Loukkaantuisitteko jos mies vaatisi avioehtoa?

Saa olla aika yksinkertainen ihminen joka sellaisesta loukkaantuu. Sen avioehdon ei ole tarkoitus konkretisoitua koslaan, joten huoli on turha. Jos taas käy niin ikävästi että tulee ero,se suojaa molempien omaisuutta. N34

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Et sitten sen vertaa tajua, että avioehtoa ei tehdä avioLIITON varalle, vaan avioERON varalle. Moni on ollut yhtä typerä kuin sinä ja kuvitellut kaiken jatkuvan auvoisena ikuisesti. Ja sitten tullut iso parku, kun niin ei olekaan käynyt ja äijä/muija on kyninyt puhtaaksi eron tullessa. 

Miksi ihminen ei saa itse päättää millaisia riskejä on halukas elämäänsä ottamaan? Miksi joku elämänsä pikku demarin pitää olla puuttumassa siihenkin. Moni haluaa juoda alkoholiakin, vaikka siihen jotkut voi kuolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Et sitten sen vertaa tajua, että avioehtoa ei tehdä avioLIITON varalle, vaan avioERON varalle. Moni on ollut yhtä typerä kuin sinä ja kuvitellut kaiken jatkuvan auvoisena ikuisesti. Ja sitten tullut iso parku, kun niin ei olekaan käynyt ja äijä/muija on kyninyt puhtaaksi eron tullessa. 

Vaikea kummankaan on kyniä toista puhtaaksi, kun ihan lakien mukaan menisi jako. Ymmärrätkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Ihanan naiivi ajatus, että asia toimii nyt niin se toimii aina. Elämä on kuin satukirjaa ja mitään pahaa ei koskaan tapahdu eikä ihmiset ikinä muutu. 

Ei se avioehto asiaan vaikuta. Avioehdoista ja testamenteistakin tapellaan, vaikka te naiivit luulette ettei ole mahdollista.

Varmasti tapellaan, mutta ei lähimaillekaan niin usein ja paljon kuin ilman ehtoa. Ehdossahan ei ole oikein mitään tappelemista, kun se tehdään niin, ettei siihen jää tulkinnanvaraa. Tappelun saa aikaiseksi ihan mistä vaan jos haluaa, mutta esim. oikeuteen ei oteta tapauksia, joissa riitauttavalla osapuolella ei ole mitään todellista perustetta riitauttamiselle. Huolellisesti asiantuntevan lakimiehen kanssa tehty avioehto siis suojaa myös oikeudenkäynneiltä huomattavasti tehokkaammin kuin ei mitään ehtoa, kun luultiin, että kaikki jatkuu aina onnelana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Mielestäni avioehdon pitäisi olla pakollinen osa avioitumisprosessia. 

Millaisen avioehdon?

Sellaisen kuin teillä vai ihan millaisen vain?

Pakollisuus olisi järjetöntä, koska avioehdon sisältö on vapaasti parin sovittavissa.

Itse asiassa ei ole. Ei sinne ihan mitä tahansa voi kirjata. Lähtökohtaisesti avioehto suojaa molempien puolisoiden omaisuuden. Mitä pahaa siinä on, kun halutessaanhan voi avioehdosta huolimatta antaa puolisolle omaisuuttaan. 

Ei siinä ole mitään pahaa, muttei ole siinäkään jos ei sellaista tehdä. Sen ei pidä missään tapauksessa olla pakollista.

Miksi ei? Moni rahatappelu olisi jäänyt käymättä, jos olisi ollut avioehto. Ei siitä ole mitään haittaa, kun sen voi halutessaan kiertää esim. lahjoittamalla rahaa. Näin ollen ketään ei pakoteta pitämään omaa omaisuuttaan, mutta kukaan ei myöskään joudu luopumaan siitä vain siksi, ettei syystä tai toisesta ole hoksannut tehdä avioehtoa. 

No kyllä niistä avioehdoistakin oikeutta käydään erotessa.

Etkö muuten ole kuullut lahjaverosta?

Mitä käymistä niissä on, kun selkokielellä on mustaa valkoisella siitä, miten hommat etenee? 

Kyllä, olen kuullut lahjaverosta. Suomessa ei ilman veroja selviä edes avioehdottomasta avioerosta. Ehdollisesta selviää, koska siinä raha ei liiku toiselta toiselle. 

