Joudun tekemään abortin aivan yksin, pelottaa ja ahdistaa

Suosittelen kierukkaehkäisyä tulevaisuudessa (hormonikierukka). Huoleton ja varma :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

BMW kirjoitti:

Mihin siinä muita tarvitset ?

Loogisesti ajateltuna en tarvikaan. Tiedän että abortit on turvallisia ja minulla ei ole mitään hätää mutta silti en onnistu karistamaan tätä ahdistusta ja olisi tarve jutella jonkun kanssa tai olla jonkun toisen seurassa.

-Ap

Sinä olet elänyt siten,että annoit uudelle elämälle mahdollisuuden. Kanna vastuusi ja synnytä lapsi.

Ei ole lapsen syy, miksi hänet eliminoit?

Siinä sinä tap at sisältäsi jotain elävää, mini-ihmisen. Neliviikkoinen näyttää mini ihmiseltä, sydän sykkii. Se on lisäksi sitkeä. Haluaa elää.

Sinä kun olet niin elämää arvostava ja rakastava ihminen, niin kantaisitko mielelläsi sisälläsi sikiötä, joka on saanut alkunsa vaikkapa r*iskauksesta tai vaikkapa ollessasi vakavasti sairas ja tiedostaen, että et kykenisi huolehtimaan mahdollisesti tulevasta lapsesta? Tai olisitko valmis ottamaan itsellesi sen syntyneen lapsen, jonka synnyttänyt haluaakin antaa adoptioon?

Älä pliis!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi vaikuttaa vastuuttomalta teiniltä. Olette köyhiä ja hän lähtee vaihtoon ulkomaille. Ei halua lapsia ja sinä saat päättää yksin, pidätkö lapsen vai et. Et voi tietää tulevaisuudesta, jos olet silloin hyvä tuloinen ja sinulla on lapsi ja köyhdyt - murhaatko lapsen? Miksi olet tuollaisen miehen kanssa, joka ei ole henkisesti aikuinen? Pystyt tarjoamaan lapselle hyvän elämän jos tahdot. Älä tapa vauvaasi.

Hän ei ole lainkaan vastuuton. Vaihtoon pääseminen on ollut hänellä toiveissa kauan, hän toivoo sen edistävän akateemista polkuaan ja antavan kiinnostavia kokemuksia? Mitä minun pitäisi sanoa? Että et mene koska jotain kurjaa voi sattua?

Minusta hyvä kumppani auttaa rakastaan saavuttamaan toiveitaan ja unelmiaan (tietysti pitää mennä tasapuolisesti mutta mieskin on tukenut minua aina kun olen tarvinnut). Myös nyt, etänä, ja tarjoutui tulemaan tännekin. En vain haluaisi rasittaa häntä sillä tavalla.

Ja hän lupasi että vaikka ei lasta halua niin ei aio jättää minua vaikka haluaisikin pitää sen. Sekin on minusta vastuullista, hän olisi valmis uhraamaan osa-alueita siitä millaisen elämän olisi halunnut itselleen kantaakseen osuutensa yhteisestä virheestämme.

-Ap

Tämä viimeinen lause tuntuu tosi pahalta. Eihän sikiö nyt mikään virhe ole. Voi olla parempi tehdä se, mitä olet suunnitellut. Mutta jos yhtään epäröit, silloin ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hyvinkin empaattinen ihminen. Silti, abortti on murha. Siinä lopetetaan elämä. Ei se empatialla muuksi muutu.

Ota sinä ne kaikki lapset joita ei haluta.

Sopii. Tänne vaan.

Talk is cheap. Kuinka monta lasta olet adoptoinut?

Vierailija kirjoitti:

Minulla tulee hyvin surullinen olo AP:n puolesta. Tämä palsta on julma paikka ja tarvitsisit nyt oikeasti jonkun ihmisen. Oletko varma ettei poikaystävän kuitenkin olisi parempi tulla tueksesi?

Minulle puolestaan ei tule suru aikuisen terveen naisen puolesta.

Enemmän tulee suru sen pienen, avuttoman ihmistaimen puolesta.

Sytytän kynttilän hänelle. Hän sai elämänlahjan ihmisenä vaikkakin hyvin lyhyen aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla tulee hyvin surullinen olo AP:n puolesta. Tämä palsta on julma paikka ja tarvitsisit nyt oikeasti jonkun ihmisen. Oletko varma ettei poikaystävän kuitenkin olisi parempi tulla tueksesi?

