Lue keskustelun säännöt.
Tunnetteko kulissiperheitä? Ulospäin täydellinen perhe, mutta totuus muuta?
20.01.2023 |
Tiedättekö perheitä ketkä antavat itsestään niin onnellisen, menestyneen kuvan vaikka todellisuudessa vanhemmat ovat eron partaalla yms? Ehkä mt-ongelmia, alkoholismia?
Kommentit (506)
En nykyään tunne, mutta teininä muistan yhden pojan, jonka perhe asui lukaalissa, oli pelit ja vehkeet ja merkkivaatteet, ja kyseinen poika itki mulle hänen vanhempiensa velkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nykyään tunne, mutta teininä muistan yhden pojan, jonka perhe asui lukaalissa, oli pelit ja vehkeet ja merkkivaatteet, ja kyseinen poika itki mulle hänen vanhempiensa velkoja.
Muistan vähän samalaisen tapauksen. Pienessä maalaispitäjässä opettajat oli kermaa ja tällä perheellä oli sellainen arkkitehdin suunnittelema vähän erikoinen omakotitalo. Kaikki pyöri koko kouluajan perheen pojan ympärillä. Oli varmaan 6- vuotiaasta asti sen koulun ja koko kylän kingi. Muistan erityisesti hänen äitinsä, joka oli sen ajan mittapuulla todella laitettu ja kulki kuin missi koulussa ja kylällä. Jossakin vaiheessa vanhemmat yllättäen erosivat ja muuttivat pois. Myöhemmin aikuisena yliopistossa ihan toisella puolella Suomea tutustuin tähän poikaan ja myöhemmin myös hänen siskoonsa. Siskon kanssa meistä tuli vielä seurustelujen myötä hyviä kavereita. Siinä vaiheessa kertoivat, että isä oli ollut todella rajusti juova alkoholisti, ja psykiatriset osastot ja katkaisuhoidot oli tuttua. Lisäksi isä oli ollut sadistisen väkivaltainen vaimoaan ja lapsiaan kohtaan. Isä oli tuossa vaiheessa jo kuollutkin kun kertoivat, missä helvetissä olivat lapsuutensa eläneet. Muistan aina kuinka tämä perheen poika voitti kaikissa urheilukisoissa. Isä oli hakkaamalla pakottanut treenaaman ihan pienestä lapsesta asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nykyään tunne, mutta teininä muistan yhden pojan, jonka perhe asui lukaalissa, oli pelit ja vehkeet ja merkkivaatteet, ja kyseinen poika itki mulle hänen vanhempiensa velkoja.
Muistan vähän samalaisen tapauksen. Pienessä maalaispitäjässä opettajat oli kermaa ja tällä perheellä oli sellainen arkkitehdin suunnittelema vähän erikoinen omakotitalo. Kaikki pyöri koko kouluajan perheen pojan ympärillä. Oli varmaan 6- vuotiaasta asti sen koulun ja koko kylän kingi. Muistan erityisesti hänen äitinsä, joka oli sen ajan mittapuulla todella laitettu ja kulki kuin missi koulussa ja kylällä. Jossakin vaiheessa vanhemmat yllättäen erosivat ja muuttivat pois. Myöhemmin aikuisena yliopistossa ihan toisella puolella Suomea tutustuin tähän poikaan ja myöhemmin myös hänen siskoonsa. Siskon kanssa meistä tuli vielä seurustelujen myötä hyviä kavereita. Siinä vaiheessa kertoivat, että isä oli ollut todella rajusti juova alkoholisti, ja psykiatriset osastot ja katkaisuhoidot oli tuttua. Lisäksi isä oli ollut sadistisen väkivaltainen vaimoaan ja lapsiaan kohtaan. Isä oli tuossa vaiheessa jo kuollutkin kun kertoivat, missä helvetissä olivat lapsuutensa eläneet. Muistan aina kuinka tämä perheen poika voitti kaikissa urheilukisoissa. Isä oli hakkaamalla pakottanut treenaaman ihan pienestä lapsesta asti.
Hyvin tarinallistettu sepitelmä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Meidän perhe. Ei mt-ongelmia, ei alkoholismia, ei väkivaltaa. Vaimolta vain loppui seksihalut vuosia sitten ja ollaan sitten eletty vähän kuin kämppiksinä. Ulospäin näyttää varmaan tosi kivalta.
Oletko yrittänyt vastata kysymykseen "miksi ne loppui?"
Kyllä. Järjestin pariterapiankin, mutta vaiml vain ilmoitti ettei tunne mitään tarvetta seksille. No vuosien mittaan on kaikki muukin läheisyys jäänyt pois.
Eikö seksin haudanneella vaimolla ollut ehdottaa mitään ratkaisua tilanteeseen? Häntä ei vaan kiinnosta, ja sillä sipuli? Sinun haluillasi ja tarpeillasi ei ole mitään merkitystä hänelle?
Pitääkö sinun vain purra hammasta, esittää kunnon aviomiestä ja elää kylmässä kämppäkaveruussuhteessa, jossa ei ole fyysistä eikä henkistä läheisyyttä?
