Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joudun tekemään abortin aivan yksin, pelottaa ja ahdistaa
25.01.2023 |
Sain juuri tietää että olen raskaana, ja varasin ajan lääkärille jotta pääsen keskeytykseen. Pelottaa silti ihan tajuttomasti ja tuntuu ettei lääkäriaika voi tulla tarpeeksi pian.
Mies on jenkeissä vaihto-opiskelijana tällä hetkellä eikä pääse tuekseni ja vanhemmatkin asuu kaukana.
Kommentit (713)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos abortti ahdistaa, oletko harkinnut raskautta ja lapsen antamista adoptioon? Olisiko tällainen kohdallasi mahdollista toteuttaa? Kerroit kokevasi, että olette liian nuoria ja köyhiä vanhemmiksi etkä usko voivasi tarjota lapselle sitä mitä hän ansaitsee. Olisitko valmis raskauteen ja antamaan lapsen toiseen rakastavaan perheeseen? Mietithän vaihtoehtoja ja keskustelet tunteistasi jonkun kanssa. .
Oletko sinä puolestasi ajatellut, miten voisit auttaa lasta kaipaavia rakastavia perheitä? Sinähän voisit hankkiutua raskaaksi, ihan useammankin kerran, ja antaisit sitten aina lapsen synnyttyään adoptoitavaksi lapsettomalle parille, tai vaikka h omopariskunnalle, joiden on tässä elämässä kaikista vaikein saada omaa lasta. Kyllä riittäisi rakkautta niille sinun synnyttämillesi lapsille näissä perheissä. Jos olet vielä nuori, ehtisit varmaan tekaista vaikka kuusikin lasta hyväntekeväisyyttäsi.
Olen ajatellut. En ala tehtailemaan lapsia. Jos kuitenkin tulisin vahingossa raskaaksi, tekisin adoptioprosessipäätöksen. En ole muiden puolesta päättämässä, tämä on vain tämänhetkinen henkilökohtainen ajatusprosessini asiaa kohtaan.
Jättäisit lapsen miettimään koko elinajakseen, miksi biologiset vanhemmat halusivat hylätä hänet.
Adoptio ei ole lapselle ikinä hyvä asia.
Mutta kun ei ne lapsen oikeudet, vaan ne alkion oikeudet.
#tekopyhyys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos abortti ahdistaa, oletko harkinnut raskautta ja lapsen antamista adoptioon? Olisiko tällainen kohdallasi mahdollista toteuttaa? Kerroit kokevasi, että olette liian nuoria ja köyhiä vanhemmiksi etkä usko voivasi tarjota lapselle sitä mitä hän ansaitsee. Olisitko valmis raskauteen ja antamaan lapsen toiseen rakastavaan perheeseen? Mietithän vaihtoehtoja ja keskustelet tunteistasi jonkun kanssa. .
Oletko sinä puolestasi ajatellut, miten voisit auttaa lasta kaipaavia rakastavia perheitä? Sinähän voisit hankkiutua raskaaksi, ihan useammankin kerran, ja antaisit sitten aina lapsen synnyttyään adoptoitavaksi lapsettomalle parille, tai vaikka h omopariskunnalle, joiden on tässä elämässä kaikista vaikein saada omaa lasta. Kyllä riittäisi rakkautta niille sinun synnyttämillesi lapsille näissä perheissä. Jos olet vielä nuori, ehtisit varmaan tekaista vaikka kuusikin lasta hyväntekeväisyyttäsi.
Olen ajatellut. En ala tehtailemaan lapsia. Jos kuitenkin tulisin vahingossa raskaaksi, tekisin adoptioprosessipäätöksen. En ole muiden puolesta päättämässä, tämä on vain tämänhetkinen henkilökohtainen ajatusprosessini asiaa kohtaan.
Jättäisit lapsen miettimään koko elinajakseen, miksi biologiset vanhemmat halusivat hylätä hänet.
Adoptio ei ole lapselle ikinä hyvä asia.
Mutta kun ei ne lapsen oikeudet, vaan ne alkion oikeudet.
