Lue keskustelun säännöt.
Pettämistä sivusta seuranneena.
20.01.2023 |
Luulin olevani suoraselkäinen kaveri. Mutta Selkärangaton olen. En uskalla kertoa petetylle mitä tiedän. Kai sitä kuitenkin pelkää sotkeutua muiden asioihin... pettäminen on peestä. Lopettakaa! P*nkaa sinkkuja. Ei tarvi rikkoa toisten perheitä.
Kommentit (400)
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä yleisesti parisuhde=sänkyelämä? Eikö ole muuta yhteistä? Minusta se seksi on vain seuraus siitä, mikä se suhde on. Sillon suhteessa on vallalla epätasapaino, jos sänkyasiat menee vinksalleen. Sen pitäis olla seuraus, ei syy.
Ei, mutta ilman tyydyttävää sänkyelämää en voi hyvin parisuhteessakaan. Esität asian todella mustavalkoisena, joko seksi on kaikki, tai sitten se on seuraus. Sinulle seksi ei ole selvästikkään niin tärkeää, mutta ymmärrä hyvä ihminen että joillekkin se on tärkeää, siis kaiken muun lisäksi. Seksi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Parisuhteessa on ihan älyttömästi muutakin, mutta jos ajatukset pyörii seksissä, se muu häiriintyy. Pahinta on että suhteen alussa ei keskustella todellisista haluista. Se mikä on muille ihmisille omassa parisuhteessa tärkeää, ei ole sinun päätettävissä, vaan jokaisen henkilökohtainen asia. Parisuhteen alussa näistä asioista tulisi kertoa ja toinen arvioi sitten pystyykö näitä tärkeitä asioita toiselle antamaan ja tarpeita täyttämään ja missä on sitten kompromissin paikka. Tässä asiassa kannattaa kuunnella sitä toista, eikä itsepäisesti määritellä asioita muiden puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ihmiset stressatko niin hirveästi..... Omalla kohdallani ainakin huomannut, että kun ikää tulee, niin ehdottomuus ja mustavalkoisuus elämästä katoaa. Tajuaa elämän reaaliteetit. Itsekin alle 30 vuotiaana jaksoin vouhkata näistä pettämisistä ja järkyttyä kun joku tuttu petti. Nyt 40+ ei hirveästi enää kiinnosta toisten pettämiset, jokainen vastatkoon itsestään. Ei se elämä muutamaan sivukaatoon kaadu. Kerran me täällä vaan eletään.
t. N42
Näin me olemme erilaisia. Itse olen kanssasi samanikäinen, ja olen tullut iän myötä aina vain tiukemmaksi näiden asioiden suhteen. Aivan liian paljon nähnyt ja kokenut kärsimystä, joka näistä pettämiskuvioista seuraa. En leiki tulella, enkä vietä aikaani sellaisten ihmisten seurassa, jotka sellaista läpi sormien katselevat. Oma moraalini on kehittynyt iän myötä, ja olen tyytyväinen siitä.
Aiemmin syytettiin kirkkoa moralismista ja synnin paasauksesta. Ei tartte kirkkoa nykyaikana, kun on moraalinen vauva.fi! Synninpäästöä vaan ei saa missään. Ennen kirkko sentään antoi senkin.
Eikös kirkossa pitänyt katua ja tehdä parannus?
Niin, kirjossa, muun muassa, voi katua ja siten tehdä parannus. Mikäs siinä nyt on ongelma? Onko niin, et pettäjä ei voi parannusta twhdä? Tuhoon tuomittu koko ihmispolo?
Teot puhuvat aina kovempaa kuin sanat
Mikä muu synti on anteeksiantamaton? Murha? Mihin tää vertautuu? Ymmärrän sen kyllä, että se loukkaa ja satuttaa. Ja voi todellakin rikkoa jotain hienoa. Mutta tämä ehdottomuus, että kaikki pettäjät aina ovat vain pettäjiä, eivätkä ansaitse siitä koskaan anteeksi antoa, on erikoinen. Itse en aio avioeroa ottaa automaattisesti, vaikk puolisosta tällainen tulisi ilmi. Haluaisin ensin käydä asiat perinjuurin läpi ja pohtia vaihtoehtoa, josko siitä pääsisi yli. Ja tunnen puolisoni riittävän hyvin, etten pelkäisi asian uusintaa, jos muuten asiat selvitettäisi. Mutta loppujen lopuksi sen tietäisi vasta, kun tilanne tulis ensin vastaan.
