Lue keskustelun säännöt.
Huonoissa suhteissa pitkään olleet: mitä hälytysmerkkejä et huomioinut jo alkuvaiheissa?
Huonoissa suhteissa pitkään olleet: mitä hälytysmerkkejä et huomioinut jo alkuvaiheissa? Mitä kaikkea painoit villaisella ihastuneena?
Kommentit (1640)
Vierailija kirjoitti:
Rajaton mies. Pelkäsi naisia, eikä kyennyt sanomaan ei. Ajattelin vaan että hän on kiltti ja kunnollinen. Varsin miellyttävä. Aikaa kului ja kävi ilmi, että hän on pyörinyt mukanani milloin missäkin, vaikka ei olisi halunnut. Ei osaa sanoa ei. Terapiassa oppinut vähän asettamaan omia rajoja, mutta pitkä tie on vielä edessä. Rajattomuus ja naisten pelko on myös ajanut hänet pettämään useasti.
Termi on selkärangaton, ei rajaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
*ei myönnä koskaan virheitään/olevansa väärässä
*ei pyydä ikinä anteeksi
*ei osaa nauraa itselleen ja virheilleen
*ei osaa puhua hankalista aiheista ja ilmaista itseään suoraan
Mielestäni nämä ovat ne asiat joita ennustavat pari- ja ystävyyssuhteisisin vaikeuksia ja nämä seikat on suht helppo huomata, kun ottaa tavakseen niitä seurata. Muu hankala käytös eri variaatioina oikeastaan seuraa perässä.
Tuollaisilla ihmisillä on usein hauras itsetunto, olematon itsetuntemus ja kyvyttömyyttä nähdä itsensä osuus tilanteissa. Luvassa on ihmisestä riippuen syyllistämistä, passiivis-aggressiivista käytöstä, marttyyriutta, takertumista, rajattomuutta, lyttäämistä, väkivaltaa, hyväksikäyttöä.. vähän riippuen siitä millainen persoona on kyseessä.
Eri piirteissä sen voimakkuuden mukaan me jokainen sijoitumme janalle johonkin kohtaan ja raja terveen ja sairaan käytöksen välillä on liukuva ja vaikeast
Sovin kuvaukseen edellisessä parisuhteessa. Ja näyttäähän se sekopäiseltä, jos ei ota huomioon että toinen osapuoli oli aggressiivinen, ilkeä ja vainoharhainen. Hänen viimeisimpiä lauseita kun olin muuttamassa pois oli "Olisitsä voinut pyytää edes sun pettämistäsi anteeksi". No en voinut, kun en ollut koskaan pettänyt. Itselleni nauraminen alkoi olla vähän vaikeaa, kun toinen oli tuhonnut itsetunnon jokapäiväisellä ivaamisella ja arvostelulla. Ja hankalista asioista puhuminen aiheutti niin pelottavia raivareita ja päivien ilkeilyä, että mieluummin olin hiljaa.
Nykyisessä suhteessa mikään noista ei ole minulle vaikeaa.
Mistähän aloittaisi. On liian kiinnostunut rinnoista. Halusi minusta jonkinlaisen äitihahmon. Puhuu lässyttäen minulle ja omasta mielestään ilmaisee silloin lempeyttä ja läheisyyttä. En oikein kokenut asiaa samoin.
Tempperamentiltaan "punainen persoonallisuus" josta on oikein ylpeä. "Olen niinkuin Tony Soprano" . Mikä tarkoittaa että ei halua kehittää tunnesäätelytaitojaan, ei pidä sitä tärkeänä koska "hei mä olen niin aikaansaava". Perus olotila on sellainen nollasta sataan heti ja pienimmistäkin jokapäiväisistä arkisista vastoinkäymisistä kiihtyminen. Itse hän kuvailee itseään sellaiseksi rennoksi tyypiksi joka perimmiltään on oikein rento. No ei todellakaan ole kaikkina näinä vuosina joita olen tässä vieressä todistanut.
Hänellä ei ole arkisin koskaan aikaa koska on niin kiireinen esim. kun tulin viikonloppuisin seurustelun alkuaikoina käymään hänen luonaan niin pöntössä oli aina ne jarruraidat siis joka kerta koska "mulla ei ole aikaa". Turha kai kertoa että hänen luonaan oli aina sotkuista. Kun sitten muutimme yhteen ja toin hänen kaappiinsa pestyjä vaatteita niin veti pinkat auki sellaiseksi sotkuiseksi kasaksi. Tuo vaatepinoja ja sekalaisia tavarapinoja ympäri kämppää jotka sitten siirrän hänen työhuoneeseensa muiden epämääräisten kasojen jatkoksi kun tämä ihmispyörremyrsky on työmatkoilla. Ei siivoa, ei pidä järjestystä yllä. Vie roskapussin vasta kun sitä vaatimalla vaadin.
