Joudun tekemään abortin aivan yksin, pelottaa ja ahdistaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy josko joku ystävä pääsisi tueksesi. Tai jos joku läheiseksi kokemasi sukulainen pääsisi mukaan.

Älä välitä noista anti-abortoijista, sinun kroppasi, sinun elämäsi, sinun päätöksesi. Poikaystävälläkään ei ole asiassa sananvaltaa. Vain sinun päätökselläsi on merkitystä.

Ei kyseessä ole naisen oma vartalo, vaan siellä on uusi yksilö omine vartaloineen tulossa. En ole koskaan tuota oma kroppa -argumenttia ymmärtänyt.

No KENEN se kroppa sitten on? Yhteiskunnan? Miesten?

Naisen kroppa on hänen omansa, ja hänen kehonsa sisällä kasvavan lapsen kroppa on toisen ihmisen eli sen lapsen kroppa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, tämä on niitä tilanteita, että niin makaa kuin petaa. Sinä olet valinnut harrastaa seksiä, siitä voi tulla raskaaksi vaikka olisikin ehkäisy. Seksiä harrastaessaan ottaa aina sen riskin, että tulee raskaaksi, joten on oltava henkisesti valmis kohtaamaan joko raskaus tai abortti.

Nyt on se paikka, kun sinun täytyy ruveta aikuiseksi ja alkaa seistä omilla jaloillasi. Päätös on sekä juridisessa että moraalisessa mielessä yksin sinun(näinhän feministit meille ovat opettaneet), joten suck it up. Aikuiset kantaa vastuun tekojensa seurauksista.

Lääketieteellisessä mielessähän tuossa ei ole mitään pelättävää.

Niinhän minä kannankin. Tavalla tai toisella, ei minulla enää ole muuta vaihtoehtoa.

Viestisi kuulostaa siltä kuin olisin tunkeutunut jonkun kotiin vaatimaan heiltä apua itselleni enkä kirjoittanut viestiä palstalle johon jokainen saa päättää itse haluaako vastata.

Olen kiitollinen kaikista asiallisista kommenteista, niistä on ollut minulle lohtua.

-Ap

On sinulla muitakin vaihtoehtoja kuin abortti.

On, mutta ei muuta vaihtoehtoa kuin kantaa vastuu jollain tavalla, mikä on se mihin viittasi vastauksessani.

-Ap

Ja se vastuun kantaminen tarkoittaa aikuisilla ihmisillä sitä, että huolehditaan lapsista jotka on itse omalla toiminnalla laitettu alulle.

Lapsen kroppa :D Oletteko nähneet koskaan sellaista alkion "kroppaa"? Ette selvästikään.

Limaklöntti, joka voisi olla yhtä hyvin vaikka possun tai koiran alkio.

Vierailija kirjoitti:

Itse varmaan menisin heti nyt alkuraskaudesta töihin, niin saisi tienattua itselleen ansiosidonnaiset äitiysrahat. Sitten ei olisi niin köyhää. 

Yläpeukutin, vaikka kyllä toki Suomessa pärjää ilman ansiosidonnaistakin. Onnea äidille!

t. yksivuotiasta lastenkirjaa katselevaa rakasta lastani sylissä juuri pitävä. On hänestä työtä, mutta olen niin kiitollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse varmaan menisin heti nyt alkuraskaudesta töihin, niin saisi tienattua itselleen ansiosidonnaiset äitiysrahat. Sitten ei olisi niin köyhää. 

Yläpeukutin, vaikka kyllä toki Suomessa pärjää ilman ansiosidonnaistakin. Onnea äidille!

t. yksivuotiasta lastenkirjaa katselevaa rakasta lastani sylissä juuri pitävä. On hänestä työtä, mutta olen niin kiitollinen.

Lisäys: Vain vähän aikaa sitten hän oli äidin masussa kuten ap:lläkin, ja lääkärillä raskautta vahvistaessa pieni sydän jo löi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin kanssa aivan yksin ja pelotti. Mutta toimenpide oli aivan yksinkertainen ja kyllä siitä selviää. Lääkkeellinen keskeytys siis kyseessä. 