Silti ehdottelet avioehdon kiertämistä lahjoittamalla omaisuutta puolisolle?

Ja avioehdoistakin käydään oikeutta, jos se katsotaan kohtuuttomaksi tai toinen on pakotettu/painostettu/kiristetty suostumaan siihen.

Mikä siinä on, että kaikki pitäisi tehdä pakolliseksi vain siksi että sinä haluat niin? Ei kaikki halua tehdä samoin kuin sinä. Anna aikuisten ihmisten päättää itse, miten he omaisuutensa kanssa haluavat tehdä.

Miksi ei? Jos välttämättä haluaa omaisuudestaan luopua niin lahjoittamallahan se onnistuu. Toki se, ettet edes hahmota, että perusteluna pakollisuudelle ei ole "vain koska minä haluan", kertoo olennaisen eli sen, ettet yhtään ymmärrä, mistä tässä puhutaan. Toki vielä ehdit listata ne kaikki haittapuolet, joita avioehdosta (jonka saa muotoilla aika vapaasti mieleisekseen) olisi. Odotan innolla. 

Avioliitto itsessään on sopimus siitä, että omaisuus on yhteistä ja jaetaan tasan. Lisäksi sovitaan mm. lasten huoltajuudesta jne. On idioottimaista tehdä ensin avioliittosopimus ja sen päälle avioehto, joka kumoaa avioliittosopimuksen. Ymmärrätkö?

Miksi kuvittelet, että kaikilla aviopareilla on lapsia?

Miksi mahot menee edes naimsiin?

Jotkut edelleen menee naimisiin silloin, kun ei vielä ole lapsilaumaa tehtynä neljän eri kumppanin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Et sitten sen vertaa tajua, että avioehtoa ei tehdä avioLIITON varalle, vaan avioERON varalle. Moni on ollut yhtä typerä kuin sinä ja kuvitellut kaiken jatkuvan auvoisena ikuisesti. Ja sitten tullut iso parku, kun niin ei olekaan käynyt ja äijä/muija on kyninyt puhtaaksi eron tullessa. 

Vaikea kummankaan on kyniä toista puhtaaksi, kun ihan lakien mukaan menisi jako. Ymmärrätkö?

Satukirjamaailmassa noin. Oikeassa maailmassa ne lait ei olekaan ihan niin yksinkertaisia. Jos olisi, ei kukaan koskaan tappelisi omaisuuden jaosta oikeudessa. Tätähän sinä et ymmärrä, vaikka ratakiskosta vääntäisi. 

Vierailija kirjoitti:

Tunnet tyttöystäväsi parhaiten. Onko hän rahojesi perään? Maksaako hän esimerkiksi tällä hetkellä sinulle vähintään puolet asumiskuluista ja muutaman satasen "vuokraa"?

Tähän ajatukseen ei kannata luottaa. Siis että jättää tekemättä avioehdon kun puoliso ei nyt ole rahojen perään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Et sitten sen vertaa tajua, että avioehtoa ei tehdä avioLIITON varalle, vaan avioERON varalle. Moni on ollut yhtä typerä kuin sinä ja kuvitellut kaiken jatkuvan auvoisena ikuisesti. Ja sitten tullut iso parku, kun niin ei olekaan käynyt ja äijä/muija on kyninyt puhtaaksi eron tullessa. 

Miksi ihminen ei saa itse päättää millaisia riskejä on halukas elämäänsä ottamaan? Miksi joku elämänsä pikku demarin pitää olla puuttumassa siihenkin. Moni haluaa juoda alkoholiakin, vaikka siihen jotkut voi kuolla.

Kuka on estämässä sinua päättämästä tästä asiasta? Niin, ja elämässä on aika paljonkin asioita, joista ei voi itse päättää. Esim. sitä ei voi päättää saako vankeutta rattijuopumuksesta vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Ihanan naiivi ajatus, että asia toimii nyt niin se toimii aina. Elämä on kuin satukirjaa ja mitään pahaa ei koskaan tapahdu eikä ihmiset ikinä muutu. 

Ei se avioehto asiaan vaikuta. Avioehdoista ja testamenteistakin tapellaan, vaikka te naiivit luulette ettei ole mahdollista.