Juo oluen tai kaksi joka ilta. Jos lähtee jonnekin poikien illanviettoon tms. niin juo itselleen sellaisen myrkytystilan jossa oksentaa vielä seuraavana päivänäkin 16-17 aikoihin. Tosi kiva jos on jotain yhteistä tekemistä suunniteltu niin sen kyllä saa unohtaa siltä krapulapäivältä. Minkä takia tarvitsee olla joka ilta turtunut?
Kun kävelemme jossain yhdessä niin kävelee hieman minua edellä jos pyydän kävelemään minun kanssa niin pystyy siihen hetkeksi mutta kävelee taas pian edellä. Jos kävelemme vaikka Helsingin keskustassa niin ei kävele minun vierellä vaan koska vastaan tulee ihmisiä niin lähtee väistämään heitä todella kauas minusta nopealla kävelyllä, mikä tuntuu aika ihmelliseltä koska luulin että olemme yhtdessä kävelemässä jonnekin paikkaan. Pitää minun autolla ajamista jotenkin lapsellisena ja suhtautuu siihen alentuvasti. Tykkään tehdä metsäkävelyitä mutta yhdessä käveleminen metsässä vaikuttaa siltä että se on häneltä suuri palvelus minulle. Tämän jälkeen hän on jotenkin ärtynyt ja kierroksilla jonka voi vain purkaa parhaan kaverin kanssa vietetty aika, no kas vain metsäkävelyllä. Jatkuu.
Jatkuu
Ei ole koskaan käynyt fyysisesti käsiksi mutta painostaa seksiin "me olemme harrastaneet tänä vuonna/tässä kuussa X kertaa seksiä". "Jos meidän seksielämä ei palaa alkuaikojen tasolle en tiedä olemmeko loppuun asti yhdessä". No ei olla joo. Odotan omaan asuntoon muuttamista. Ei auttanut selitykset siitä että eihän kenenkään suhteessa alkuaikojen seksinmäärä säily sellaisenaan. Ei voinut tätä ymmärtää. Hyvin kiinnostunut erilaisesta kinkytouhusta josta minä en ole mutta esittelee sen aina niin että kyllä voidaan sitä ja tätä kokeilla jos vaan haluat. No ei kiitos.
Suuttui kun kohteliaasti kerroin että henkensä haisee todella pahalle. Piti sitä epäkohteliaana jos sellaista kertoo. Meni sitten minun patistamana lääkäriin ja sieltähän löytyi isot polyppikasvustot nenästä mikä on saattanut aiheuttaa pahaa hengitystä.
Kaverinsa ovat pikkupaikkakunnan pikkurikollisia, pokerinpelaajia ja muuten vain epämääräisiä säätäjiä. Ei puolustanut minua kun "paras kaverinsa" heitti rasvaista läppää minusta kun "se nyt on vaan sellanen ryöukko, se nyt vaan puhuu silleen, ei se mitään tarkoita".
Tämän parisuhteen yllä leijuu aina hänen vallankäyttönsä ja se saa minut voimaan pahoin. Ensin en oikein ymmärtänyt mistä ahdistus ja jatkuva stressi johtui mutta myöhemmin tajuan mitä hän tekee.
Jos yritän ottaa asiallisesti jonkin epäkohdan puheeksi ensin kiihtyy, raivoilee ja sitten selittää miksi asialle ei voi tehdä mitään. Eli ei halua nähdä minun puoltani asiasta. Yksinkertaisesti en saa omaa ääntäni kuuluviin hänen kanssaan. Kävelee rajojen ylitse. Näin tietysti varoitusmerkkejä jo heti ensitreffeistä lähtien mutta halusin uskoa enemmän siihen kuvitelmaan mikä minulle oli muodostunut tästä "ihanasta" parisuhteesta ja sen mahdollisuuksista.
Siskollaan on hyvin vahvasti ADHD, luultavasti hänellä itsellään on myös jotain neuropuolen ominaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
>Syyllisti ja naukui siitä jos minä olin sopinut itselleni jotakin muuta menoa, kuten vanhempieni luona vierailua, ystävien kanssa kahvittelua tai harrastusta. "Mitä mä nyt sit teen sillä aikaa" "Kuinka kauan sä nyt sitten olet siellä" "Milloin me sitten nähdään" "Voinko tulla mukaan".