Paitsi lapsi ei selviä. Sellaisen "pikkujutun" unohdit.

En ole ap, mutta mä annoin lapseni adoptioon, en abortoinut. Hän on nyt aikuinen ja vihaa minua. Ei voi sietää sitä, että uuden suhteen velipuolella on ydinperhe eli äiti ja isä.

Mitä mieltä olette asiasta te jotka vastustatte abortteja ja kannatatte adoptiota? Teinkö oikein?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkio/sikiö on naisen keho loinen. Ei elä ilman. Joten päätös on naisen omasta kehostaan. Kaikki muu on saivartelua. 

Tällä perustelulla vielä 9kk sikiönkin voisi abortoida.

Normaali 9 kk ikäinen sikiö, eli täysaikainen, pärjää kyllä ihan hyvin toisen ihmisen kehon ulkopuolella, eikä ole riippuvainen toisen kehon sisällä olemisesta.

Mainitsin vain tuon 9kk, koska se oli sopivan kärjistävä. Ymmärsit kyllä kuitenkin täydellisesti, että sama argumentti pätee vaikka 5kk sikiöön.

Höpöhöpö.

Alkio tai sikiö on elinkelvoton silloin, kun se ei pärjää toisen ihmisen kehon ulkopuolella ilman tätä toisen kehon sisällä olemista. Silloin myös abortti on ok.

Eivät ne ole elinkelvottomia, vaan eläviä. Ei niiden siinä vaiheessa ole tarkoituskaan elää kohdun ulkopuolella vaan kasvaa ja kehittyä rauhassa.

Jos ei kykene elämään toisen ihmisen kehon ulkopuolella, on elinkelvoton.

Jaa, eipä lääkäri minulle mistään vauvan (rv17) elinkelvottomuudesta puhunut kun tänään siellä kävin. Päinvastoin, totesi että kaikki on ok.

Lapsen voi antaa adoptioon. Ei ihmistä tarvitse tappaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen voi antaa adoptioon. Ei ihmistä tarvitse tappaa.

Lue miten minun tapauksessa kävi. Viesti 121.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin kanssa aivan yksin ja pelotti. Mutta toimenpide oli aivan yksinkertainen ja kyllä siitä selviää. Lääkkeellinen keskeytys siis kyseessä. 

Paitsi lapsi ei selviä. Sellaisen "pikkujutun" unohdit.

En ole ap, mutta mä annoin lapseni adoptioon, en abortoinut. Hän on nyt aikuinen ja vihaa minua. Ei voi sietää sitä, että uuden suhteen velipuolella on ydinperhe eli äiti ja isä.

Mitä mieltä olette asiasta te jotka vastustatte abortteja ja kannatatte adoptiota? Teinkö oikein?

Ehdottomasti teit oikein, kun annoit lapsen elää. Sen jälkeen on kaikki mahdollista eikä lapsen elämää olisikaan oikein päättää, vaikkei voi tietääkään, onnistuuko kaikki myöhemmin. Sitähän ei kenenkään osalta voi tietää, olipa sitten adoptoitu tai biologisten vanhempien kanssa kasvava lapsi kyseessä.

Suosittelen kyllä nyt miettimään tarkasti mitä haluat ja mitkä ovat oikeat syyt. Miksi haluat tehdä abortin? Koska olette pienituloisia opiskelijoita ja koska mies on vaihdossa? Ei se mies siellä vaihdossa ikuisesti ole, varmaan voi palata synnytykseen mennessä. Jos olette jo 4-vuotta opiskelleet niin ei siinä enää kauaa mene kun valmistutte ja pääsette siirtymään työelämään ja siten taloudellinen tilanne paranee todennäköisesti. Vauva-ajan pärjää hyvin pienemmillä tuloilla eikä tukien hakemista kannata mitenkään hävetä.  Lapsen voi hyvin myös laittaa päivähoitoon äityisloman jälkeen ja tehdä ne opinnot loppuun. Ei ketään kotiäityityeen pakoteta.

