Pettämistä sivusta seuranneena.
Luulin olevani suoraselkäinen kaveri. Mutta Selkärangaton olen. En uskalla kertoa petetylle mitä tiedän. Kai sitä kuitenkin pelkää sotkeutua muiden asioihin... pettäminen on peestä. Lopettakaa! P*nkaa sinkkuja. Ei tarvi rikkoa toisten perheitä.
Kommentit (400)
Se on se itsetunto. En tunne yhtään ihmistä jolla on hyvä itsetunto ja olisi pettänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti.
Se kolmannen mentävä aukko voi syntyä puhtaasti yhden osapuolen luonteen heikkouden takia. Suhteessa ei välttämättä ole mitään vikaa vaan nimenomaan siinä pettävässä ihmisessä. Jotkut osaavat peittää paskan luonteensa toisia paremmin. Tuolloin petetty ei osaa edes aavistaa millaisen kaksinaamaisen käärmeen kanssa onkaan parisuhteessa.
Puolustamatta pettämistä sinänsä, täällä puhutaan, kuin pettäjä olisi tyylin sosiopaatti. Täysin vinoutuneen luonteensa vanki, mut samalla pahuuden perikuva. Ei riitä myöskään selitykseksi se, että hyvässä liitossa ei ole tilaa kolmannelle osapuolelle. Koska ei niin täydellistä liittoa ole, jossa ei heikkoja hetkiä aina joskus olis. Mut se, ettei olla aina täydellisen onnellisia, on vain inhimmillistä. Ehkä on olemassa ns. sarjapettäjiä. En tunne sellaisia. Mutta kyllä kenen tahansa elämään voi tulla pienempiä tai suurempia ihastuksia, tai heikolla ollessaan jonkun huomio hivelee. Silloin pitää sit vakavasti pohtia, mitä on pelissä. Onko sen arvoista, että perhe kannattaa sille uhrata jne. Onpa ystäväni tietoisesti tehnyt päätöksen, että jos vaan tapaa sopivan, eroaa. Tietty siinä kohtaa oli pettäjä ja vaikea sitä oli sivusta seurata. Mutta en usko sen alkuperäisen liiton kestävän kestäneen loppujen lopuksi kuitenkaan. Teki vaan sen eron arveluttavassa järjestyksessä.
Toivoisine, että joku kertoisi tapailumiehen avovaimolle meistä. Itse en ole vielä keksinyt hyvää keinoa paljastaa häntä. Ideoita? Tuntuu niin väärältä kun tätä naista käytetään törkeästi hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti.
Se kolmannen mentävä aukko voi syntyä puhtaasti yhden osapuolen luonteen heikkouden takia. Suhteessa ei välttämättä ole mitään vikaa vaan nimenomaan siinä pettävässä ihmisessä. Jotkut osaavat peittää paskan luonteensa toisia paremmin. Tuolloin petetty ei osaa edes aavistaa millaisen kaksinaamaisen käärmeen kanssa onkaan parisuhteessa.
Puolustamatta pettämistä sinänsä, täällä puhutaan, kuin pettäjä olisi tyylin sosiopaatti. Täysin vinoutuneen luonteensa vanki, mut samalla pahuuden perikuva. Ei riitä myöskään selitykseksi se, että hyvässä liitossa ei ole tilaa kolmannelle osapuolelle. Koska ei niin täydellistä liittoa ole, jossa ei heikkoja hetkiä aina joskus olis. Mut se, ettei olla aina täydellisen onnellisia, on vain inhimmillistä. Ehkä on olemassa ns. sarjapettäjiä. En tunne sellaisia. Mutta kyllä kenen tahansa elämään voi tulla pienempiä tai suurempia ihastuksia, tai heikolla ollessaan jonkun huomio hivelee. Silloin pitää sit vakavasti pohtia, mitä on pelissä. Onko sen arvoista, että perhe kannattaa sille uhrata jne. Onpa ystäväni tietoisesti tehnyt päätöksen, että jos vaan tapaa sopivan, eroaa. Tietty siinä kohtaa oli pettäjä ja vaikea sitä oli sivusta seurata. Mutta en usko sen alkuperäisen liiton kestävän kestäneen loppujen lopuksi kuitenkaan. Teki vaan sen eron arveluttavassa järjestyksessä.