Jos mulle sanotaan että en voi tulla mukaan johonkin, niin yleensä on jonkunlainen syy. Meillä on itsestäänselvää että kumpi tahansa voi halutessaan tulla mukaan toisen menoihin. Ei aina tarvitse mennä, mutta optio on. No ei tietenkään esim työpaikkahaastatteluun ; - )))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Minulla ei ole huonon suhteen jälkeen minkäänlaista käsitystä siitä, mikä on ns. normaalia kuittailua, vai onko sellaista ollenkaan. Itse en oikein vitsaile toisen kustannuksella, johtuen juurikin huonoitsetuntoisesta ja helposti raivostuvasta exästä. Voisiko joku ystävällinen kertoa mikä on vitsailua, mikä ei ole hälytysmerkki ja mikä on sellaista mistä ei pidä vetää hernettä nenään? Muistelen, että joskus minulla on ollut normaali käsitys tästä, mutta nykyään säikyn kaikkea."
Tarkkaile, miten toinen itse suhtautuu siihen, että hänen kustannuksellaan palaillaan. Tai pystyykö hän itse laskemaan leikkiä huonoista puolistaan. Ihminen, joka nauraa itselleen, yleensä ei tarkoita pahaa, jos vuorostaan vitsailee sinun kustannuksellasi. Hyvä ihminen myös ymmärtää, jos kerrot taustasi ja siitä, että asia on sinulle vaikea. Voit pyytää, että hän ei pilaile kustannuksellasi ja hän on valmis kunnioittamaan rajojasi.
Tuo vitsailu toisen kustannuksella:
Tärkeää on millainen on tilanne, oletteko kaksin vai onko muuta seuraa, eli paras jollei pilailua ollenkaan muiden läsnäollessa, ja vasta sen jälkeen kun pilailija on ensin kunnolla pilaillut omalla kustannuksellaan eli pystynyt pitämään toiseen kohdistuvat mahdolliset pilailumölyt mahassaan.
Ja parasta pitäytyä tuolloinkin vain hyväntahtoisessa huumoripilailussa ja pitää mieli kurissa ja suu kiinni ilkeilypilailun osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitti pikkuhiljaa röyhtäilyn ja piereskelyn vessan ulkopuolella huoneistossa.
En ymmärrä ihmisiä jotka toimivat näin. Siis tahallaan, vahingot normaalia ja ok. Siis toki näitä teen, mutta en nyt ehdoin tahdoin halua esiintyä vastenmielisesti kumppanin nähden. Eksäni halusi...
Minun silmääni yhdessä asuminen kumppanin kanssa alkaa vaikuttaa joltakin performanssilta. En minä ainakaan jaksa pitää yllä kulissia ihmisestä joka ei piere tai röyhtäise koskaan.
Ymmärrän että olisi toivottavaa jos pystyisi välttelemään ainakin pidempään suolistossa muhineiden ainesten muodostamien kaasujen jatkuvampaa päästelyä toisten hajuaistien arvi
En todellakaan jaksa järkyttyä röyhtäilystä. Eikä se röyhtäily niin erikoisen yleistä liene. Jos puoliso alkaa röyhtäilemään jatkuvasti, olisi sellainen kyllä syy huolestua hänen (fyysisen) terveytensä tilasta ja aihe ottaa esiin että olisiko syytä mennä lääkärin puheille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkuu
Ei ole koskaan käynyt fyysisesti käsiksi mutta painostaa seksiin "me olemme harrastaneet tänä vuonna/tässä kuussa X kertaa seksiä". "Jos meidän seksielämä ei palaa alkuaikojen tasolle en tiedä olemmeko loppuun asti yhdessä". No ei olla joo. Odotan omaan asuntoon muuttamista. Ei auttanut selitykset siitä että eihän kenenkään suhteessa alkuaikojen seksinmäärä säily sellaisenaan. Ei voinut tätä ymmärtää. Hyvin kiinnostunut erilaisesta kinkytouhusta josta minä en ole mutta esittelee sen aina niin että kyllä voidaan sitä ja tätä kokeilla jos vaan haluat. No ei kiitos.
Suuttui kun kohteliaasti kerroin että henkensä haisee todella pahalle. Piti sitä epäkohteliaana jos sellaista kertoo. Meni sitten minun patistamana lääkäriin ja sieltähän löytyi isot polyppikasvustot nenästä mikä on saattanut aiheuttaa pahaa hengitystä.
