Miten tehostasit oppimista Suomen kouluissa? Jättäisitkö jotain pois ja keskittyisit johonkin toiseen?

Itsepuolustustaidot. Ison Omenan tapaus osoitti, että heikoimmankin pitäisi osata puolustautua neljää päällekäyvää vartijaa vastaan, jotta voi säilyä kauppakeskusvierailulta hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Oppikoulun takaisin ja sinne pyritään.

Ei vaan alkuaikojen peruskoulu, missä on tasoryhmät. Lämmöllä muistelen pitkän matematiikan ja englannin tunteja. Häirikköporukka oli aina suppeimmissa ryhmissä, missä käytiin vain perusasiat jämerän opettajan johdolla. Suurin osa heistä päätyi tarkkikselle jossain vaiheessa.

Todellakin, se mikä jo sanottu, erkkaluokat takaisin! On aivan käsittämätöntä, että tavallisilta lapsilta viedään opiskelurauha siksi, etteivät erityiset leimautuisi.

Pakkoruotsi ja uskonto pois

Vierailija kirjoitti:

1. lapsi pitää voida jättää kertaamaan luokka, jos ei ole kyennyt suoriutumaan oppisisällöistä.

2. työkirjat pois ja vihkotyöskentely takaisin.

3. inkluusio juu, mutta vain, jos on avustaja mukana

4. oma luokkahuone

5. vanhempien on otettava vastuuta lapsen/ nuoren käytöksestä koulussa. Lastensuojeluilmoitus, jos vanhempi ei osallistu vanhempainiltoihin tai vanhempainvarttiin, samoin jos lapsi/ nuori on koulukiusaaja

6. mahdollisuus erottaa häirikköoppilas koulusta määräajaksi

Minä kyllä suosittelen yhä työkirjojen käyttöä, niissä voi tehdä myös ihan samanlaisia tehtäviä kuin vihkossakin. Oma lapseni on käynyt koulua pahimman työkirjoista säästämisen kaudella ja muistan, miten aikaa tuhraantui karttojen piirtelyyn (ääriviivojen kopioimiseen oppikirjasta) ja asioiden merkitsemistä siihen. Tai erilaisten kuvien piirtämistä ja värittämistä mallin mukaan, niitä harrastettiin etenkin uskonnon tunneilla. Toisen lapseni kohdalla opeteltiin alkuun englantia kokonaan ilman kirjoja, vihkoon kirjoittamalla. Arvaa vaan, miten opiskelu sujui luki-häiriöisellä, jolla oli vihkoon kirjoitetuissa sanoissa usein kirjoitusvirheitä ja niiden perusteella olisi pitänyt oppia sanat oikein.

Tuo lukihäiriöinen on ollut koulussa pienessä erityisryhmässä. Onneksi niitä oli siinä vaiheessa, sillä hän ei missään isossa hälyisessä ryhmässä olisi pystynyt opiskelemaan. Hieman huvittaa aina tuo, että erityisluokat tarvitaan häiriköille. Tosiasiassa erityisluokissa on usein sellaisia, jotka häiriintyvät häiriöistä, jotkut käyttävät jopa kuulosuojaimia voidakseen tehdä tehtäviä. Pitkälle menee niin, että alkuvaiheessa erityisluokilla on oppimishäiriöisiä, jotain kiellellisiä vaikeuksia omaavia tai suureen ryhmään kypsymättömiä ja he siirtyvät vähitellen normaaleihin luokkiin opiskelemaan, kun he ovat saaneet tarpeeksi hyvän pohjan, kun taas myöhemmässä vaiheessa sinne siirtyvät ns. häiriköt (ADHD yms.). Omani on käynyt koko peruskoulun erityisoppilaana, osan siitä ihan normaalissa luokassa ilman mitään avustajia, eikä muilla oppilailla ole välttämättä ollut siitä mitään tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Opettajana ottaa aina päähän lukea näitä viestiketjuja, kun huomaa, ettei suurin osa ihmisistä tiedä yhtään, mitä koulussa nykypäivänä tehdään ja tapahtuu. Tässäkin ketjussa joka kolmannessa kommentissa vaaditaan asiaa, joka on jo ollut vuosia koulussa toteutuksessa tai ehdotetaan jotain aivan ihmeellistä, jonka joka ikinen ope tietää täysin mahdottomaksi toteuttaa...