Pettämisen voi antaa anteeksi, mutta ei silti välttämättä halua enää jatkaa parisuhdetta.
Jos ei pysty enää luottaa ja mielikuva pettäjästä on muuttunut liian paljon tms , voi olla mahdotonta enää jatkaa. Näinhän käy monille, annetaan anteeksi, käydään terapiassa ja yritetään jatkaa, mutta ero tulee kuitenkin pian .
Uskon että suurin osa antaa anteeksi. Hoitaa eron jälkeen lasten asiat yms ihan hyvässä sovussa eikä juutu katkeruuteen lopuksi elämää.
Se on kuitenkin eri asia kuin haluta jatkaa yhteistä elämää enää.
Pettäminen täytyy suorittaa salaa, ei siitä saa jäädä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä yleisesti parisuhde=sänkyelämä? Eikö ole muuta yhteistä? Minusta se seksi on vain seuraus siitä, mikä se suhde on. Sillon suhteessa on vallalla epätasapaino, jos sänkyasiat menee vinksalleen. Sen pitäis olla seuraus, ei syy.
Ei, mutta ilman tyydyttävää sänkyelämää en voi hyvin parisuhteessakaan. Esität asian todella mustavalkoisena, joko seksi on kaikki, tai sitten se on seuraus. Sinulle seksi ei ole selvästikkään niin tärkeää, mutta ymmärrä hyvä ihminen että joillekkin se on tärkeää, siis kaiken muun lisäksi. Seksi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Parisuhteessa on ihan älyttömästi muutakin, mutta jos ajatukset pyörii seksissä, se muu häiriintyy. Pahinta on että suhteen alussa ei keskustella todellisista haluista. Se mikä on muille ihmisille omassa parisuhteessa tärkeää, ei ole sinun päätettävissä, vaan jokaisen henkilökohtainen asia. Parisuhteen alussa näistä asioista tulisi kertoa ja toinen arvioi sitten pystyykö näitä tärkeitä asioita toiselle antamaan ja tarpeita täyttämään ja missä on sitten kompromissin paikka. Tässä asiassa kannattaa kuunnella sitä toista, eikä itsepäisesti määritellä asioita muiden puolesta.
Se on juuri niin että suhteen alussa tulee puhua mitä kumpikin toivoo ja haluaa. Itse ainakin en jatkaisi alkuvaiheessa olevaa parisuhdetta jos toinen sanoisi että ei mistään rajoista tarvitse puhua. Sama koskee sitoutumisen syvyyttä. En lähde suhteisiin muuttamaan toista.
Se mitä en ymmärrä on joidenkin asenne että parisuhteessa annettaisiin rakkautta kumppanin käytettäväksi. Tuollainen kertoo suhtautumisesta toisiin ihmisiin vaihdettavina esineinä ja sellainen ei ole juuri kenellekään hyväksi olla toisen ihmisen hyväksikäytettävänä rakkausesineenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ihmiset stressatko niin hirveästi..... Omalla kohdallani ainakin huomannut, että kun ikää tulee, niin ehdottomuus ja mustavalkoisuus elämästä katoaa. Tajuaa elämän reaaliteetit. Itsekin alle 30 vuotiaana jaksoin vouhkata näistä pettämisistä ja järkyttyä kun joku tuttu petti. Nyt 40+ ei hirveästi enää kiinnosta toisten pettämiset, jokainen vastatkoon itsestään. Ei se elämä muutamaan sivukaatoon kaadu. Kerran me täällä vaan eletään.
t. N42
Näin me olemme erilaisia. Itse olen kanssasi samanikäinen, ja olen tullut iän myötä aina vain tiukemmaksi näiden asioiden suhteen. Aivan liian paljon nähnyt ja kokenut kärsimystä, joka näistä pettämiskuvioista seuraa. En leiki tulella, enkä vietä aikaani sellaisten ihmisten seurassa, jotka sellaista läpi sormien katselevat. Oma moraalini on kehittynyt iän myötä, ja olen tyytyväinen siitä.
Aiemmin syytettiin kirkkoa moralismista ja synnin paasauksesta. Ei tartte kirkkoa nykyaikana, kun on moraalinen vauva.fi! Synninpäästöä vaan ei saa missään. Ennen kirkko sentään antoi senkin.