#tekopyhyys
Olisin asiasta rehellinen ja kertoisin totuuden. En halua äidiksi, minusta ei ole niin suureen rooliin. Se ei kuitenkaan liity lapseen mitenkään, hänelle haluaisin tarjota mahdollisimman hyvän elämän. Koen, että abortti on suurempi hylkääminen kuin adoptio. Adoptio ei ole lapselle _ikinä_ hyvä asia? Oliko nyt hieman kärjistetty mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abortti ei ole mikään murha, kun on siis sikiö, jonka sielu ei ole vielä asettunut siihen kehoon. Miksi aina naisia syyllistetään abortista, kun eivät edes tiedä naisen omaa kokemusta tilanteesta. Onko sen syntymättömän lapsen, sikiön elämä tärkeämpi kuin itse naisen elämä? Jos on esim. liian nuori, ei rahallista turvaa lapselle tai muita sosiaalista verkkoa, raiskattu ym. ym. Mikä on siis naisen oma elämä. Toivoisin jatkossa myös ymmärrystä näille naisille, jotka eivät ole valmiita tai edes halua lasta. Hoitaako esim. mies sitä lasta, jos syntyy ym. kysymykset. Meidän pitää olla vähän armahtavia toisia kohtaan, eikä aina tuomita.
Missä vaiheessa se sielu sitten asettuu siihen kehoon? Onko tästä jotain tutkimuksia olemassa vai pelkkää taikauskoa?
Biologisesti elämä alkaa kun munasolu ja siitiösolu yhdistyy.
Sillä alkiolla on kaikki elämän merkit. Hänellä on oma ainutlaatuinen DNA, hän kasvaa ja kehittyy ihmiseksi.Ei siinä mitään elämää ala, vaan ainoastaan munasolu hedelmöittyy. Se ei tarkoita vielä yhtikäs mitään. Se on biologinen tapahtuma, eikä mitään taikaa.
Siinä vaiheessa kun munasolu hedelmöittyy, se on biologisesti IHMINEN.
Sillä on ihmisen solut, ei sarvikuonon tai päästäisen. Sillä on oma ainutlaatuinen DNA kirjattuna joka soluun. DNA joka on ihmisen DNA, ei kaskelotin tai kissan vaan ihmisen.
Tuo DNA on vain hänellä, siinä on puolet äidiltä ja puolet isältä ja se on erilainen kuin kellään muulla maapallon ihmisellä. Kuka tahansa geenitutkija ja biologi voi tämän vahvistaa. Sen ihmistaimen solujen DNA on erilainen kuin vanhemmillaan. Se on oma uniikki yksilönsä.
Se on elävä ihminen, joka kasvaa ja kehittyy äidin sisällä, ja jos saa syntyä, niin se syntyy sikiöasteella verrattuna suurimpaan osaan maapallon eläimistä.
Vastasyntynyt lapsi on täydellisen avuton. Se on kyvytön vielä näkemään kunnolla, se ei hallitse raajojensa liikkeitä. Vain yksi toiminta on täysin kehittynyt ja se on imeminen.Hedelmöittynyt munasolu on biologisesti hedelmöittynyt munasolu. Eikä sillä kovin montaa solua ole. Alkio on biologisesti alkio. Sillä on vain pienen limaräippeen verran soluja.
Biologian ja juridiikan puolesta vasta syntymävalmis tai syntynyt sikiö on ihminen.
Juridisesti kieltämättä on totta että ihmisen pitää kulkea naisen synnytyskanavan kautta ollakseen ihminen mutta biologisesti se "solymöllykkä" on ihminen. Sillä on ihmisen solut, kromosomit ja dna.
Ihminen syntyy sikiöasteella. Vastasyntynyt on biologisesti sikiö. Jos vastasyntynyt syntyisi neurologisesti ja kognitiivisesti yhtä valmiina kuin simpanssinpoikanen, hänen kohtuaikansa olisi 21kk. Jos ihminen syntyisi yhtä valmiina kuin varsa, hänen kohtuaikansa olisi 4-vuotta.Ihminen syntyy "sikiöasteella" jotta hänen päänsä mahtuisi äidin synnytyskanavasta.
Siis mielestäsi juuri hedelmöittynyt munasolukin on ihminen, kun sen solut on laskettavissa kahden käden sormilla?
Mielestäsi siis kuinka monta solua ihmisellä on, ratkaisee hänen ihmisarvonsa?
Kerroppa nyt kaikille, montako solua pitää olla, että ihminen on "oikea ihminen". Mihin solumäärään sinä vedät rajan?
Onko joku jolta on amputoitu kaikki raajat, mielestäsi "vähemmän ihminen" kuin silloin kun hänellä oli raajat tallella ja enemmän niitä soluja?
