Loukkaantuisitteko jos mies vaatisi avioehtoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

Sillä nyt ei ole mitään väliä onko nainen pienituloinen vai ei. Jos on maksanut pelkkiä asumiskuluja, ei omista asunnosta neliömetriäkään.

Noh, tästä on nyt tulossa sellainen ikuisuusriita, että mikä on reilua molemmille ja paljonko laitetaan painoarvoa sille että toinen mahdollistaa toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä EI kuitenkaan koske ap:n tilannetta, joten en jaksa vääntää enempää. 

Jokaisen tarvii maksaa asumiskuluja, jos asunnon omistaja antaa pienituloisen asua asunnossa niin että hän maksaa vain puolet yhtiövastikkeesta niin kyllä se on silloin asunnonomistaja joka mahdollistaa pienituloiselle sen että hänelle jää enemmän rahaa käyttöön.

En ymmärrä miten tämä käännetään toisinpäin..

Niinpä! On mahdollisuus säästää huimia summia kuukaudessa. Ostaa vaikka sijoitusasunto.

etkö osaa lukea? pienituloinen ei voi ostaa ohessa omaa jos laitaa jo muutaman satkun siihen puolison asuntoon. mutta siitähän tässä ei ollut kysekään.

Miten sellainen, jos pienituloisempi omistaisi asunnosta vaikka 10 %? Vessan esimerkiksi, kalleimmat neliöt. Ei ole niin osaton olo.

Tiedän muutaman tälläisen järjestelyn. Pienituloinenkin voisi kartuttaa omaisuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

Sillä nyt ei ole mitään väliä onko nainen pienituloinen vai ei. Jos on maksanut pelkkiä asumiskuluja, ei omista asunnosta neliömetriäkään.

Noh, tästä on nyt tulossa sellainen ikuisuusriita, että mikä on reilua molemmille ja paljonko laitetaan painoarvoa sille että toinen mahdollistaa toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä EI kuitenkaan koske ap:n tilannetta, joten en jaksa vääntää enempää. 

Jokaisen tarvii maksaa asumiskuluja, jos asunnon omistaja antaa pienituloisen asua asunnossa niin että hän maksaa vain puolet yhtiövastikkeesta niin kyllä se on silloin asunnonomistaja joka mahdollistaa pienituloiselle sen että hänelle jää enemmän rahaa käyttöön.

En ymmärrä miten tämä käännetään toisinpäin..

Niinpä! On mahdollisuus säästää huimia summia kuukaudessa. Ostaa vaikka sijoitusasunto.

etkö osaa lukea? pienituloinen ei voi ostaa ohessa omaa jos laitaa jo muutaman satkun siihen puolison asuntoon. mutta siitähän tässä ei ollut kysekään.

Ei sillä pienituloisella sitten olisi muutenkaan varaa siihen omaan asuntoon tai jos olisi niin hän ostaisi sen.

Itse maksan puolisolle tällä hetkellä 300€ asumiskuluja ja kaiken ylimääräisen sijoitan.

Jos asuisin yksin en saisi säästöön mitään.

Vierailija kirjoitti:

Onpa yllättävän samanmielistä porukkaa. Olisi luullut että hieman olisi ollut avioehtoa vastaankin. Mut samaa mieltä, avioehto on nykyaikaa.

Jos olisi samanlaiset koulutukset ja samanlaiset perinnöt tulossa, niin silloin toimisi. Kaikki avioliiton aikana hankittu varallisuus olisi synenergian tulosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

Sillä nyt ei ole mitään väliä onko nainen pienituloinen vai ei. Jos on maksanut pelkkiä asumiskuluja, ei omista asunnosta neliömetriäkään.

Noh, tästä on nyt tulossa sellainen ikuisuusriita, että mikä on reilua molemmille ja paljonko laitetaan painoarvoa sille että toinen mahdollistaa toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä EI kuitenkaan koske ap:n tilannetta, joten en jaksa vääntää enempää. 

