Lue keskustelun säännöt.
Huonoissa suhteissa pitkään olleet: mitä hälytysmerkkejä et huomioinut jo alkuvaiheissa?
Huonoissa suhteissa pitkään olleet: mitä hälytysmerkkejä et huomioinut jo alkuvaiheissa? Mitä kaikkea painoit villaisella ihastuneena?
Kommentit (1640)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kun mies loukkasi jalkansa (rasitusvamma) eikä yhtäkkiä pystynyt kävelemään. Menin auttamaan ja lohduttamaan. Hän suuttui. Sitten hän meni sohvalle makaamaan ja vaati peittelemään ja tuomaan kaakaota.
Kiukuttelu ja mieslapseus jatkui.
Ja sinä peittelit ja tarjoilit kaakaota??? 😂😂😂😂😂
No mutta kyllähän sentään lapsesta, vaikka hieman varttunemmastakin, tuollaisessa tilanteessa pitää huolta pitää.
Sivusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoi jotain todella epäilyttävää ja epämiellyttävää. Sanoi, että oli vitsi. Ei ollut.
Näitä oli alusta pitäen. En voinut käsittää, että kertoi kautta rantaen itsestään ja että olivat totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehui kovasti ulkonäköäni alussa ja sitten yhtäkkiä teki pitkän tutkimuksen ulkonäkövirheistäni, tuhahteli inhoten ja puristeli "huonoja kohtia" kehossani. Olin niin yllättynyt, että en heti tajunnut tehdä tai sanoa mitään. Myöhemmin kerroin järkyttyneeni ja loukkaantuneeni pahasti. Tein tämän sivistyneesti ja asiallisesti. Silti jotenkin koko asetelma kääntyi lopulta siten, että minä olin hullu ja kauhea ja pyysin käytöstäni anteeksi.
Onko ihan varma, ettei ollut puliveijari?
Mikä on puliveijari?
- Nainen kysyy
Puliveivari kuuluu samaan sukuun kun puliukko.
No mutta jos puliveiJari ja puliveiVari tarkoittavatkin eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli ilmassa kaksi merkkiä josta en välittänyt feminismi ja vihreiden kannattaminen. Koskaan en enää sitä virhettä tee että että tapailisin naista joka kannattaa noita tai edes toista. Se henkinen väkivalta ja taloudellinen hyväksikäyttö käyttö oli jotain niin hirveätä että en toivoisi niitä edes pahimmalle viholliselle
ja höpö , höpö
Itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Puhelin aina kourassa.
Ei siivonnut.
Seksistä tuli yksitoikkoista ja tarkkojen aikarajojen säätelemää.
Auttoi arjessa vasta sitten, kun tein siitä haloon.
Ei arvostanut saamiaan lahjoja. Ei laittanut kukkia veteen, kalliit lahjat olivat aina vääränlaisia, lomareissutkin ihan perseest*. Kun mitta tuli täyteen enkä enää hankkinut mitään valitti, miksei hän saa niitä.
Vähätteli minua ihmisenä.
Halusi määrätä mitä minun piti tehdä vapaa-ajallani, ketä nähdä ja missä olla. Millainen minun pitäisi olla.
Vuosien yhdessäolon jälkeen aloin pokkuroida. En enää pelannut sitä peliä. Lopulta jätti ja haukkui perään.
Ei enää ikinä tätä. Rakastin niin kauan ettei tainnut enää jäädä tippaakaan jaettavaksi.
"Pokkuroida"? Siis mielistellä, nöyristellä tai nuoleskella. Eikö se nimenomaan ole alistumista tuohon peliin?
Vai tarkoititko kapinoida ja autocorrect iski?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin hbo:lta sarjaa jossa kerrottiin sekopäisistä puolisoista. Married to evil muistaakseni. Se sama toistuva kaava oli ihan uskomaton. Ensin tyyppi on kiva ja huomioonottava, mutta muutamassa kuukaudessa alkaa ilmetä mustasukkaisuutta ja kontrollointia. Sitten pamahdetaan paksuksi ja väkivalta astuu kuvioihin. Ehkä sosiaaliturva on amerikassa huonompi ja ei saisi uhria syyllistää, mutta ei h e lvetti jos on 30 vuotta yhdessä väkivaltaisen hullun kanssa niin siinä voi jo katsoa peiliin? Tai että tekee useampia lapsia hakkaavan ihmisen kanssa? Eikö lapsi ansaitse rakastavan isän, miksi lisääntyä jonkun kanssa jota pelkää? Tietenkin hyvä että tuollainen hullu piinaa elämänsä aikana vain yhtä ihmistä, eikä toistuvalla kaavalla useita.
