Lue keskustelun säännöt.
Loukkaantuisitteko jos mies vaatisi avioehtoa?
22.01.2023 |
Olemme tyttöystäväni kanssa puhuneet naimisiin
menosta ja olen ajatellut että melkein kaikki tekevät avioehdon kun menevät naimisiin.
Omistan nykyisen asunnon missä tällähetkellä asumme.
Nyt sain kuitenkin selville että tyttöystäväni on avioehtoja vastaan, emme siis ole meidän avioehdosta puhuneet mutta noin yleisesti.
Miten tämän asian hänelle esittäisin?
Kommentit (463)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatisin itsekin. Enkä menisi naimisiin sellaisen kanssa joka ei avioehtoa halua. Ihan riippumatta onko omaisuutta, voihan sitä tulla vaikkei just sillä hetkellä olisi.
En loukkaantuisi, vaan pitäisin miestä varsin järkevänä, jos haluaa suojata vaivalla säästämänsä asuntopääoman.
Mieluiten kuitenkin muuttaisin uuteen yhteiseen kotiin, josta kumpikin maksamme 50%.
Mulle käy avioehto. Mies saa maksaa sen tekemisen. 🤭
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä miten omaisuutta?
Minulla on tämä asunto missä nyt asumme
(arvo 200 000€) Laina on kokonaan maksettu.
Muuten molemmilla ei ole kuin vähän säästöjä (alle 10 000€)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen järkevä ihminen tekee nykyisin avioehdon. Sen voi sorvata omien tarpeiden mukaan sen pohjalta mikä on tilanne avioituessa, pääasia että tekee.
Ja myös päivittää sitten jossain kohtaa jos taloudelliset tilanteet yms. muuttuvat.
Jos asunto on sinun, niin tietenkin teet avioehdon. Jos asunto olisi tyttöystäväsi, niin hänkin tekisi avioehdon.
Jos avioehdosta joku hermostuu, niin voit kyllä vetää omat johtopäätökset... negatiiviset sellaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioehto on nykyaikaan kuuluva asia. Suosittelen kaikille, riippumatta naimisiin aikovien sen hetkisestä varallisuudesta.
Tottakai teette avioehdon. Jos tyttöystäväsi ei siihen suostu, ette mene naimisiin. Yksinkertaista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioehtoa ei pidä vaatia, sen pitäisi olla itsestäänselvyys.
Leikitäänpä, että omaisuutesi on 100 000 e ja tyttöystävällä nolla. Ette tee avioehtoa. Perustat yrityksen, laitat asunnon sen velkojen vakuudeksi ja tyttöystävä (siis tuolloin jo vaimo) ostaa kesämökin, jonka arvo on 50 000 e. Yritys kaatuu, asunto menee velkoihin ja tulee ero. Jaettavana on vain tyttöystävän mökin arvo. Jos olisi ollut avioehto, vaimo olisi saanut pitää mökkinsä, mutta koska se oli paha ja vaarallinen asia, niin puolisi meni!
En loukkaantuisi, vaan vaadin itse avioehtoa vaikka olinkin itse se pienituloisempi. Selkiyttää kummasti kun on paperit kunnossa, testamentti mukaan lukien. Miksi siitä pitäisi loukkaantua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai avioehto kuuluu asiaan.
Mutta samassa yhteydessä, kun puhutaan avioehdosta, on puhuttava myös mahdollisista lapsista ja niiden hoitojärjestelystä. naiselle tulee aina enemmän tulonmenetystä lapsen vuoksi kuin miehelle. Näin ollen olisi suunniteltava, mikä on miehen osuus jolla hän korvaa äitiyden aiheuttamat tulonmenetykset puolisolle ja myös se, missä määrin vanhemmuusvastuuta kumpikin kantaa tulevaisuudessa lapsista ja miten työssä käyvä sitten kompensoi tulonmenetyksen kotona olevalle vanhemmalle.
Minä kyllä loukkaannuin ja aloin epäillä, rakastaako mies minua ihan tosissaan ja aikooko hän sitoutua avioliittoon loppuelämäksi. Minusta avioehto oli täysin turha, koska meillä ei kummallakaan ollut omaisuutta. Menimme kuitenkin naimisiin ja tuo avioehto otettiin miehen toiveesta. Olemme edelleen naimisissa 20v myöhemmin, mutta täytyy sanoa, että minua ottaa edelleen päähän avioehto. Luopuisin siitä heti. Meillä on kuitenkin yhteinen talous ja kaikki omistetaan puoliksi. Tietysti tuossa sinun tilanteessasi avioehdolle on enemmän perusteita kun sinulla on noin paljon omaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suosittele jos varallisuutta ei ole ennestään, muuten kyllä suostuisin suojaamaan ne mitä on siihen saakka kertynyt. Kun yhteen mennään on sen jälkeen kerätty varallisuus yhteistä. Muuten en lähtisi.
Itse olisin se joka vaatisi että kaikki omaisuus mitä on kerännyt tai tulee keräämään itse lisäksi mahdolliset perinnöt jne jäisi vain sille joka ne on saanutkin. Miksi tuota omaisuuttaan jakamaan. Jos loukkaantuu niin on todella outoa ja ei sellaisen kanssa naimisiin kannata mennäkään.
Mä naisena itse vaatisin avioehtoa.
Mulla on sen verran kuitenkin omaisuutta, että en riskeerais! Jos suhde siihen kaatuisi, niin sais kaatua.
En loukkaantuisi vaan avioehdon haluan itsekin. Itseasiassa olisin pettynyt jos miehelle se olisi "aivan sama" ja naimisiin en edes menisi ilman.
Tuttu mies menetti lapsuudenkotinsa jonka oli remontoinut hienoksi. Exä halusi puolet yhteisestä omaisuudesta ja talo meni myyntiin, takaisin ei saa. Naisella itsellään ei omaisuutta ollut, varakkaampana lähti omille teilleen. Tällaista en voi hyväksyä oli menettäjä sitten kumpi hyvänsä.
Tekisin tällaisessa tilanteessa avioehdon vaikka kumppani ei sitä hyväksyisi ja uhkaisi lähteä. Omaisuuteni tähden minua ei kiristetä.
Jos menee aikuisena naimisiin on ok, mutta jos mitään ei ole kertynyt kummallekaan niin mikä sen idea olisi?
Meillä ei ole avioehtoja ja olisin harkinnut vakavasti eroa, jos mies sellaista olisi ehdottanut.