Jos fyysinen läheisyys loppuu ensin, loppuu pian myös henkinen läheisyys.
Jos henkinen läheisyys kuihtuu ensin pois, alkaa fyysinenkin kanssakäyminen näivettyä olemttomiin.
Ei toista ilman toista.
Suunnilleen näin. Kun lapset olivat pienempiä, niin keskityin heidän kasvatukseen ja harrastuksiin ja hiljalleen kehitellyt itselle kaikenlaista puuhaa, niin arki rullaa. Tokihan sitä on ero käynyt monesti mielessä ja hyvin todennäköinenkin sitten kun lapset vielä saavat vähän lisää ikää.
Jos eroaisimme, en näkisi lapsia påivittäin.
Ihan ok on olla.
Me haluamme miehen kanssa eri asioita mm vapaa-ajalla.
Katsotaan sitten, kun lapset ovat muuttaneet
Mun puoliso tykkäisi ylläpitää kulisseja. Johtuu siitä, että ei haluaisi että muut tietävät millainen kiukutteleva mököttäjä kotona on. En todellakaan suostu esittämään ja sen kyllä sitten muistaa mököttää kotona. Eli hän pitää yllä kulissia meidän parisuhteesta ja etenkin itsestään. Hän on aivan erilainen ihminen julkisesti, iloinen, ottaa muut huomioon ja on todella sosiaalinen.
Kotona purkaa kaiken perheeseen, äksyilee, mököttää ja marttyroi sen minkä ehtii. Kahvikupin kun jätän tiskialtaaseen työpäivän aikana niin tästä voi seurata kahden viikon teatteri, joka eskaloituu joka kerta kun näkee yhdenkään astian. Aivan random asiat voi triggeröidä käytöksen äärimmilleen. Toisaalta itse kyllä saa sotkea ja se on aina eri asia. En tiedä onko tää jotain keski-ikäisen hulluttelua vai tarvisiko jo apua, mutta eihän hän sellaista hae. Olen miettinyt eroamista, mutta toisaalta nyt voin suojella lapsia, eron jälkeen olisivat sitten isänsä ainoat sylkykupit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun koko perhe tai ainakin äiti. Oli sosiaalityöntekijä ja kaiken maailman lautakunnissa. Kotona ei ollut päiväkausiin ruokaa omilla lapsilla. Rahasta ei ollut kysymys, vaan äiti liihotti milloin missäkin. Oli ulos päin sellainen jakkupuku- rouva. Oikeasti oli tosi laiska ja epävakaa boheemi. Nyt on eläkeläinen ja itse muistaa oman totuutensa.
Kaverin perhe. Heillä useampi lapsi ja rouva esittää leijonaemoa. Kotona tilanne on täyttä kaaosta. Lasten syöminen on sitä, että vaeltavat leipä kädessä ja nuolevat voita. Pesulla ei käydä eikä yöksi vaihdeta vaatteita. Lapset menee siis omia aikojaan päivävaatteissa sänkyyn omia aikojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi tuttavaperhe oli semmoinen. Insinööri-iskä joka oli perheyrityksen johdossa, hoitajavaimo. Kaksi lasta, okt, hienot autot, järjestivät pariskuntajuhlia, mies alkoholisti joka saattoi esim tulla kännissä kotiin kun vaimon piti lähteä työvuoroon. Kulissit kaatui sittemmin kyllä, kun vaimo väsyi pettymään ja huolehtimaan kaikesta.
Taidan itsekin tuntea tuollaisen perheen. Sen jälkeen miehellä on ollut melko monta naisystävää, luultavasti suhteet on kaatuneet aina samasta syystä.
Meillä. Oli ulospäin katsottuna uutta autoa, uusi hieno omakotitalo,uusimmat huonekalut,tietokoneet yms. Ainoa vaan että kukaan muu ei saanut olla koneella ei istua uusien huonekalujen päällä kuin väkivaltainen hullu isä, autoon jos mentiin piti olla viltti tms alla ettei me "pskiaiset liata autoa", ruokaa jos tehtiin se söi suurimman osan niin että meille muille ei jäänyt kuin rippeet jos niitäkään hyvin usein nähtiin nälkään jos ei koulussa sitten syönyt viikonloppuisin kesäisin syötiin metsästä mustikkaa tai puolukkaa joskus vadelmaa nälkään. Ulkopuolisille kehuskeltiin ja oltiin niin kaveria, lapset ja vaimo saivat turpaansa aina kun sitä huvitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän ja serkkujeni lapsuudenperheet. Huh heijaa. No, onneksi ei tarvitse enää kätkeä mitään puolia keneltäkään. Kunhan kertoo suoraan, jos kysytään.
Kumminkaiman kaverin perhe maaseudulla eli niiiin kulississa että siitä saakin sepiteltyä monen monta dissaustarinaa internetin ihmeelliseen maailmaan ja siinä samalla tulee ylistellyksi omia elämänvalintojaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, mitä siinä pitäisi tehdä, jos on perheessä ongelmia. Kirjoittaa ne otsaan? Kertoa kaikille vastaantulijoille? Eiköhän itse kukin pidä asiansa omana tietonaan eikä se ole lähtökohtaisesti jotain sairasta kulissien pitämistä. En minä ainakaan jaksa jakaa murheitani kaikkien kanssa.