Eikös kirkossa pitänyt katua ja tehdä parannus?
Niin, kirjossa, muun muassa, voi katua ja siten tehdä parannus. Mikäs siinä nyt on ongelma? Onko niin, et pettäjä ei voi parannusta twhdä? Tuhoon tuomittu koko ihmispolo?
Teot puhuvat aina kovempaa kuin sanat
Mikä muu synti on anteeksiantamaton? Murha? Mihin tää vertautuu? Ymmärrän sen kyllä, että se loukkaa ja satuttaa. Ja voi todellakin rikkoa jotain hienoa. Mutta tämä ehdottomuus, että kaikki pettäjät aina ovat vain pettäjiä, eivätkä ansaitse siitä koskaan anteeksi antoa, on erikoinen. Itse en aio avioeroa ottaa automaattisesti, vaikk puolisosta tällainen tulisi ilmi. Haluaisin ensin käydä asiat perinjuurin läpi ja pohtia vaihtoehtoa, josko siitä pääsisi yli. Ja tunnen puolisoni riittävän hyvin, etten pelkäisi asian uusintaa, jos muuten asiat selvitettäisi. Mutta loppujen lopuksi sen tietäisi vasta, kun tilanne tulis ensin vastaan.
Pettämisen voi antaa anteeksi, mutta ei silti välttämättä halua enää jatkaa parisuhdetta.
Jos ei pysty enää luottaa ja mielikuva pettäjästä on muuttunut liian paljon tms , voi olla mahdotonta enää jatkaa. Näinhän käy monille, annetaan anteeksi, käydään terapiassa ja yritetään jatkaa, mutta ero tulee kuitenkin pian .
Uskon että suurin osa antaa anteeksi. Hoitaa eron jälkeen lasten asiat yms ihan hyvässä sovussa eikä juutu katkeruuteen lopuksi elämää.
Se on kuitenkin eri asia kuin haluta jatkaa yhteistä elämää enää.
Anteeksianto pettäjälle edellyttäisi sitä että pettäjä ensin itse pyytäisi tekojaan anteeksi. Jos tätä ei tapahdu niin miksi olla kynnysmatto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti.
Tää oli tosi lapsellinen kommentti. Tosi moni mies haluaa naimisiin perinteisin menoin, mutta myös pitää oman salaisen sutinaelämän mukana menossa. Tosi usein vaimo on täysin tietämätön yhtään mistään vaan mies käy vähän mökkireissuilla, lapin reissuilla, työmatkoilla yms. Jollekin se kaksoiselämän viettäminen on ihan peruskauraa, nämä sutinan kohteet ovat ohimeneviä ja aina löytyy uutta. Vaimo pysyy kiltisti kotona hoitaen juoksevat asiat ja lapset. Mies hoitaa kalleimmat hankinnat ja vaimo pysyy tyytyväisenä.
Kuulostaako kenestäkään tutulta?
Tämä on tuttua, minä olen ollut tällaisessa suhteessa. Kun mies oli kotona, hän oli mitä ihastuttavin isä, panosti kovasti perheeseen ja suhteeseen. Valitteli kiireitään, menestyi työssään ja reissuja oli paljon. Toki piti myös vapaa-ajalla tehdä rentouttavia poikien reissuja työn vastapainoksi. Vain nalkuttava vaimo olisi tällaiseen puuttunut! Seksiä oli kotona paljon, rakkaudentunnustuksia, lahjoja ja hemmottelua. Perheen ulkomaanmatkoja. Osti minulle vaimolle autonkin, että olisi mukavampaa liikkua lasten kanssa. Kaikki oli niin hyvin kun vain voi olla. Ihan b_ullshitt_iä nuo uskottelut huonoista suhteista. Ne ovat valheita, joita mies kertoo ensin itselleen ja sitten niille sivuhoidoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti.
Tää oli tosi lapsellinen kommentti. Tosi moni mies haluaa naimisiin perinteisin menoin, mutta myös pitää oman salaisen sutinaelämän mukana menossa. Tosi usein vaimo on täysin tietämätön yhtään mistään vaan mies käy vähän mökkireissuilla, lapin reissuilla, työmatkoilla yms. Jollekin se kaksoiselämän viettäminen on ihan peruskauraa, nämä sutinan kohteet ovat ohimeneviä ja aina löytyy uutta. Vaimo pysyy kiltisti kotona hoitaen juoksevat asiat ja lapset. Mies hoitaa kalleimmat hankinnat ja vaimo pysyy tyytyväisenä.