Sillä alkiolla on jo DNA johon on tallentunut isän ja äidin välittämät geenit.
Sllä alkiolla on vanhemmilta saadut kromosomit, kuten meillä kaikilla.Niin, mitä sitten?
Koteloituneella loiskaksosellakin on dna, joskus jopa ihan tunnistettavia elimiä tai esimerkiksi hiuksia. Samoin kuolleilla ihmisillä on dna.
Dna itsessään ei ole mikään elämän tai ihmisen määrite. Ei dna ole mitään taikuutta tai henkimaailmaa, vaikka se ehkä niille keille biologia on vieraampaa, voi siltä vähän vaikuttaakin.
Usko minua: Se on silloin ihka elävä, jos sen solut jakautuu ja uudistuu ja se kasvaa ja kehittyy.
Jos se jossain vaiheessa menehtyy, niin se kyllä vuotaa pois äidin kehosta.
Nämä eivät ole uskon asioita.
Miksi sinua pitäisi uskoa, kun ei sinulla ole edes tarjota mitään faktaa? Ainoastaan omat uskomuksesi ja kuvitelmasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abortti ei ole mikään murha, kun on siis sikiö, jonka sielu ei ole vielä asettunut siihen kehoon. Miksi aina naisia syyllistetään abortista, kun eivät edes tiedä naisen omaa kokemusta tilanteesta. Onko sen syntymättömän lapsen, sikiön elämä tärkeämpi kuin itse naisen elämä? Jos on esim. liian nuori, ei rahallista turvaa lapselle tai muita sosiaalista verkkoa, raiskattu ym. ym. Mikä on siis naisen oma elämä. Toivoisin jatkossa myös ymmärrystä näille naisille, jotka eivät ole valmiita tai edes halua lasta. Hoitaako esim. mies sitä lasta, jos syntyy ym. kysymykset. Meidän pitää olla vähän armahtavia toisia kohtaan, eikä aina tuomita.
Missä vaiheessa se sielu sitten asettuu siihen kehoon? Onko tästä jotain tutkimuksia olemassa vai pelkkää taikauskoa?
Biologisesti elämä alkaa kun munasolu ja siitiösolu yhdistyy.
Sillä alkiolla on kaikki elämän merkit. Hänellä on oma ainutlaatuinen DNA, hän kasvaa ja kehittyy ihmiseksi.Ei siinä mitään elämää ala, vaan ainoastaan munasolu hedelmöittyy. Se ei tarkoita vielä yhtikäs mitään. Se on biologinen tapahtuma, eikä mitään taikaa.
Siinä vaiheessa kun munasolu hedelmöittyy, se on biologisesti IHMINEN.
Sillä on ihmisen solut, ei sarvikuonon tai päästäisen. Sillä on oma ainutlaatuinen DNA kirjattuna joka soluun. DNA joka on ihmisen DNA, ei kaskelotin tai kissan vaan ihmisen.
Tuo DNA on vain hänellä, siinä on puolet äidiltä ja puolet isältä ja se on erilainen kuin kellään muulla maapallon ihmisellä. Kuka tahansa geenitutkija ja biologi voi tämän vahvistaa. Sen ihmistaimen solujen DNA on erilainen kuin vanhemmillaan. Se on oma uniikki yksilönsä.
Se on elävä ihminen, joka kasvaa ja kehittyy äidin sisällä, ja jos saa syntyä, niin se syntyy sikiöasteella verrattuna suurimpaan osaan maapallon eläimistä.
Vastasyntynyt lapsi on täydellisen avuton. Se on kyvytön vielä näkemään kunnolla, se ei hallitse raajojensa liikkeitä. Vain yksi toiminta on täysin kehittynyt ja se on imeminen.Hedelmöittynyt munasolu on biologisesti hedelmöittynyt munasolu. Eikä sillä kovin montaa solua ole. Alkio on biologisesti alkio. Sillä on vain pienen limaräippeen verran soluja.
Biologian ja juridiikan puolesta vasta syntymävalmis tai syntynyt sikiö on ihminen.
Juridisesti kieltämättä on totta että ihmisen pitää kulkea naisen synnytyskanavan kautta ollakseen ihminen mutta biologisesti se "solymöllykkä" on ihminen. Sillä on ihmisen solut, kromosomit ja dna.