Jokaisen tarvii maksaa asumiskuluja, jos asunnon omistaja antaa pienituloisen asua asunnossa niin että hän maksaa vain puolet yhtiövastikkeesta niin kyllä se on silloin asunnonomistaja joka mahdollistaa pienituloiselle sen että hänelle jää enemmän rahaa käyttöön.

En ymmärrä miten tämä käännetään toisinpäin..

Niinpä! On mahdollisuus säästää huimia summia kuukaudessa. Ostaa vaikka sijoitusasunto.

etkö osaa lukea? pienituloinen ei voi ostaa ohessa omaa jos laitaa jo muutaman satkun siihen puolison asuntoon. mutta siitähän tässä ei ollut kysekään.

Se pienituloinen maksaa kuitenkin huomattavasti vähemmän asumisesta, kuin muuten maksaisi! Enemmän sille jää, kuin jos olis vuokralla eli se hyötyy rahallisesti!

Ei se, että on pienituloinen oikeuta lokkeilemaan. Pistää säästöön sen erotuksen, mikä tulee, kun asuis omalla kustannuksellaan verrattuna siihen, että maksaa vain puolet yhtiövastikkeesta! Ehkä säästöllä ei omaa asuntoa ikinä saa, mutta enemmän säästää, kuin jos olis vuokralla. Eli voittaa rahallisesti!

Mulle on täys mysteeri miten ihmiset menee kimppaan ja naimisiinkin asti ilman että ihan perusasioista on puhuttu. Avioehto, testamentti ja raha-asiat yleensä, lasten hankinta ja hoito, asumismuoto...

Kunhan avioehto on molemminpuolinen niin en näe ongelmaa :) -nainen

Tekisin AP:n asemassa kyllä avioehdon. Avioliitto on eräänlaista arpapeliä ennen lapsia. Lapset muuttaa parisuhdetta ja valitettavasti kaikki suhteet eivät selviä pikkulapsiajasta vaan parisuhde alkaa rakoilla jo kun vauva valvottaa. Pikkuhiljaa ajaudutaan siihen ettei lakanat enää heilu. Noin meni mullakin eka liitto. Ja miehellä myös. 

Nyt kun mentiin toiselta kierrokselta naimisiin, ei tehty avioehtoa. Tiedostamme riskit, mutta olemme valmiita antamaan toisillemme puolet omaisuuksistamme jos tilanne sitä vaatisi. Toista kierrosta on nyt kestänyt 12v ja ei meistä kumpikaan ole aikeissa erota. Liian vaivalloista. Onneksi tykätään toisistamme. 

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Ei jumaliste, olette olleet siis vähintään 10v yhdessä ettekä ole tehneet selkeää sopimusta miten raha-asiat hoidetaan, mitä kukakin omistaa? 

Avioehto pitäisi olla automaatio aina. Siitä saisi poiketa vain erikseen sopimalla. Rakkaus ja raha ovat kaksi eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

YLEISESTI melkein jokaiselle tulee edullisemmaksi asua kimpassa jolloin asumiskulut ovat aina pienemmät kun on puoliso jakamassa niitä joten en nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa.

Pienituloiselle jää paljon enemmän käteen rahaa jos hänen täytyy vain maksaa yhtiövastike puoliksi kuin että maksaisi koko vuokran yksin.

Edullisemmaksi ehkä, muttei välttämättä reilummaksi, jos miettii sen pienituloisen tilannetta eron koittaessa. Hän on maksellut sanotaanko 500 euroa halpaa asumista puolisolleen, mutta ei ole voinut pienituloisuutensa vuoksi tuon viissatasen ohessa maksaa omaa. Hän jää erossa tyhjän päälle ja puoliso omistaa koko asunnon. Mutta tästähän ei nyt ollut aloituksessa kysekään, joten älä jaksa... -eri

Yleensä jos vain toinen omistaa asunnon, maksetaan juoksevat kulut puoliksi. Nämä ovat aina huomattavasti edullisemmat kuin vuokra-asunnossa.

Jos pienituloinen ei voi tässä tilanteessa maksaa lisäksi omaa asuntoa, ei hän sitä voisi maksaa myöskään vuokralla ollessaan.

