Uskotko Jumalaan?
Miten on?Uskotko sinä Jumalaan?
Uskotko että raamatun kertomukset ovat totta?
Kommentit (418)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko jeesus antanut r.ais.kata itsensä meidän syntiemme tähden?
Kirkon seinällä olisi kuva jeesulsesta parru perseessä...
Niin miksi jeesusta ei r.aiskattu?
Semmoinen anteeksianto olisi uskottava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, mutta korjaan mielipidettäni heti, kun todistusaineisto antaa siihen aihetta.
Juuri näin. Tosin jos todistusaineisto viittaisi kristinuskon jumalaan, uskoisin, mutta en palvoisi sitä hirviötä.
Kristinuskon Jumalan ollessa totta, myös Saatana olisi silloin todellinen. Ehkä kaikki paha maailmassa on silloin Saatanasta johtuvaa.
Miksi kaikkivaltias Jumala ei tuhoa Saatanaa jolloin kaikilla on hyvä olla? Tästä voi päätellä, että A)Jumala ei ole kaikkivaltias tai B) Jumala ei ole hyvä
Kuten aikuinen, joka opettaa jääräpäistä lastaan, Jumalakin on astunut sivustaseuraajan rooliin sen jälkeen kun ihmiset tekivät ensimmäisen kerran syntiä ja kapinoivat Jumalaa vastaan, antaaksen tämän kokea omien ratkaisujensa seuraukset. Nyt "lapsi" eli ihminen on pitkään saanut itse päättää omista asioistaan ja elää kuten haluaa. Aivan kuten ymmärtämätön lapsi, joka söisi vain karkkia, eikä menisi nukkumaan ajoissa, ihmisten kyky päättää "hyvästä ja pahasta" ja hallita toisia ihmisiä, on osoittautunut surkeaksi. Siksi niin harva kokee olevansa onnellinen nykyään. Me ollaan järkyttävän kaukana Jumalan asettamasta alkuperäisestä tavasta elää, koska ollaan hylätty Luojan antaman käyttöohjekirjan opit, jotka UT:n puolella on hyvinkin yksinkertaiset:
1. Rakasta Jumalaasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko mielestäsi
2. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi
Toki kohta yksi vaatisi, että ihmiset tutustuisivat Jumalaan raamatun avulla, jotta oppisivat rakastamaan Häntä. Valitettavan moni ihminen on vain päättänyt, kuten sinä ilmaiset tässä, että Jumala ei ole joko hyvä tai olemassa/kaikkivaltias ja siten ansaitse edes mahdollisuutta.
Itse olen soveltanut molempia kohtia läpi lähes nelikymppisen elämäni, toki epätäydellisenä ihmisenä vaihtelevalla menestyksellä, mutta aina onnistuessani huomannut, että onni ja tasapaino tulevat näiden kautta.
Ja mitä tulee epäoikeudenmukaisuuksiin, joita viattomat ihmiset joutuvat toistensa käsissä kärsimään, Jumala puuttuu niihin aikanaan, kuten aikuinen lapsen karkinsyönnin mentyä liian pitkälle. Toivottavasti tällöin mahdollisimman moni "lapsi" ymmärtää, että ei voi syyttää "aikuista" vatsakivuista, joita hän on itselleen aiheuttanut, vaan on kiitollinen opetuksesta ja tottelevainen jatkossa.
P.S. Raamatussa ei uhkailla helvetillä, sillä sitä ei ole raamatunkaan mukaan olemassa, ihmiset eivät mene kuoltuaan taivaaseen vaan heidät herätetään viimeisenä päivänä takaisin maan päälle rakkaittensa luokse ja kolmiyhteinen Jumala on katolisen kirkon keksintö ja raamatun ulkopuolista höpinää.
Minusta Jumala on tutustumisen arvoinen persoona.
Miksi sinäkin yrität eksyttää. Helvetti on Raamatun mukaan olemassa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko jeesus antanut r.ais.kata itsensä meidän syntiemme tähden?
Kirkon seinällä olisi kuva jeesulsesta parru perseessä...
Niin miksi jeesusta ei r.aiskattu?
Semmoinen anteeksianto olisi uskottava.
Jeesus ajoi kaikki riivaajat ja t ppajat pois ,siihen saakka kun oli pimeyden aika.
Mitään ei tapahtunut ilman hänen sallimustaan.
Mulla on aina ollut sellainen lapsenusko.Siis uskon.