Ihminen syntyy sikiöasteella. Vastasyntynyt on biologisesti sikiö. Jos vastasyntynyt syntyisi neurologisesti ja kognitiivisesti yhtä valmiina kuin simpanssinpoikanen, hänen kohtuaikansa olisi 21kk. Jos ihminen syntyisi yhtä valmiina kuin varsa, hänen kohtuaikansa olisi 4-vuotta.Ihminen syntyy "sikiöasteella" jotta hänen päänsä mahtuisi äidin synnytyskanavasta.
Siis mielestäsi juuri hedelmöittynyt munasolukin on ihminen, kun sen solut on laskettavissa kahden käden sormilla?
Mielestäsi siis kuinka monta solua ihmisellä on, ratkaisee hänen ihmisarvonsa?
Kerroppa nyt kaikille, montako solua pitää olla, että ihminen on "oikea ihminen". Mihin solumäärään sinä vedät rajan?
Onko joku jolta on amputoitu kaikki raajat, mielestäsi "vähemmän ihminen" kuin silloin kun hänellä oli raajat tallella ja enemmän niitä soluja?
Sillä alkiolla on jo DNA johon on tallentunut isän ja äidin välittämät geenit.
Sllä alkiolla on vanhemmilta saadut kromosomit, kuten meillä kaikilla.Niin, mitä sitten?
Koteloituneella loiskaksosellakin on dna, joskus jopa ihan tunnistettavia elimiä tai esimerkiksi hiuksia. Samoin kuolleilla ihmisillä on dna.
Dna itsessään ei ole mikään elämän tai ihmisen määrite. Ei dna ole mitään taikuutta tai henkimaailmaa, vaikka se ehkä niille keille biologia on vieraampaa, voi siltä vähän vaikuttaakin.
Usko minua: Se on silloin ihka elävä, jos sen solut jakautuu ja uudistuu ja se kasvaa ja kehittyy.
Jos se jossain vaiheessa menehtyy, niin se kyllä vuotaa pois äidin kehosta.Myös syöpäkasvain on tällä tavoin elävä. Samoin lanttu.
Lanttu tosin elää itsenäisesti, ilman toisen lantun kehoa.
Syöpäkasvain on sinun omaa kudosta ja geneettistä materiaa, toisin kuin alkio ja sikiö jotka ovat äidin keholle "vierasta" geneettistä materiaalia. Sikiön istukka mm. erittää molekyylejä, jotka "huijaavat" äidin tappajasoluja niin että äidin keho ei hylji "pikku asukkiaan" ja tuhoa tätä ja poista kehostaan.
Eli sikiö blokkaa äidin immuunipuolustusta joka muutoin hakeutuisi eroon "vieraasta geneettisestä materiaalista". Vähän samalla tapaa kuin elinsiirtopotilaan keho alkaa hylkiä uutta munuaista ilman immunosupressiivistä lääkitystä koska keho tulkitsee uuden munuaisen vieraana ja kehoon kuulumattomana.
Höpsönsöö.
Suuri osa alkaneista raskauksista päättyy ennen kuin niitä ehditään edes huomata juuri sen vuoksi, että raskaana olevan keho hylkii hedelmöittynyt munasolua tai alkiota, ja poistaa sen kohdun limakalvon mukana.
Ja raskaana olevan keho todellakin hylkii alkiota ja sikiötä muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos abortti ahdistaa, oletko harkinnut raskautta ja lapsen antamista adoptioon? Olisiko tällainen kohdallasi mahdollista toteuttaa? Kerroit kokevasi, että olette liian nuoria ja köyhiä vanhemmiksi etkä usko voivasi tarjota lapselle sitä mitä hän ansaitsee. Olisitko valmis raskauteen ja antamaan lapsen toiseen rakastavaan perheeseen? Mietithän vaihtoehtoja ja keskustelet tunteistasi jonkun kanssa. .
Oletko sinä puolestasi ajatellut, miten voisit auttaa lasta kaipaavia rakastavia perheitä? Sinähän voisit hankkiutua raskaaksi, ihan useammankin kerran, ja antaisit sitten aina lapsen synnyttyään adoptoitavaksi lapsettomalle parille, tai vaikka h omopariskunnalle, joiden on tässä elämässä kaikista vaikein saada omaa lasta. Kyllä riittäisi rakkautta niille sinun synnyttämillesi lapsille näissä perheissä. Jos olet vielä nuori, ehtisit varmaan tekaista vaikka kuusikin lasta hyväntekeväisyyttäsi.