Sarjan perusteella suurimmat hälytysmerkit pitäisi olla huonot välit perheen ja kaikkien exien kanssa.
Mitä jos ei laitettaisi uhrin piikkiin tekijän pahuutta.
No eihän tuossa laitetakaan. Mutta kyllä aikuisella ihmisellä pitäisi olla joku vastuu omista valinnoistaan ja tekemisistään, ei naiset voi aina olla pelkkiä oikeustoimikelvottomia säälittäviä uhreja, jotka sitten altistaa ne lapsetkin sille "tekijän pahuudelle". Lapset ei voi lähteä, aikuinen voi.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ainakin kun huomaa jo suhteen alussa että hei toi näköjään halveksii mua.
Kaikenlaisia jopa törkeitä huomautuksia saattaa tulla yllättäin, ulkonäöstä ja vaatteista ja töistä ja kodinhoidosta ym.
Vaikkei silläkään puolella edes olisi mitään erityistä korokkeelle nostamista, vaan ihan taviksena tallailevat elämää eteenpäin.
No tuosta esimerkkini suhteesta ei kyllä pitkää tullutkaan, kun päivittäin sai kuulla jotain ikävää henkilööni menevää. Ei siitä mitään olisi tullut kun oltiin jo 35+ eikä tuo mies ainakaan ollut valmis muuttumaan mitenkään.
Tätä joutui jossain vaiheessa miettimään paljon. Miten voikin olla niin, että toinen ihminen haluaa viettää kanssasi aikaa, mutta samaan aikaan tuntuu halveksivan noin 80% asioista mitä teet ja loppujen suhteen tuntuu olevan kateellinen. Mutta jättää ei saa.
Puhutaan 'naisen logiikasta'.
Ehkä tässä on sitten kysymys, joidenkin miesten kohdalla, 'miesten logiikasta'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhumattomuus oli ehkä suurin varoitusmerkki. Jos ei vaan osaa puhua asioista niin ei se tule muuttumaan vuosien saatossa. Itse arvostan kommunikointia
Mun mies on tällanen kuka ei kykene puhumaan mistään. Se harmittaa mua, mut hän on muuten hyvä mies ja isä meidän lapselle ja rakastan kyllä häntä. Olen elätellyt toiveita et hän oppis keskustelijaks, edes hiukan paremmin ku miten nykyään.
Hoh-hoijaa.
Onko siis, taas, o(s)tettu sika säkissä. Ei ole tullut (pieneen?) mieleen, että nuo keskustelut olisi mitä ilmeisimmin syytä käydä ja hyvin perusteellisina kun aletaan harkita läheisempään varsinaiseen kumppanuuteen ryhtymistä.
Toistaiseksi kolme ylä- ja viisi alapeukkua. Siiskö enemmistö jättää mieluummin sian tutkimatta? Ajatellenko kenties että selviäähän se aikanaan? Rikastuttaahan se elämää? Vaikka sitten tuskallisestikin.
Vierailija kirjoitti:
Mä en huomionut sitä kuinka katkera hän oli jäätyään vuosia sitten poikansa yksinhuoltajaisäksi. Kertoi mulle että lapsi on hänelle elinkautinen, joka pitää kärsiä. Lapsi oli ihan normaali poika, mutta hän ei välittänyt pojastaan vaan mollasi ja mitätöi poikaa. Sen seurauksena poika alkoi luottamaan minuun. Sitten hän oli taas katkera mulle että miksi poika kertoo mulle asioita joita ei kerro isälleen. Eli katkeruus jäi multa huomaamatta. Se oli virhe, johon en sorru koskaan enää.
Toivottavasti olet tarvittaessa edelleen pojalle tukena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rajaton mies. Pelkäsi naisia, eikä kyennyt sanomaan ei. Ajattelin vaan että hän on kiltti ja kunnollinen. Varsin miellyttävä. Aikaa kului ja kävi ilmi, että hän on pyörinyt mukanani milloin missäkin, vaikka ei olisi halunnut. Ei osaa sanoa ei. Terapiassa oppinut vähän asettamaan omia rajoja, mutta pitkä tie on vielä edessä. Rajattomuus ja naisten pelko on myös ajanut hänet pettämään useasti.
Näitä olisi varmaan niin monia muttei voi muistaa kaikkia! :D
Ihan sellainen yleinen vinkkini on että luota omiin tuntemuksiisi. Kliseinen heitto mutta totisinta totta. Tottakai voi joskus erehtyäkin mutta yleispätevää on että luota vaistoihisi!
Esimerkkejä:
-Piilottelee puhelinta, saa viestejä ventovierailta usein. Kun kysyt mikä homma, kääntää homman siihen kuinka epävarma olet.
-Ei vieraile vanhempiesi/kavereidesi luona. Tämä ei ole koskaan hyvä merkki.
