Teini ei kerro mitään, ennen kuin on pakko. Ärsyttää.
Teini ei kerro oma-aloitteisesti mitään koska te vaan suututte.
Ja me taas suututaan, koska hän ei ole kertonut mitään ajoissa. Ei asiasta, vaan siitä ettei ole kerrottu.
Esim. Ei kerro huonosta koetuloksesta, kun me suututaan. Me ei olla kouluasioista suututtu aiemminkaan, mun mielestä se on teinin vastuulla, miten hommansa hoitaa. Mutta ennen kehityskeskustelua hän sitten varttia ennen kertoo että tapahtunut sitä ja sitä ja huono numero. No siinä jää tasan 5 minuuttia aikaa päästä kärryille ja ärsytys ja suuttuminen syntyy siitä, ettei taas ole ajoissa kerrottu mitään.
Nyt on jo ahdistus, kun hän viestittää tai avaa suunsa, että mitä nyt, mihin pitää taas minuutissa reagoida. Ja tästä on puhuttu monta kertaa, että jos meille vanhemmille kertoisi ajoissa jotain, voitaisiin auttaa, jutella, tukea. Mutta kun asiat heitetään meille minuuttia ennen kuin pitää puolustaa niin stressiksi menee ja silloin suuttuu helpommin.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla puolustaa?
Ja kai sinä seuraat Wilmaa?
Joo, seuraan wilmaa, sinne ei koulutapahtumista merkitä mitään. Numerot joo, ja yhden kerran viime vuonna oli maininta, että on kiroillut. Mitään muuta mainintoja ei ollut.
Puolustaa esim. Yksi luokkakaveri oli sanonut kuraattorille, että lapseni ei huomioi häntä. Kuraattori oli miettinyt, että pitääkö aloittaa tutkimus koulukiusaamisesta. Eli lapseni on miettinyt syytetäänkö häntä koulukiusaamisesta, mutta ei kertonut meille mitään.
Ja homma selvisi, että tämä kaveri haluaa että he hengailisivat kahdestaan, kun lapseni on mielummin isommassa porukassa, mihin tämä kaveri on tervetullut. Eli lapseni ei halunnut hyppiä kaverin pillin mukaan, niin koulukiusaamista epäillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla puolustaa?
Ja kai sinä seuraat Wilmaa?
Joo, seuraan wilmaa, sinne ei koulutapahtumista merkitä mitään. Numerot joo, ja yhden kerran viime vuonna oli maininta, että on kiroillut. Mitään muuta mainintoja ei ollut.
Puolustaa esim. Yksi luokkakaveri oli sanonut kuraattorille, että lapseni ei huomioi häntä. Kuraattori oli miettinyt, että pitääkö aloittaa tutkimus koulukiusaamisesta. Eli lapseni on miettinyt syytetäänkö häntä koulukiusaamisesta, mutta ei kertonut meille mitään.
Ja homma selvisi, että tämä kaveri haluaa että he hengailisivat kahdestaan, kun lapseni on mielummin isommassa porukassa, mihin tämä kaveri on tervetullut. Eli lapseni ei halunnut hyppiä kaverin pillin mukaan, niin koulukiusaamista epäillään.
Tuo kuraattoritarina ei kuulosta uskottavalta.
Eikä sinne kouluun nyt ylipäätään pidä mennä asenteella, että puolustaa henkeen ja vereeen.
Miksi ihmeessä sinulla on pilkku ennen-sanan edellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla puolustaa?
Ja kai sinä seuraat Wilmaa?
Joo, seuraan wilmaa, sinne ei koulutapahtumista merkitä mitään. Numerot joo, ja yhden kerran viime vuonna oli maininta, että on kiroillut. Mitään muuta mainintoja ei ollut.
Puolustaa esim. Yksi luokkakaveri oli sanonut kuraattorille, että lapseni ei huomioi häntä. Kuraattori oli miettinyt, että pitääkö aloittaa tutkimus koulukiusaamisesta. Eli lapseni on miettinyt syytetäänkö häntä koulukiusaamisesta, mutta ei kertonut meille mitään.
Ja homma selvisi, että tämä kaveri haluaa että he hengailisivat kahdestaan, kun lapseni on mielummin isommassa porukassa, mihin tämä kaveri on tervetullut. Eli lapseni ei halunnut hyppiä kaverin pillin mukaan, niin koulukiusaamista epäillään.
Ja ei, tässä ei ollut ollenkaan kyse koulukiusaamisesta, ei edes tullut tutkintaa. Mutta juuri tällaisista asioista voisi kertoa, niin voitaisi jutella. Miksi oltaisiin suututtu? Ei se nyt mielestäni mitään kiusaamista ole, jos ei tee kaverin mielen mukaan, vaan niin kuin itse haluaa. Kaveri on tervetullut, häntä ei kukaan ole jättämässä ulkopuoliseksi mutta hän valitsee itse muista puhumisen selän takana ja jättäytymisen ja siihen lapseni ei halua lähteä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla puolustaa?