Olen ajatellut. En ala tehtailemaan lapsia. Jos kuitenkin tulisin vahingossa raskaaksi, tekisin adoptioprosessipäätöksen. En ole muiden puolesta päättämässä, tämä on vain tämänhetkinen henkilökohtainen ajatusprosessini asiaa kohtaan.
Jättäisit lapsen miettimään koko elinajakseen, miksi biologiset vanhemmat halusivat hylätä hänet.
Adoptio ei ole lapselle ikinä hyvä asia.
Mutta kun ei ne lapsen oikeudet, vaan ne alkion oikeudet.
#tekopyhyys
Olisin asiasta rehellinen ja kertoisin totuuden. En halua äidiksi, minusta ei ole niin suureen rooliin. Se ei kuitenkaan liity lapseen mitenkään, hänelle haluaisin tarjota mahdollisimman hyvän elämän. Koen, että abortti on suurempi hylkääminen kuin adoptio. Adoptio ei ole lapselle _ikinä_ hyvä asia? Oliko nyt hieman kärjistetty mielipide.
Miksi se, että väkisin synnytetään tähän maailmaan ja sitten hylätään olisi parempi asia kuin se, ettei ikinä synny? Varmasti uskovaisen näkökulmastakin jumalan luo pääseminen on parempi kuin elämän tuoma kärsimys.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sairaalassa on sairaalapastori. Ota yhteyttä häneen? Myös varmasti pääset puhumaan asiasta jonkun kanssa terveydenhuotopuolelta, jos kysyt asiasta neuvolasta/sairaalasta.
Varmista vielä ensin itseltäsi, että tämä ratkaisu on se oikea. Aina voi käydä jotain odottamatonta ja lapsia ei myöhemmin saakaan.
Tsemppiä!
Loistoidea, tulla nyt toisen mahdollisimman heikkona hetkenä siihen joku hihhuli saarnaamaan!
Sairaalassa pitäisi olla tarjolla henkinen tuki, joka ei ole sidoksissa mihinkään uskontokuntaan eikä muihinkaan mielikuvitusolioihin.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti teillä abortin kannattajilla ei ole lapsia ettekä työskentele lasten parissa. Hirveää ajatellakin että joku aborttihuora hoitaisi toisten lapsia.
Tai joku uskovais.HUO.ra joka kuvittelee että hänellä on oikeus päättää mitä muut ihmiset kehollaan tekevät. Hyi helv.etti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä jouduin keskeyttämään erittäin sairaan lapsen elämän hänen ollessaan 19-viikkoinen. Minulle tarjottiin sairaalapastoria. Olin aivan raivona, että mun asiat ei kuulu millekään uskishihhulille, miten te kehtaatte! Olin muutenkin todella vihainen kaikille, jotka osoittivat myötätuntoa.
Sain kaksi viikkoa sairaslomaa, jotka vietin täysin sekaisin lääkityksen (lääkärin määräämät) ja alkoholin (itse määräämäni) voimalla ja itkien.
Nyt pienokaisen olisi 9-vuotias. Vieläkin itkettää. En toivu tästä ikinä.
Älä tee! Minä tein ja olen katunut koko ikäni. Sikiö on ihminen. Sillä on kuolematon sielu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrätkö ollenkaan mitkä riskit raskaudessa on naisen terveydelle? Ja kuinka vaikeaa on käydä läpi koko raskausaika ja sitten luopua lapsesta? Ja entä, jos raskaudesta ja synnytyksestä jää terveysongelmia? Ap:n tilanteessa tuo on todella huono vaihtoehto, kun raskaus on vielä niin alussa, että abortti on mahdollinen.
