Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten tehostasit oppimista Suomen kouluissa? Jättäisitkö jotain pois ja keskittyisit johonkin toiseen?
22.01.2023 |
Kun oppimistulokset ovat noin heikkoja, niin mitä sinusta pitäisi tehdä? Älä vastaa pelkästään "lisää rahaa".
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Lisää panostusta: lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka, yksi vieras kieli. Näihin vahvat pohjat. Kun nämä on saatu hyville pohjille, tiedonhaku, mediakriittisyys ja lähdekritiikki, yhteistyötaidot, yhteiskunnallinen ja talouden ymmärrys, digitaidot, ongelmanratkaisutaidot.
Tärkeitä myös liikunta ja kädentaidot.
Voisin karsia: ylimääräiset kielet pakollisina, uskonto, biologia, maantieto, historia, fysiikka ja kemia ominaan (niitä voisi sopivasti yhdistellä laajempiin kokonaisuuksiin), musiikki ja kuvataide myös osaksi muuta opetusta (taideaineet ovat tärkeitä, mutta ei itseisarvona vaan välinearvona). Perustelen reaaliaineiden karsimista sillä, että nykyään valtaosa tiedosta löytyy muutamalla klikkauksella ja ulkoa opettelussa ei ole pointtia. On tottakai hyvä ymmärtää näitäkin kokonaisuuksina, mutta yhteiskunnallisen opetuksen kautta voidaan yhdistellä esimerkiksi monia reaaliaineita.
Ja kukaan ei sitten opi enää yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Digitalisaatio pois sieltä, missä sitä ei tarvita. Alakoulussa ei tarvita ollenkaan. Kännykät pois myös välitunneilla. Tavalliset luokkahuoneet takaisin.
digitaalisaatio pitää ensin poistaa yhteiskunnasta. Esim pakolliset pankki ja virasto asiat on nykyään digitaalisia.
Pankkiasioita ei tarvitse hoitaa keskellä alakoulun tuntia.
Mutta miten nuori oppii mitenkään toimimaan aikuisena yhteiskunnassa joka digitaalinen?
En nyt ota kantaa siihen, missä vaiheessa digitalisaatiota pitäisi opettaa, mutta sivuhuomautuksena totean, että itselläni ainakin sujuu oikein hyvin, vaikka käytin tietokonetta ensimmäisen kerran 25-vuotiaana (niitä ei ollut aiemmin käytössä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisää panostusta: lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka, yksi vieras kieli. Näihin vahvat pohjat. Kun nämä on saatu hyville pohjille, tiedonhaku, mediakriittisyys ja lähdekritiikki, yhteistyötaidot, yhteiskunnallinen ja talouden ymmärrys, digitaidot, ongelmanratkaisutaidot.
Tärkeitä myös liikunta ja kädentaidot.
Voisin karsia: ylimääräiset kielet pakollisina, uskonto, biologia, maantieto, historia, fysiikka ja kemia ominaan (niitä voisi sopivasti yhdistellä laajempiin kokonaisuuksiin), musiikki ja kuvataide myös osaksi muuta opetusta (taideaineet ovat tärkeitä, mutta ei itseisarvona vaan välinearvona). Perustelen reaaliaineiden karsimista sillä, että nykyään valtaosa tiedosta löytyy muutamalla klikkauksella ja ulkoa opettelussa ei ole pointtia. On tottakai hyvä ymmärtää näitäkin kokonaisuuksina, mutta yhteiskunnallisen opetuksen kautta voidaan yhdistellä esimerkiksi monia reaaliaineita.
Ja kukaan ei sitten opi enää yhtään mitään.
Nojaa, väitän että jos lukemiseen ja ongelmanratkaisuun sekä tiedonhakuun panostetaan, oppii aika paljon enemmän kuin puutteellisilla vastaavilla.
Eikä perinteisiä reaaliaineita mielestäni ole mitään järkeä pitää tiukasti erilleen lokeroituina vaan osana kokonaisuutta. Koska kun ymmärtää kokonaisuutta, voi aina tarkistaa pienemmät asiat kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Digitalisaatio pois sieltä, missä sitä ei tarvita. Alakoulussa ei tarvita ollenkaan. Kännykät pois myös välitunneilla. Tavalliset luokkahuoneet takaisin.
digitaalisaatio pitää ensin poistaa yhteiskunnasta. Esim pakolliset pankki ja virasto asiat on nykyään digitaalisia.
Pankkiasioita ei tarvitse hoitaa keskellä alakoulun tuntia.
Mutta miten nuori oppii mitenkään toimimaan aikuisena yhteiskunnassa joka digitaalinen?