Ja kai sinä seuraat Wilmaa?
Joo, seuraan wilmaa, sinne ei koulutapahtumista merkitä mitään. Numerot joo, ja yhden kerran viime vuonna oli maininta, että on kiroillut. Mitään muuta mainintoja ei ollut.
Puolustaa esim. Yksi luokkakaveri oli sanonut kuraattorille, että lapseni ei huomioi häntä. Kuraattori oli miettinyt, että pitääkö aloittaa tutkimus koulukiusaamisesta. Eli lapseni on miettinyt syytetäänkö häntä koulukiusaamisesta, mutta ei kertonut meille mitään.
Ja homma selvisi, että tämä kaveri haluaa että he hengailisivat kahdestaan, kun lapseni on mielummin isommassa porukassa, mihin tämä kaveri on tervetullut. Eli lapseni ei halunnut hyppiä kaverin pillin mukaan, niin koulukiusaamista epäillään.
Tuo kuraattoritarina ei kuulosta uskottavalta.
Eikä sinne kouluun nyt ylipäätään pidä mennä asenteella, että puolustaa henkeen ja vereeen.
Tämä kaveri käy säännöllisesti kuraattorin juttusilla ja oli näin maininnut.
Ja toki omiaan puolustaa, jos aiheettomia syytöksiä tulee. Ja niitä on siis tullut. Eli siitä syystä sanavalinta puolustaa.
Oman teinin koulussa Wilmaan opettajat viikottain merkitsevät tuntiosaamista ja koenumerot tulevat näkyviin, kun ovat arvioineet. Tosin poika kertoo ne jo ennen kuin Wilmassa näkyvät.
Sen olen huomannut, että turha väkisten kaivaa jos ei halua kertoa.
Itse olen pyrkinyt jo lapsesta asti siihen, että kaikesta voidaan puhua rauhallisesti ja harvoin on tarvinnut korottaa ääntään. Koulun kanssa keskustelut käydään niin, että oppilas täyttää oman osuuden Wilmaan ja me vanhemmat oman osuuden ja tarvittaessa luokanvalvoja kommentoi ennen tilaisuutta meille, jos jotain kommentoivaa on koulun osalta. Luokanvalvoja on kyllä heti yhteydessä, jos koulun puolelta on jotain huolestuttavaa tapahtunut. Koulukiusaamisjutut käsitellään koulussa heti ja niihin ollaan heti yhteydessä.
Auktoriteettiin perustuvan kasvatuksen ongelmana on, että lapsi tai nuori alkaa salata asioita ja avoin keskustelu ei ole mahdollista. Kuitenkin teidän kasvatustyylissä on myös hyviä puolia ja varmaan keskusteleva tyyli ei sopisi teille.
Vierailija kirjoitti:
Oman teinin koulussa Wilmaan opettajat viikottain merkitsevät tuntiosaamista ja koenumerot tulevat näkyviin, kun ovat arvioineet. Tosin poika kertoo ne jo ennen kuin Wilmassa näkyvät.
Sen olen huomannut, että turha väkisten kaivaa jos ei halua kertoa.
Itse olen pyrkinyt jo lapsesta asti siihen, että kaikesta voidaan puhua rauhallisesti ja harvoin on tarvinnut korottaa ääntään. Koulun kanssa keskustelut käydään niin, että oppilas täyttää oman osuuden Wilmaan ja me vanhemmat oman osuuden ja tarvittaessa luokanvalvoja kommentoi ennen tilaisuutta meille, jos jotain kommentoivaa on koulun osalta. Luokanvalvoja on kyllä heti yhteydessä, jos koulun puolelta on jotain huolestuttavaa tapahtunut. Koulukiusaamisjutut käsitellään koulussa heti ja niihin ollaan heti yhteydessä.
Niin mitään tällaista ei ole missään tai mitenkään meillepäin ilmaistu. Ja sitten lapsi heittää tämänkin ilmaan juuri hetkeä ennen kehityskeskustelua. Silloin on vaikea aiheesta keskustella ja päästä kärryille, siitä mitä on tapahtunut, miten on tarkoitus edetä, tarviiko puolustaa vai kuunnella jne. Vaikea opettajallekaan sanoa mitään, kun ei olla mistään tuollaisesta tietoisia.
Ja kun sitten selviää, ettei mitään keissiä sitten ole, niin jää vain ärsytys päälle, että tällaisia pohditaan selän takana ja meille ihan ohimennen heitetään. Sekä lapsen että koulun suunnalta.
Vierailija kirjoitti:
Auktoriteettiin perustuvan kasvatuksen ongelmana on, että lapsi tai nuori alkaa salata asioita ja avoin keskustelu ei ole mahdollista. Kuitenkin teidän kasvatustyylissä on myös hyviä puolia ja varmaan keskusteleva tyyli ei sopisi teille.
Niin, tässä ei nyt varsinaisesti keskustella meidän kasvatustyylistä, varmasti ollaan tehty paljon virheitä, mutta auktoriteettiseksi en sitä kuvailisi. En myöskään tiedä mistä sinä sen sellaiseksi päättelit.
