Miten voi olla mahdollista että jokaisella lapsellani on neuropsykiatrinen häiriö
Kolme lasta ja kaikilla enemmän tai vähemmän häiriötä. Vanhimmalla, jo yliopisto-opiskelijalla, todettu adhd ja saa lääkitystä. Keskimmäisellä (7.luokkalainen) on todella vaikea asperger ja lääkitys. Nuorimmaisella (4.luokkalainen) on adhd ja lääkitys.
Eletään ihan hyvää elämää vaikka ajoittain on hankalaa. Yksinhuoltajana on tietysti suuri vastuu että hommat pysyy hanskassa. Mietin vain että mitä ihmettä, miten tämä voi olla mahdollista? Mietin että jos tämä on jotenkin minun syytäni, että olen aiheuttanut lasten vaikeudet. Olen saanut joiltakin opettajilta ja muilta ammattilaisilta suoria vihjauksia että lapset ovat vain laiskoja ja en valvo tarpeeksi hyvin läksyjä yms. Onneksi nuo ihmiset ovat harvalukuisia, mutta kyllähän sitä jää miettimään.
Kommentit (64)
Miksi jokaisella lapsella on nykyään nuo diagnoosit? Ja lääkkeet. Se on jotenkin outoa. Ennen ei kenelläkään ollut, vaikka suomessa onkin autismitaipumusta osalla tai keskittymisen ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Neuropsykiatriset häiriöt on usein periytyviä. Minä sain diagnoosin aikuisena ja heti selittyi se, miksi sukuni on täynnä dopamiininhakuisia toilailijoita. Monella on sata rautaa tulessa ja alkoholin kanssa läträtään tuon tuosta. Ammatit, opinnot, yritykset, harrastukset, työpaikat ja jopa asuinmaatkin vaihtuu salamannopeasti. Eikä siis vain nuoremmilla, vaan ihan keski-ikäisilläkin.
Oi mitä johtopäätöksiä... Ei esim. ammattialan vaihto tee kenestäkään mitenkään neuropoikkeavaa. Moni vaihtaa pakostakin alaa työllisuyden vuoksi.
Masennuslääkeet/tupakointi/runsas kahvinjuonti/alhainen d vita raskauden aikana
Heikkolaatuinen ruokavalio lapsuudessa.
Perintötekijät.
Kaikki ylhäällä mainitut on liitetty adhd/autismi riskiin.
Tupakoiko lasten isä? Olitteko yli 35-vuotiaita, kun ensimmäinen lapsi syntyi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuropsykiatriset häiriöt on usein periytyviä. Minä sain diagnoosin aikuisena ja heti selittyi se, miksi sukuni on täynnä dopamiininhakuisia toilailijoita. Monella on sata rautaa tulessa ja alkoholin kanssa läträtään tuon tuosta. Ammatit, opinnot, yritykset, harrastukset, työpaikat ja jopa asuinmaatkin vaihtuu salamannopeasti. Eikä siis vain nuoremmilla, vaan ihan keski-ikäisilläkin.
Oi mitä johtopäätöksiä... Ei esim. ammattialan vaihto tee kenestäkään mitenkään neuropoikkeavaa. Moni vaihtaa pakostakin alaa työllisuyden vuoksi.
Siis tuo ammattien vaihto ei ole mitään työllisyyden perässä juoksemista vaan sitä että se hyvin palkattu ja työllistävä ammatti vaihdetaan ekaan kiinnostavaan näpertelyyn, näpertelyammatista tehdään yritys, yritys lopetetaan vuoden päästä, muutetaan ulkomaille, muutetaan takaisin suomeen, aloitetaan moottoripyöräily, jalka menee katki kun kaadutaan kyseisellä moottoripyörällä, heti kun jalka on parantunut se moottoripyörä myydään ja seuraavaksi aloitetaan laskuvarjohyppääminen. Ei, kyseessä ei ole rämäpää 30v mies vaan viisikymppinen nainen ja kaikki tuo tapahtui muutaman vuoden sisään. -16
Vierailija kirjoitti:
Joko sinä olet vienyt heitä jokaiseen mahdolliseen tutkimukseen saadaksesi heille diagnoosit jotta saisit tuet ja muut, tai olet aivan surkea kasvattaja.