Tämä wikipediasta napattu pätkä kuvastaa melko pitkälti omankin kantani tähän aiheeseen.
"Esimerkiksi 1700-luvulla Denis Diderot, jota syytettiin ateistiksi, totesi, ettei häntä yksinkertaisesti kiinnostanut jumalan olemassaolo. Voltairelle kirjoittamassaan vastauksessa hän totesi: ”On tärkeää, ettei sekoita myrkkykatkoa persiljaan, mutta ei lainkaan, uskooko vai ei Jumalaan.”"
Vierailija kirjoitti:
Jumalaan uskon 100 % vaikka en ole vielä nähnyt mutta sitten tulen näkemään kun minusta aika jättää
Mistäs vitusta sä sen voit tietää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon hyvään kaikkivaltiaaseen Jumalaan! Minun Jumalani on reilu, hyveellinen, armollinen ja ihmistä rakastava ja välittävä!
Rukoilemme näinHerra käännä kasvosi meidän puoleen ja anna meille rauha! Miltäs vaikuttaa nykyinen maailman meno? Missä armo, välittäminen, hyvyys, reiluus ja rakkaus? On Herra kääntänyt meille selkänsä! Katsoo toisaalle!
Silti minäkin usein käteni ristiin laitan ja kiitän, pyydän ja rukoilen!
Mutta et ilmeisesti riittävän usein eikä tarpeeksi moni muu rukoile.
Minut on r.aiskattu lapsena.
Olen ateisti.
R.aiskaaja on nykyään uskossa.
On pyytänyt anteeksi.
Katkeruuskin on syntiä.
Tarkoitatko nyt jotain tiettyä, tietyn uskonnon jumalaa, vai jumalaa/jumaluutta yleisemmällä tasolla?
"Jumala on sitä suurempi, mitä useampi siihen uskoo": sanoi Esmerelda Säävirkku.
Tuon väitteen nojalla olen aika vakuuttunut, että tällä hetkellä Raha on suurin jumala.
En pidä Raamatun kertomuksia absoluuttisina totuuksina, mutta on siellä jotain totuuksiakin. Esim. Vanhan testamentin sotajutut ovat todiste siitä, että omien joukkojen vahvuutta ja menestystä, sekä vastustajan tappioita on aina liioiteltu.
Raamattu: "Minä olen Herra, inun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia."
Mitä sinä pidät jumalanasi?
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Spiritual not religious.
Käytettävissä olevan todistusaineiston perusteella kaikki on yhtä lailla vailla pohjaa.
Et siis ymmärrä kysymystä Uskotko? Lue oikein hitaasti: uu äs koo oo. Usko. Ei tieteellisesti todistettava tieto.
Myös tietäminen on uskomista. Tarkalleen ottaen kaikki tieto on uskoa (ei uskonnollista uskoa, englanniksi belief, ei faith), mutta kaikki usko ei ole tietoa.
Mutta oleellista on se, että rationaalisuuden puitteissa uskomuksien omaksumista ilman perusteita pitää välttää. Jos hyväksyy joitain uskomuksia ilman perusteita, miksi ei hyväksyisi kaikkia loogisesti mahdollisia uskomuksia kun kerran perusteiden vaatimus on hylätty?
Perusteettomia uskomuksia ei tietenkään lähtökohtaisesti voi perustella, mutta aiempiin oletettuihin viesteihisi viitaten voi olla joitakin uskomuksia, jotka voivat olla hyödyllisiä, vaikka ne eivät todistusaineiston valossa todennäköisesti olisikaan tosia.
Esimerkiksi: sinulla on mahdollisuus maksaa 10 euroa ja kirjoittaa nimesi yhteen sadasta pallosta, jotka laitetaan arvontakoneeseen. Kone valitsee yhden pallon, josta löytyville henkilöille maksetaan 2000 euroa. Uskomus "voin voittaa 2000 euroa" vaikuttaa tässä tapauksessa hyödylliseltä, vaikka se on 99 kertaa sadasta väärä. "Tulen häviämään 10 euroa" on huomattavasti todennäköisemmin totta, mutta tämä uskomus taas ei vaikuta hyödylliseltä, koska pelin pelaaminen vaikuttaa yleisesti ottaen kannattavalta. Optimistit olisivat siis huomattavasti useammin väärässä, mutta he rikastuisivat peliä pelatessaan, kun taas pessimistit olisivat useammin oikeassa, mutta pysyisivät köyhinä.
