Loukkaantuisitteko jos mies vaatisi avioehtoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

Vierailija kirjoitti:

Totta kai avioehto kuuluu asiaan.

Mutta samassa yhteydessä, kun puhutaan avioehdosta, on puhuttava myös mahdollisista lapsista ja niiden hoitojärjestelystä. naiselle tulee aina enemmän tulonmenetystä lapsen vuoksi kuin miehelle. Näin ollen olisi suunniteltava, mikä on miehen osuus jolla hän korvaa äitiyden aiheuttamat tulonmenetykset puolisolle ja myös se, missä määrin vanhemmuusvastuuta kumpikin kantaa tulevaisuudessa lapsista ja miten työssä käyvä sitten kompensoi tulonmenetyksen kotona olevalle vanhemmalle.

Lisäksi pitää kirjata, että mikäli nainen haluaa olla kotona enemmän kuin yhteiskunnan korvaaman ajanjakson eli 1+6 kk, niin hän vastaa itse kaikista äitiyden aiheuttamista kuluista. Isä puolestaan voi olla kotona 6 kk ajan ja tällöin nainen korvaa miehelle tämän tulonmenetyksen myös tilanteessa, jossa miehen ansiotulot olisivat 5000 e/kk ja naisen vain 2500 e/kk. Tasapuolisuus on tärkeä arvo!

Samaan syssyyn kirjataan myös lasten määrä ja jos nainen haluaa enemmän lapsia kuin mies, ei miehellä ole mitään elatusvelvollisuutta ylimääräisiin lapsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai avioehto kuuluu asiaan.

Mutta samassa yhteydessä, kun puhutaan avioehdosta, on puhuttava myös mahdollisista lapsista ja niiden hoitojärjestelystä. naiselle tulee aina enemmän tulonmenetystä lapsen vuoksi kuin miehelle. Näin ollen olisi suunniteltava, mikä on miehen osuus jolla hän korvaa äitiyden aiheuttamat tulonmenetykset puolisolle ja myös se, missä määrin vanhemmuusvastuuta kumpikin kantaa tulevaisuudessa lapsista ja miten työssä käyvä sitten kompensoi tulonmenetyksen kotona olevalle vanhemmalle.

Ei todellakaan naiselle tule aina enemmän tulonmenetystä lapsen tai lasten vuoksi.

Sehän ihan järjestelykysymys nykyään kummalle vanhemmista tulee enemmän tulonmenetyksiä. Naisten on ihan turha väittää muuta.

Miehelläni ja minulla on molemmilla perittyä omaisuutta ja olemme yhtä mieltä avioehdon tekemisestä. Avioehto toimii siis molempiin suuntiin ja suojelee molempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

Sillä nyt ei ole mitään väliä onko nainen pienituloinen vai ei. Jos on maksanut pelkkiä asumiskuluja, ei omista asunnosta neliömetriäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

YLEISESTI melkein jokaiselle tulee edullisemmaksi asua kimpassa jolloin asumiskulut ovat aina pienemmät kun on puoliso jakamassa niitä joten en nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa.

Pienituloiselle jää paljon enemmän käteen rahaa jos hänen täytyy vain maksaa yhtiövastike puoliksi kuin että maksaisi koko vuokran yksin.

En loukkaantuisi, minulla on suuremmat tulot ja omistukset kuin hänellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Tienaamme molemmat samanverran ja tyttöystävällä oli mahdollisuus ostaa asunnosta osuus, hän ei halunnut.

Ap

No sitten ymmärrän sinua paremmin, jos hän siis olisi tosiaan saanut ostaa osuuden ja/tai pystyisi maksamaan ohessa vaihtoehtoisesti omaakin mutta ei halunnut. Sitten mielestäni asunnostasi ei kuulu prosenttiakaan hänelle. 

Kuulostaa hieman erikoiselta koko tilanne sitten. Oletko varma että haluat avioitua hänen kanssaan?

En siis ole vielä sanonut tyttöystävälleni että haluan avioehdon. Puhuimme vain porukalla avioehdosta niin tuli ilmi tämä että. Hän on yleisesti avioehtoa vastaan ja siksi aloin miettimään miten asian hänelle kertoisin.

Uskon että asia on hänelle enempi luottamus kohtainen kuin että kyse olisi rahasta.