Kuulostaako kenestäkään tutulta?
Tämä on tuttua, minä olen ollut tällaisessa suhteessa. Kun mies oli kotona, hän oli mitä ihastuttavin isä, panosti kovasti perheeseen ja suhteeseen. Valitteli kiireitään, menestyi työssään ja reissuja oli paljon. Toki piti myös vapaa-ajalla tehdä rentouttavia poikien reissuja työn vastapainoksi. Vain nalkuttava vaimo olisi tällaiseen puuttunut! Seksiä oli kotona paljon, rakkaudentunnustuksia, lahjoja ja hemmottelua. Perheen ulkomaanmatkoja. Osti minulle vaimolle autonkin, että olisi mukavampaa liikkua lasten kanssa. Kaikki oli niin hyvin kun vain voi olla. Ihan b_ullshitt_iä nuo uskottelut huonoista suhteista. Ne ovat valheita, joita mies kertoo ensin itselleen ja sitten niille sivuhoidoille.
Ja sitten kun eroat tällaisesta miehestä koska et hyväksy tuota niin oletkin yhtäkkiä ehdoton, vanhanaikainen, sairaanlloisen omistushaluinen ja mustasukkainen ihminen. En vaan kertakaikkiaan ymmärrä kuka pitää jatkuvaa pettämistä ja salasuhteita hyväksyttävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyisin että mitä v...ittua se teille kuuluu mitä toiset tekevät. Minä käyn vieraissa just niin paljon kuin haluan ja ei mun vaimolle tarvitse soitella kyselläkseen onko tämä sun mies, häntä ei kiinnosta v...ittuakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti.
Tää oli tosi lapsellinen kommentti. Tosi moni mies haluaa naimisiin perinteisin menoin, mutta myös pitää oman salaisen sutinaelämän mukana menossa. Tosi usein vaimo on täysin tietämätön yhtään mistään vaan mies käy vähän mökkireissuilla, lapin reissuilla, työmatkoilla yms. Jollekin se kaksoiselämän viettäminen on ihan peruskauraa, nämä sutinan kohteet ovat ohimeneviä ja aina löytyy uutta. Vaimo pysyy kiltisti kotona hoitaen juoksevat asiat ja lapset. Mies hoitaa kalleimmat hankinnat ja vaimo pysyy tyytyväisenä.
Kuulostaako kenestäkään tutulta?
Tämä on tuttua, minä olen ollut tällaisessa suhteessa. Kun mies oli kotona, hän oli mitä ihastuttavin isä, panosti kovasti perheeseen ja suhteeseen. Valitteli kiireitään, menestyi työssään ja reissuja oli paljon. Toki piti myös vapaa-ajalla tehdä rentouttavia poikien reissuja työn vastapainoksi. Vain nalkuttava vaimo olisi tällaiseen puuttunut! Seksiä oli kotona paljon, rakkaudentunnustuksia, lahjoja ja hemmottelua. Perheen ulkomaanmatkoja. Osti minulle vaimolle autonkin, että olisi mukavampaa liikkua lasten kanssa. Kaikki oli niin hyvin kun vain voi olla. Ihan b_ullshitt_iä nuo uskottelut huonoista suhteista. Ne ovat valheita, joita mies kertoo ensin itselleen ja sitten niille sivuhoidoille.
Ja sitten kun eroat tällaisesta miehestä koska et hyväksy tuota niin oletkin yhtäkkiä ehdoton, vanhanaikainen, sairaanlloisen omistushaluinen ja mustasukkainen ihminen. En vaan kertakaikkiaan ymmärrä kuka pitää jatkuvaa pettämistä ja salasuhteita hyväksyttävänä.