Kaverinsa ovat pikkupaikkakunnan pikkurikollisia, pokerinpelaajia ja muu
Hyi h^^vetti, oikeasti! Mikä maailmassa on saanut sinut menemään yhteen tuollaisen kanssa? Oksettaa jo lukeakin. Lähde pian ja hyvää jatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Jatkuu
Ei ole koskaan käynyt fyysisesti käsiksi mutta painostaa seksiin "me olemme harrastaneet tänä vuonna/tässä kuussa X kertaa seksiä". "Jos meidän seksielämä ei palaa alkuaikojen tasolle en tiedä olemmeko loppuun asti yhdessä". No ei olla joo. Odotan omaan asuntoon muuttamista. Ei auttanut selitykset siitä että eihän kenenkään suhteessa alkuaikojen seksinmäärä säily sellaisenaan. Ei voinut tätä ymmärtää. Hyvin kiinnostunut erilaisesta kinkytouhusta josta minä en ole mutta esittelee sen aina niin että kyllä voidaan sitä ja tätä kokeilla jos vaan haluat. No ei kiitos.
Suuttui kun kohteliaasti kerroin että henkensä haisee todella pahalle. Piti sitä epäkohteliaana jos sellaista kertoo. Meni sitten minun patistamana lääkäriin ja sieltähän löytyi isot polyppikasvustot nenästä mikä on saattanut aiheuttaa pahaa hengitystä.
Kaverinsa ovat pikkupaikkakunnan pikkurikollisia, pokerinpelaajia ja muu
Joopa-joo. Eipä tuota jaksa enemmälti kommentoida (tulisi vain tuolla aiemmin olleiden kommenttien toistoa). Sitä vain ihmettelee onko joillakin naisilla minkäänlaista järkeä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teki semmosen ansan, että laittoi rahaa yhteen laatikkoon, josta pyysi minua sitten ottamaan jonkin esineen.
Oli kytännyt, että otanko sen rahan. Kertoi.
Toinen juttu, kunnpelatyiin jotain leikkimielistä mailapeliä, niin otti turhan kovaa. Se oli itselle ISO varoitusmerkki.
Orastava väkivaltainen tyyppi.
Oli kyllä muutenkin aika sekaisin. Elänyt perheväkivaltaisessa perheessä. Sen huomasi.
En halunnut, enkä Olisi edes pystynyt parantajaksi.
Itsellä ihan tarpeeksi omia vanhoja traumoja setvittävänä.
Mies ei ottanut minua mitenkään varsinaisesti huomioon.
Ihan ensimmäinen taisi olla, kun ostin viinipullon ja sanoin, että juodaan tämä sitten yhdessä. Emme vielä asuneet yhdessä ja minulla, höpsöllä ja nuorella, oli mielikuva että viikonlopun kunniaksi olisi tehty jotain ruokaa yhdessä ja sitten avattu viini, vietetty treffi-iltaa lähellä makuuhuonetta. Eli ostin viinin ja annoin sen miehen säilytettäväksi.
Tulen perjantaina, ruoka-aineet mukanani ja... no, arvaatte varmaan. Se viinipullo on tyhjentynyt viikolla, kun oli jotain remppahommia tehtävänä eikä niitä ihan kuivinsuin tehdä. Ja jotenkin nielin sen selityksen (ei anteeksipyyntöä) että remonttihommat menee kuitenkin minun hyväkseni, kun lopulta muutan miehen luokse.
Jostain käsittämättömästä syystä meidän piti ryhtyä yhteiselämään, joka sitten aikanaan loppui.
Lopusta kerron tällaisen tarinan: mies kertoili yhteiselle ystävällemme, miten oli ollut eräissä juhlissa ja mitä siellä oli tapahtunut ja miten hän on kovin arvostettu, kun sai kutsun juhliin. Kysyin, että missä minä silloin olin? Ei hän voi nyt sellaista muistaa.
Minä muistin. Olin ollut niissä samoissa juhlissa. ME olimme olleet niissä juhlissa. Hänen muistoissaan hän oli yksin juhlimassa. Tajusin silloin, että kaikki se elämä, jota kuvittelin meidän eläneen, oli ainoastaan minun päässäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taustatietoa: mies oli laiska lokki.