En nyt ota kantaa siihen, missä vaiheessa digitalisaatiota pitäisi opettaa, mutta sivuhuomautuksena totean, että itselläni ainakin sujuu oikein hyvin, vaikka käytin tietokonetta ensimmäisen kerran 25-vuotiaana (niitä ei ollut aiemmin käytössä)
Maailma sitten kun nykyiset koululaiset ovat työelämässä on aivan erilainen kuin tänään. Tarvitaan laajoja taitoja hyödyntää vaikkapa tekoälyä, kenties ohjelmointia, digitaalista osallisuutta... suurinta osaa emme varmaan edes pysty visioimaan oikein.
Siksi digitalisaatio kannattaa pitää mukana alusta asti, mutta se ei saa olla ainoa oppimisen tapa. Ihan perinteinen vihkotyöskentely ja vastaavat ovat myös arvokkaita ja niillä on oma pointtinsa.
Opettajana ottaa aina päähän lukea näitä viestiketjuja, kun huomaa, ettei suurin osa ihmisistä tiedä yhtään, mitä koulussa nykypäivänä tehdään ja tapahtuu. Tässäkin ketjussa joka kolmannessa kommentissa vaaditaan asiaa, joka on jo ollut vuosia koulussa toteutuksessa tai ehdotetaan jotain aivan ihmeellistä, jonka joka ikinen ope tietää täysin mahdottomaksi toteuttaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajana ottaa aina päähän lukea näitä viestiketjuja, kun huomaa, ettei suurin osa ihmisistä tiedä yhtään, mitä koulussa nykypäivänä tehdään ja tapahtuu. Tässäkin ketjussa joka kolmannessa kommentissa vaaditaan asiaa, joka on jo ollut vuosia koulussa toteutuksessa tai ehdotetaan jotain aivan ihmeellistä, jonka joka ikinen ope tietää täysin mahdottomaksi toteuttaa...
No miten 90-luvulla oli mahdollista toteuttaa laadukas opetus koko kansalle?
Kännykät pois oppilailta ja opettajille lisää auktoriteettia.
Pulpetit ja tavallisen näköiset luokat takain. Tarkkis takaisin. Apukoulu takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apukoulut ja tarkkailuluokat takaisin.
Joo, Suomessahan voi puhua vaikka mistä makaronilaatikon tekemisestä / hygieniapassista / uiguurikielen osaamisesta / vaalikampanjan suunnittelemisesta ja kohta ilmestyy paikalle joku vaatimaan, että "eikö tätä muka opeteta koulussa, kyllä pitäisi ehdottomasti opettaa koulussa tämä!!!1"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisää panostusta: lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka, yksi vieras kieli. Näihin vahvat pohjat. Kun nämä on saatu hyville pohjille, tiedonhaku, mediakriittisyys ja lähdekritiikki, yhteistyötaidot, yhteiskunnallinen ja talouden ymmärrys, digitaidot, ongelmanratkaisutaidot.
Tärkeitä myös liikunta ja kädentaidot.
Voisin karsia: ylimääräiset kielet pakollisina, uskonto, biologia, maantieto, historia, fysiikka ja kemia ominaan (niitä voisi sopivasti yhdistellä laajempiin kokonaisuuksiin), musiikki ja kuvataide myös osaksi muuta opetusta (taideaineet ovat tärkeitä, mutta ei itseisarvona vaan välinearvona). Perustelen reaaliaineiden karsimista sillä, että nykyään valtaosa tiedosta löytyy muutamalla klikkauksella ja ulkoa opettelussa ei ole pointtia. On tottakai hyvä ymmärtää näitäkin kokonaisuuksina, mutta yhteiskunnallisen opetuksen kautta voidaan yhdistellä esimerkiksi monia reaaliaineita.
Ja kukaan ei sitten opi enää yhtään mitään.
Nojaa, väitän että jos lukemiseen ja ongelmanratkaisuun sekä tiedonhakuun panostetaan, oppii aika paljon enemmän kuin puutteellisilla vastaavilla.
Eikä perinteisiä reaaliaineita mielestäni ole mitään järkeä pitää tiukasti erilleen lokeroituina vaan osana kokonaisuutta. Koska kun ymmärtää kokonaisuutta, voi aina tarkistaa pienemmät asiat kyllä.
Tehokas ja kriittinen tiedonhaku on kyllä aika mahdotonta, jos ei ole perustietoa asioista. Se perustieto, jonka pohjalta voi sitten tehdä kriittistä tiedonhakua täytyy ensin opiskella. Se opiskellaan eri oppiaineiden tunneilla (biologia, historia, fysiikka, kemia, maantieto ja muut reaaliaineet).