Varmasti tapellaan, mutta ei lähimaillekaan niin usein ja paljon kuin ilman ehtoa. Ehdossahan ei ole oikein mitään tappelemista, kun se tehdään niin, ettei siihen jää tulkinnanvaraa. Tappelun saa aikaiseksi ihan mistä vaan jos haluaa, mutta esim. oikeuteen ei oteta tapauksia, joissa riitauttavalla osapuolella ei ole mitään todellista perustetta riitauttamiselle. Huolellisesti asiantuntevan lakimiehen kanssa tehty avioehto siis suojaa myös oikeudenkäynneiltä huomattavasti tehokkaammin kuin ei mitään ehtoa, kun luultiin, että kaikki jatkuu aina onnelana. 

Me ei varauduta eron varalle. Yhteen on menty siitä lähtökohdasta, että yhdessä ollaan kuolemaan asti.

Jos kävisi toisin, niin lakien mukaan mentösiin. Mistä ihmeestä me oikeuteen mentäisiin riitelemään, kun ei sille olisi sen enempää perustetta kuin lähteä avioehdostakaan riitelemään? Lapsetkin on aikuisia, ei ole huoltajuusasioita.

Omaisuus menisi puoliksi eikä siitä olisi mitään riitelemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Et sitten sen vertaa tajua, että avioehtoa ei tehdä avioLIITON varalle, vaan avioERON varalle. Moni on ollut yhtä typerä kuin sinä ja kuvitellut kaiken jatkuvan auvoisena ikuisesti. Ja sitten tullut iso parku, kun niin ei olekaan käynyt ja äijä/muija on kyninyt puhtaaksi eron tullessa. 

Miksi ihminen ei saa itse päättää millaisia riskejä on halukas elämäänsä ottamaan? Miksi joku elämänsä pikku demarin pitää olla puuttumassa siihenkin. Moni haluaa juoda alkoholiakin, vaikka siihen jotkut voi kuolla.

Miksi pelkäät avioehtoa noin paljon? Oletko naimisissa vain rahan takia? Muutoinhan ko. paperi ei ole mikään ongelma, koska sen ei ole tarkoitus tulla koskaan käyttöön. Se on vain varmuuden varalle. Vähän niin kuin turvavyö tai kotivakuutus. Ihannetilanteessa ei tule koskaan tarvetta, mutta sitten kun tulee, on erittäin kiitollinen, että oli varautunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Ihanan naiivi ajatus, että asia toimii nyt niin se toimii aina. Elämä on kuin satukirjaa ja mitään pahaa ei koskaan tapahdu eikä ihmiset ikinä muutu. 

Ei se avioehto asiaan vaikuta. Avioehdoista ja testamenteistakin tapellaan, vaikka te naiivit luulette ettei ole mahdollista.

Varmasti tapellaan, mutta ei lähimaillekaan niin usein ja paljon kuin ilman ehtoa. Ehdossahan ei ole oikein mitään tappelemista, kun se tehdään niin, ettei siihen jää tulkinnanvaraa. Tappelun saa aikaiseksi ihan mistä vaan jos haluaa, mutta esim. oikeuteen ei oteta tapauksia, joissa riitauttavalla osapuolella ei ole mitään todellista perustetta riitauttamiselle. Huolellisesti asiantuntevan lakimiehen kanssa tehty avioehto siis suojaa myös oikeudenkäynneiltä huomattavasti tehokkaammin kuin ei mitään ehtoa, kun luultiin, että kaikki jatkuu aina onnelana. 

Me ei varauduta eron varalle. Yhteen on menty siitä lähtökohdasta, että yhdessä ollaan kuolemaan asti.

Jos kävisi toisin, niin lakien mukaan mentösiin. Mistä ihmeestä me oikeuteen mentäisiin riitelemään, kun ei sille olisi sen enempää perustetta kuin lähteä avioehdostakaan riitelemään? Lapsetkin on aikuisia, ei ole huoltajuusasioita.

Omaisuus menisi puoliksi eikä siitä olisi mitään riitelemistä.