Idea on siinä että jos pienituloinen maksaisi vuokraa ulkopuoliselle vaikka 800€ niin kun hän muuttaa puolisonsa kanssa yhteen niin hänen asumiskulunsa tippuvat 500€ sen vuoksi että puoliso omistaa asunnon, hänelle jää tuo 300€ ylimääräistä kuukaudessa ja puoliso mahdollistaa tämän kun omistaa asunnon.

No ei tietenkään vuokrallakaan olon ohessa, vaan hän ostaisi pienituloisena jokin oman pienen ja halvan asunnon, jossa asuisi ja jonka olisi maksellut 500 eurolla / kk velattomaksi siihen mennessä kun jää eläkkeelle.

Näin ollen hänelläkin olisi sanotaanko vaikka 65v. velaton halvan asumisen asunto, mutta mitä hänellä olisi tuossa 65v. jos hän olisi maksellut 500 euroa / kk vastike- ym. kuluja miehen omistamaan asuntoon ja sitten tuleekin ero? Ei mitään. 

Vähän pitää miettiä laajemmin näitä asioita ennen kuin muuttaa yhteen niin että vain toinen omistaa asunnon.

En tietenkään loukkaantuisi.

Avioehto on hyvinkin järkevää tehdä.

Kyllä avioehto on ehdoton ainakin itselle jos menen joskus naimisiin.

Ja nainen olen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Ei jumaliste, olette olleet siis vähintään 10v yhdessä ettekä ole tehneet selkeää sopimusta miten raha-asiat hoidetaan, mitä kukakin omistaa? 

Miten niin selkeää sopimusta??!??

Kyllä meillä on on ihan selkeät sopimukset, tyttöystävällä on vuokra-sopimus ja hän maksaa omat kulunsa asumisesta.

Molemmille tulee omat laskut jotka maksamme itse.

Meillä on yhteinen S-tili mistä maksetaan yhteiset menot.

Kyllä kaikeasta omaisuudesta on ihan paperit niin kuin muillakin ihmisillä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Ei jumaliste, olette olleet siis vähintään 10v yhdessä ettekä ole tehneet selkeää sopimusta miten raha-asiat hoidetaan, mitä kukakin omistaa? 

Miten niin selkeää sopimusta??!??

Kyllä meillä on on ihan selkeät sopimukset, tyttöystävällä on vuokra-sopimus ja hän maksaa omat kulunsa asumisesta.

Molemmille tulee omat laskut jotka maksamme itse.

Meillä on yhteinen S-tili mistä maksetaan yhteiset menot.

Kyllä kaikeasta omaisuudesta on ihan paperit niin kuin muillakin ihmisillä.

Ap

No mutta kirjoitat "Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi." Saahan tuosta sen käsityksen ettei oikein mikään ole selvää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

YLEISESTI melkein jokaiselle tulee edullisemmaksi asua kimpassa jolloin asumiskulut ovat aina pienemmät kun on puoliso jakamassa niitä joten en nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa.

Pienituloiselle jää paljon enemmän käteen rahaa jos hänen täytyy vain maksaa yhtiövastike puoliksi kuin että maksaisi koko vuokran yksin.

Edullisemmaksi ehkä, muttei välttämättä reilummaksi, jos miettii sen pienituloisen tilannetta eron koittaessa. Hän on maksellut sanotaanko 500 euroa halpaa asumista puolisolleen, mutta ei ole voinut pienituloisuutensa vuoksi tuon viissatasen ohessa maksaa omaa. Hän jää erossa tyhjän päälle ja puoliso omistaa koko asunnon. Mutta tästähän ei nyt ollut aloituksessa kysekään, joten älä jaksa... -eri

Yleensä jos vain toinen omistaa asunnon, maksetaan juoksevat kulut puoliksi. Nämä ovat aina huomattavasti edullisemmat kuin vuokra-asunnossa.