Korona-aika ja sen mukanaan tuoma ns. salaliittoteoriat osoittivat hyvin, mitä tapahtuu, kun ihmiset alkavat tehdä tiedonhakua internetistä ilman tarvittavia tietoja esin. lääketieteestä ja biokemiasta.
Yliopisto on se paikka, jossa perehdytään ongelmanratkaisuun.
Vierailija kirjoitti:
1. lapsi pitää voida jättää kertaamaan luokka, jos ei ole kyennyt suoriutumaan oppisisällöistä.
2. työkirjat pois ja vihkotyöskentely takaisin.
3. inkluusio juu, mutta vain, jos on avustaja mukana
4. oma luokkahuone
5. vanhempien on otettava vastuuta lapsen/ nuoren käytöksestä koulussa. Lastensuojeluilmoitus, jos vanhempi ei osallistu vanhempainiltoihin tai vanhempainvarttiin, samoin jos lapsi/ nuori on koulukiusaaja
6. mahdollisuus erottaa häirikköoppilas koulusta määräajaksi
Mitä se häirikköoppilas tekisi sen aikaa kun on erotettu? Meinaan, että jos häiritsee, silloin on jotain pielessä ja henkilön omakin oppiminen on vaarassa, onko poissaolon ajaksi itse vastuussa oppinisesta? Itseni erotettiin muistaakseni kahdeksi viikoksi joskus 80-luvun lopulla. En "oppinut" erottamisesta mitään, en kokenut sitä rangaistuksena enkä tehnyt tuona aikana mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Heikompi aines erityisluokkiin
- Opettajalle oikeus poistaa häiriköt luokasta
- Kännykät pois, pipo pois
- Tietokoneet vain ATK-tunneille, muuten käytetään paperia
- Koulusta ei olla pois muutakuin jos makaa teholla
Tuo toimi omalla kohdallani 80-luvulla. Hyvin kuvittelisin että toimisi tänäkin päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Lisää panostusta: lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka, yksi vieras kieli. Näihin vahvat pohjat. Kun nämä on saatu hyville pohjille, tiedonhaku, mediakriittisyys ja lähdekritiikki, yhteistyötaidot, yhteiskunnallinen ja talouden ymmärrys, digitaidot, ongelmanratkaisutaidot.
Tärkeitä myös liikunta ja kädentaidot.
Voisin karsia: ylimääräiset kielet pakollisina, uskonto, biologia, maantieto, historia, fysiikka ja kemia ominaan (niitä voisi sopivasti yhdistellä laajempiin kokonaisuuksiin), musiikki ja kuvataide myös osaksi muuta opetusta (taideaineet ovat tärkeitä, mutta ei itseisarvona vaan välinearvona). Perustelen reaaliaineiden karsimista sillä, että nykyään valtaosa tiedosta löytyy muutamalla klikkauksella ja ulkoa opettelussa ei ole pointtia. On tottakai hyvä ymmärtää näitäkin kokonaisuuksina, mutta yhteiskunnallisen opetuksen kautta voidaan yhdistellä esimerkiksi monia reaaliaineita.
Selittäisitkö, kuinka ihmiselle voidaan opettaa lähdekritiikkiä ja tiedonhakua, jos hänellä ei ole olemassa perustietoja ko. aiheesta, kun "valtaosa tiedosta löytyy muutamalla klikkauksella".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, Suomessahan voi puhua vaikka mistä makaronilaatikon tekemisestä / hygieniapassista / uiguurikielen osaamisesta / vaalikampanjan suunnittelemisesta ja kohta ilmestyy paikalle joku vaatimaan, että "eikö tätä muka opeteta koulussa, kyllä pitäisi ehdottomasti opettaa koulussa tämä!!!1"
Jep. Tuntuu unohtuvan usein, että myös lapsen vanhemmat tai muut lähipiirin aikuiset voivat opettaa lapselle erilaisia asioita! Joissakin kulttuureissa se katsotaan ihan jopa vanhempien tehtäväksi!
Oppikoulun takaisin ja sinne pyritään.
Vierailija kirjoitti:
Opettajana ottaa aina päähän lukea näitä viestiketjuja, kun huomaa, ettei suurin osa ihmisistä tiedä yhtään, mitä koulussa nykypäivänä tehdään ja tapahtuu. Tässäkin ketjussa joka kolmannessa kommentissa vaaditaan asiaa, joka on jo ollut vuosia koulussa toteutuksessa tai ehdotetaan jotain aivan ihmeellistä, jonka joka ikinen ope tietää täysin mahdottomaksi toteuttaa...