Elämä ei aina mene kuten haluaisi. Välttämättä koskaan ei tule sitä oikeaa hetkeä saada lapsia, pitää nauttia nuoruudesta, opiskella, sitten siirtyä työelämään, rakentaa uraa, matkustella, nähdä maailmaa ja kappas sitten ikää onkin jo liikaa ja lapsia ei voi enää saada, ainakaan ilman luovutettuja soluja. 

En tuomitse aborttia. Joskus se on oikea ratkaisu ja jokaisen oma ratkaisu. Jos et lasta oikeasti halua ja olet asiasta varma niin ratkaisu on oikea. Mutta jos olet tekemässä abortin vain koska ajoitus on hieman väärä ja et tiedä haluatko sitä oikeasti niin kannattaa miettiä vielä uudestaan. Raskausaika kyllä kasvattaa äidiksi ja asiat järjestyy aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin kanssa aivan yksin ja pelotti. Mutta toimenpide oli aivan yksinkertainen ja kyllä siitä selviää. Lääkkeellinen keskeytys siis kyseessä. 

Paitsi lapsi ei selviä. Sellaisen "pikkujutun" unohdit.

En ole ap, mutta mä annoin lapseni adoptioon, en abortoinut. Hän on nyt aikuinen ja vihaa minua. Ei voi sietää sitä, että uuden suhteen velipuolella on ydinperhe eli äiti ja isä.

Mitä mieltä olette asiasta te jotka vastustatte abortteja ja kannatatte adoptiota? Teinkö oikein?

Ap tässä. Et kysynyt minulta mutta eipä minulla ole muuta tekemistä kun olla kotona ja koettaa olla tällä hetkellä niin jaan näkemykseni. Mun mielestä tämä ei millään muotoa ole sinun vikasi, adoptiovanhemmat ovat psykopaatteja jos ovat kohdelleet lasta jotenkin sillä lailla että hän kokee että hänellä ei ole isää ja äitiä. Adoptiovanhemmat ovat lapsen vanhemmat. Suurimmalla osalla adoptioiduista lapsista menee hyvin, monesti paremmin kuin keskimäärin biologisilla koska he ovat aina toivottuja.

Seula valitettavasti tässä tapauksessa pettänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin kanssa aivan yksin ja pelotti. Mutta toimenpide oli aivan yksinkertainen ja kyllä siitä selviää. Lääkkeellinen keskeytys siis kyseessä. 

Paitsi lapsi ei selviä. Sellaisen "pikkujutun" unohdit.

En ole ap, mutta mä annoin lapseni adoptioon, en abortoinut. Hän on nyt aikuinen ja vihaa minua. Ei voi sietää sitä, että uuden suhteen velipuolella on ydinperhe eli äiti ja isä.

Mitä mieltä olette asiasta te jotka vastustatte abortteja ja kannatatte adoptiota? Teinkö oikein?

Ehdottomasti teit oikein, kun annoit lapsen elää. Sen jälkeen on kaikki mahdollista eikä lapsen elämää olisikaan oikein päättää, vaikkei voi tietääkään, onnistuuko kaikki myöhemmin. Sitähän ei kenenkään osalta voi tietää, olipa sitten adoptoitu tai biologisten vanhempien kanssa kasvava lapsi kyseessä.

Hän on kuitenkin hyvin katkera eikä halua missään nimessä pitää yhteyttä. On itse sanonut ettei olisi halunnut syntyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä päätin pitää lapsen vaikka olin työtön ja täysin yksin lapsen kanssa . Yhteiskunta kyllä auttaa , jos isä on varaton voi alkuun hakea elatusmaksut Kelasta ja saat lapsilisät sekä asumis ja toimeentulotuen korotettuna . Päiväkotimaksuista saa köyhä jopa vapautuksen kokonaan . Lapsi on lahja .

Lapsi ansaitsee parempaa kuin tuilla elävän yh-äidin ja isättömän, köyhän elämän. Siksi en kannustaisi ketään tuollaiseen, vaikka jotkut (AIKUISET) ihan tyytyväisinä noin elävätkin. 

Onpas täällä lapsivihamielistä porukkaa.

Suomi tarvitsee lisää syntyvyyttä .