Minulle puolestaan ei tule suru aikuisen terveen naisen puolesta.

Enemmän tulee suru sen pienen, avuttoman ihmistaimen puolesta.

Sytytän kynttilän hänelle. Hän sai elämänlahjan ihmisenä vaikkakin hyvin lyhyen aikaa.

Onko mielestäsi ihmisille ok puhua epäkunnioittavasti ja ilman empatiaa, jos hän on aikuinen ja terve? Onko tämä jonkin uskonnon opinkappale?

Ap, sinä teet oman valintasi ja jos koet abortin oikeaksi, se on oikein. Se ei olisi laillista sivistyneissä valtioissa, jos se olisi murha.

Tämä palsta on vähän väärä paikka kysellä näitä asioita, kun vihaa tulet saamaan niskaasi jokatapauksessa. Yritä jättää vihaajien kommentit omaan arvoonsa, vaikka se varmasti vaikeaa nyt onkin. Jos et koe olevasi valmis äidiksi, on parempi vaihtoehto se abortti. Silloin teet palveluksen itsellesi sekä sille sikiölle, josta jossain vaiheessa ehkä saattaisi kehittyä itsenäinen ihminen. Ne, jotka huutelevat adoptiota, eivät ymmärrä, kuinka raskas prosessi se lopulta on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietis tätä. Jos hankit kissapennun itsellesi, mutta toteat pian olevas allerginen kissalle.. Vietkö elikon loputuspiikille vai koitat kaikin keinoin etsiä sille uuden kodin ja antaa sen jatkaa elämäänsä

Jep. Miksi et halua antaa lapsesi elää, vaikkei se sovikkaan juuri nyt elämääsi tai vaikka sisutukseesi, tai mitä ikinä te lapsentappajat itsellenne asiaa päässänne puolustelettekaan...

Et sä sitä kissanpentuakaan tapa. Miksi murhaat oman lapsesi

Koska ei solumömmö ole verrattavissa vauvaan eikä kissanpentuun. Jos olisi, niin abortti olisi laiton.

Se kuvaamasi " solumömmö" sisältää kaikki uuden ihmisen " ainesosat". Kaikki.

Hiilimeteoriitit sisältävät myös uuden ihmisen "ainesosat". Kaikki. Pitäisikö mielestäsi joku pakottaa hautomaan niitä, jos niistä joskus sattuisikin kehittymään ihminen?

Hiilimeteoriitti voi luoda ihmisen??

Eli mikä tahansa voi luoda ihmisen, vaikkapa kivi?

Perustele jos pystyt, kiitos!

Kivestä, eli Maapallosta, ovat peräisin paitsi ihmiset myös kaikki muut eläimet ja jopa kasvit! Siinäpä sinulle ihmeteltävää.

Mistä maapallo on sitten mielestäsi peräisin?

Maapallo on peräisin pölykiekosta, joka tiivistyi painovoimakeskittymän ympärille. Tämä ei edes ole mikään mielipidekysymys. 

-eri

Mistä avaruus syntyi, entäs se pölykiekko?

pölykiekko syntyi siitä, kun av mamma voimaantui ja lopetti siivoamisen

Vierailija kirjoitti:

Jos abortti ahdistaa, oletko harkinnut raskautta ja lapsen antamista adoptioon? Olisiko tällainen kohdallasi mahdollista toteuttaa? Kerroit kokevasi, että olette liian nuoria ja köyhiä vanhemmiksi etkä usko voivasi tarjota lapselle sitä mitä hän ansaitsee. Olisitko valmis raskauteen ja antamaan lapsen toiseen rakastavaan perheeseen? Mietithän vaihtoehtoja ja keskustelet tunteistasi jonkun kanssa. Päätös on aina lopullinen.

Ymmärrätkö ollenkaan mitkä riskit raskaudessa on naisen terveydelle? Ja kuinka vaikeaa on käydä läpi koko raskausaika ja sitten luopua lapsesta? Ja entä, jos raskaudesta ja synnytyksestä jää terveysongelmia? Ap:n tilanteessa tuo on todella huono vaihtoehto, kun raskaus on vielä niin alussa, että abortti on mahdollinen.