Olisiko mahdollista, että kirjoittaisit vaikkapa wordiin lyhyen tietoiskun, jossa käyt läpi nämä yleisimmät harhaluulot ja listaisit ne asiat, joita näissä ketjuissa vaaditaan mutta joka on jo koulussa toteutuksessa tai joka on perustellusti mahdotonta? Sitten jos eli kun tulet lukemaan näitä keskusteluja, voisit copypastata sen valmiin hyvän tekstin tänne kommentoijille. Näin pystyisit olemaan osa ratkaisua etkä osa ongelmaa.
Kyllähän opettajalla on sivistystehtävä paitsi omien oppilaidensa myös näiden vanhempien ja laajemman yhteiskunnan suhteen.
Olen pahoillani, mutta et kertonut tuossa kommentissasi yhtäkään asiaa, se ei antanut mitään eikä varsinkaan parantanut tämän keskustelun laatua - eikä niiden myöhempienkään keskusteluiden laatua, koska kun et kertonut, eivät ihmiset voi tietää jatkossakaan.
Sen sijaan jos kirjoittaisit yhden hyvän tekstin ja aina tänne tullessasi ja huomatessasi, että taas menee muilla tietämättömillä väärin, laittaisit oman korjauksesi. Sillä tavalla edes osa kirjoittajista tietäisi jatkossa mistä puhutaan.
Nyt vain valitat, mutta et tee asialle mitään. Ei ole kovin ammattitaitoista toimintaa opettajalta.
Ja jos et halua täällä "opettaa" eli valistaa ihmisiä, niin mitä ihmettä edes teet näissä keskusteluissa ja täällä näitä lukemassa?
Vierailija kirjoitti:
Digitalisaatio pois sieltä, missä sitä ei tarvita. Alakoulussa ei tarvita ollenkaan. Kännykät pois myös välitunneilla. Tavalliset luokkahuoneet takaisin.
Digitaalisaatio pitää ensin poistaa yhteiskunnasta. Esim. pakolliset pankki ja virasto asiat on nykyään digitaalisia joten moni arki asia aikuisena vaatii sähköisen asioinnin hallitsemista.
Uskonto pois ja tilalle vaikka matematiikkaa. Tukea tarvitseville enemmän tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Digitalisaatio pois sieltä, missä sitä ei tarvita. Alakoulussa ei tarvita ollenkaan. Kännykät pois myös välitunneilla. Tavalliset luokkahuoneet takaisin.
digitaalisaatio pitää ensin poistaa yhteiskunnasta. Esim pakolliset pankki ja virasto asiat on nykyään digitaalisia.
Pankkiasioita ei tarvitse hoitaa keskellä alakoulun tuntia.
Mutta miten nuori oppii mitenkään toimimaan aikuisena yhteiskunnassa joka digitaalinen?
2000 luvun alussa oli ylä-asteella kymmensormi kirjoitus valinnaisena. Nauroin tuolloin että ei tule yleistymään mokomat hömpötykset. Nyt joka alalla vaaditaan tietokoneen käyttöä enkä osaa kirjoittaa nopeasti ja sujuvasti. Esim. Yliopistoon ei mitään asiaa.
Jo 70-luvulla oli konekirjoitus valinnaisaineena yläasteella. Paras peruskoulusta saamani taito, kymmensormijärjestelmän käyttö "sokkona". Tosin yhdessä koulussa oli joku opettaja väittänyt, ettei konekirjoitustaidolla tee yhtään mitään, kun tietokoneet tulevat 🤣🤣🤣 Tulipa myöskin asiakirjat tutuiksi työhakemuksesta testamenttiin ja avioehdosta kuitteihin.
Alue: Aihe vapaa
- Ruotsin pakko-opetus pois. Tilalle pakollisena suomi ja englanti sekä yksi vapaavalintainen kieli (kielivalikoima riippuu toki koulun koosta).
- Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus pois. Näiden oleellisimmat oppisisällöt yhdistetään historiaan ja yhteiskuntaoppiin.
- Opettajille lisää kurinpidollisia valtuuksia. Erityisoppilaat takaisin erityisluokille.
- S2 oppilaat omille luokilleen ainakin niissä kouluissa, joissa heitä on vähintään 10.
- Tasoryhmät osaan aineista, esim. matematiikkaan. Kaikki hyötyvät, kun vaikeuksia kokevien kanssa voidaan käydä edes perusteet kunnolla läpi ja vastaavasti muilla pysyy motivaatio kun voidaan edetä nopeammin.