Jos pienituloinen ei voi tässä tilanteessa maksaa lisäksi omaa asuntoa, ei hän sitä voisi maksaa myöskään vuokralla ollessaan.

Idea on siinä että jos pienituloinen maksaisi vuokraa ulkopuoliselle vaikka 800€ niin kun hän muuttaa puolisonsa kanssa yhteen niin hänen asumiskulunsa tippuvat 500€ sen vuoksi että puoliso omistaa asunnon, hänelle jää tuo 300€ ylimääräistä kuukaudessa ja puoliso mahdollistaa tämän kun omistaa asunnon.

No ei tietenkään vuokrallakaan olon ohessa, vaan hän ostaisi pienituloisena jokin oman pienen ja halvan asunnon, jossa asuisi ja jonka olisi maksellut 500 eurolla / kk velattomaksi siihen mennessä kun jää eläkkeelle.

Näin ollen hänelläkin olisi sanotaanko vaikka 65v. velaton halvan asumisen asunto, mutta mitä hänellä olisi tuossa 65v. jos hän olisi maksellut 500 euroa / kk vastike- ym. kuluja miehen omistamaan asuntoon ja sitten tuleekin ero? Ei mitään. 

Vähän pitää miettiä laajemmin näitä asioita ennen kuin muuttaa yhteen niin että vain toinen omistaa asunnon.

No tämä juuri. 

En usko että loukkaantuisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

YLEISESTI melkein jokaiselle tulee edullisemmaksi asua kimpassa jolloin asumiskulut ovat aina pienemmät kun on puoliso jakamassa niitä joten en nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa.

Pienituloiselle jää paljon enemmän käteen rahaa jos hänen täytyy vain maksaa yhtiövastike puoliksi kuin että maksaisi koko vuokran yksin.

Edullisemmaksi ehkä, muttei välttämättä reilummaksi, jos miettii sen pienituloisen tilannetta eron koittaessa. Hän on maksellut sanotaanko 500 euroa halpaa asumista puolisolleen, mutta ei ole voinut pienituloisuutensa vuoksi tuon viissatasen ohessa maksaa omaa. Hän jää erossa tyhjän päälle ja puoliso omistaa koko asunnon. Mutta tästähän ei nyt ollut aloituksessa kysekään, joten älä jaksa... -eri

Yleensä jos vain toinen omistaa asunnon, maksetaan juoksevat kulut puoliksi. Nämä ovat aina huomattavasti edullisemmat kuin vuokra-asunnossa.

Jos pienituloinen ei voi tässä tilanteessa maksaa lisäksi omaa asuntoa, ei hän sitä voisi maksaa myöskään vuokralla ollessaan.

Idea on siinä että jos pienituloinen maksaisi vuokraa ulkopuoliselle vaikka 800€ niin kun hän muuttaa puolisonsa kanssa yhteen niin hänen asumiskulunsa tippuvat 500€ sen vuoksi että puoliso omistaa asunnon, hänelle jää tuo 300€ ylimääräistä kuukaudessa ja puoliso mahdollistaa tämän kun omistaa asunnon.

No ei tietenkään vuokrallakaan olon ohessa, vaan hän ostaisi pienituloisena jokin oman pienen ja halvan asunnon, jossa asuisi ja jonka olisi maksellut 500 eurolla / kk velattomaksi siihen mennessä kun jää eläkkeelle.

Näin ollen hänelläkin olisi sanotaanko vaikka 65v. velaton halvan asumisen asunto, mutta mitä hänellä olisi tuossa 65v. jos hän olisi maksellut 500 euroa / kk vastike- ym. kuluja miehen omistamaan asuntoon ja sitten tuleekin ero? Ei mitään. 

Vähän pitää miettiä laajemmin näitä asioita ennen kuin muuttaa yhteen niin että vain toinen omistaa asunnon.

Niin se on sitten pienituloisen oma valinta

haluaako asua omassa pienessä yksiössä jossain perälähiössä mikä on sitten oma vai

Asuuko hienossa lukaalissa hyvällä sijainnilla (oletan että jos yhtiövastike on n.1000€ koska yleensä se jaetaan puoliksi)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Ei jumaliste, olette olleet siis vähintään 10v yhdessä ettekä ole tehneet selkeää sopimusta miten raha-asiat hoidetaan, mitä kukakin omistaa? 

