuli ihan kunnon seurustelua, mutta useita kuukausia siihen meni. Odotin niin pitkään, ettei miestä enää jännittänyt. Hän oli hurjan ujo, mutta näin kyllä avoimesta katseesta ja kauniista hymystä, että nautti seurastani. Suutaan vain ei meinannut millään saada auki. Minusta hän oli mukava ihminen ja jotenkin säälitti se halvaannuttava ujous. En nyt sitä sano, että kaikkien olisi pakko odotella kuukausitolkulla, mutta mun kohdallani kannatti. Lopulta tulppa aukesi ja mies pystyi jännittämättä olemaan oma itsensä. Sitten alkoikin klikata ja kovaa. Meni vuosi, kun oltiin jo naimisissa, ja nyt 20 vuotta avioliittoa takana ja meillä on ihanaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse tullut valitettavasti siihen tulokseen, että jos ei heti klikkaa, ei se klikkaa myöhemminkään. Tiedän itse heti ensi tapaamisen perusteella tunnenko vetovoimaa miestä kohtaan. Jos tunnen, tulee sitten halu tutustua ja tavata uudelleen.
Olen monta kertaa koettanut antaa mahdollisuuden ihan kivan oloisille miehille, joissa periaatteessa ei ole mitään vikaa, se jokin vaan puuttuu. Max 4 kertaa niitä jaksaa treffata, sitten on myönnettävä tosiasiat, että ei tää nyt lähe oikein.
XDDDDDDDDDDD Hyi. En todellakaan tapailisi noin tylsää miekkosta kuin epätoivonen ap tapaili.
Minä nauran paljon ja heitän läppää usein. Kykenen myös vakavaan keskusteluun, mutten jaksa sellaista kauan. En ole mikään pelle, joista täällä joskus valitetaan XDDDD Vaan olen vain oppinut tietynlaisen asenteen lapsuudenkotsasta. Sellaisen rennon ja realistisen. En jaksa koko ajan vatvoa ja avautua vakavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on muutamat asiat, joista suutun enkä ota yhtään huumorilla. Liittyen itseeni. En esim. siedä mitään vähättelyjuttua yhtään. Osaan nauraa myös itselleni ja usein naurankin. Mutta en mielelläni kuuntele muilta sellaista jutskaa. Se vaikuttaa vain huumoriksi verhoillulta ilkeilyltä. Minä saan itse heittää läppää itsestäni niin paljon kuin haluan.
Eläimiin kohdistuvat asiat eivät naurata ikinä, paitsi sellaiset ihan viattomat, joissa ei ole vaaraa eikä eläintä satu. Eläinten kiusaaminen edes vitsillä ei naurata. Esim. Säikyttely.
Kuulostaa todella ahdistavalta.
Kun tapaat sinulle oikean henkilön, on tapaamiset helppoja, hauskoja, etkä malta odottaa seuraavaa.
Noin yksinkertaista se on. Kaikille muille toivotetaan oikein mukavaa jatkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin ghostannut jo aikapäiviä sitten tuollaisen
Äiti aikoinaan opettanut että se on kolme kertaa max ja ehkä on ei. Sillä oon mennyt :)
yleensä tapailen niin pitkään että saan kassit tyhjiksi
Minullakin on korkeintaan kolme kertaa. Silloin kun on kuitenkin edes jotain kiinnostusta.
On ihan ne tapaukset, joista tajuan ettei tule mitään, ei hatkotreffejä. Sitten on ne, tapaukset, joita tapaan ehkä toisen kerran kokeeksi muuttuuko fiilikset, mutta sitten en enää. Jos joidenkin kanssa kolmannellakaan kerralla ei vaan tunnu löytyvän kipinää ja yhdessä viihtymistä niin sitten en enää yritä väkisin. Seksiä en sekoita mukaan näihin ensimmäisiin tapaamisiin.
Me tavattiin miehen kanssa (peräti) neljä kertaa ilman fyysistä kontaktia poislukien lähtöhalaukset. Olin reipas ja kysyin sitten 4. treffien jälkeen suoraan Whatsapissa mieheltä, että mikä hänen kiinnostuksen taso on, kokeeko enemmän kaverifiiliksiä vai intressejä myös johonkin lähempään tuttavuuteen. Tuon kysymyksen myötä päästiin aika nopeasti seuraavalle ja sitä seuraavalle tasolle, kun jonkinlainen "lukko" alkutapaamisten osalta saatiin avattua.
Nyt ensikohtaamisesta on kulunut vajaa puoli vuotta ja tuntuu siltä, kuin olisi kotia tullut. Niin hyvä on olla toisen lähellä ja mistään lukoista enää tietoakaan. Toki meilläkin pari eka kuukautta meni vähän henkisellä tasolla varovasti, molemmilla oli haasteelliset erot takana ja varautuminen oli ihan luonnollista. Hassuttelua ei juurikaan tuona aika ollut ja ehkä sellaista hakemista, miten toisen kanssa osaa olla. Mutta nykyään tätäkään ongelmaa ei enää ole, voidaan hassutella ja hullutella, olla vakavia ja puhua syntyjä syviä, jopa kyynelehtiä toistemme nähden.
Sanoisin siis, että ota rohkeasti miehen kanssa puheeksi, että millä levelillä tässä ollaan liikkumassa ja mitä hän kenties toivoo - kukaan meistä ei ole ajatusten lukija eikä voi sulle suoraa vastausta antaa.
Mikä siinä on niin vaikeaa heittää ne vaatteet pois päältä ja heittäytyä sängylle?
Vaikkei jatkoa lopulta seuraisi, niin treffeille tulisi ainakin eloa. Ja jos ei tulisi, niin sitten ei ainakaan tarvitsisi ihmetellä.
Pitkään. Vaimoni tavattua olin varma että tämä se ei ainakaan ole. Niinvain ollaan oltu yhdessä 14 vuotta. Joka odottaa ihmeitä tapahtuvan heti ensisilmäyksellä pettyy kyllä pahasti. Kävin pian 100 naisen kanssa treffeillä, eikä kukaan erityisemmin sytyttänyt heti. M38v