Aika sosiopaattista tuo ystäväsi asenne että kun tapaa sopivan niin vasta sitten eroaa. Häikäilemätöntä toisen ihmisen hyväksikäyttöä. Mut tuollaisiahan suhteesta toiseen lennosta hyppijät ovat
Vierailija kirjoitti:
Toivoisine, että joku kertoisi tapailumiehen avovaimolle meistä. Itse en ole vielä keksinyt hyvää keinoa paljastaa häntä. Ideoita? Tuntuu niin väärältä kun tätä naista käytetään törkeästi hyväksi.
En halua paljastua itse vaan halauiaisn, että joko näkee tai joku ulkopuolinen kertoo hänelle. Minusta olisi ihan oikein tälle petturille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti.
Se kolmannen mentävä aukko voi syntyä puhtaasti yhden osapuolen luonteen heikkouden takia. Suhteessa ei välttämättä ole mitään vikaa vaan nimenomaan siinä pettävässä ihmisessä. Jotkut osaavat peittää paskan luonteensa toisia paremmin. Tuolloin petetty ei osaa edes aavistaa millaisen kaksinaamaisen käärmeen kanssa onkaan parisuhteessa.
Puolustamatta pettämistä sinänsä, täällä puhutaan, kuin pettäjä olisi tyylin sosiopaatti. Täysin vinoutuneen luonteensa vanki, mut samalla pahuuden perikuva. Ei riitä myöskään selitykseksi se, että hyvässä liitossa ei ole tilaa kolmannelle osapuolelle. Koska ei niin täydellistä liittoa ole, jossa ei heikkoja hetkiä aina joskus olis. Mut se, ettei olla aina täydellisen onnellisia, on vain inhimmillistä. Ehkä on olemassa ns. sarjapettäjiä. En tunne sellaisia. Mutta kyllä kenen tahansa elämään voi tulla pienempiä tai suurempia ihastuksia, tai heikolla ollessaan jonkun huomio hivelee. Silloin pitää sit vakavasti pohtia, mitä on pelissä. Onko sen arvoista, että perhe kannattaa sille uhrata jne. Onpa ystäväni tietoisesti tehnyt päätöksen, että jos vaan tapaa sopivan, eroaa. Tietty siinä kohtaa oli pettäjä ja vaikea sitä oli sivusta seurata. Mutta en usko sen alkuperäisen liiton kestävän kestäneen loppujen lopuksi kuitenkaan. Teki vaan sen eron arveluttavassa järjestyksessä.
Aika sosiopaattista tuo ystäväsi asenne että kun tapaa sopivan niin vasta sitten eroaa. Häikäilemätöntä toisen ihmisen hyväksikäyttöä. Mut tuollaisiahan suhteesta toiseen lennosta hyppijät ovat
Lueppa toi koko teksti, niin et tuu tehneeksi täysin vinoutuneita johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti.
Se kolmannen mentävä aukko voi syntyä puhtaasti yhden osapuolen luonteen heikkouden takia. Suhteessa ei välttämättä ole mitään vikaa vaan nimenomaan siinä pettävässä ihmisessä. Jotkut osaavat peittää paskan luonteensa toisia paremmin. Tuolloin petetty ei osaa edes aavistaa millaisen kaksinaamaisen käärmeen kanssa onkaan parisuhteessa.
Puolustamatta pettämistä sinänsä, täällä puhutaan, kuin pettäjä olisi tyylin sosiopaatti. Täysin vinoutuneen luonteensa vanki, mut samalla pahuuden perikuva. Ei riitä myöskään selitykseksi se, että hyvässä liitossa ei ole tilaa kolmannelle osapuolelle. Koska ei niin täydellistä liittoa ole, jossa ei heikkoja hetkiä aina joskus olis. Mut se, ettei olla aina täydellisen onnellisia, on vain inhimmillistä. Ehkä on olemassa ns. sarjapettäjiä. En tunne sellaisia. Mutta kyllä kenen tahansa elämään voi tulla pienempiä tai suurempia ihastuksia, tai heikolla ollessaan jonkun huomio hivelee. Silloin pitää sit vakavasti pohtia, mitä on pelissä. Onko sen arvoista, että perhe kannattaa sille uhrata jne. Onpa ystäväni tietoisesti tehnyt päätöksen, että jos vaan tapaa sopivan, eroaa. Tietty siinä kohtaa oli pettäjä ja vaikea sitä oli sivusta seurata. Mutta en usko sen alkuperäisen liiton kestävän kestäneen loppujen lopuksi kuitenkaan. Teki vaan sen eron arveluttavassa järjestyksessä.