Niinhän sinä nyt luulet. Ikävä kyllä se kullannuppusi ei välttämättä ole samaa mieltä JOS teille ero tulisi. Ihmisistä voi löytyä yllättäviä piirteitä eron tullen. Siksi en käsitä, miten kukaan voi olla varautumatta eroon ja luottaa sinisilmäisesti siihen, että mitään pahaa ei koskaan tapahdu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Et sitten sen vertaa tajua, että avioehtoa ei tehdä avioLIITON varalle, vaan avioERON varalle. Moni on ollut yhtä typerä kuin sinä ja kuvitellut kaiken jatkuvan auvoisena ikuisesti. Ja sitten tullut iso parku, kun niin ei olekaan käynyt ja äijä/muija on kyninyt puhtaaksi eron tullessa. 

Miksi ihminen ei saa itse päättää millaisia riskejä on halukas elämäänsä ottamaan? Miksi joku elämänsä pikku demarin pitää olla puuttumassa siihenkin. Moni haluaa juoda alkoholiakin, vaikka siihen jotkut voi kuolla.

Miksi pelkäät avioehtoa noin paljon? Oletko naimisissa vain rahan takia? Muutoinhan ko. paperi ei ole mikään ongelma, koska sen ei ole tarkoitus tulla koskaan käyttöön. Se on vain varmuuden varalle. Vähän niin kuin turvavyö tai kotivakuutus. Ihannetilanteessa ei tule koskaan tarvetta, mutta sitten kun tulee, on erittäin kiitollinen, että oli varautunut. 

En pelkää, minä en pelkää avioliittoa niin, että kokisin tarvetta avioehdolle itseni ja rakastamani ihmisen välille. Minulle riittää vanha kunnon avioliitto, jossa voi huonona skenaariona ottaa turpaansa niin fyysisesti kuin taloudellisestikin tai sitten vanheta kauniisti rakkaansa rinnalla. Minä haluan olla konservatiivi tässä asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Ihanan naiivi ajatus, että asia toimii nyt niin se toimii aina. Elämä on kuin satukirjaa ja mitään pahaa ei koskaan tapahdu eikä ihmiset ikinä muutu. 

Ei se avioehto asiaan vaikuta. Avioehdoista ja testamenteistakin tapellaan, vaikka te naiivit luulette ettei ole mahdollista.

Varmasti tapellaan, mutta ei lähimaillekaan niin usein ja paljon kuin ilman ehtoa. Ehdossahan ei ole oikein mitään tappelemista, kun se tehdään niin, ettei siihen jää tulkinnanvaraa. Tappelun saa aikaiseksi ihan mistä vaan jos haluaa, mutta esim. oikeuteen ei oteta tapauksia, joissa riitauttavalla osapuolella ei ole mitään todellista perustetta riitauttamiselle. Huolellisesti asiantuntevan lakimiehen kanssa tehty avioehto siis suojaa myös oikeudenkäynneiltä huomattavasti tehokkaammin kuin ei mitään ehtoa, kun luultiin, että kaikki jatkuu aina onnelana. 

Me ei varauduta eron varalle. Yhteen on menty siitä lähtökohdasta, että yhdessä ollaan kuolemaan asti.

Jos kävisi toisin, niin lakien mukaan mentösiin. Mistä ihmeestä me oikeuteen mentäisiin riitelemään, kun ei sille olisi sen enempää perustetta kuin lähteä avioehdostakaan riitelemään? Lapsetkin on aikuisia, ei ole huoltajuusasioita.

Omaisuus menisi puoliksi eikä siitä olisi mitään riitelemistä.

Jos tilanne on tuo, mitä haittaa olisi siitä, että teillä olisi avioehto? Eihän se estä jakamasta omaisuutta halutessaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Et sitten sen vertaa tajua, että avioehtoa ei tehdä avioLIITON varalle, vaan avioERON varalle. Moni on ollut yhtä typerä kuin sinä ja kuvitellut kaiken jatkuvan auvoisena ikuisesti. Ja sitten tullut iso parku, kun niin ei olekaan käynyt ja äijä/muija on kyninyt puhtaaksi eron tullessa. 

Miksi ihminen ei saa itse päättää millaisia riskejä on halukas elämäänsä ottamaan? Miksi joku elämänsä pikku demarin pitää olla puuttumassa siihenkin. Moni haluaa juoda alkoholiakin, vaikka siihen jotkut voi kuolla.