No minun kohdallani ehdotin joskus avointa suhdetta, koska minullakin vähän menojalka vipatti ja toisaalta kaipasin enemmän huomiota, koska mies oli paljon poissa. Hän tyrmistyi tällaisesta valtavasti, ei kuulemma tulisi kuuloonkaan tällainen järjestely. Hänen, kunnon miehen, vaimoko kaipaisi jotain lisää! Hän antoi ymmärtää, että olen täysin moraaliton ja viallinen. Silloin en toki tiennyt, että meillä oli yksipuolisen avoin suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä enkä hyväksy pettämistä mutta ihmettelen kyllä kovasti myös näitä jotka jankkaavat että avioliitto oli kunnossa vaikka toinen pettää. Se että elämä oli oman unelman mukaista ja toinen siinä suoritti sitä mukana ei tarkoita että se oli toiselle hyvää myös. Vierestä olen seurannut kun eräs mies suorittaa vaimonsa elämää mutta ei itse ole siinä onnellinen eikä saa mitä itse kaipaa. Mutta vaimolla on matkat, seksiä, lapsien kanssa on mukavaa. Mutta mies pettää koska ei ole onnellinen tuossa vaimon luomassa elämässä. Se että toisella on kaikki hyvin avioliitossa ei tarkoita että parisuhde toimii jos toisella ei ole kaikki hyvin.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä enkä hyväksy pettämistä mutta ihmettelen kyllä kovasti myös näitä jotka jankkaavat että avioliitto oli kunnossa vaikka toinen pettää. Se että elämä oli oman unelman mukaista ja toinen siinä suoritti sitä mukana ei tarkoita että se oli toiselle hyvää myös. Vierestä olen seurannut kun eräs mies suorittaa vaimonsa elämää mutta ei itse ole siinä onnellinen eikä saa mitä itse kaipaa. Mutta vaimolla on matkat, seksiä, lapsien kanssa on mukavaa. Mutta mies pettää koska ei ole onnellinen tuossa vaimon luomassa elämässä. Se että toisella on kaikki hyvin avioliitossa ei tarkoita että parisuhde toimii jos toisella ei ole kaikki hyvin.
On syytä nostaa asia esille ja puhua siitä mitä haluaa sille toiselle. Ei kai kukaan panttaa vuosikausia puolisolleen sanomasta mitä haluaa oikeasti. Kertoo luonteen vääristymästä miehellä silloin.
Heikkoluonteisten pettäjämiesten yksi perusselityksistä että koki eläneensä ahtaasti kodissa joka on kuin sisustuslehden kuvista. Näin siirretään vastuu pettämisestä petetylle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä enkä hyväksy pettämistä mutta ihmettelen kyllä kovasti myös näitä jotka jankkaavat että avioliitto oli kunnossa vaikka toinen pettää. Se että elämä oli oman unelman mukaista ja toinen siinä suoritti sitä mukana ei tarkoita että se oli toiselle hyvää myös. Vierestä olen seurannut kun eräs mies suorittaa vaimonsa elämää mutta ei itse ole siinä onnellinen eikä saa mitä itse kaipaa. Mutta vaimolla on matkat, seksiä, lapsien kanssa on mukavaa. Mutta mies pettää koska ei ole onnellinen tuossa vaimon luomassa elämässä. Se että toisella on kaikki hyvin avioliitossa ei tarkoita että parisuhde toimii jos toisella ei ole kaikki hyvin.
Jos on liitossaan onneton, se täytyy ottaa puheeksi ja toimia oman onnensa eteen. Ei ole toisen tehtävä arvailla, että onkohan sillä jotain huonosti, etenkin jos se onneton osapuoli sanoo kaiken olevan hyvin (kuten omassa tapauksessani). Parisuhde on kahden kauppa, ja molempien täytyy huolehtia omasta osuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä yleisesti parisuhde=sänkyelämä? Eikö ole muuta yhteistä? Minusta se seksi on vain seuraus siitä, mikä se suhde on. Sillon suhteessa on vallalla epätasapaino, jos sänkyasiat menee vinksalleen. Sen pitäis olla seuraus, ei syy.
Ei, mutta ilman tyydyttävää sänkyelämää en voi hyvin parisuhteessakaan. Esität asian todella mustavalkoisena, joko seksi on kaikki, tai sitten se on seuraus. Sinulle seksi ei ole selvästikkään niin tärkeää, mutta ymmärrä hyvä ihminen että joillekkin se on tärkeää, siis kaiken muun lisäksi. Seksi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Parisuhteessa on ihan älyttömästi muutakin, mutta jos ajatukset pyörii seksissä, se muu häiriintyy. Pahinta on että suhteen alussa ei keskustella todellisista haluista. Se mikä on muille ihmisille omassa parisuhteessa tärkeää, ei ole sinun päätettävissä, vaan jokaisen henkilökohtainen asia. Parisuhteen alussa näistä asioista tulisi kertoa ja toinen arvioi sitten pystyykö näitä tärkeitä asioita toiselle antamaan ja tarpeita täyttämään ja missä on sitten kompromissin paikka. Tässä asiassa kannattaa kuunnella sitä toista, eikä itsepäisesti määritellä asioita muiden puolesta.