Ap

Jokainen avioliitto päättyy ennemmin tai myöhemmin, sinänsä ihan fiksua miettiä etukäteen, kenelle oman omaisuuden haluaa päätyvän eri tapauksissa. Ei avioehtoa tarvitse tehdä pelkästään eron varalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

Sillä nyt ei ole mitään väliä onko nainen pienituloinen vai ei. Jos on maksanut pelkkiä asumiskuluja, ei omista asunnosta neliömetriäkään.

Noh, tästä on nyt tulossa sellainen ikuisuusriita, että mikä on reilua molemmille ja paljonko laitetaan painoarvoa sille että toinen mahdollistaa toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä EI kuitenkaan koske ap:n tilannetta, joten en jaksa vääntää enempää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

YLEISESTI melkein jokaiselle tulee edullisemmaksi asua kimpassa jolloin asumiskulut ovat aina pienemmät kun on puoliso jakamassa niitä joten en nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa.

Pienituloiselle jää paljon enemmän käteen rahaa jos hänen täytyy vain maksaa yhtiövastike puoliksi kuin että maksaisi koko vuokran yksin.

Edullisemmaksi ehkä, muttei välttämättä reilummaksi, jos miettii sen pienituloisen tilannetta eron koittaessa. Hän on maksellut sanotaanko 500 euroa halpaa asumista puolisolleen, mutta ei ole voinut pienituloisuutensa vuoksi tuon viissatasen ohessa maksaa omaa. Hän jää erossa tyhjän päälle ja puoliso omistaa koko asunnon. Mutta tästähän ei nyt ollut aloituksessa kysekään, joten älä jaksa... -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai avioehto kuuluu asiaan.

Mutta samassa yhteydessä, kun puhutaan avioehdosta, on puhuttava myös mahdollisista lapsista ja niiden hoitojärjestelystä. naiselle tulee aina enemmän tulonmenetystä lapsen vuoksi kuin miehelle. Näin ollen olisi suunniteltava, mikä on miehen osuus jolla hän korvaa äitiyden aiheuttamat tulonmenetykset puolisolle ja myös se, missä määrin vanhemmuusvastuuta kumpikin kantaa tulevaisuudessa lapsista ja miten työssä käyvä sitten kompensoi tulonmenetyksen kotona olevalle vanhemmalle.

Ei todellakaan naiselle tule aina enemmän tulonmenetystä lapsen tai lasten vuoksi.

Sehän ihan järjestelykysymys nykyään kummalle vanhemmista tulee enemmän tulonmenetyksiä. Naisten on ihan turha väittää muuta.

Meillä mies jäi akoinaan vuodeksi kotiin, kun lasta ei voinut sairastelun takia laittaa päivähoitoon ja minä sain hyvän työpaikan. Nyt tienaan tuplasti sen mitä mieheni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

Sillä nyt ei ole mitään väliä onko nainen pienituloinen vai ei. Jos on maksanut pelkkiä asumiskuluja, ei omista asunnosta neliömetriäkään.

Noh, tästä on nyt tulossa sellainen ikuisuusriita, että mikä on reilua molemmille ja paljonko laitetaan painoarvoa sille että toinen mahdollistaa toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä EI kuitenkaan koske ap:n tilannetta, joten en jaksa vääntää enempää. 

Jokaisen tarvii maksaa asumiskuluja, jos asunnon omistaja antaa pienituloisen asua asunnossa niin että hän maksaa vain puolet yhtiövastikkeesta niin kyllä se on silloin asunnonomistaja joka mahdollistaa pienituloiselle sen että hänelle jää enemmän rahaa käyttöön.

En ymmärrä miten tämä käännetään toisinpäin..

Onpa yllättävän samanmielistä porukkaa. Olisi luullut että hieman olisi ollut avioehtoa vastaankin. Mut samaa mieltä, avioehto on nykyaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

Sillä nyt ei ole mitään väliä onko nainen pienituloinen vai ei. Jos on maksanut pelkkiä asumiskuluja, ei omista asunnosta neliömetriäkään.

Noh, tästä on nyt tulossa sellainen ikuisuusriita, että mikä on reilua molemmille ja paljonko laitetaan painoarvoa sille että toinen mahdollistaa toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä EI kuitenkaan koske ap:n tilannetta, joten en jaksa vääntää enempää. 

Jokaisen tarvii maksaa asumiskuluja, jos asunnon omistaja antaa pienituloisen asua asunnossa niin että hän maksaa vain puolet yhtiövastikkeesta niin kyllä se on silloin asunnonomistaja joka mahdollistaa pienituloiselle sen että hänelle jää enemmän rahaa käyttöön.