Vierailija kirjoitti:

Jos abortti ahdistaa, oletko harkinnut raskautta ja lapsen antamista adoptioon? Olisiko tällainen kohdallasi mahdollista toteuttaa? Kerroit kokevasi, että olette liian nuoria ja köyhiä vanhemmiksi etkä usko voivasi tarjota lapselle sitä mitä hän ansaitsee. Olisitko valmis raskauteen ja antamaan lapsen toiseen rakastavaan perheeseen? Mietithän vaihtoehtoja ja keskustelet tunteistasi jonkun kanssa. Päätös on aina lopullinen.

Ymmärrätkö yhtään miten iso asia adoptio on?

Olen itse syntynyt ei-toivottuna lapsena nuorille vanhemmille ja parempi olisi, jos en olisi syntynyt jos näin rehellisesti puhutaan. Kun on mahdollista saattaa maailmaan vain toivottuja lapsia, niin suosittelen jokaista odottamaan sitä hetkeä kun on oikeasti valmis edes siedettäväksi vanhemmaksi ja osaa lastaan rakastaa.

Vierailija kirjoitti:

Sinä olet elänyt siten,että annoit uudelle elämälle mahdollisuuden. Kanna vastuusi ja synnytä lapsi.

Ei ole lapsen syy, miksi hänet eliminoit?

Siinä sinä tap at sisältäsi jotain elävää, mini-ihmisen. Neliviikkoinen näyttää mini ihmiseltä, sydän sykkii. Se on lisäksi sitkeä. Haluaa elää.

Sikiö neljännellä raskausviikolla ei tosiaankaan näytä miltään mini-ihmiseltä. Hedelmöittymisestä on kulunut kaksi viikkoa eikä sydän syki ennen kuin aikaisintaan, kun 7 raskausviikkoa on täynnä. Se ei ole sikiö, se on alkio, solurykelmä, joka on juuri kiinnittymässä kohdun seinämään. Eikä se ole sitkeäkään, on hyvin tavallista, että tuossa vaiheessa raskaus päättyy keskenmenoon, eli ns. kemiallinen raskaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hyvinkin empaattinen ihminen. Silti, abortti on murha. Siinä lopetetaan elämä. Ei se empatialla muuksi muutu.

Ota sinä ne kaikki lapset joita ei haluta.

Sopii. Tänne vaan.

Talk is cheap. Kuinka monta lasta olet adoptoinut?

Adoptoinut en ole yhtään. Ns sijaisäitinä olen ollut, lomittanut alaikäisten omaishoitajia, sisarukseni kasvattanut vanhempien kuoltua, biologisia lapsia on.

Adoptiota mietin aikanaan ulkomailta, auristista vammaista lasta. Homma kaatui lähinnä siihen, että meillä oli silloin tupatäysi muita avuntarvitsijoita.

Edelleen ihmettelen, kuinka helvetin rankkaa voi muka olla murhaamatra lastaan. Ja mihin helvettiin sitä tukea niin kovasti kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos abortti ahdistaa, oletko harkinnut raskautta ja lapsen antamista adoptioon? Olisiko tällainen kohdallasi mahdollista toteuttaa? Kerroit kokevasi, että olette liian nuoria ja köyhiä vanhemmiksi etkä usko voivasi tarjota lapselle sitä mitä hän ansaitsee. Olisitko valmis raskauteen ja antamaan lapsen toiseen rakastavaan perheeseen? Mietithän vaihtoehtoja ja keskustelet tunteistasi jonkun kanssa. .

Oletko sinä puolestasi ajatellut, miten voisit auttaa lasta kaipaavia rakastavia perheitä? Sinähän voisit hankkiutua raskaaksi, ihan useammankin kerran, ja antaisit sitten aina lapsen synnyttyään adoptoitavaksi lapsettomalle parille, tai vaikka h omopariskunnalle, joiden on tässä elämässä kaikista vaikein saada omaa lasta. Kyllä riittäisi rakkautta niille sinun synnyttämillesi lapsille näissä perheissä. Jos olet vielä nuori, ehtisit varmaan tekaista vaikka kuusikin lasta hyväntekeväisyyttäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hyvinkin empaattinen ihminen. Silti, abortti on murha. Siinä lopetetaan elämä. Ei se empatialla muuksi muutu.

Ota sinä ne kaikki lapset joita ei haluta.

Sopii. Tänne vaan.

Talk is cheap. Kuinka monta lasta olet adoptoinut?