-Arvostelee vartaloa/tyyliä/hiusväriä jne. Mitä tahansa ulkoista tekijää. Juokse heti! Kielii kontrolloinnista ja halusta rajoittaa.
-Ei kannusta yrittämään uutta. Esimerkiksi harrastuksia, ystävyyssuhteita, urapolkua, opiskelua jne. Tosirakkaus haluaa toisen menestyvän. Asiassa kuin asiassa. Se ei rajoita tai lannista.
-Tiuskii pienistä. Ei koskaan hyvä. Tiuskiminen jo alkuvaiheessa yleensä pahenee edetessä. Älä jää odottelemaan!
-Laiska/itsekäs sängyssä. Ei tule muuttumaan. Tässä kohtaa usein myös todennäköistä että pettää sinua samalla. Vaikka antaisit seksiä joka päivä hänen haluamallaan tavalla. Believe me. Nähty ja oltu.
-Kehno siisteydentaso. Sinä tulet olemaan äiti et kumppani. Älä jää odottamaan kasvupyrähdystä.
-Mammanpoika. JUOKSE!!
-Jos lyö, lyö toistekin. Älä jää odottamaan ja toivomaan muutosta.
Tässä vain muutamia :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rajaton mies. Pelkäsi naisia, eikä kyennyt sanomaan ei. Ajattelin vaan että hän on kiltti ja kunnollinen. Varsin miellyttävä. Aikaa kului ja kävi ilmi, että hän on pyörinyt mukanani milloin missäkin, vaikka ei olisi halunnut. Ei osaa sanoa ei. Terapiassa oppinut vähän asettamaan omia rajoja, mutta pitkä tie on vielä edessä. Rajattomuus ja naisten pelko on myös ajanut hänet pettämään useasti.
Tämä on niin kummallinen asia. Olin tällaisen kanssa hetken aikaa suhteessa ja mies aina välillä sanoi, että hän on niin kiltti kaikille ja ettei aina sano jos jokin asia vaivaa tai ei pidä jostain. Oli kuitenkin aika määrätietoinen ja dominoiva monessa asiassa, ehkä tajuamattaan. Olin itse toipuva kiltti ja tajusin, etten ollut ehkä kuitenkaan koskaan ollut tällä tavalla kiltti: jälkikäteen syyllistäen, ettei itse viihtynyt tai halunnut tai olikin eri mieltä vaikka sanoi yhtä ja niin edelleen. Ei se ole kiltteyttä vaan itsekeskeistä toisen manipulointia. Luulen, että ihminen ei kykene ottamaan vain vastuuta, kaikki päätökset ulkoistetaan toiselle ja sitten valitetaan, että huonosti valitsit mutta minä olen vain niin kiltti etten sanonut mitään.
Sama kuin tuo että naisen tai jätetyksi tulemisen tai sitoutumisen pelko ajaa pettämään: eihän silloin sitten edes olla jonkun kanssa jos oikeasti pelätään, tuossa on kyse siitä, että yritetään kerätä elämään kaikki mielihyvää tuottava ja uhriudutaan, jos tulee vastuita tai ei olekaan kivaa jonain hetkenä.
Itsekeskeisten, manipuloivien rajattomien ja itsetuhoisesti kynnysmattokilttien välillä on iso ero!
Ei puhut juurikaan me muodossa.Kuten, sitten kun ME sitä sun tätä.Puhui vaan omasta näkökulmasta asioista.Eli ei alusta saakka nähnyt meille tulevaisuutta.Olin vain joku joka vei pahimman ajan yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Ei pyydä anteeksi
-Puhumattomuus
-Sisäinen ääni
-Vähän ystäviä
-Anoppi
-Vähätteli kerran alussa vaikka ei ollut mitään syytä -> tilanne paheni kun oltiin naimisissa
-Mustasukkainen joissain tilanteissa
-Todella typerä vitsi jolle hän itse nauroi makeasti
Kysyin itseltäni jälkeenpäin miksi menin hänen kanssa naimisiin? Nuoren naisen kauneus on erittäin huono
syy yhdessäoloon tai päätöksessä mennä naimisiin.
Empatiakyvytön, syyttää minua kaikesta, alistaminen, pilkkaaminen.
Kiltti hevosmies yritti saada minusta rahoittajan ja hoitajan hepoilleen. En lopulta langennut en ollut tarpeeksi kiltti. Mikä näitä vetää niihin hepoihin ? Nuoret naiset uutisista päätellen.
Mies tai useampiakin kiinnostaa heti aluksi enemmän taloustilanne kuin itse ihminen. Tämä ei muutu suhteen aikana vaan paljon yritetään maksattaa naisella, niin paljon kuin vain suostuu. Äitiä etsivät ja elättäjää. Onhan tämä yleistä , harvemmin rakkaus on syy avioliiitolle vaan muut asiat.