Älä tee enempää lapsia. Meiltä muilta loppuvat rahat.
Mitä tukia voi saada? Kukaan ei ole kertonut että voisi sada jotain tukia ja lapsilla asperger, add, adhd, vakava masennus, aivokasvain ja vaikka mitä eikä mitään tukia saada mistään.
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkeet/tupakointi/runsas kahvinjuonti/alhainen d vita raskauden aikana
Heikkolaatuinen ruokavalio lapsuudessa.
Perintötekijät.
Kaikki ylhäällä mainitut on liitetty adhd/autismi riskiin.
Ai niin ja lisään vielä, että runsas salmiakin syönti siksi sitä neuvotaan nykyään välttämään raskaana, vaikka kuulostaakin aika oudolta.
Ja lasten isä oli sitten porukasta paras valinta? Kylläpä oli hyvälaatuista tavaraa.
Synnytin ulkomailla ja vielä etelässä ja d-vitamiiniarvo katsottiin raskaana olevilta rutiinina.
Voiko synnytyksen happivaje aiheuttaa autismia?
Voittaahan jotkut lotossakin päävoiton. Joskus onni potkaisee ja joskus se taas potkaisee haaroväliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko sinä olet vienyt heitä jokaiseen mahdolliseen tutkimukseen saadaksesi heille diagnoosit jotta saisit tuet ja muut, tai olet aivan surkea kasvattaja.
Älä tee enempää lapsia. Meiltä muilta loppuvat rahat.Mitä tukia voi saada? Kukaan ei ole kertonut että voisi sada jotain tukia ja lapsilla asperger, add, adhd, vakava masennus, aivokasvain ja vaikka mitä eikä mitään tukia saada mistään.
Kelasta saa vammaistukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko sinä olet vienyt heitä jokaiseen mahdolliseen tutkimukseen saadaksesi heille diagnoosit jotta saisit tuet ja muut, tai olet aivan surkea kasvattaja.
Älä tee enempää lapsia. Meiltä muilta loppuvat rahat.Mitä tukia voi saada? Kukaan ei ole kertonut että voisi sada jotain tukia ja lapsilla asperger, add, adhd, vakava masennus, aivokasvain ja vaikka mitä eikä mitään tukia saada mistään.
Kelasta saa vammaistukea.
Ok, hyvä tietää. En ole kyllä vammaisina heitä pitänyt. Täytyypä selvittää.
Vierailija kirjoitti:
Neuropsykiatriset häiriöt on usein periytyviä. Minä sain diagnoosin aikuisena ja heti selittyi se, miksi sukuni on täynnä dopamiininhakuisia toilailijoita. Monella on sata rautaa tulessa ja alkoholin kanssa läträtään tuon tuosta. Ammatit, opinnot, yritykset, harrastukset, työpaikat ja jopa asuinmaatkin vaihtuu salamannopeasti. Eikä siis vain nuoremmilla, vaan ihan keski-ikäisilläkin.
Suku täynnä dopamiininhakuisia toilailijoita :D erittäin hyvä tiivistävä kuvaelma omasta perheestä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jokaisella lapsella on nykyään nuo diagnoosit? Ja lääkkeet. Se on jotenkin outoa. Ennen ei kenelläkään ollut, vaikka suomessa onkin autismitaipumusta osalla tai keskittymisen ongelmia.
Ennen oli erilaisia ihmisiä ja se ei ollut ongelma. Nykyään erilaisuuksilla on diagnoosit ja ne on ongelmia.
Mutta lääketiede on löytänyt lääkitykset "parantamaan", tai "vaimentamaan" erilaisuudet. Lääkityksellä pystytään tasapäistämään ihmisiä, mutta onko se aina "voitto" ihmiskunnalle?
Mulla kolme lasta, kaksi vanhempaa autismin kirjolla. Tunnistan tutkimusten perusteella myös itsessäni vahvasti autistisia ominaisuuksia, rajoittuneisuutta, sekä monialaisia si-ongelmia kehontunnosta asentoaisteihin ja valoon, hajuun,makuun,jne , mutta en ole nähnyt tarvetta diagnoosille, samoin autismiskirjon näkee siskossani ja isässäni. Siskolla on diagnoosikin.