Miten niin selkeää sopimusta??!??

Kyllä meillä on on ihan selkeät sopimukset, tyttöystävällä on vuokra-sopimus ja hän maksaa omat kulunsa asumisesta.

Molemmille tulee omat laskut jotka maksamme itse.

Meillä on yhteinen S-tili mistä maksetaan yhteiset menot.

Kyllä kaikeasta omaisuudesta on ihan paperit niin kuin muillakin ihmisillä.

Ap

No mutta kirjoitat "Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi." Saahan tuosta sen käsityksen ettei oikein mikään ole selvää. 

Eikö laki ole, että jos yli viisi vuotta asuu avoliitossa, katsotaan melkein avioliitoksi omaisuuden osalta...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Ei jumaliste, olette olleet siis vähintään 10v yhdessä ettekä ole tehneet selkeää sopimusta miten raha-asiat hoidetaan, mitä kukakin omistaa? 

Miten niin selkeää sopimusta??!??

Kyllä meillä on on ihan selkeät sopimukset, tyttöystävällä on vuokra-sopimus ja hän maksaa omat kulunsa asumisesta.

Molemmille tulee omat laskut jotka maksamme itse.

Meillä on yhteinen S-tili mistä maksetaan yhteiset menot.

Kyllä kaikeasta omaisuudesta on ihan paperit niin kuin muillakin ihmisillä.

Ap

No mutta kirjoitat "Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi." Saahan tuosta sen käsityksen ettei oikein mikään ole selvää. 

Niin, hän on varmaan ajatellut että kun menemme naimisiin niin asunnosta tulee myös hänen, ja minä olen taas ajatellut että avioehto on itsestään selvä asia kun on omaisuutta.

Kaikki muut raha-asiat meillä on kyllä hoidossa joten asia ei ole niin kuin kirjoitat että emme tietäisi miten raha-asiat hoidetaan

Kaikki on tähän asti selvää, ja niinkuin sanoin en usko että tyttöystäväni välittää rahasta ennemmin kysymys on varmaan luottamus, toki voi olla että näin on kuitenkin kanssani samaa mieltä kun puhumme asiasta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mulle on täys mysteeri miten ihmiset menee kimppaan ja naimisiinkin asti ilman että ihan perusasioista on puhuttu. Avioehto, testamentti ja raha-asiat yleensä, lasten hankinta ja hoito, asumismuoto...

Niin se mieli voi myös muuttua matkan vartella siksi voi tulla yllätyksiä vielä sen kimppaan menemisen jälkeenkin, vai oliko tämä sulle mysteeri?

Ikuisuuskysymys.  "suunnitteletko jo eroa kun haluat avioehdon", ja "sinähän tässä eroa suunnittelet, kun vastustat avioehtoa".

Paras olisi, ja välttäisi niin monet katkerat riidat asiasta kun avioehto tehtäisiin lakisääteiseksi, sellainen tehtävä mikäli avioon haluaa.  Silloin helppo tehdä se "kumpikin pitää oman omaisuutensa, kummallakaan ei ole oikeutta toisen omaisuuteen ennen avioliittoa" sopimus ilman kyräilyä.  Harva alkaisi tuossa vaiheessa vaatia muuta.  Ellei sitten yhteisesti jotain muuta haluta.

Miten itsekästä siltä "köyhemmältä" puoliskolta, jos tilanne sellainen, alkaa ulvoa miten epäreilua on vaatia jotain avioehtoa, "en minä mitään haluaisi jos ero tulisi".  Eli toisen pitäisi vain luottaa että mikäli tilanne menee niin huonoksi että ero edessä, niin toinen kyllä pitää lupauksensa...  sen sijaan että lupaa sen virallisesti heti alussa. Onko itsekkyydellä mitään rajaa??

https://tinyurl.com/mech6a8r