Adoptoinut en ole yhtään. Ns sijaisäitinä olen ollut, lomittanut alaikäisten omaishoitajia, sisarukseni kasvattanut vanhempien kuoltua, biologisia lapsia on.

Adoptiota mietin aikanaan ulkomailta, auristista vammaista lasta. Homma kaatui lähinnä siihen, että meillä oli silloin tupatäysi muita avuntarvitsijoita.

Edelleen ihmettelen, kuinka helvetin rankkaa voi muka olla murhaamatra lastaan. Ja mihin helvettiin sitä tukea niin kovasti kaipaa.

Laita vielä kuvat jokaisesta auttamastasi. Taisin olla yksi niistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä pääsisikö lapsen isä tueksesi (jos mies kerran on toisella mantereella)?

Kyllä hän tarjoutui tulemaan mutta se tulisi todella kalliiksi saada lennot tällä aikataululla, ja ollaan molemmat opiskelijoita, luulen että hän joutuisi ottamaan kulutusluottoa sitä varten. Yritän mieluummin pärjätä omillani.

-Ap

Sehän piruili sulle, etkö huomannut!

Vierailija kirjoitti:

Abortti ei ole mikään murha, kun on siis sikiö, jonka sielu ei ole vielä asettunut siihen kehoon. Miksi aina naisia syyllistetään abortista, kun eivät edes tiedä naisen omaa kokemusta tilanteesta. Onko sen syntymättömän lapsen, sikiön elämä tärkeämpi kuin itse naisen elämä? Jos on esim. liian nuori, ei rahallista turvaa lapselle tai muita sosiaalista verkkoa, raiskattu ym. ym. Mikä on siis naisen oma elämä. Toivoisin jatkossa myös ymmärrystä näille naisille, jotka eivät ole valmiita tai edes halua lasta. Hoitaako esim. mies sitä lasta, jos syntyy ym. kysymykset. Meidän pitää olla vähän armahtavia toisia kohtaan, eikä aina tuomita. 

Mihin uskontoon kuuluu tuo opetus, että sikiöön asettuu sielu? Ja milloin se siihen sitten asettuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hyvinkin empaattinen ihminen. Silti, abortti on murha. Siinä lopetetaan elämä. Ei se empatialla muuksi muutu.

Ota sinä ne kaikki lapset joita ei haluta.

Sopii. Tänne vaan.

Talk is cheap. Kuinka monta lasta olet adoptoinut?

Adoptoinut en ole yhtään. Ns sijaisäitinä olen ollut, lomittanut alaikäisten omaishoitajia, sisarukseni kasvattanut vanhempien kuoltua, biologisia lapsia on.

Adoptiota mietin aikanaan ulkomailta, auristista vammaista lasta. Homma kaatui lähinnä siihen, että meillä oli silloin tupatäysi muita avuntarvitsijoita.

Edelleen ihmettelen, kuinka helvetin rankkaa voi muka olla murhaamatra lastaan. Ja mihin helvettiin sitä tukea niin kovasti kaipaa.

Laita vielä kuvat jokaisesta auttamastasi. Taisin olla yksi niistä.

En harrasta valokuvaamista enkä elämäni esittelemistä tuntemattomille. Apua kauttani saaneiden kuvat tuskin liittyvät muutenkaan tähän aborttikeskusteluun mitenkään.

Epäilen, että kukaan auttamistani ihmisistä tälle palstalle kirjoittele, luulenpa tietäväniettä heillä menee nykyisin elämässään sen verran hyvin, ettei vajoa näin alas kuin me tänne kirjoittelemaan.

Ymmärrätkö ollenkaan mitkä riskit raskaudessa on naisen terveydelle? Ja kuinka vaikeaa on käydä läpi koko raskausaika ja sitten luopua lapsesta? Ja entä, jos raskaudesta ja synnytyksestä jää terveysongelmia? Ap:n tilanteessa tuo on todella huono vaihtoehto, kun raskaus on vielä niin alussa, että abortti on mahdollinen.[/quote]

Voi taivaan vallat! Jos jokainen nainen ajattelisi, että kauhistus, raskaudessa on riski minun terveydelleni, niin eihän kukaan täällä hankkisi lapsia. Oletko jostain keskiajalta, silloin Suomessa varmaan viimeksi saattoi raskaana olevan naisen terveys olla vaarassa