Aika sosiopaattista tuo ystäväsi asenne että kun tapaa sopivan niin vasta sitten eroaa. Häikäilemätöntä toisen ihmisen hyväksikäyttöä. Mut tuollaisiahan suhteesta toiseen lennosta hyppijät ovat
No ehkä tässä on se pohdittavaksi, että on pettäjiä, jotka vana pettää, mutta jatkavat liitossansa, kuin ei mitään. Toisaalta joku sit lähtee liitostansa, kun vaan löytää uuden. Kumpi parempi/pahempi? Tietenkin fiksuinta olisi ensin erota ennen uusia. Mut ero siinäkin lopputulos.
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti.
Niin? Surkea analyysi, tuon olen kuullut miljoona kertaa.
Seuraava johtopäätös on tietysti että petetty onkin itse syypää.
Pettäjä raukka kun joutunut kärvistelemään huonossa suhteessa.
Yksin et voi suhdetta rakentaa täydelliseksi jos toinen on siinä vain puolittain.
Älkää ihmiset stressatko niin hirveästi..... Omalla kohdallani ainakin huomannut, että kun ikää tulee, niin ehdottomuus ja mustavalkoisuus elämästä katoaa. Tajuaa elämän reaaliteetit. Itsekin alle 30 vuotiaana jaksoin vouhkata näistä pettämisistä ja järkyttyä kun joku tuttu petti. Nyt 40+ ei hirveästi enää kiinnosta toisten pettämiset, jokainen vastatkoon itsestään. Ei se elämä muutamaan sivukaatoon kaadu. Kerran me täällä vaan eletään.
t. N42
Vierailija kirjoitti:
Älkää ihmiset stressatko niin hirveästi..... Omalla kohdallani ainakin huomannut, että kun ikää tulee, niin ehdottomuus ja mustavalkoisuus elämästä katoaa. Tajuaa elämän reaaliteetit. Itsekin alle 30 vuotiaana jaksoin vouhkata näistä pettämisistä ja järkyttyä kun joku tuttu petti. Nyt 40+ ei hirveästi enää kiinnosta toisten pettämiset, jokainen vastatkoon itsestään. Ei se elämä muutamaan sivukaatoon kaadu. Kerran me täällä vaan eletään.
t. N42
Jepjep, oikein normikommentti. Oletko itsekin näitä tehnyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti.
Se kolmannen mentävä aukko voi syntyä puhtaasti yhden osapuolen luonteen heikkouden takia. Suhteessa ei välttämättä ole mitään vikaa vaan nimenomaan siinä pettävässä ihmisessä. Jotkut osaavat peittää paskan luonteensa toisia paremmin. Tuolloin petetty ei osaa edes aavistaa millaisen kaksinaamaisen käärmeen kanssa onkaan parisuhteessa.
Puolustamatta pettämistä sinänsä, täällä puhutaan, kuin pettäjä olisi tyylin sosiopaatti. Täysin vinoutuneen luonteensa vanki, mut samalla pahuuden perikuva. Ei riitä myöskään selitykseksi se, että hyvässä liitossa ei ole tilaa kolmannelle osapuolelle. Koska ei niin täydellistä liittoa ole, jossa ei heikkoja hetkiä aina joskus olis. Mut se, ettei olla aina täydellisen onnellisia, on vain inhimmillistä. Ehkä on olemassa ns. sarjapettäjiä. En tunne sellaisia. Mutta kyllä kenen tahansa elämään voi tulla pienempiä tai suurempia ihastuksia, tai heikolla ollessaan jonkun huomio hivelee. Silloin pitää sit vakavasti pohtia, mitä on pelissä. Onko sen arvoista, että perhe kannattaa sille uhrata jne. Onpa ystäväni tietoisesti tehnyt päätöksen, että jos vaan tapaa sopivan, eroaa. Tietty siinä kohtaa oli pettäjä ja vaikea sitä oli sivusta seurata. Mutta en usko sen alkuperäisen liiton kestävän kestäneen loppujen lopuksi kuitenkaan. Teki vaan sen eron arveluttavassa järjestyksessä.
Aika sosiopaattista tuo ystäväsi asenne että kun tapaa sopivan niin vasta sitten eroaa. Häikäilemätöntä toisen ihmisen hyväksikäyttöä. Mut tuollaisiahan suhteesta toiseen lennosta hyppijät ovat
No ehkä tässä on se pohdittavaksi, että on pettäjiä, jotka vana pettää, mutta jatkavat liitossansa, kuin ei mitään. Toisaalta joku sit lähtee liitostansa, kun vaan löytää uuden. Kumpi parempi/pahempi? Tietenkin fiksuinta olisi ensin erota ennen uusia. Mut ero siinäkin lopputulos.