Kerro kokemuksistasi? Olisi oikeasti mielenkiintoista lukea opettajalta tarkempaa näkökulmaa nykykoulujen arkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisää panostusta: lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka, yksi vieras kieli. Näihin vahvat pohjat. Kun nämä on saatu hyville pohjille, tiedonhaku, mediakriittisyys ja lähdekritiikki, yhteistyötaidot, yhteiskunnallinen ja talouden ymmärrys, digitaidot, ongelmanratkaisutaidot.

Tärkeitä myös liikunta ja kädentaidot.

Voisin karsia: ylimääräiset kielet pakollisina, uskonto, biologia, maantieto, historia, fysiikka ja kemia ominaan (niitä voisi sopivasti yhdistellä laajempiin kokonaisuuksiin), musiikki ja kuvataide myös osaksi muuta opetusta (taideaineet ovat tärkeitä, mutta ei itseisarvona vaan välinearvona). Perustelen reaaliaineiden karsimista sillä, että nykyään valtaosa tiedosta löytyy muutamalla klikkauksella ja ulkoa opettelussa ei ole pointtia. On tottakai hyvä ymmärtää näitäkin kokonaisuuksina, mutta yhteiskunnallisen opetuksen kautta voidaan yhdistellä esimerkiksi monia reaaliaineita.

Selittäisitkö, kuinka ihmiselle voidaan opettaa lähdekritiikkiä ja tiedonhakua, jos hänellä ei ole olemassa perustietoja ko. aiheesta, kun "valtaosa tiedosta löytyy muutamalla klikkauksella".

Ei lähdekritiikkiin tarvita tietoa itse aiheesta vaan taitoa arvioida lähteen luotettavuus sekä tietysti että usean lähteen tarjoama tieto on yhtenevää ja jos on eroja niin arvoida se ns oikea.

Ja sama pätee tiedonhakuun, google ei ole ainoa hakukone vaikka onkin kattavin ja yleisin. Ja hakukoneista pitää tiedostaa että ne tuottavat tuloksia joita ne olettavat sinun haluavan löytää, siksi olisi suositeltavaa käyttä useampaa ja ns ilman hakuhistoriaa olevaa. Lisäksi ei pidä unohtaa sellaista historiallista tapaa kuin kirjat ja kirjastot.

Se että tiedät asiasta jo ei auta sen tiedon luotettavuuden arvointiin, se voi olla väärää, asenteellista ym. Tiedon oikeellisuuden ja sen haun taito kehittyy koko elämän ajan.

Ilmasto-oppi oppiaineeksi🤣🤣🤣🤣

Luokalle jää, jos asioita ei osaa.

Koulukirjat, monet oppivat paljon paremmin kiinteästä kirjasta kuin sekavasta monistenipusta.

Itseohjautuvuus pois, ei alakoululaisten tarvi olla itseohjautuvia ilmiöippijoita. Tässä tulee pudokkaita aivan turhaan.

Jos jo perustaidoissa aukkoja, vaikeampi kiriä myöhemmin. Kaikki trendipelleilyt vähemmälle ja sen sijaan hyödynnetään tietoa jota on saatavilla lapsen kehityksestä.

Erityisluokat takaisin. Luokkiin seinät!

Oppilaille oppikirjat. Rahat kirjoihin voidaan ottaa vaikka vähentämällä läppäreiden määrää.

Koulun aikaa ei tarvitse tuhlata poliittiseen propagandaan. Jos vaikka keskityttäisiin lukemaan ja laskemaan.