Voi taivaan vallat! Jos jokainen nainen ajattelisi, että kauhistus, raskaudessa on riski minun terveydelleni, niin eihän kukaan täällä hankkisi lapsia. Oletko jostain keskiajalta, silloin Suomessa varmaan viimeksi saattoi raskaana olevan naisen terveys olla vaarassa
Eihän kukaan älykäs ihminen hankikaan lapisa. Raskaudesta aiheutuu vaikka mitä riskejä, ja kyllä, siihen voi edelleen kuolla jopa Suomessa. Ihan nopealla googlailulla selviää. Aivan mielipuolista ottaa tieten tahtoen niin suuria riskejä terveytensä suhteen. Mutta ainahan löytyy kaltaisiasi i diootteja, joita ei kiinnosta ottaa asioista selvää vaan mennä lampaana suoraan teuraalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos abortti ahdistaa, oletko harkinnut raskautta ja lapsen antamista adoptioon? Olisiko tällainen kohdallasi mahdollista toteuttaa? Kerroit kokevasi, että olette liian nuoria ja köyhiä vanhemmiksi etkä usko voivasi tarjota lapselle sitä mitä hän ansaitsee. Olisitko valmis raskauteen ja antamaan lapsen toiseen rakastavaan perheeseen? Mietithän vaihtoehtoja ja keskustelet tunteistasi jonkun kanssa. .
Oletko sinä puolestasi ajatellut, miten voisit auttaa lasta kaipaavia rakastavia perheitä? Sinähän voisit hankkiutua raskaaksi, ihan useammankin kerran, ja antaisit sitten aina lapsen synnyttyään adoptoitavaksi lapsettomalle parille, tai vaikka h omopariskunnalle, joiden on tässä elämässä kaikista vaikein saada omaa lasta. Kyllä riittäisi rakkautta niille sinun synnyttämillesi lapsille näissä perheissä. Jos olet vielä nuori, ehtisit varmaan tekaista vaikka kuusikin lasta hyväntekeväisyyttäsi.
Olen ajatellut. En ala tehtailemaan lapsia. Jos kuitenkin tulisin vahingossa raskaaksi, tekisin adoptioprosessipäätöksen. En ole muiden puolesta päättämässä, tämä on vain tämänhetkinen henkilökohtainen ajatusprosessini asiaa kohtaan.
Jättäisit lapsen miettimään koko elinajakseen, miksi biologiset vanhemmat halusivat hylätä hänet.
Adoptio ei ole lapselle ikinä hyvä asia.
Mutta kun ei ne lapsen oikeudet, vaan ne alkion oikeudet.
#tekopyhyys
En ehkä sanoisi, että adoptio ei ikinä olisi hyvä asia. Ei kaikki adoptoidut ole loppuelämänsä traumatisoituneita adoption takia ja koe itseään hylätyiksi.
Synnyin elämänhallintaongelmaisille päihdevanhemmille, jotka molemmat kuolivat kun olin alle 2v. En tosin asunut heidän luonaan kuin muutaman kuukauden, sen jälkeen päädyin ekaan sijaisperheeseen ja sieltä perheeseeni, joka toimi ensin sijaisperheenä ja myöhemmin adoptoi minut. En koe oloani hylätyksi, enkä romantisoi ajatusta biologisista vanhemmista tai biologisten sukulaisten tapaamisista. Koen eläneeni kaikin puolin hyvän ja turvatun elämän.
En silti kannata sitä, että jätetään abortti tekemättä vain siksi koska koetaan sen olevan väärin ja tietoisesti jatketaan raskautta vain että voidaan antaa lapsi adoptioon. Se on ennen kaikkea sille raskaana olevalle henkinen kuormitus. Vastentahtoisesti tai painostettuna raskaana olevalle voi olla myös vaikeaa sitoutua raskauteen ja esimerkiksi päihteettömyyteen. Joskus abortti on toki paras tai jopa ainoa vaihtoehto. Epäilemättä biologisten vanhempienikin tilanteessa abortti olisi ollut paras ratkaisu. Mutta koska sitä ei tehty, niin adoptio oli seuraavaksi paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitä !
Saat tukea ja apua kyllä ,lapsi kasvaa koko ajan ja pärjää paremmin itsekseen, vauvavaihe on pieni aika vain
Se on pieni ihminen, armahda häntä !
No jos se pärjää itsekseen, eiköhän sen voi sitten ottaa ulos pärjäilemään.
Sovelletaanko sama käytäntö sinulle jos joudut onnettomuuten ja tarvitset hengityskonetta. Jätetään sinut oman onnesi nojaan jos et pysty hengittämään omin avuin= pärjäilemään!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan järkky palsta ja varsinkin tämä keskusteluketju.
Voi Ap, et varmaan arvannut että ketju muodostuu tällaiseksi vouhotukseksi.
Jos epäröit niin mieti vielä, mutta älä anna näiden ääripäiden kirjoituksien vaikuttaa suuntaan tai toiseen.