Se että eroaa ennen pettämistä kertoo ihmisen kyvystä erottaa oikea ja väärä käytös
ja vielä kun tulee ikää lisää ei koko homma edes kiinnosta
mukavampi keitellä kahvia ja touhuta puutarhassa, jos sattuu tulemaan painetta niin tottakai täytyy laskea kassit tyhjäksi johonkin toosaan kaveri tai ex tms joku nuori olisi plussaa ja oikein nuori extraplussaa
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti.
Tämä on valhe mitä usein pettäjä tai vastaavasti se kolmas osapuoli yrittää suoltaa ulos.
Tämä ei ole totta.
Hyvässäkin suhteessa jossa se petetty tekee kaikkensa sen pettäjän eteen voi tulla petetyksi - koska pettäjät pettää aina, vaikka heillä olisi täydellinen parisuhde. Yksi asia mitä se puoliso ei voi antaa sille pettäjälle on no.. se pettäminen.
Pettäjät ovat usein moraalittomia ihmisiä, jotka ajattelevat vain itseäänsä.
Puhut nyt tai et ikinä. Loukkaavinta ikinä kun pettäminen on paljastanut ja ero tullut kuulla kavereilta/tutuilta jne. Että näin minä, tiesin minä, en vaan kertonut. Siinä vasta tuleekin mukava fillis kun koko muu kylä tiesi paitsi minä.
Toisaalta, hankalaan se on kertoa. Sanansaattajan kimppuun käydään. Tai siis jotkut on semmosia. Joskus kerroin mitä kuulin ja sain vihat.
Vierailija kirjoitti:
Älkää ihmiset stressatko niin hirveästi..... Omalla kohdallani ainakin huomannut, että kun ikää tulee, niin ehdottomuus ja mustavalkoisuus elämästä katoaa. Tajuaa elämän reaaliteetit. Itsekin alle 30 vuotiaana jaksoin vouhkata näistä pettämisistä ja järkyttyä kun joku tuttu petti. Nyt 40+ ei hirveästi enää kiinnosta toisten pettämiset, jokainen vastatkoon itsestään. Ei se elämä muutamaan sivukaatoon kaadu. Kerran me täällä vaan eletään.
t. N42
Niin että itsekkyys on oikeastaan hyve, kun tarpeeksi vanhaksi elää? Kovin kyyninen tuntuu olevan tuo sinun ihmiskuvasi.
Vierailija kirjoitti:
Älkää ihmiset stressatko niin hirveästi..... Omalla kohdallani ainakin huomannut, että kun ikää tulee, niin ehdottomuus ja mustavalkoisuus elämästä katoaa. Tajuaa elämän reaaliteetit. Itsekin alle 30 vuotiaana jaksoin vouhkata näistä pettämisistä ja järkyttyä kun joku tuttu petti. Nyt 40+ ei hirveästi enää kiinnosta toisten pettämiset, jokainen vastatkoon itsestään. Ei se elämä muutamaan sivukaatoon kaadu. Kerran me täällä vaan eletään.
t. N42
Näin me olemme erilaisia. Itse olen kanssasi samanikäinen, ja olen tullut iän myötä aina vain tiukemmaksi näiden asioiden suhteen. Aivan liian paljon nähnyt ja kokenut kärsimystä, joka näistä pettämiskuvioista seuraa. En leiki tulella, enkä vietä aikaani sellaisten ihmisten seurassa, jotka sellaista läpi sormien katselevat. Oma moraalini on kehittynyt iän myötä, ja olen tyytyväinen siitä.
Nuorena eräs ystäväni petti jokaista poikaystäväänsä. Minusta tuntui todella väärältä olla sanomatta mitään, mutta ajattelin tuolloin, ettei olisi ok hankaloittaa ystäväni elämää ja että eihän hänen parisuhteensa oikeastaan kuulu minulle. No, näin vuosia myöhemmin en ole enää missään tekemisissä hänen kanssaan, koska - yllätys, yllätys - hänen petollinen luonteensa ei rajoittunut pelkästään parisuhteisiin. Opin tästä sen, etten enää ole hiljaa pettäjien tekosista enkä jatka ystävyyttä petollisten ihmisten kanssa. Pettävän ihmisen moraalikompassi on yksinkertaisesti hajalla.