Se on juuri niin että suhteen alussa tulee puhua mitä kumpikin toivoo ja haluaa. Itse ainakin en jatkaisi alkuvaiheessa olevaa parisuhdetta jos toinen sanoisi että ei mistään rajoista tarvitse puhua. Sama koskee sitoutumisen syvyyttä. En lähde suhteisiin muuttamaan toista.
Se mitä en ymmärrä on joidenkin asenne että parisuhteessa annettaisiin rakkautta kumppanin käytettäväksi. Tuollainen kertoo suhtautumisesta toisiin ihmisiin vaihdettavina esineinä ja sellainen ei ole juuri kenellekään hyväksi olla toisen ihmisen hyväksikäytettävänä rakkausesineenä.
Onko se hyvä suhde jossa toisen tarpeita ei huomioida? Olisiko aika hyväksyä sellainenkin asia että jos suhteen tarkoitus on parantaa elämänlaatua, niin seksiä voi verrata ruokaan. Jos et syö, elämänlaatusi kärsii, jos olet pitkän aikaa syömättä, sinä kuolet. Se on välinpitämättömyyttä jos vähät välittää toisen tarpeista, oli ne sitten mitä tahansa. Minä arvioin suhteen siltä kannalta, että pystynkö minä tyydyttämään sen oman rakkaani ja pystynkö pitämään hänet tyytyväisenä. Jos en, silloin en ala suhteeseen. Se on tärkein asia, sitten jos tuo on kunnossa, niin arvioin saanko minä sen mitä minä kaipaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä enkä hyväksy pettämistä mutta ihmettelen kyllä kovasti myös näitä jotka jankkaavat että avioliitto oli kunnossa vaikka toinen pettää. Se että elämä oli oman unelman mukaista ja toinen siinä suoritti sitä mukana ei tarkoita että se oli toiselle hyvää myös. Vierestä olen seurannut kun eräs mies suorittaa vaimonsa elämää mutta ei itse ole siinä onnellinen eikä saa mitä itse kaipaa. Mutta vaimolla on matkat, seksiä, lapsien kanssa on mukavaa. Mutta mies pettää koska ei ole onnellinen tuossa vaimon luomassa elämässä. Se että toisella on kaikki hyvin avioliitossa ei tarkoita että parisuhde toimii jos toisella ei ole kaikki hyvin.
On syytä nostaa asia esille ja puhua siitä mitä haluaa sille toiselle. Ei kai kukaan panttaa vuosikausia puolisolleen sanomasta mitä haluaa oikeasti. Kertoo luonteen vääristymästä miehellä silloin.
Heikkoluonteisten pettäjämiesten yksi perusselityksistä että koki eläneensä ahtaasti kodissa joka on kuin sisustuslehden kuvista. Näin siirretään vastuu pettämisestä petetylle.
En ole koskaan pettänyt, mutta olen ollut tuollaisessa suhteessa, missä koti oli juuri sellainen. Kun mainitsin asiasta, niin nainen uhriutui ja syytti minua tunteettomaksi. Ymmärään vallan hyvin niitä jotka eivät asiasta pysty sanomaan, koska kokevat sitten henkistä väkivaltaa. Tilanne on sama kun ihmetellään, miksi nainen ei lähde väkivaltaisesta suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä enkä hyväksy pettämistä mutta ihmettelen kyllä kovasti myös näitä jotka jankkaavat että avioliitto oli kunnossa vaikka toinen pettää. Se että elämä oli oman unelman mukaista ja toinen siinä suoritti sitä mukana ei tarkoita että se oli toiselle hyvää myös. Vierestä olen seurannut kun eräs mies suorittaa vaimonsa elämää mutta ei itse ole siinä onnellinen eikä saa mitä itse kaipaa. Mutta vaimolla on matkat, seksiä, lapsien kanssa on mukavaa. Mutta mies pettää koska ei ole onnellinen tuossa vaimon luomassa elämässä. Se että toisella on kaikki hyvin avioliitossa ei tarkoita että parisuhde toimii jos toisella ei ole kaikki hyvin.
.