Vierailija kirjoitti:

Uskonto pois ja tilalle vaikka matematiikkaa. Tukea tarvitseville enemmän tukea.

Miten koulumaailman haasteet mielestäsi kiteytyvät juuri uskonnon opetukseen? Mielestäni uskonnosta tai elämänkatsomustiedosta saa elintärkeää arvopohjaa, joka on nykyään entistä tärkeämpää. Kaiken lisäksi uskontojen ymmärtäminen on koko länsimaisen yhteiskuntakärjestelmän ydintä, miten voi olla sivistynyt ymmärtämättä uskontoja ja niiden merkitystä.

Pakkoruotsi pois ja muutetaan vapaaehtoiseksi.

Woketus ja sukupuolihömppä pois kouluista lasten ja nuorten päitä sekoittamasta.

Vierailija kirjoitti:

Ilmasto-oppi oppiaineeksi🤣🤣🤣🤣

Muistan tuon masinoidun asian. Kansalaisaloitteita ei ole koskaan soitettu radioissa tuollaisella taajuudella. En usko kenellekään menneen läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmasto-oppi oppiaineeksi🤣🤣🤣🤣

Muistan tuon masinoidun asian. Kansalaisaloitteita ei ole koskaan soitettu radioissa tuollaisella taajuudella. En usko kenellekään menneen läpi.

Jos hiemankaan seuraa maailman asioita, nämä kaiut on helppo havaita. Vihreät arvot eivät tarkoita ympäristön suojelua. Kyse on kovemmasta politiikasta, jossa halutaan tuhota öljyntuottajavaltiot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. lapsi pitää voida jättää kertaamaan luokka, jos ei ole kyennyt suoriutumaan oppisisällöistä.

2. työkirjat pois ja vihkotyöskentely takaisin.

3. inkluusio juu, mutta vain, jos on avustaja mukana

4. oma luokkahuone

5. vanhempien on otettava vastuuta lapsen/ nuoren käytöksestä koulussa. Lastensuojeluilmoitus, jos vanhempi ei osallistu vanhempainiltoihin tai vanhempainvarttiin, samoin jos lapsi/ nuori on koulukiusaaja

6. mahdollisuus erottaa häirikköoppilas koulusta määräajaksi

Mitä se häirikköoppilas tekisi sen aikaa kun on erotettu? Meinaan, että jos häiritsee, silloin on jotain pielessä ja henkilön omakin oppiminen on vaarassa, onko poissaolon ajaksi itse vastuussa oppinisesta? Itseni erotettiin muistaakseni kahdeksi viikoksi joskus 80-luvun lopulla. En "oppinut" erottamisesta mitään, en kokenut sitä rangaistuksena enkä tehnyt tuona aikana mitään.

Häirikkönä varmaan oppinut muutenkaan edes koulussa. Erottamisesta oli se hyöty, että ollut häriköimässä muiden opiskelua.

Sitten sen Kiva koulun voisi korvata jollain järkevämmällä. Kiva koulu -materiaalissa lähinnä opetetaan kiusaamaan. Itse muutin materiaalin positiivisemmaksi eli etsittiin kaikista ihmisistä hyviä puolia, kehuttiin toisia, yritettiin tehdä jotain yhteistä kivaa ja tutustuttiin toisiin, eikä vaan vellottu siellä synkässä päädyssä. Minusta tuntui, että jos vedin tunnin materiaalin mukaan, oppilaat alkoivat tapella, kaivaa esiin vanhoja jo sovittuja riitojaan ym. Ei hyvä matsku ollenkaan.

Erityisluokat pois ja tarkkailuluokat tilalle. Jokaista vilkasta ei laiteta erityisluokalle ja samalla tuhota lapsen tulevaisuus. Jos oikeasti on vaarallinen, niin laitetaan tarkkailuluokalle. Ennen tämä toimi hyvin.