Miten tehostasit oppimista Suomen kouluissa? Jättäisitkö jotain pois ja keskittyisit johonkin toiseen?
Kun oppimistulokset ovat noin heikkoja, niin mitä sinusta pitäisi tehdä? Älä vastaa pelkästään "lisää rahaa".
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Erityisluokat takaisin.
Alueiden ghettoutumiselle tehtävä jotain.
Lopetetaan tämä trendi, että rakennetaan valtavia laitoksia, joissa on päiväkodista yläasteeseen kaikki samassa. Lopetetaan avokonttorityyppiset oppimistilat.
Luokkakoot pienemmiksi.
Panostetaan perheiden hyvinvointiin.
Edellisten lisäksi:
Itseohjautuvuutta vähemmän ja aikuisjohtoisuutta enemmän alakouluun ja riittävästi tukea yläkoulun/toisen asteen opintoihin.
Lukemaan- ja kirjoittamaan oppiminen taas ensisijaiseksi tehtäväksi 1-2 luokille. Näistä tunneista vähennetyt mm. koodaus-, laaja-alaiset oppimisympäristöt pois. Kikatus tärkeää, mutta ei lukemaan ja kirjoittamaanoppimisen kustannuksella.
Luki - taitoihin riittävästi tukiopetusta ja tarvittaessa luokan kertaus.
Varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen omat ryhmätilat, vakaan myös ruokailu takaisin omiin ryhmätiloihin. Pienemmät lapsiryhmät, ei kotialuetoimintaa.
Riittävä tuki - varmistetaan että tuen toteuttaminen myös mahdollistuu eikä avustajat toimi sijaisina.
Pitovoimaa alalle erityisesti vakaan.
panostettava lapsiin, joissa on selkeästi potentiaalia. Nyt mennään heikomman aineksen mukaan eli kaikki kärsivät ja hyvät tylsistyy taikka vanhemmat joutuvat maksamaan lisätutoroinnista.
Vierailija kirjoitti:
Pienemmät ryhmät. Digikikkailu ja ilmiöoppiminen pois, inkluusio pois.
Tämä on viisautta. Inkluusio on kaunis ajatus, mutta se on vaan hyväksyttävä ettei kaikki ole samalla viivalla joka asiassa. Tulee vielä elämässä eteen vaikka kuinka yritettäis muuksi vääntää.
Takaisin erityisluokat/tarkkis ja tasot. Lapselle on paljon helpompaa ja mielekkäämpää opiskella omalla tasollaan, kuin olla luokassa, jossa opetus menee ns. yli hilseen. Monelle vanhemmalle tämä tietysti ottaa koville, kun joutuu myöntämään, että meidän irmapetteri ei pärjää samalla tavalla kuin naapurin ellieinari.
Vierailija kirjoitti:
Otetaan takaisin se koulusysteemi, joka oli silloin ja ennen sitä, kun Suomi menestyi Pisa-tutkimuksessa.
Luokkahuoneet ja luokat.
Opettajille kurinpito-oikeus ja - keinot.
Pois kännykät koulutunneilta.
Digitalisaatio yläkouluun.
Välitunneilla ainakin pienet ulos leikkimään ja liikkumaan.
45 min tunti ja 15 min välitunti-systeemi oli hyvä.
Kouluruokailu kunniaan arvostuksessa.
Opettaja opettaa asiat perinteisellä tavalla, perusteellisesti.
Kaunokirjoituksen opetus takaisin.
Mitä hyötyä on kaunokirjoituksen opetuksesta?
Luokkakoko enintään 25 lasta ja luokkakoon suositus 15-20 lasta. Erityisluokat takaisin enemmän tukea tarvitseville.
Opettajalle takaisin auktoriteettiä sen verran, että esim. toisia hakkaavan lapsen saa vaikka kantamalla poistaa luokasta jos se ei puhumalla liiku.
voisiko erikoistumisen aloittaa/ sen mahdollisuuden tarjota jo yläasteella.. kyllä siihen mennessä on jo selvinnyt onko lapsi enemmän matemaattisesti lahjakas vai onko esim.kielet se vahvuus. Tällä tavoin saattaisi motivaatiokin pysyä yllä paremmin, kuin se että opetetaan jotakin fysiikkaa ja kemiaa sellaiselle jolle ne on täyttä hepreää ja toisaalta pakotetaan insinööriaines pänttäämään esim. ruotsia vaikka tarve ei olisi kun enkulle työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret tarvitsevat toivoa, eivätkä kauhukuvia ilmastonmuutoksesta yms. Ukrainan sota on tosiasia ja ahdistavaa jo itsessään ja korona ja inflaatio ja kaikki. Ei ihme, että ahdistaa ja kun mitkään ponnistelut eivät takaa työpaikkaa ja tulevaisuutta.
Jos olisin lapsena tiennyt enemmän miten maailma makaa olisin ponnistellut ne todistuksen 5 ja 6 kympeiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaaville oppilaille ohituskaista ja tyhmemmille jäisi siten opettajilla enemmän aikaa.