Miksi pelkäät avioehtoa noin paljon? Oletko naimisissa vain rahan takia? Muutoinhan ko. paperi ei ole mikään ongelma, koska sen ei ole tarkoitus tulla koskaan käyttöön. Se on vain varmuuden varalle. Vähän niin kuin turvavyö tai kotivakuutus. Ihannetilanteessa ei tule koskaan tarvetta, mutta sitten kun tulee, on erittäin kiitollinen, että oli varautunut. 

En pelkää, minä en pelkää avioliittoa niin, että kokisin tarvetta avioehdolle itseni ja rakastamani ihmisen välille. Minulle riittää vanha kunnon avioliitto, jossa voi huonona skenaariona ottaa turpaansa niin fyysisesti kuin taloudellisestikin tai sitten vanheta kauniisti rakkaansa rinnalla. Minä haluan olla konservatiivi tässä asiassa.

Naiivi olet, et konservatiivi. Mutta mikäs siinä, jos tykkää. Kai olet jättänyt vakuutuksetkin ottamatta. Turhahan niistä on maksaa, kun olet valmis ottamaan turpaan. 

Vierailija kirjoitti:

Saa olla aika yksinkertainen ihminen joka sellaisesta loukkaantuu. Sen avioehdon ei ole tarkoitus konkretisoitua koslaan, joten huoli on turha. Jos taas käy niin ikävästi että tulee ero,se suojaa molempien omaisuutta. N34

Avioehdon vastustajat selkeästi kuvittelevat, että avioehto lisää eron todennäköisyyttä. Mitään muuta syytä ei ole jättää avioliiton jatkuessa merkityksetöntä, mutta eron hetkellä keskeistä paperia tekemättä. Eihän kukaan täysipäinen aja autollakaan ilman turvavyötä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Et sitten sen vertaa tajua, että avioehtoa ei tehdä avioLIITON varalle, vaan avioERON varalle. Moni on ollut yhtä typerä kuin sinä ja kuvitellut kaiken jatkuvan auvoisena ikuisesti. Ja sitten tullut iso parku, kun niin ei olekaan käynyt ja äijä/muija on kyninyt puhtaaksi eron tullessa. 

Miksi ihminen ei saa itse päättää millaisia riskejä on halukas elämäänsä ottamaan? Miksi joku elämänsä pikku demarin pitää olla puuttumassa siihenkin. Moni haluaa juoda alkoholiakin, vaikka siihen jotkut voi kuolla.

Miksi pelkäät avioehtoa noin paljon? Oletko naimisissa vain rahan takia? Muutoinhan ko. paperi ei ole mikään ongelma, koska sen ei ole tarkoitus tulla koskaan käyttöön. Se on vain varmuuden varalle. Vähän niin kuin turvavyö tai kotivakuutus. Ihannetilanteessa ei tule koskaan tarvetta, mutta sitten kun tulee, on erittäin kiitollinen, että oli varautunut. 

En pelkää, minä en pelkää avioliittoa niin, että kokisin tarvetta avioehdolle itseni ja rakastamani ihmisen välille. Minulle riittää vanha kunnon avioliitto, jossa voi huonona skenaariona ottaa turpaansa niin fyysisesti kuin taloudellisestikin tai sitten vanheta kauniisti rakkaansa rinnalla. Minä haluan olla konservatiivi tässä asiassa.

Naiivi olet, et konservatiivi. Mutta mikäs siinä, jos tykkää. Kai olet jättänyt vakuutuksetkin ottamatta. Turhahan niistä on maksaa, kun olet valmis ottamaan turpaan. 

Mulla on kuule yksi aviomies jo haudassakin, että naiivi en kyllä ole. Avioliiton haluan sellaisena kuin se on tarkoitettu. Se tehdään ilman ehtoja ja se kestää kuolemaan saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa olla aika yksinkertainen ihminen joka sellaisesta loukkaantuu. Sen avioehdon ei ole tarkoitus konkretisoitua koslaan, joten huoli on turha. Jos taas käy niin ikävästi että tulee ero,se suojaa molempien omaisuutta. N34

Avioehdon vastustajat selkeästi kuvittelevat, että avioehto lisää eron todennäköisyyttä. Mitään muuta syytä ei ole jättää avioliiton jatkuessa merkityksetöntä, mutta eron hetkellä keskeistä paperia tekemättä. Eihän kukaan täysipäinen aja autollakaan ilman turvavyötä. 