Sanoisin että mun on aina ollut helppo ymmärtää, jos lapsi ei kestä sitä miltä vaatteet tuntuu, tai valo on väärä tms. Ja olen aina yrittänyt parhaani mukaan tasapainoilla sen kanssa, että lapsella on mahdollisimman siedettävä olo ja ympäristö ja sen kanssa, ettei kuitenkaan jäädä pelkästään sinne omaan ahtaaseen mukavuuslaatikkoon, koska tiedän itse miten vaikea sieltä on päästä pois.
Nuorimmaisesta on vielä paha sanoa, kun on 1,5v vasta. Ei sanoja, ei sitten ainuttakaan, ei leiki leluilla. Rakastaa työkaluja, sähkölaitteita, johtoja, pistorasioita. Omalta kohdalta sanoisin että vaativa persoonallisuus suojaa/peittää/estää naisautisteja syrjäytymiseltä, diagnoosilta, ja avulta. Kun vaatii itseltään tiettyjä asioita ei ole väliä sillä miten sietämätöntä se on, varmaan tavallaan epäterveellinenkin asenne. Mulla on sekä itselleni että muille varmaan tosi korkeat standardit, ja vaikka voin hyvin käydä moniammatillisessa keskustelussa lasten asioista joissa mukana varhaiskasvatus, toimintaterapeutti, kuraattori sun muut ihmiset, ja loistan siellä tiedoillani, laajalla perspektiivilläni ja verbaalisella ketteryydelläni, niin loppupäivän (ja joskus seuraavankin) oon ihan paskana. Se "normaalin leikkiminen" sosiaalisissa tilanteissa imee musta kaiken. Jos kalenterissa on samalle viikolle useampi tällainen kokous, tai meno jossa mun pitää kommunikoida, alkaa jo ahdistaa. Olisin varmaan ihan tyytyväisenä yksin hiljaisuudessa maailman loppuun asti. Olo on vähän parempi kun muutin kaupungin keskustasta pois. Asuttiin ennen sairaalan ja koulun vieressä ja koko perhe ollaan ääniyliherkkiä, eri tavoilla. Mä en saanut unta kun se koulun ilmastointi hurisi niin kovaa että tuntui kun pihassa olisi rekka tyhjäkäynnillä jatkuvasti.
mitä teit raskaana ja onko geeneissä? vähän hassuja setiä joita ei oo diaknosoitu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkeet/tupakointi/runsas kahvinjuonti/alhainen d vita raskauden aikana
Heikkolaatuinen ruokavalio lapsuudessa.
Perintötekijät.
Kaikki ylhäällä mainitut on liitetty adhd/autismi riskiin.
Ai niin ja lisään vielä, että runsas salmiakin syönti siksi sitä neuvotaan nykyään välttämään raskaana, vaikka kuulostaakin aika oudolta.
Tätä on ihan tutkittu. Lakritsi/salmiakki vaikuttaa sikiön aivojen kehitykseen negatiivisesti https://www.duodecimlehti.fi/duo13566
ja toki nostaa verenpainetta eli siksikään ei sovi raskaana olevalle
Vierailija kirjoitti:
Huonot geenit.
Ruusussakin on piikit hei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkeet/tupakointi/runsas kahvinjuonti/alhainen d vita raskauden aikana
Heikkolaatuinen ruokavalio lapsuudessa.
Perintötekijät.
Kaikki ylhäällä mainitut on liitetty adhd/autismi riskiin.
Ai niin ja lisään vielä, että runsas salmiakin syönti siksi sitä neuvotaan nykyään välttämään raskaana, vaikka kuulostaakin aika oudolta.
Lakritsi ja salmiakki vaikuttavat verenpaineeseen.
Suurin osa näistä periytyy nimenomaan naisilta. Mitäs siihen sanot "vuosikymmenten tutkimuksien jälkeen"? Nimenomaan naisilta näyttää periytyvän ja sen saa jokainen alapeukuttaja käydä itse tarkastamassa tutkimuksista ennen kun rillit huurussa tänne mitään kirjoittelee.