Eli ihan rehellisesti vaan hyväksyttäisiin se, ettei kaikki janipetterit ja uslamabahmedit ole samalla viivalla älyllisesti.
Koska se nyt on vaan fakta, että toiset lapset ovat fiksumpia kuin toiset.
M40
En tiedä, teetkö itse lasten kanssa töitä tai oletko opettamiseen/psykologiaan kuinka perehtynyt, mutta sanoisin kyllä, että esim. alakouluikäisistä lapsista on todella vaikea ellei mahdotonta päätellä, että kuka on älykäs ja kuka tyhmä. Lapset kehittyvät aivan eri tahdissa, pojat hitaammin kuin tytöt, ja kodin olosuhteet, se kuinka tärkeänä vanhemmat näkevät opiskelun, vaikuttavat valtavasti.
lisäksi älykkyydellä et tee suomen peruskoulussa mitään vaan lukemisen muistamisella.
Ai.
Minä valmistuin insinööriksi ja pian luen diplomi inssiksi ja tunnustan etten kovin montaa kirjaa ole lukenut elämässäni. Ehkä ihan Max 10kpl.Kuuntelen ennemmin luennoilla ja sovellan siitä.
Miten peruskoulusta pääsee insinööriksi?
Kaikkien pitäisi osata suomea hyvin tai edes kohtuullisesti ennen peruskoulun aloittamista.
Eli pakollinen kieliluokka ensin. Siellähän vois olla monta eri ikäluokkaa samoissa opinnoissa.
Ja tämä tietysti niissä kouluissa, joissa on paljon erinkielisiä oppilaita.
Täysin mahdotonta pärjätä opiskelussa, jos ei osaa kieltä, jolla opetus tapahtuu. Lisäksi muut oppilaat kärsivät ja oppimistulokset laskevat sekä tietysti opettajat uupuvat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä vaaditaan monessa viestissä, että "oppikirjat ja tehtäväkirjat ja vihkot takaisin"?
Itselläni lapset 2 lk, 5 lk ja 9 lk ja heillä kaikilla on ihan normaalit oppikirjat, vihkot ja tehtäväkirjat oppiaineissa, aivan samalla lailla kuin itselläni oli aikoinaan. Yksi oppiaine taitaa 5 ja 9 lk olla niin, että osa tehtävistä on myös verkossa, siis sen tekstikirjan ja vihkon lisäksi, mutta tehtävät ja opetusvideot näyttävät kyllä ihan järkeviltä ja hyödyllisiltä, mitä olen sivusta seurannut esim. kokeisiin lukemista.
Monilla on kuitenkin niin, että oppikirjoja ei riitä kaikille, joten kokeisiin lukeminenkin on todella hankalaa. Ja ainakin omien lasten koulussa ei tehtäväkirjoihin ole saanut tehdä yhtään mitään. Ne on kuitenkin suunniteltu opiskelun tueksi. Kaikki tehtävät tehdään vihkoon, esim. kielissä.
Vierailija kirjoitti:
nyt ei ole kyse pelkästään koulusta...
suurin muutos lyhyessä ajassa on se miten nuorison ja lasten päät on sekoitettu aivan täysin seuraavilla asioilla:
-woke puheet, joita toistetaan kouluissakin... kuka on mitäkin sukupuolta ja kuka ei ole ja onko enää kukaan poika ja tyttö tai mies ja nainen (tarkoituksella viedään huomio mm. siitä että kaikista paitsi eliitistä tehdään nyt rutiköyhiä)
-kaikkien pitää olla vegaaneja ja älä vaan syö lihaa vaikka rikkaat sitä syövätkin päivittäin itse, se on vain rikkaiden etu-oikeus kun niin sanotaan...
-ilmasto tuhoutuu ja kaikki kuolevat uutiset päivittäin (vaikka ainoastaan pieni rikkaiden ryhmä kerää näillä rahaa ja yksityiskoneilla lennellään ympäriinsä)
-valtamediassa suorastaan yllytetään seksin myyntiin ja huumeiden käyttöön
niin enää ei kenenkään pää kestä tällaisia... siinä kaatuvat opiskelut ja kaikki muukin...
Näitä koulussamme pääasiassa hoetaan alakoululaisille. Syntyy älämölö jos näitä ajatuksia yhtään kyseenalaistaa.
Kun aikuiset on sekaisin niin myös lapset ovat sekaisin.
näin kirjoitti:
Takaisin erityisluokat/tarkkis ja tasot. Lapselle on paljon helpompaa ja mielekkäämpää opiskella omalla tasollaan, kuin olla luokassa, jossa opetus menee ns. yli hilseen. Monelle vanhemmalle tämä tietysti ottaa koville, kun joutuu myöntämään, että meidän irmapetteri ei pärjää samalla tavalla kuin naapurin ellieinari.
Menin ylä-asteelle 2002 ja silloin oli tarkkailu luokka. Nämä oppilaat oli käytännössä nuorisorikollisia joita pidettiin koulussa ihan armosta. Kotona oli heillä kaikki sekasin. Näkyi ja paistoi kauas.