Esimerkissäsi "Tulen häviämään 10 euroa" on irrationaalinen uskomus, koska vedonlyönnissä on kyse todennäköisyyksistä. "99% todennäköisyydellä häviän 10 euroa, 1% todennäköisyydellä voitan 2000 euroa" olisi rationaalinen uskomus. Tunnen vedonlyöntimatematiikkaa hävettävän huonosti, mutta nähdäkseni rationaalista olisi pelata tuota peliä aina kun mahdollista (olettaen, että on varaa hävitä toistuvasti se kymppi), koska keskimääräinen voitto 10 euron panoksella on 20 euroa. Pelaamalla peliä sata kertaa menettää panoksina 1000 euroa ja voittaa keskimäärin 2000 euroa.
Jos esimerkkisi on tarkoitus olla jonkinlainen uudelleenmuotoilu Pascalin vedonlyönnistä, niin uudelleenmuotoilu ei tee siitä sen validimpaa. Kymmenen euron panos ei anna realistista kuvaa siitä, mikä hinta läpi elämän uskotulla uskonnollisella uskomuksella sekä irrationaaliseen uskonnolliseen uskomukseen johtaneella epistemologisella työkalupakilla voi olla niin yksilölle itselleen kuin hänen läheisilleen ja yhteisölle. Meillä ei myöskään ole mitään keinoa arvioida "voiton" todennäköisyyttä, koska mahdollisia jumaluuksia on lukematon määrä. Ei ole mitään objektiivista syytä olettaa, etteikö irrationaalinen usko johonkin jumaluuteen voisi tuottaa yhtä huonon lopputuloksen kuin rationaalinen epäily siinäkin tilanteessa, että jonkinlainen jumaluus on olemassa. Tarkkaan ottaen ei ole mitään objektiivista syytä olettaa, etteikö rationaalinen epäily voisi tuottaa parasta lopputulosta, koska jumaluus voi yhtä hyvin olla sellainen, joka palkitsee rationaalisen epäilyn ja rankaisee irrationaalista hyväuskoisuutta.
Mitä sen sijaan voimme sanoa on, että rationaalinen uskomusten muodostaminen tuottaa kaikkein suurimmalla todennäköisyydellä eräänlaisia "voittoja" eli tosia uskomuksia, kun taas irrationaalinen uskomusten muodostaminen esim. altistaa erilaisten käärmeöljykauppiaiden ja muiden huijareiden uhriksi joutumiselle.
Jos haluaisi muotoilla mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavan vedonlyöntianalogian, niin muotoilisin sen suunnilleen näin. Voit osallistua halutessasi vedonlyöntiin. Tarvittavan panoksen koko voi vaihdella, etkä voi tietää lopullisen panoksen kokoa ennen pelaamista. Arpoja on lähes mielivaltainen määrä. Enintään yksi arpa voittaa, mahdollisesti yksikään ei voita. Myös sellainen loppulos on mahdollinen, että voiton saa se, joka jättää osallistumatta peliin, kun taas jokainen peliin osallistunut sekä menettää panoksensa että jää ilman voittoa.
Pointtini oli siis se, että voi olla rationaalista uskoa sellaisiin asioihin, jotka eivät todennäköisesti ole totta (99% ajasta osoittautuu virheelliseksi uskoa voittavansa), tai kääntäen epärationaalista uskoa sellaisiin asioihin, jotka todennäköisesti ovat totta (99% ajasta henkilö on oikeassa, jos ei pelaa koska uskoo häviävänsä).
Tarkoituksenani oli havainnollistaa sitä, ettei uskomusten tarvitse välttämättä kuvata tarkasti todellisuutta, esimerkiksi jos väärässä olemisen hinta on pieni suhteessa mahdolliseen voittoon.
Tämä ajatus liittyy Pascalin vedonluontiin, mutta ei ole varsinaisesti sen uudelleenmuotoilu. Pascalin vedonlyönti on vain yksi tilanne, johon tätä periaatetta voi yrittää soveltaa.
Rationaalisuus ei ole sidoksissa lopputuloksen oikeellisuuteen. Varsinkaan siten, että paikkansapitävään lopputulokseen päätyminen kertoisi, että prosessi on ollut rationaalinen. Ei missään tapauksessa näin.