Minulle on tehty lääkkeellinen keskeytys, en sitä ole katunut ikinä. Minulla on myös lapsi, jota rakastan ja edes lapsen syntymä ei muuttanut sitä asiaa, että katuisin keskeytystä. Aika ei ollut silloin oikea ja ehkäisyn pettäessä oli päätös tehtävä.
Kaikkea hyvää Sinulle.
Tietääkö lapsesi mitä teit esikoillesi?
No, minusta asia ei kuulu lapselle, mutta niin fiksun ja tunneälyisen lapsen olen saanut aikaiseksi, että kun hänestä kasvaa aikuinen niin ihan varmasti aiheesta voidaan keskustella. En todellakaan asiaa häpeä.
Olin 13-v kun sain vahingossa selville, että äidilleni oli tehty abortti.
En ikinä kysynyt äidiltäni asiasta. Äiti ei tiennyt että tiesin.
Mietin usein että miltä isoveli tai -sisko olisi näyttänyt. Olisiko hänellä ollut ruskeat hiukset ja vihreät silmät kuten minulla.
Mietin vuosien aikana usein mitä hän olisi harrastanut ja mitä musiikkia hän olisi kuunnellut, millaisia vaatteita hän olisi käyttänyt. Ajattelin, kuinka kiva olisi ollut, jos minulla olisi ollut isosisko tai -veli joka olisi rakastanut minua, huolehtinut minusta, kiusoitellut minua.
Koin voimakkaasti jo tuolloin, että minulla on "enkeli-sisarus".
Ihmettelin, miten äiti saattoi tehdä sen ja mietin myös, että harkitsiko hän samaa myös minun kohdalla? Miettikö hän minua hoitaessa että olisimpa tehnyt abortin tämänkin kohdalla. Oliko henkeni hiuskarvan varassa?En suosittele ketään kertomaan lapsille abortoineensa näiden isoveljen tai -siskon.
Miten sitten satuit saamaan asian selville?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitä !
Saat tukea ja apua kyllä ,lapsi kasvaa koko ajan ja pärjää paremmin itsekseen, vauvavaihe on pieni aika vain
Se on pieni ihminen, armahda häntä !
No jos se pärjää itsekseen, eiköhän sen voi sitten ottaa ulos pärjäilemään.
Sovelletaanko sama käytäntö sinulle jos joudut onnettomuuten ja tarvitset hengityskonetta. Jätetään sinut oman onnesi nojaan jos et pysty hengittämään omin avuin= pärjäilemään!?
Millaisissa tilanteissa onnettomuuden uhrit laitetaan toisen ihmisen kohtuun saamaan hoitoa? Tai muuten toisen ihmisen kehon sisään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abortti ei ole mikään murha, kun on siis sikiö, jonka sielu ei ole vielä asettunut siihen kehoon. Miksi aina naisia syyllistetään abortista, kun eivät edes tiedä naisen omaa kokemusta tilanteesta. Onko sen syntymättömän lapsen, sikiön elämä tärkeämpi kuin itse naisen elämä? Jos on esim. liian nuori, ei rahallista turvaa lapselle tai muita sosiaalista verkkoa, raiskattu ym. ym. Mikä on siis naisen oma elämä. Toivoisin jatkossa myös ymmärrystä näille naisille, jotka eivät ole valmiita tai edes halua lasta. Hoitaako esim. mies sitä lasta, jos syntyy ym. kysymykset. Meidän pitää olla vähän armahtavia toisia kohtaan, eikä aina tuomita.
Mihin uskontoon kuuluu tuo opetus, että sikiöön asettuu sielu? Ja milloin se siihen sitten asettuu?
Jotkut tutkijat väittävät että jos sielu on olemassa niin se on ihmisen DNA.
DNA on jumalan kirjoitusta.
Mielenkiintoinen ajatus, mutta että ihan tutkijoiden suusta?
Been there done that.
Ajattele ettet siihen kuole etkä ole eka etkä vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitä !
Saat tukea ja apua kyllä ,lapsi kasvaa koko ajan ja pärjää paremmin itsekseen, vauvavaihe on pieni aika vain
Se on pieni ihminen, armahda häntä !
No jos se pärjää itsekseen, eiköhän sen voi sitten ottaa ulos pärjäilemään.
Sovelletaanko sama käytäntö sinulle jos joudut onnettomuuten ja tarvitset hengityskonetta. Jätetään sinut oman onnesi nojaan jos et pysty hengittämään omin avuin= pärjäilemään!?