Ompa hirveitä kommentteja täällä! AP kertoo, kuinka häntä pelottaa ja ahdistaa, niin täällä vaan tuputetaan omaa agendaa tai syljetään muuten vaan päälle.

Minä tein joitakin vuosia sitten abortin tilanteessa, jossa raskaus tuli yllätyksenä. Vaikka olin ihan hyvässä parisuhteessa, vakitöissä ja järjissäni oleva nuori nainen, niin en minä siltikään juuri siinä tilanteessa halunnut jatkaa raskautta ja synnyttää lasta. En ollut siihen asti ikinä edes ajatellut haluavani lasta, joten koko tilanne ahdisti, pelotti ja tuntui vieraalta. Halusin vain saada sikiön pois sisältäni, jotta voisin palata takaisin omaan elämääni.

Sain abortin. Toimenpide tehtiin lääkkeellisesti osastolla, koska odotin kaksosia. Uskon, että sinne osastolle saisi jäädä normaalistikin, jos vaan sitä pyytää. Olin osastolla ehkä noin neljä tuntia ja sen ajan kulutin osaston käytävällä käveleskellen ja lukien lehtiä. Mitään huonetta ei ollut varattu, mutta olisin päässyt pyynnöstä sänkyyn pötköttämään, jos olo olisi käynyt liian kipeäksi. Sanoivat myös, että antavat kipulääkettä, jos pyydän.

Kipuun varauduin ottamalla etukäteen buranaa. Aivan alussa, kun tulin aamulla osastolle, sain voimakkaalta kuukautiskivulta tuntuvan supistuksen, joka kesti ehkä minuutin. Olin silloin osaston vessassa ja olo tuntui silloin sen minuutin ajan jonkin verran tuskaisalta. Tuon jälkeen pyttyyn valui vuotoa, joka oli kuukautisvuodon tapaista seosta verta ja limakalvoa. Ei mitään kovaa ja kiinteää, vaan semmoista löllöä. Supistuksen jälkeen olo helpottui ja loppuajan mitä olin osastolla, kipu oli tavallisen kuukautiskivun veroista. Kokonaisuudessaan koko toimenpiteen kipu oli ihan siedettävissä ja minua kohdeltiin osastolla hyvin, joten sen suhteen en olisi liian huolissani. Kun vuoto oli laantunut, lääkäri ultrasi kohdun ja totesi sen olevan tyhjä. Sitten pääsin puoliltapäivin kotiin.

Muttajoo, ei ole syytä pelätä tai ahdistua. Abortti on toimenpiteenä ihan kohtuudella siedettävä ja muistuttaa hyvin paljon runsaita kuukautisia. Suosittelen lukemaan kirjan "Abortti ja siitä selviytyminen". Siinä on kerrottu hyvin asiallisesti ja liioittelematta abortista. Kuten siinäkin lukee, tutkimusten mukaan ehdottomasti suurin osa abortin tehneistä on tyytyväisiä päätökseensä vielä vuosia abortin jälkeenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin kanssa aivan yksin ja pelotti. Mutta toimenpide oli aivan yksinkertainen ja kyllä siitä selviää. Lääkkeellinen keskeytys siis kyseessä. 

Paitsi lapsi ei selviä. Sellaisen "pikkujutun" unohdit.

En ole ap, mutta mä annoin lapseni adoptioon, en abortoinut. Hän on nyt aikuinen ja vihaa minua. Ei voi sietää sitä, että uuden suhteen velipuolella on ydinperhe eli äiti ja isä.

Mitä mieltä olette asiasta te jotka vastustatte abortteja ja kannatatte adoptiota? Teinkö oikein?

Tietenkin teit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset puhuu täällä vauvasta?

Ei hedelmöittynyt munasolu tai alkio ole mikään vauva.

Eipä se enää mikään hedelmöittynyt munasolu ole siinä vaiheessa kun raskaus huomataan. Rv6 sydän lyö ja osa sisäelimistäkin on alkanut kehittyä, samoin raajat.

Meilläkin on takapihalla lauta, missä on lakattu pinta ja muutamia nauloja. Se ei silti ole talo.