Alunperin et muotoillut "tulen voittamaan" vaan "voin voittaa", jonka tulkitsin suurin piirtein "voitan 1% todennäköisyydellä". Rationaalinen uskomus tuossa tilanteessa ei ole "tulen voittamaan" eikä "tulen häviämään", riippumatta siitä, mikä todellinen lopputulos on, koska kysymys on suoraviivaisesta 99-1 -tilanteesta. Voidaan siis rationaalisesti ja vailla mitään epäselvyyksiä muodostaa uskomus, että voitan 1% todennäköisyydellä ja häviän 99% todennäköisyydellä. Ja kuten sanoin, huomattavan vajavainen ymmärrykseni vedonlyöntimatematiikasta kertoo, että tuossa sinun muotoilemassasi esimerkissä voidaan laskea, että keskimäärin jokaisella pelillä maksaa kymmenen euron panoksen ja voittaa 20 euroa, koska sadalla pelillä keskimäärin maksaa tuhat euroa panoksia ja voittaa 2000 euroa. Ongelma on, että vaikka olisit oikeassa mitä tulee kuvailemaasi vedonlyöntiskenaarioon (ja tarkalleen ottaen et ole, koska rationaalinen uskomus koskee voiton ja tappion todennäköisyyttä, ei lopputulosta absoluuttisesti - kumpaankaan suuntaan), ei siinä kuvaillulla voiton suuruudella, panoksen suuruudella tahi voiton todennäköisyydellä ole mitään tekemistä sen kanssa, mistä puhutaan kun pähkäillään jumalaan uskomista Pascalin vedonlyönnin hengessä.
Sama ongelma on alkuperäisessäkin muotoilussa. Se ei ota huomioon sitä, että mahdollisia jumaluuksia on vähintään lähes mielivaltainen määrä joista vähintään valtaosaan, todennäköisimmin joko kaikkiin paitsi yhteen tai sitten ihan kaikkiin uskominen tuottaa saman lopputuloksen kuin uskomatta jättäminen, minkä lisäksi rationaalisella epäilyllä on yksittäistä jumaluutta vastaava todennäköisyys olla "voittava arpa" (se mahdollinen jumaluus, joka palkitsee rationaalisen epäilyn ja rankaisee hyväuskoista irrationaalisuutta). Se ei myöskään ota huomioon sitä, että uskominen ei ole yksittäinen tahdonalainen teko, vaan kyse on psykologisesti huomattavan paljon monimutkaisemmasta prosessista, jonka hinta vaihtelee. Sen lisäksi, että uskomuksen omaksumisella on suora hinta (kutsuttakoon sitä nyt vaikka hyväntahtoisesti "Jumalan etsimiseksi", vaikka käyttäisin mieluummin ilmaisua itsesuggestioprosessi), on sillä myös muita hintoja, esim. uskonnollisen uskomuksen objektiivisesti vahingolliset eettiset oheisuskomukset.
Rikas mies ja Lasarus ei ollut vertaus.
Vierailija kirjoitti:
Rikas mies ja Lasarus ei ollut vertaus.
"Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta".
Usko on todella henkilökohtainen asia, ja mielestäni se kertoo ihmisestä paljon, jos hän suhtautuu ivallisesti siihen miten toinen uskoo tai ei usko. Jokaisella olkoon vapaus uskoa tai olla uskomatta.
Sitä en kuitenkaan salli, että oman uskon pohjalta haetaan jotain erityisiä oikeuksia, tai että kohdellaan toisia ihmisiä huonosti ja perustellaan se uskonnolla. Esim. kieltäydytään esittämästä lippua junassa kun on rukoushetki menossa, tai uhkaillaan toista ihmistä kadotuksella ja jätetään hänet yksin, koska hän oli katsonut pornoa.