3 lasta on samoin periaattein kasvatettu, vain tämä kolmas on päättänyt olla kertomatta mitään. Vastailee yhdellä sanalla, kaikki on aina ok/hyvin/ihan kivasti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auktoriteettiin perustuvan kasvatuksen ongelmana on, että lapsi tai nuori alkaa salata asioita ja avoin keskustelu ei ole mahdollista. Kuitenkin teidän kasvatustyylissä on myös hyviä puolia ja varmaan keskusteleva tyyli ei sopisi teille.
Niin, tässä ei nyt varsinaisesti keskustella meidän kasvatustyylistä, varmasti ollaan tehty paljon virheitä, mutta auktoriteettiseksi en sitä kuvailisi. En myöskään tiedä mistä sinä sen sellaiseksi päättelit.
3 lasta on samoin periaattein kasvatettu, vain tämä kolmas on päättänyt olla kertomatta mitään. Vastailee yhdellä sanalla, kaikki on aina ok/hyvin/ihan kivasti.
Ap
Niitä lapsia harvoin kohdellaan samalla tavoin tai ainakaan niin, että se yksi tyyli sopisi kaikille.
Itse lakkasin jo alakoulussa puhumasta äidilleni mitään koska hän oli todella rajaton ja epäkunnioittava.
Siskojani tämä ei edes aikuisena häiritse, he kököttää siinä äidin naapurissa kiltisti.
Katse peiliin. Jos nuori ei kerro omista asioistaan mitään, ja perustelee sen vanhempien suuttumisella, on vaikenemisen syy selvä.
Vierailija kirjoitti:
Katse peiliin. Jos nuori ei kerro omista asioistaan mitään, ja perustelee sen vanhempien suuttumisella, on vaikenemisen syy selvä.
Jutellaan, keskustellaan ja kysellään, niinkuin on tehty muidenkin teinien kanssa.
Annetaan tilaa ja availlaan keskuteluja, mutta tyyppi ei vaan omista asioistaan halua puhua.
Ap
Niin että miten saisi lapsen ymmärtämään, että yhteiselon kannalta tietty suunnitelmallisuus ja ennakointi ja kommunikointi olisi tarpeen.
Esim. Jos on suunniteltu yökyläilyä tai kaupunkireissuja, mihin tarvii kuljetusta tai hankintoja, niin olisi hyvä vaikka päivääkin ennen ilmoittaa, eikä niin, että nyt oon Pussinpohjalla, voisko joku hakee 5 min päästä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin että miten saisi lapsen ymmärtämään, että yhteiselon kannalta tietty suunnitelmallisuus ja ennakointi ja kommunikointi olisi tarpeen.
Esim. Jos on suunniteltu yökyläilyä tai kaupunkireissuja, mihin tarvii kuljetusta tai hankintoja, niin olisi hyvä vaikka päivääkin ennen ilmoittaa, eikä niin, että nyt oon Pussinpohjalla, voisko joku hakee 5 min päästä.
Ap
Ja tätä on siis yritetty keskustelemalla ja pyytämällä, eli ei koske vaan koulujuttuja. Mutta sama ensin ei mitään ja kahdessa minuutissa kaikki -sarja jatkuu.
Juuri tämä että koulussa menee hyvin, kunnes kehityskeskustelua ennen ilmoittaa, et kuulette varmaan tästä ja tästä.
Tai en oo suunnitellu mitään mut 8 minuutin päästä pitäs olla täysin varustettuna mökkireissua varten kun kaverin perhe hakee jne.
Ja tää on alkanut stressaamaan kunnolla, kun osa järjestelyistä/keskusteluista kaatuu mun niskaan ja tällä hetkellä työkuvioidenkin puolesta sitä stressiä kertyy, organisoida pitää, että saa kaiken järjestettyä ajallaan.
Ap
Sama. Pitää nyhtämällä yrittää saada tietoa teinistä irti. Mitä oli ruokana tänään koulussa? Ei kuulu sulle.
Ensinnäkin nyt lopetatte välittömästi hakemiset ja teinin puolesta pakkaamiset ja muut pikajärjestelyt jollei tietoa näistä tule viimeistään vuorokautta aikaisemmin. Jos ei osaa ilmoittaa ajoissa, niin sitten on ilman.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin nyt lopetatte välittömästi hakemiset ja teinin puolesta pakkaamiset ja muut pikajärjestelyt jollei tietoa näistä tule viimeistään vuorokautta aikaisemmin. Jos ei osaa ilmoittaa ajoissa, niin sitten on ilman.
Ja jää sinne Pussinpohjalle?
Etsii itse keinot päästä pois sieltä pussin pohjalta. Voi saada hiukan onnistumisen kokemuksia. Tuollainen curling vanhemmuus ei mitenkään auta lasta.
Millä lailla puolustaa?
Ja kai sinä seuraat Wilmaa?