Vierailija kirjoitti:
Se toistuva tilanne, että kun itsellä on meneillään jotain hyvää ja kivaa ja on iloinen, toiselle tulee aina jokin murhe tai suhteeseen syntyy ongelma. Ei ole sama asia kuin se, että jos laiminlyö toista ja siksi toinen pahoittaa mielensä. Tarkoitan sitä, että toista näyttää ärsyttävän jos itsellä on kivaa. Tai jos on ollut hauskaa, toinen alkaa haastaa riitaa tai keksii jonkin syyn murjottaa.
Yksi älyttömin oli, kun pidin synttärijuhlat ja siellä oli paljon kaikenlaista tarjottavaa. Yökylään 8-9 tunnin juhlien jälkeen jäänyt mies maisteli vain hiukan. Annoin vieraille tarjottavia lähtiessä mukaan, ettei jäisi omiin nurkkiin niin paljon makeaa. Kun jäätiin kahden, mies sanoi, että nyt hän voisi maistaa sitä kakkua. Sanoin, ettei sitä valitettavasti ole enää jäljellä, annoin ystävälle kotiin kumppanilleen vietäväksi tms. Mies sanoi, että olisit nyt sentään voinut hänelle säästää, nyt hän ei saa maistaa sitä ollenk
Kyllä, tämä! Jotenkin sopivasti aina silloin, kun minulla oli tiedossa jotain kivaa, exä keksi jonkun syyn saada murjottaa, tai tuli huonovointiseksi tmv. Jos töissä oli onnistumisia, en saanut iloita, koska hänellä oli yhtäkkiä joku tosi ikävä juttu (vaikka se sama juttu ei olisi vielä edellisenä päivänä vaivannut mitenkään). Lähes kaikki juhlakutsut, kotibileistä häihin, mihin meille molemmille tuli kutsu, mutta minkä järjestäjät olivat enemmän minun läheisiä, oli syy exälle keksiä joku draama. Omien tuttujensa juhlien alla ei tällaista ilmennyt. Alkuun ajattelin, että häntä ei vain kiinnostanut minun läheiset, ja olin loukkaantunut siitä, mutta myöhemmin tajusin syyn olevan paljon karmivampi. Riidat ennen kaikkia "minun" tapahtumia alkoivat olla yhä useammin pelkkää minun haukkumista. Exä saattoi puhua todella rumasti, ja selkeästi päämäärä oli saada minut murtumaan jotenkin. Suhteen loppuvaiheessa jopa normaalit kahvilla käymiset kavereiden kanssa aiheuttivat samaa. Silloin aloin tajuamaan että kyse on kontrollista ja manipuloinnista, ja oli ollut sitä alusta alkaen. Hän ilmeisesti pelkäsi menettävänsä minut, ja logiikkansa oli saada minut jäämään näyttämällä kuinka huono olen. Juhlissa hän silminnähden kihisi raivosta, kun näki että ystäväni ja läheiseni pitävät minusta, siksi hän yritti etukäteen pistää itsetuntoni muusiksi tai estää koko juhliin lähdön keksimällä jonkun draaman.
Ajattelin miehen pierupelleilyjen olevan vain väliaikaista. Ei kiinnostanut yhteisten peitteiden alle piereskelevä mies.
Se toistuva tilanne, että kun itsellä on meneillään jotain hyvää ja kivaa ja on iloinen, toiselle tulee aina jokin murhe tai suhteeseen syntyy ongelma. Ei ole sama asia kuin se, että jos laiminlyö toista ja siksi toinen pahoittaa mielensä. Tarkoitan sitä, että toista näyttää ärsyttävän jos itsellä on kivaa. Tai jos on ollut hauskaa, toinen alkaa haastaa riitaa tai keksii jonkin syyn murjottaa.
Yksi älyttömin oli, kun pidin synttärijuhlat ja siellä oli paljon kaikenlaista tarjottavaa. Yökylään 8-9 tunnin juhlien jälkeen jäänyt mies maisteli vain hiukan. Annoin vieraille tarjottavia lähtiessä mukaan, ettei jäisi omiin nurkkiin niin paljon makeaa. Kun jäätiin kahden, mies sanoi, että nyt hän voisi maistaa sitä kakkua. Sanoin, ettei sitä valitettavasti ole enää jäljellä, annoin ystävälle kotiin kumppanilleen vietäväksi tms. Mies sanoi, että olisit nyt sentään voinut hänelle säästää, nyt hän ei saa maistaa sitä ollenkaan ja olisi kovasti halunnut.