Uskon itse siihen kolmiyhteiseen Jumalaan josta Raamattu kertoo. Elämäni on kuitenkin varmasti monen kristityn silmissä melko maallista, koska suhtaudun asioihin melko kyseenalaistavasti, käytän päihteitä, kiroilen satunnaisesti ja kulutan suuren osan arkipäivieni ajasta toimistotyöhöni, joka on erittäin business-painotteista ja jolla ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa. Rukoilen töissä vain silloin kun jotain kriittistä hajoaa. :D
Menneisyydessäni olen kuitenkin ollut aktiivinen seurakuntalainen. Kävin kirkossa säännöllisesti ja olin mukana seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa. Jossain kohdassa vain tajusin että minua ahdistaa. Meni vuosia, että osasin yhdistää ahdistukseni seurakuntaan, jossa potkittiin ihmisiä pois vapaaehtoistoiminnasta ja jossa jouduin itsekin silmätikuksi, kun mokasin yhdessä messussa. Pelkäsin lentäväni sieltä ulos ja stressasin asiaa monta vuotta, mutta sitten päätin lähteä itse. En hylännyt uskoani, koska tajusin ettei näillä asioilla ole mitään tekemistä sen rakastavan Jumalan kanssa, josta Raamattu puhuu. Minä vain otin etäisyyttä seurakuntalaisiin, jotka korottivat itseään ja alkoivat soveltaa sellaista johtamismallia, jossa johtaja pitää itseään tärkeänä ja rankaisee alaisiaan pienistäkin mokista - siis niitä alaisia, jotka ovat käyttäneet toimintaan kymmeniä tunteja omaa vaipaa-aikaansa saamatta siitä ollenkaan palkkaa. En todellakaan ole ainoa, joka päätyi tähän ratkaisuun, eikä kyseinen seurakunta oli ensimmäinen jossa kohtasin tämän ilmiön, mutta se jäi toistaiseksi viimeiseksi seurakunnaksi jossa olin mukana toiminnassa.
Minun on ollut hyvä olla kun lähdin seurakunnasta. Usko kuitenkin pysyy, enkä rationaalisuudestani ja maallistumisestani huolimatta osaisi olla uskomatta. Uskon myös, että Jumala näkee kipuiluni ja syyn sille, miksi en vietä enää aktiivista seurakuntaelämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikas mies ja Lasarus ei ollut vertaus.
"Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta".
Martan ja Marian veli Lasarus on eri kuin Rikas mies ja Lasarus.Rikas mies kuoli jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikas mies ja Lasarus ei ollut vertaus.
"Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta".
Martan ja Marian veli Lasarus on eri kuin Rikas mies ja Lasarus.Rikas mies kuoli jne.
Luukas 16
Tänäänkin uusi päivä ja uusi armo.
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon hyvään kaikkivaltiaaseen Jumalaan! Minun Jumalani on reilu, hyveellinen, armollinen ja ihmistä rakastava ja välittävä!
Mistä uskonnonlajista sellainen löytyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikas mies ja Lasarus ei ollut vertaus.
"Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta".
Martan ja Marian veli Lasarus on eri kuin Rikas mies ja Lasarus.Rikas mies kuoli jne.
Ei ole.
Köyhän Lasaruksen voi herättää, koska hän nukkuu, mutta Rikasta miestä ei, koska hän on kuollut.
Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon hyvään kaikkivaltiaaseen Jumalaan! Minun Jumalani on reilu, hyveellinen, armollinen ja ihmistä rakastava ja välittävä!
Mistä uskonnonlajista sellainen löytyy?
Uskonnot on eri asia kun usko .Jumalan pojan usko saadaan kristinuskossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon hyvään kaikkivaltiaaseen Jumalaan! Minun Jumalani on reilu, hyveellinen, armollinen ja ihmistä rakastava ja välittävä!
Mistä uskonnonlajista sellainen löytyy?
Uskonnot on eri asia kun usko .Jumalan pojan usko saadaan kristinuskossa.
Uskonnot on omaa suorittamista .
Usko saadaan lahjaksi.
1. Jos Jumala on kaikkivaltias, kaikki loogisesti mahdollinen on Jumalalle mahdollista
2. Minkä tahansa loogisesti mahdollisen maailman luominen on loogisesti mahdollista
3. Maailma, jossa on vapaa tahto ja ei kärsimystä on loogisesti mahdollinen
------
4. Jumala olisi voinut luoda maailman, jossa on vapaa tahto ja ei kärsimystä
1. Jos Jumala on kaikkivaltias, kaikki loogisesti mahdollinen on Jumalalle mahdollista
2. Minkä tahansa loogisesti mahdollisen äärellisen olennon luominen on Jumalalle mahdollista
3. Ihminen, jolla on vapaa tahto, suurin ihmiselle mahdollinen määrä hyvää tahtoa ja pienin ihmiselle mahdollinen määrä pahaa tahtoa on loogisesti mahdollinen äärellinen olento
------------------
4. Jumala olisi voinut luoda ihmiset olennoiksi, joilla on vapaa tahto, suurin ihmiselle mahdollinen määrä hyvää tahtoa ja pienin ihmiselle mahdollinen määrä pahaa tahtoa