Erityislapset ja häiriköt poistaisin tavallisesta luokasta.
Kirjoitus ja lukeminen sekä matematiikka nostettava tärkeimmiksi aineiksi koska ilman niitä ei voi pärjätä.
Ruumiillinen kuritus jossain mielessä sallittava tai vaihtoehtoisesti vartijat käyttöön pitämään lapset kurissa.
Wilma järjestettävä niin että vanhemmilla ei viestimahdollisuutta opettajan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaaville oppilaille ohituskaista ja tyhmemmille jäisi siten opettajilla enemmän aikaa.
Eli ihan rehellisesti vaan hyväksyttäisiin se, ettei kaikki janipetterit ja uslamabahmedit ole samalla viivalla älyllisesti.
Koska se nyt on vaan fakta, että toiset lapset ovat fiksumpia kuin toiset.
M40
En tiedä, teetkö itse lasten kanssa töitä tai oletko opettamiseen/psykologiaan kuinka perehtynyt, mutta sanoisin kyllä, että esim. alakouluikäisistä lapsista on todella vaikea ellei mahdotonta päätellä, että kuka on älykäs ja kuka tyhmä. Lapset kehittyvät aivan eri tahdissa, pojat hitaammin kuin tytöt, ja kodin olosuhteet, se kuinka tärkeänä vanhemmat näkevät opiskelun, vaikuttavat valtavasti.
Mun ei tarvi käydä kuin päiväkodin eteisessä, niin pystyn jo jonkinlaisella tarkkuudella sanoa kenestä on ja kenestä ei.
Eikä ehdottamani malli poissulje myöhäistä kehitystä. Jos lapsi on hitaampien ryhmässä ja kehittyy, hänelläkin on mahdollisuus edetä sitten nopeammin kun kehitys havaitaan.
Nykymallissa kun kaikki tasapäistetään, hyville ei riitä haastetta ja heikommille taas ei riitä aika oppimisen tukemiseen.
Vertaa vaikka lasten joukkueurheiluun.
Ei sielläkään huippupelaajia makuuteta jossain porukassa missä yksi pelaaja tekee ottelun kaikki maalit samalla kun muut kaivaa nenää. Huiput siirretään ylempiin sarjoihin jotta kehitys jatkuu ja saa haastetta.Tätä asiaa ei vain nosteta pöydälle, koska "kaikki olemme saman arvoisia eikä ketään leimata eikä syrjitä jne".
Urheilussa hyväksytään se että toiset pärjää ja toiset ei, miksei koulumaailmassa?
M40Koska nämä on hyvin pitkälti arvovalintoja. Minkälainen yhteiskunta me halutaan olla? Halutaanko me olla yhteiskunta jonka jäsenten kuilut syvenevät ja levenevät vuosi vuodelta, vai halutaanko me uskoa että jokainen syntyvä lapsi ansaitsee samat mahdollisuudet elämässä, ja on lähtökohtaisesti saman arvoinen. Ratkaiseeko raha ja tehokkuus vai muut, pehmeämmät, arvot?
no tällä mallilla me ollaan nykytilanteessa, missä kellään ei ole kiva mut hei arvot on kunnossa..-eri.
En lähtisi tehostamaan oppimista. Lähtisin tehostamaan viihtyvyyttä. Miksi meidän lapset ja nuoret eivät viihdy koulussa? Miksi heitä ahdistaa ja heillä on paha olla? Hyvinvointi on avain oppimiseen. Oppiminen tehostuu kun hyvinvointi lisääntyy.
Vaikutta voi antamalla ääneensä tolkun ihmisille. Eivät ole vihervassareita, jotka keskittyvät intersektionaalisen feminismin kysymyksiin kaiken muun oleellisen kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaan takaisin se koulusysteemi, joka oli silloin ja ennen sitä, kun Suomi menestyi Pisa-tutkimuksessa.
Luokkahuoneet ja luokat.
Opettajille kurinpito-oikeus ja - keinot.
Pois kännykät koulutunneilta.
Digitalisaatio yläkouluun.
Välitunneilla ainakin pienet ulos leikkimään ja liikkumaan.
45 min tunti ja 15 min välitunti-systeemi oli hyvä.
Kouluruokailu kunniaan arvostuksessa.
Opettaja opettaa asiat perinteisellä tavalla, perusteellisesti.
Kaunokirjoituksen opetus takaisin.Mitä hyötyä on kaunokirjoituksen opetuksesta?
Niin uskomattomalta kuin se tuntuu niin kirjoittamalla asiat jäävät mieleen paremmin kun aivot joutuvat työstämään asiaa. Ks. vaikka https://www.psychologytoday.com/us/blog/the-athletes-way/202010/why-cur…
Tunnustan. Olen haukkunut opettajat ja olen tainnut huutaakin.
Lastani yritettiin pakottaa erityisluokalle. En tietenkään suostunut. Hyvä niin. Nykyisin opiskelee insinööriksi.
Tämä!
Opiskelurauha on taattava ns. tavallisille oppilaille.