Miehen luona oli tosi siistiä ja tyylikästä, kun kävin siellä eka kertaa. Sanoi sen kyllä ihan selvästi, että se oli muiden tekosia, mutta vaikutuin siitä silti. Vasta kuukausien päästä tajusin, että yritin deittailla sen exää! Kaikki se sisustus oli exän käsialaa ja se oli vielä siivottukin sen ansiosta. Mies ei saanut itse mitään aikaiseksi. Täysin mahdoton kumppani, ei osallistunut koskaan mihinkään.
- Kiinnostus ex-vaimolla seksiä kohtaan oli vähempää mitä minulla. Kärvistelin aivan liian pitkään.
- Riitatilanteissa aina sai käännettyä syyn niskoilleni. En pärjännyt sanallisesti hänelle.
- Ei panostanut parisuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selittämättömät, sovituilta tapaamisilta poisjäännit, eli oharit.
Nopea halu ja valmius suojaamattomaan seksiin
Nopea halu ja valmius muuttaa asumaan mun kämppään
Aina telkkarista urheilua ääni kovalla....mä siihen jotain yritän väliin...ei kuuntele...NYT TULEE KORTTI!!!!!....niin mä jotain sitten.....voisitko laittaa ääntä vähän pienemmälle (joka ikinen päivä) tähän väliin mä jotain yritän....PILKKU!!!!!!....tässä kohtaa puhuminen ja muukin toiminta alkaa mulla loppumaan. En ole enää samassa huushollissa.
Nainen luuli, että idän ja etelän välissä on lounas.
Melkein kolmekymppinen mieshenkilö.
Miehen ainoa vapaa-ajan aktiviteetti oli ryypätä kavereiden kanssa. Mitään muuta sisältöä ei ollut, alkoholi kuului kaikkeen tavalla tai toisella. Kaikki illanistujaiset tuntuivat loputtomalta skabalta, kuka näkee lasin pohjan nopeiten.
Oli vanhempiensa kanssa jatkuvasti tekemisissä, jatkuvasti "tikusta asiaa" ja puolin ja toisin soittelua. Pari kertaa viikossa piti käydä heillä saunassa ja luonnollisesti istua yömyöhään asti.
Ei tehnyt mitään muita kotihommia kuin imuroi, siihen sai menemään pienessä kaksiossa helposti kaksi tuntia, kun hinkkasi kaikki jalkalistan päälliset. Pyykit sai koneeseen ja koneesta ulos, mutta jätti ne kosteina koriin odottamaan ripustusta kun aina oli joku FIFA tai muu pahasti kesken.
Ruuan suhteen todella nirso, ei kasviksia eikä vihanneksia. Pastaa, kanaa, riisiä. Ei suostunut edes kokeilemaan mitään uutta, kun "ei kuitenkaan tykkää" Vanhempansa oli opettanut siihen, että kotona sai aina mitä pyysi ja isä kokkasi kolmelle lapselleen jokaiselle eri ruokaa mielitekojen mukaan. Jos ei tykännyt mun tekemästä ruuasta niin soitti isälleen ja isi väänsi mieleiset pöperöt eväsrasioihin.
Ei mitään tulevaisuudenhaaveita tai kunnianhimoa. Teki ylitöitä ilmaiseksi, kun ei kehdannut merkitä ylimääräistä tuntilistoihin. Vaihteli vapaapäiviään ja lomiaan jonkun työkaverin oikkujen mukaan ja viis veisasi vaikka oltiin tehty yhteisiä suunnitelmia...
...jotka siis minä suunnittelin. Hyvin harvoin sain hänet houkuteltua esimerkiksi mihinkään raflaan - enkä tarkoita mitään fine diningiä, vaan ihan perus s-ryhmän burgerimestaa, että saataisiin vähän vaihtelua arkeen. Leffassa ei voinut käydä ihan muuten vaan, kun piti olla joku spesiaali tilaisuus. Töiden jälkeen ei voinut suunnitella mitään aktiviteettia (paitsi se saunareissu vanhemilleen) kun oli valvonut yöhön ja nukkunut 3 tuntia ennen töihin lähtöä, niin loppuilta meni sohvalla nuokkuen.
Muutakin olisi, mutta pysähdytään tähän.
Siihen aikaan olin naiivi ja rakastunut, katsoin paljon läpi sormien ja ajattelin, että jokainen suhde vaatii töitä toimiakseen kunnolla. En minäkään ole täydellinen. Oppimiskäyrä oli valitettavan jyrkkä, mutta nytpähän tiedän, ettei koskaan enää mieslasta.
Kiireellä yhteen. Naiset heikkona narsisteihin.