Millaisissa tilanteissa onnettomuuden uhrit laitetaan toisen ihmisen kohtuun saamaan hoitoa? Tai muuten toisen ihmisen kehon sisään?
Kukaan ei laita alkiota/ sikiötä naisen kehoon vaan se tulee yhdynnän seurauksena, eli kutsumatta se ei noin vaan ilmesty sinne!!! Aikamoinen vertaus sinulta.
Vierailija kirjoitti:
Neljä päivää yhdynnästä tunsin nipistelynä alavatsassa, kun alkio kiinnittyi kohtuuni. Alkuraskaudessa olin varma lapsen sukupuolesta ja annoin hänelle nimen. Ultrassa pyysin, että eivät kerro sukupuolta.
Raskauden aikana tutustuin lapseen. Tunsin jo ennen syntymää monia asioita hänestä, kuten, että hän on iltavirkku ja liikunnallinen. Seuraavassa raskaudessa ja sitä seuraavassa tapahtui samat. En tiedä, että miten vaistosin niin syvästi lasteni olemukset. Sukupuolet ja luonteen. En arvuuttele että miksi.
Minulle lapsi personoitui siinä vaiheessa, kun sain tietää sen sukupuolen, ja silloin raskaus oli jo reippaasti yli puolivälin. Tämä tapaus oli erittäin vilkas kohdussa, mutta synnyttyään hyvin rauhallinen tapaus, ja sellainen hän on luonteeltaan edelleenkin, nyt jo 19-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu tap paa oma lapsi?
Ajatella että joku näkee lapsen siteessä kuukautisten aikaan. Sillä samanlaista se on mitä keskeytyksessä tulee.
Miltähän tuntuisi olla edellisen kirjoittajan lapsi?Ei ole sama asia! Kuukautisveri koostuu kohdun limakalvosta sekä EI hedelmöittyneestä munasolusta, joka tulee limakalvon kera ulos.
Keskeytyksessä munasolu on hedelmöittynyt!!!Kuka alapeukuttaa faktaa? Satuttaako totuuus?
Voi kuule siksi tuli alanuolia että sinulla meni pointti ohi. Jos sinusta keskeytyksessä tulee lapsi ulos niin sitten se sun kuukautislimakalvo näyttää myös lapselta.
Se kun on fakta että samalta näyttää kuukautiset ja keskeytys.Se että asia ehkä näyttää samalta ei poista sitä tosiasiaa että kyse ei todellakaan ole samasta asiasta!!!
Hedelmöittynyt munasolu= ihmiselämän alku, ihmiselämän ensimmäinen kehitysaste. Ei ole sama asia kun hedelmöittymätön munasolu!!Vieläkään kukaan ei ole osannut vastata mikä tämä "ihmiselämä" on kun se on myös sellaisilla rykelmillä joista ei koskaan voi tulla ihmistä.
Yhä ei poistu fakta että se mitä keskeytyksessä tulee ulos on aivan samanlaista kuin mitä kuukautisten aikana.
Oletko nukkunut bilsantunnit? kuukautisten aikana tulee ulos HEDELMÖITTÄMÄTÖN munasolu. Abortissa tulee ulos joko hedelmöitetty munasolu eli alkio tai sikiö.
Olet osittain oikeassa, spontaani abortti (abortus spontaneous) on tilanne, jossa hedelmöittynyt munasolu tulee ulos, ja tämä voi tapahtua jo niinkin varhain kuin kuukautisten ajankohtaan ja tällaista kutsutaan kemialliseksi raskaudeksi. Abortus arte provocatus on taas sitten käynnistetty raskauden keskeytys.
Alue: Aihe vapaa
Et mieti loppuikääsi, millainen lapsi olisi ollut eikä terveysriskit abortissa ole mitään siihen verrattuna, mitkä terveysriskit raskaudessa, synnytyksessä ja vanhempana olossa ovat. Et kadu päätöstäsi, kun olet sen kerran itse tehnyt. Hormonitason nopea nousu tuossa vaiheessa voi aiheuttaa vahvoja tunnereaktioita, mutta toimenpiteen jälkeen tasot laskevat normaaleiksi ja elämä jatkuu kuten ennenkin. Ota jatkossa luotettava ehkäisy käyttöön, jos et halua nyt lapsia. Ehkäisy pois, kun haluat.