En ymmärrä miten tämä käännetään toisinpäin..

Niinpä! On mahdollisuus säästää huimia summia kuukaudessa. Ostaa vaikka sijoitusasunto.

Yhteen muuttamisen pitäisi aina olla reilua molemmille. 

Sopisi hyvin. Selkeästi kummallakin olisi omat rahansa. Olen matalapalkka-alalla omasta halusta, mutta hiukan perittyä omaisuutta. Olisi väärin, jos menisin naimisiin hyvätuloisen miehen kanssa ja erossa saisin hänen rahojaan.

Silloin on hyvin selkeää, että rahan takia ei oltaisi yhdessä.

Toisaalta toimisi myös toisinpäin. Jos naisin tyhjätaskun miehen, eron tullessa omat rahani olisi omiani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

Sillä nyt ei ole mitään väliä onko nainen pienituloinen vai ei. Jos on maksanut pelkkiä asumiskuluja, ei omista asunnosta neliömetriäkään.

Noh, tästä on nyt tulossa sellainen ikuisuusriita, että mikä on reilua molemmille ja paljonko laitetaan painoarvoa sille että toinen mahdollistaa toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä EI kuitenkaan koske ap:n tilannetta, joten en jaksa vääntää enempää. 

Jokaisen tarvii maksaa asumiskuluja, jos asunnon omistaja antaa pienituloisen asua asunnossa niin että hän maksaa vain puolet yhtiövastikkeesta niin kyllä se on silloin asunnonomistaja joka mahdollistaa pienituloiselle sen että hänelle jää enemmän rahaa käyttöön.

En ymmärrä miten tämä käännetään toisinpäin..

Niinpä! On mahdollisuus säästää huimia summia kuukaudessa. Ostaa vaikka sijoitusasunto.

etkö osaa lukea? pienituloinen ei voi ostaa ohessa omaa jos laitaa jo muutaman satkun siihen puolison asuntoon. mutta siitähän tässä ei ollut kysekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

YLEISESTI melkein jokaiselle tulee edullisemmaksi asua kimpassa jolloin asumiskulut ovat aina pienemmät kun on puoliso jakamassa niitä joten en nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa.

Pienituloiselle jää paljon enemmän käteen rahaa jos hänen täytyy vain maksaa yhtiövastike puoliksi kuin että maksaisi koko vuokran yksin.

Edullisemmaksi ehkä, muttei välttämättä reilummaksi, jos miettii sen pienituloisen tilannetta eron koittaessa. Hän on maksellut sanotaanko 500 euroa halpaa asumista puolisolleen, mutta ei ole voinut pienituloisuutensa vuoksi tuon viissatasen ohessa maksaa omaa. Hän jää erossa tyhjän päälle ja puoliso omistaa koko asunnon. Mutta tästähän ei nyt ollut aloituksessa kysekään, joten älä jaksa... -eri

Yleensä jos vain toinen omistaa asunnon, maksetaan juoksevat kulut puoliksi. Nämä ovat aina huomattavasti edullisemmat kuin vuokra-asunnossa.

Jos pienituloinen ei voi tässä tilanteessa maksaa lisäksi omaa asuntoa, ei hän sitä voisi maksaa myöskään vuokralla ollessaan.

Idea on siinä että jos pienituloinen maksaisi vuokraa ulkopuoliselle vaikka 800€ niin kun hän muuttaa puolisonsa kanssa yhteen niin hänen asumiskulunsa tippuvat 500€ sen vuoksi että puoliso omistaa asunnon, hänelle jää tuo 300€ ylimääräistä kuukaudessa ja puoliso mahdollistaa tämän kun omistaa asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

Sillä nyt ei ole mitään väliä onko nainen pienituloinen vai ei. Jos on maksanut pelkkiä asumiskuluja, ei omista asunnosta neliömetriäkään.

Noh, tästä on nyt tulossa sellainen ikuisuusriita, että mikä on reilua molemmille ja paljonko laitetaan painoarvoa sille että toinen mahdollistaa toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä EI kuitenkaan koske ap:n tilannetta, joten en jaksa vääntää enempää. 

Jokaisen tarvii maksaa asumiskuluja, jos asunnon omistaja antaa pienituloisen asua asunnossa niin että hän maksaa vain puolet yhtiövastikkeesta niin kyllä se on silloin asunnonomistaja joka mahdollistaa pienituloiselle sen että hänelle jää enemmän rahaa käyttöön.