Huono vertaus. Alkio on jo geneettisesti täysin valmis ihmisyksilö, vaikka ei olekaan täysin kehittynyt (kukaan alle 25-vuotias ei ole). Joku lauta on vain pelkkä lauta.

Hyvä vertaus.

Alkio saati hedelmöittynyt munasolu ei ole lähelläkään valmista.

Hedelmöittyneen munasolun pitää käydä läpi monia vaiheita tullakseen edes alkioksi ja sikiöksi. Niiden kaikkien vaiheiden pitää mennä täsmälleen oikein ja siihen tarvitaan ravintoa ja muuta välttämätöntä rakennusainetta, mikä imetään kohdun omistajalta. Ja vain kohdussa oleskelu ja toisen ihmisen keho mahdollistaa tämän kaiken.

Kyllä äitiysloma ja pikkulapsi arki oli parasta aikaa mitä koskaan olen saanut elää. Sain hyvän äitiyspäivärahan eikä köyhyydestä ollut tietoa. Tein osan opinnoista vielä äitiyslomalla ja sain tuota äitiyspäivärahaa. Opintotuki oli paljon pienempi. Lapsilisällä ja äitiysavustuksella sain hankittua lapselle kaiken tarvittavan. Vauvat kuluttavat niin vähän. Nyt lapsi isompi ja itse työelämässä. Mistään ei ole tarvinnut tinkiä taloudellisesti ja oman asunnonkin olen tuossa kaiken ohessa maksanut. Ja koko raskauden ajan ja vieläkin olin yksinhuoltaja. Lapsi oli harkittu ja toivottu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkio/sikiö on naisen keho loinen. Ei elä ilman. Joten päätös on naisen omasta kehostaan. Kaikki muu on saivartelua. 

Tällä perustelulla vielä 9kk sikiönkin voisi abortoida.

Normaali 9 kk ikäinen sikiö, eli täysaikainen, pärjää kyllä ihan hyvin toisen ihmisen kehon ulkopuolella, eikä ole riippuvainen toisen kehon sisällä olemisesta.

Mainitsin vain tuon 9kk, koska se oli sopivan kärjistävä. Ymmärsit kyllä kuitenkin täydellisesti, että sama argumentti pätee vaikka 5kk sikiöön.

Höpöhöpö.

Alkio tai sikiö on elinkelvoton silloin, kun se ei pärjää toisen ihmisen kehon ulkopuolella ilman tätä toisen kehon sisällä olemista. Silloin myös abortti on ok.

Eivät ne ole elinkelvottomia, vaan eläviä. Ei niiden siinä vaiheessa ole tarkoituskaan elää kohdun ulkopuolella vaan kasvaa ja kehittyä rauhassa.

Jos ei kykene elämään toisen ihmisen kehon ulkopuolella, on elinkelvoton.

Miten niin? Jos pystyy elämään niin silloinhan on elinkelpoinen. Syntymättömän lapsen on tarkoituskin olla kohdussa joten ei ole mitään syytä miksi sen pitäisi elää kohdun ulkopuolella. Sen aika on vasta synnytyksen jälkeen.

Alkio ei elä, paitsi abortinvastustajien unissa ja mielikuvissa.

Jos alkio eläisi, se pysyisi elossa myös kohdun ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin kanssa aivan yksin ja pelotti. Mutta toimenpide oli aivan yksinkertainen ja kyllä siitä selviää. Lääkkeellinen keskeytys siis kyseessä. 

Paitsi lapsi ei selviä. Sellaisen "pikkujutun" unohdit.

En ole ap, mutta mä annoin lapseni adoptioon, en abortoinut. Hän on nyt aikuinen ja vihaa minua. Ei voi sietää sitä, että uuden suhteen velipuolella on ydinperhe eli äiti ja isä.

Mitä mieltä olette asiasta te jotka vastustatte abortteja ja kannatatte adoptiota? Teinkö oikein?

Tietenkin teit.

Jaa. Ei siltä tunnu, kun tietää että hän on katkera eikä olisi halunnut syntyä.