Kukaan ei estä sinua ehtoja tekemästä, jos puolisosi siihen suostuu, miksi meidän muiden pitäisi pakolla niitä ehtoja tehdä vain koska sinua pelottaa?

Ap, pistä mieleesi. Avioehdosta loukkaantuvan kanssa EI missään tapauksessa kannata mennä naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin jo yhteen muuttaessa, että kun kerran yhdessä ollaan, niin ei ole sinun rahoja ja minun rahoja. Ja kun mentiin naimisiin, sama periaate jatkui, luonnollisesti. Tulot, menot, lainat, omaisuus ja lapset on yhteisiä.

Ja kun omaisuus kasvaa, ei ole väliä kenen palkalla se on maksettu, koska yhdessä on tehty töitä tämän perheen eteen. Niinpä avioehto oli tarpeeton.

Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä eikä keskustella siitä, kumpi maksaa mitäkin, koska rahat on _yhteisiä_.

Tämä on meidän valinta ja on toiminut meillä hyvin jo vuosikymmenien ajan.

Et sitten sen vertaa tajua, että avioehtoa ei tehdä avioLIITON varalle, vaan avioERON varalle. Moni on ollut yhtä typerä kuin sinä ja kuvitellut kaiken jatkuvan auvoisena ikuisesti. Ja sitten tullut iso parku, kun niin ei olekaan käynyt ja äijä/muija on kyninyt puhtaaksi eron tullessa. 

Miksi ihminen ei saa itse päättää millaisia riskejä on halukas elämäänsä ottamaan? Miksi joku elämänsä pikku demarin pitää olla puuttumassa siihenkin. Moni haluaa juoda alkoholiakin, vaikka siihen jotkut voi kuolla.

Miksi pelkäät avioehtoa noin paljon? Oletko naimisissa vain rahan takia? Muutoinhan ko. paperi ei ole mikään ongelma, koska sen ei ole tarkoitus tulla koskaan käyttöön. Se on vain varmuuden varalle. Vähän niin kuin turvavyö tai kotivakuutus. Ihannetilanteessa ei tule koskaan tarvetta, mutta sitten kun tulee, on erittäin kiitollinen, että oli varautunut. 

En pelkää, minä en pelkää avioliittoa niin, että kokisin tarvetta avioehdolle itseni ja rakastamani ihmisen välille. Minulle riittää vanha kunnon avioliitto, jossa voi huonona skenaariona ottaa turpaansa niin fyysisesti kuin taloudellisestikin tai sitten vanheta kauniisti rakkaansa rinnalla. Minä haluan olla konservatiivi tässä asiassa.

Naiivi olet, et konservatiivi. Mutta mikäs siinä, jos tykkää. Kai olet jättänyt vakuutuksetkin ottamatta. Turhahan niistä on maksaa, kun olet valmis ottamaan turpaan. 

Mulla on kuule yksi aviomies jo haudassakin, että naiivi en kyllä ole. Avioliiton haluan sellaisena kuin se on tarkoitettu. Se tehdään ilman ehtoja ja se kestää kuolemaan saakka.

Leskeys ei estä naiiviutta. Huomaa hyvin sinun jutuistasi. Kuten tuosta, että kuvittelet voivasti puolison puolesta päättää, kestääkö liittonne vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa olla aika yksinkertainen ihminen joka sellaisesta loukkaantuu. Sen avioehdon ei ole tarkoitus konkretisoitua koslaan, joten huoli on turha. Jos taas käy niin ikävästi että tulee ero,se suojaa molempien omaisuutta. N34

Avioehdon vastustajat selkeästi kuvittelevat, että avioehto lisää eron todennäköisyyttä. Mitään muuta syytä ei ole jättää avioliiton jatkuessa merkityksetöntä, mutta eron hetkellä keskeistä paperia tekemättä. Eihän kukaan täysipäinen aja autollakaan ilman turvavyötä. 

Kukaan ei estä sinua ehtoja tekemästä, jos puolisosi siihen suostuu, miksi meidän muiden pitäisi pakolla niitä ehtoja tehdä vain koska sinua pelottaa?

Sinuahan tässä pelottaa. Kauhusta kankeana takerrut siihen, että MINÄ EN HALUA AVIOEHTOA. Siltikin, vaikka ko. paperista ei ole minkäänlaista haittaa kenellekään. Päinvastoin.