No hyvänen aika. Miehen on sitten nostettava kissa pöydälle. Eikä kelpaa tekosyyksi paskamyrskyn nouseminen. Niin voi käydä, mutta se kestetään ja jatketaan asian selvittelyä niin kauan että tulee tulosta.
Ja jos ei tule , niin erotaan.
Taidat itse olla yksi miehen hoidoista, jolle mies on kertonut tätä nyyhkytarinaa.
Vai mistä niin hyvin tiedät , että mies ei ole onnellinen.
Voihan tuo tilanne olla miehelle oikein hyvä.
Saa kaiken, perheen ja muut naiset.
Perheen äiti ei voi tietää, että mies kärsii, ellei tämä sitä tuo selvästi ja toistuvasti esille.
Ja ota itselleen tilaa ilman että pettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä enkä hyväksy pettämistä mutta ihmettelen kyllä kovasti myös näitä jotka jankkaavat että avioliitto oli kunnossa vaikka toinen pettää. Se että elämä oli oman unelman mukaista ja toinen siinä suoritti sitä mukana ei tarkoita että se oli toiselle hyvää myös. Vierestä olen seurannut kun eräs mies suorittaa vaimonsa elämää mutta ei itse ole siinä onnellinen eikä saa mitä itse kaipaa. Mutta vaimolla on matkat, seksiä, lapsien kanssa on mukavaa. Mutta mies pettää koska ei ole onnellinen tuossa vaimon luomassa elämässä. Se että toisella on kaikki hyvin avioliitossa ei tarkoita että parisuhde toimii jos toisella ei ole kaikki hyvin.
On syytä nostaa asia esille ja puhua siitä mitä haluaa sille toiselle. Ei kai kukaan panttaa vuosikausia puolisolleen sanomasta mitä haluaa oikeasti. Kertoo luonteen vääristymästä miehellä silloin.
Heikkoluonteisten pettäjämiesten yksi perusselityksistä että koki eläneensä ahtaasti kodissa joka on kuin sisustuslehden kuvista. Näin siirretään vastuu pettämisestä petetylle.
En ole koskaan pettänyt, mutta olen ollut tuollaisessa suhteessa, missä koti oli juuri sellainen. Kun mainitsin asiasta, niin nainen uhriutui ja syytti minua tunteettomaksi. Ymmärään vallan hyvin niitä jotka eivät asiasta pysty sanomaan, koska kokevat sitten henkistä väkivaltaa. Tilanne on sama kun ihmetellään, miksi nainen ei lähde väkivaltaisesta suhteesta.
Pitäisi saada sellainen keskustelu aikaiseksi, ettei kumpikaan koe tulevansa syyllistetyksi.
Jos nainen on sisustanut vuosikaudet ja nauttinut siitä, voi tuntua isolta asialta , jos tajuaa että siitä on mies kärsinyt jo kauan, eikä ole mitään sanonut.
Miehen pitää raivata itselleen tilaa kodissaan vaikka asiasta pitäisi käydä vääntöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä enkä hyväksy pettämistä mutta ihmettelen kyllä kovasti myös näitä jotka jankkaavat että avioliitto oli kunnossa vaikka toinen pettää. Se että elämä oli oman unelman mukaista ja toinen siinä suoritti sitä mukana ei tarkoita että se oli toiselle hyvää myös. Vierestä olen seurannut kun eräs mies suorittaa vaimonsa elämää mutta ei itse ole siinä onnellinen eikä saa mitä itse kaipaa. Mutta vaimolla on matkat, seksiä, lapsien kanssa on mukavaa. Mutta mies pettää koska ei ole onnellinen tuossa vaimon luomassa elämässä. Se että toisella on kaikki hyvin avioliitossa ei tarkoita että parisuhde toimii jos toisella ei ole kaikki hyvin.
On syytä nostaa asia esille ja puhua siitä mitä haluaa sille toiselle. Ei kai kukaan panttaa vuosikausia puolisolleen sanomasta mitä haluaa oikeasti. Kertoo luonteen vääristymästä miehellä silloin.
Heikkoluonteisten pettäjämiesten yksi perusselityksistä että koki eläneensä ahtaasti kodissa joka on kuin sisustuslehden kuvista. Näin siirretään vastuu pettämisestä petetylle.