En ymmärrä miten tämä käännetään toisinpäin..

Niinpä! On mahdollisuus säästää huimia summia kuukaudessa. Ostaa vaikka sijoitusasunto.

etkö osaa lukea? pienituloinen ei voi ostaa ohessa omaa jos laitaa jo muutaman satkun siihen puolison asuntoon. mutta siitähän tässä ei ollut kysekään.

Miten sellainen, jos pienituloisempi omistaisi asunnosta vaikka 10 %? Vessan esimerkiksi, kalleimmat neliöt. Ei ole niin osaton olo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni mieltää jotenkin että asunto on myös osittain hänen koska olemme asuneet tässä 10 vuotta ja maksaneet yhtiövastikkeet puoliksi.

Minä olen kuitenkin maksanut lainan kokonaan yksin (ja osittain mummuni perinnöllä)

Onko tämä ap? Ehkä jokin pieni prosenttiosuus voisi olla tyttöystäväsi, jos kerran olette 10 vuotta jo asunnossa asuneet ja hän kuitenkin maksaa joitain kuluja. Se on selkeästi jo yhteinen kotinne kun noin kauan olette asuneet siinä yhdessä. 

Oleellista on myös että millaiset tulot hänellä on, jääkö hänellä itselleen mahdollisuutta ohessa maksaa omaa asuntoaan kun hän maksaa kuluja sinun asunnosta? Jos ei jää niin sitä suuremmalla syyllä mielestäni hänelle kuuluisi tuo jokin prosenttiosuus asunnostasi. Olkoon vaikka 10% tai 20 % mutta ei ole reilua jättää häntäkään tyhjän päälle. 

Ei ole siis yhtä oikeaa vastausta, mutta homman tulisi olla jollain lailla reilu peli molemmille. 

Avioehto ilman muuta.

Miksi tyttöystävä saisi viidesosan toisen omaisuudesta vain siksi että on maksanut asumiskuluja?

Tämä erossa usein lasketaan niin, että toinen (yleensä nainen) on mahdollistanut sen toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä näin yleisesti.

Mitä ihmettä sä sönkötät? Asumiskulut puoliksi (molemmille edullisempaa kuin ovat jaettuna pienemmät kuin yksin asuessa)

Lopun tilistä molemmat saa käyttää miten haluaa, ap on maksanut lainaa ja ap:n puoliso sitten tehnyt omillaan jotain muuta.

Totesin että YLEISESTI, en tarkoittanut tässä nyt ap:n tilannetta. Vaan sellaista jossa nainen on pienituloinen ja laittaa tuloistaan siihen miehen omistamaan mutta yhteiseen asumiseen sen verran rahaa ettei hänellä ole ohessa mahdollisuutta maksaa omaakaan, vaan jää erossa tyhjän päälle. 

Tämähän tuli jo selväksi että ap:n tilanteessa näin ei siis ollutkaan, vaan tällä naisella olisi periaatteessa ollut mahis ostaa osuus tai maksaa omaansa. 

Sillä nyt ei ole mitään väliä onko nainen pienituloinen vai ei. Jos on maksanut pelkkiä asumiskuluja, ei omista asunnosta neliömetriäkään.

Noh, tästä on nyt tulossa sellainen ikuisuusriita, että mikä on reilua molemmille ja paljonko laitetaan painoarvoa sille että toinen mahdollistaa toisen omaisuuden kartuttamista. Tämä EI kuitenkaan koske ap:n tilannetta, joten en jaksa vääntää enempää. 

Jokaisen tarvii maksaa asumiskuluja, jos asunnon omistaja antaa pienituloisen asua asunnossa niin että hän maksaa vain puolet yhtiövastikkeesta niin kyllä se on silloin asunnonomistaja joka mahdollistaa pienituloiselle sen että hänelle jää enemmän rahaa käyttöön.

En ymmärrä miten tämä käännetään toisinpäin..

Niinpä! On mahdollisuus säästää huimia summia kuukaudessa. Ostaa vaikka sijoitusasunto.

etkö osaa lukea? pienituloinen ei voi ostaa ohessa omaa jos laitaa jo muutaman satkun siihen puolison asuntoon. mutta siitähän tässä ei ollut kysekään.

Missä voi asua Ilmaiseksi? Vuokralla asuessa olisi vieläkin kovemmat menot.