Niinkö ne murheet katoaa, että ne vaan hiljentää sisälleen? ei ne häviä, ne pitää käsitellä tavalla tai toisella.
Tuo on vain turhaa uhriutumista, kun pitää kaiken sisällään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, mitä siinä pitäisi tehdä, jos on perheessä ongelmia. Kirjoittaa ne otsaan? Kertoa kaikille vastaantulijoille? Eiköhän itse kukin pidä asiansa omana tietonaan eikä se ole lähtökohtaisesti jotain sairasta kulissien pitämistä. En minä ainakaan jaksa jakaa murheitani kaikkien kanssa.
Niinkö ne murheet katoaa, että ne vaan hiljentää sisälleen? ei ne häviä, ne pitää käsitellä tavalla tai toisella.
Tuo on vain turhaa uhriutumista, kun pitää kaiken sisällään.
Ei tuossa kukaan sanonut että pitää kaiken sisällään? Hän totesi ettei jaa murheitaan kaikkien kanssa. Viisas ja kaunosieluinen ajatus tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi autoa on ilmeisesti kulissia 😀
Kyllä, kaikki mitä jollain on enemmän kuin itsellä on tietenkin kulissia.
Koskee niin materiaalia kuin onnellisuuttakin.
-ohisHyvin sanottu.. Kateus vie kalatkin vedestä.
Voit mennä muihin ketjuihin, kun et selvästi ymmärrä, mistä täällä puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumme hyvällä alueella, jossa yksi perhe, jossa äiti vaikuttaa väkivaltaiselta myös lapsia kohtaan heti kun kukaan ei näe. Päiväkodin hoitajille esittää aamuisin näytelmän, kuinka huutaen kertoo rakastavansa lapsiaan ja pusi pusi ym. teeskentelyä. Muita ihmisiä kohtaan hän on tyly. Perheessä on myös varmaan mustasukkaisuutta naisen puolelta, mies esimerkiksi harvemmin yksin saa hakea lasta päiväkodista, vaan vaimo on mukana, vaikka heillä on vain kaksi lasta. Yksi päivä vaimo meinasi suuttuessaan jättää lapset kadulle ja lähteä itse pois. Isompi lapsi oireilee lyömällä muita lapsia.
Lapsilla on materiaa ja pelit ja vehkeet, mutta tunnetasolla lapset ovat heitteillä.
Iso taloko on kulissi? Jos tuo tapahtuisi kunnan vuokra-asunnossa kulissia ei olisi?
-ohis
Ei varmaan ollut se oleellinen asia tuossa tekstissä, vaan tuo kokonaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pienempi talo, kuin mihin meillä olisi oikeasti varaa.
Samoin autot ovat vanhoja, vaikka uusiinkin olisi varaa. Ei hirveästi matkustella ulkomailla tai jos matkustellaan, niin ei spämmitä sitä someen. Aivan hirveä kulissi 🤣
Eli tämä ketju ei ole sinua varten.
Mutta kiva, että ymmärsit ketjun aiheen ja vastasit ihan puuta heinää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pienempi talo, kuin mihin meillä olisi oikeasti varaa.
Samoin autot ovat vanhoja, vaikka uusiinkin olisi varaa. Ei hirveästi matkustella ulkomailla tai jos matkustellaan, niin ei spämmitä sitä someen. Aivan hirveä kulissi 🤣Eli tämä ketju ei ole sinua varten.
Mutta kiva, että ymmärsit ketjun aiheen ja vastasit ihan puuta heinää.
Mikä sä olet määrittelemään ketä varten tämä ketju tai koko mammapalsta on? Perusta oma sivusto sitten jossa voit tuollaista tehdä.
Meillä oli lapsuudessani (ja teini-iässä) kaveriperhe. Ei mikään läheinen, mutta vietimme uuden vuoden aattoja ja vappuja yhdessä. He olivat sellaisia kunnon kansalaisia, käyneet kouluja ja olivat sivistyneitä, mutta minulla oli aina jotenkin hieman omituinen fiilis heistä. Perheen lapset eivät mielestäni koskaan huomioineet minua mitenkään eivätkä edes vaikuttaneet ukoilta, toisin kuin minä olen aina ollut. Pidin siitä hienostuneesta tunnelmasta heidän kanssa ollessa, mutta aina oli vähän sellainen feikki fiilis heistä joka tapauksessa.
Täällä toinen onnellinen uusperhe:) 27v yhdessä ja lapsetkin jo aikuisia, myös yhteinen kuopus.
Meidän päivityksiä on vain pari hassua per vuosi. Emme viitsi laittaa kuvia etelän talostamme emmekä matkoista ettei kenellekään tule paha mieli. Lasten kanssa on sovittu ettei lastenlapsiakaan laiteta someen, heistä varmaan laittaisin muuten viikoittain jotain kuvia tms kun ovat niin ihania!
Mutta aika menee ihan muualla kuin somessa!