Kertooko se myös naisella samoista asioista? Vaimon on ollut aina vaikea kertoa mitä haluaa, on ennemminkin sellainen myötäilijä. Pettääkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä enkä hyväksy pettämistä mutta ihmettelen kyllä kovasti myös näitä jotka jankkaavat että avioliitto oli kunnossa vaikka toinen pettää. Se että elämä oli oman unelman mukaista ja toinen siinä suoritti sitä mukana ei tarkoita että se oli toiselle hyvää myös. Vierestä olen seurannut kun eräs mies suorittaa vaimonsa elämää mutta ei itse ole siinä onnellinen eikä saa mitä itse kaipaa. Mutta vaimolla on matkat, seksiä, lapsien kanssa on mukavaa. Mutta mies pettää koska ei ole onnellinen tuossa vaimon luomassa elämässä. Se että toisella on kaikki hyvin avioliitossa ei tarkoita että parisuhde toimii jos toisella ei ole kaikki hyvin.
.
No hyvänen aika. Miehen on sitten nostettava kissa pöydälle. Eikä kelpaa tekosyyksi paskamyrskyn nouseminen. Niin voi käydä, mutta se kestetään ja jatketaan asian selvittelyä niin kauan että tulee tulosta.
Ja jos ei tule , niin erotaan.
Taidat itse olla yksi miehen hoidoista, jolle mies on kertonut tätä nyyhkytarinaa.
Vai mistä niin hyvin tiedät , että mies ei ole onnellinen.
Voihan tuo tilanne olla miehelle oikein hyvä.
Saa kaiken, perheen ja muut naiset.
Perheen äiti ei voi tietää, että mies kärsii, ellei tämä sitä tuo selvästi ja toistuvasti esille.
Ja ota itselleen tilaa ilman että pettää.
Miten ihmeessä voit tietää että toinen on onneton jos sitä se onneton ei saa sanottua? On tietty miestyyppi joka ei ole itsenäistynyt henkisesti edes sen verran että pystyisi kertomaan parisuhteessa toiselle oikeista tunteistaan.
Nämä tyypit antavat itsestään valheellisen kuvan rakastavina puolisoina vaikka heidän pään sisällä kiehuu onnettoman olo.
Ratkaisevat sitten tätä pettämällä ja syyttämällä pettämisestä puolisoaan mitä mielikuvituksellisemmilla tavoilla. Omaa vastuuta parisuhteesta eivät kanna lainkaan vaan odottavat sen toisen tekevän kaiken hänen puolestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä enkä hyväksy pettämistä mutta ihmettelen kyllä kovasti myös näitä jotka jankkaavat että avioliitto oli kunnossa vaikka toinen pettää. Se että elämä oli oman unelman mukaista ja toinen siinä suoritti sitä mukana ei tarkoita että se oli toiselle hyvää myös. Vierestä olen seurannut kun eräs mies suorittaa vaimonsa elämää mutta ei itse ole siinä onnellinen eikä saa mitä itse kaipaa. Mutta vaimolla on matkat, seksiä, lapsien kanssa on mukavaa. Mutta mies pettää koska ei ole onnellinen tuossa vaimon luomassa elämässä. Se että toisella on kaikki hyvin avioliitossa ei tarkoita että parisuhde toimii jos toisella ei ole kaikki hyvin.
.
No hyvänen aika. Miehen on sitten nostettava kissa pöydälle. Eikä kelpaa tekosyyksi paskamyrskyn nouseminen. Niin voi käydä, mutta se kestetään ja jatketaan asian selvittelyä niin kauan että tulee tulosta.
Ja jos ei tule , niin erotaan.
Taidat itse olla yksi miehen hoidoista, jolle mies on kertonut tätä nyyhkytarinaa.
Vai mistä niin hyvin tiedät , että mies ei ole onnellinen.
Voihan tuo tilanne olla miehelle oikein hyvä.
Saa kaiken, perheen ja muut naiset.
Perheen äiti ei voi tietää, että mies kärsii, ellei tämä sitä tuo selvästi ja toistuvasti esille.
Ja ota itselleen tilaa ilman että pettää.
Ole hyvä ja tee jotain katkeruudellesi. Älä myrkytä hyvää keskustelua vihallasi. Kiitos.
On näitä nähty että joka paikassa sanotaan että on opittu ja nyt on löytynyt se rauha itsessä että ei tarvitse enää pettää ja paeta. Ja kuluu jonkin aikaa niin pettäjä tekee samaa jälleen uudelleen.