Lastensuojeluilmoitus harmittaa

Vierailija kirjoitti:

Lastensuojelu on aliresursoitu, työntekijät on huolissaan, että eivät tehdä riittävästi ja työstressi on melkoinen. Ja palstalla vallitsee käsitys, että huvikseen keksivät lisää perheitä jonoon.

Lukeeko kukaan lehtiä? Tai miten on mahdollista, että on voinut välttyä liukumasta lastensuojelun kriisistä tai työntekijä pulasta??

Ymmärrän, että joillekin asiakkaaksi joutuminen/ pääseminen ottaa koville, mutta muut?! Ihme juttuja monella.

Sulla ei oo näköjään omakohtaista kokemusta turhaan sossun asiakkaaksi joutumisesta, kun joudut lukemaan kokemuksesi lehdistä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minun alaikäinen joi alkoholia ja joutui poliisin kanssa tekemisiin. Lasu automatic. Sitten sossusta tuli vaan kirje jossa sanoivat että saadut selvitykset (?) riittävät eikä asia anna aihetta jatkotoimiin.

Mutta minä en tehnyt mitään pahaa, eikä lapseni tehnyt mitään pahaa. Olin vain ymmärrettävästä tilanteesta johtuen vähän surullinen (en masentunut) ja purin sitä parilla sanalla. Tein töitäkin ihan koko ajan, vaikka moni olisi varmasti saikuttanut. Ja sitten minua rangaistiin pakottamalla käymään henkilökohtaisia traagisia asioita läpi ventovieraiden kanssa, vaikka nimenomaan olin halunnut, että niin ei tapahtuisi. Nimenomaan halusin käsitellä asioita omilla tavoillani, mutta minut pakotettiin juuri siihen, mitä en halunnut.

Kenen kanssa jouduit käsittelemään henkilökohtaisia asioita?

Kahden lastensuojeluviranomaisen kanssa yhdessä puolisoni kanssa, perheneuvolapsykologin ja jonkun sosiaalihenkilön. Lisäksi lastensuojelusta soitettiin päiväkotiin ja tiedusteltiin, miten menee (oikein hyvin).

Kertoiko lastensuojelu, että mitä tapahtuu jos et suostu yhteistyöhön näiden lueteltujen henkilöiden kanssa? Olisiko lapsi otettu huostaan jos et olisi mennyt esimerkiksi sinne perheneuvolapsykologille?

Emme uskaltaneet testata. Päätimme, että tehdään niin kuin ehdotetaan. Sanoin myös psykologille, että voin jatkossa olla aina sitä mieltä kuin halutaan ulkopuolelta. Oli jotenkin aika vaikeaa hahmottaa asia niin, että oikeita tapoja olla ja käsitellä asioita on vain yksi. Yläasteelta saakka on kannustettu laajaan ajatteluun ja ennemmin kyseenalaistamiseen kuin pureksimatta nielemiseen, ja yhtäkkiä onkin vain yhdenlaisia sallittuja malleja ja toimintatapoja olemassa. Omilla mielipiteillä ja minuudella ei ole mitään merkitystä.

Sorto jatkuu niin kauan kuin ihmisillä ei ole uskallusta penätä oikeuksiaan.

Ei auta. Been there, done that.

Sorto loppuu vasta kun sortajat t*petaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis jos multa kuolisi läheinen ja sen sivulauseessa mainitsisin jossain lääkärissä suruissani, niin mun pitäisi mennä sosiaalitanttojen, neuvolapsykologin jne kanssa keskustelemaan asioistani, koska lapsestani on nyt "huoli". . Ei helv...

Siksi pitää olla vain iloinen ja reipas, vaikka puoli sukua kuolisi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä mokasin hammaslääkärin. Tuli ilmoitus, että lapsille pitää tilata h.huolto aika tai tulee lasu. Yritin soittaa aikaa monta päivää ja linjat huusi varattua.

Hädissäni tilasin lapselle yksityiseltä ajan ja käytin siellä.

Lasu tuli, kun en tiennyt, että minun olisi pitänyt jonnekkin ( en vieläkään tiedä kenelle) ilmoittaa, että lasta oi käytetty yksityisellä hammaslääkärille, eikä julkisella, minä en päässyt puhelimella läpi.

Mitään tästä ei toki seurannut, kun pystyin osoittamaan, että lapsi kävi yksityisellä. Mutta harmitti toki

Tämän päivän vanhempia on helppo kontrolloida. Uhkaa vain lasulla, jolloin vanhemmat tekevät lähes mitä tahansa jotta eivät menettäisi lastaan.

Ikävää, että normaalit vanhemmat kokevat kontrollointina, jos yhteiskunnassa oletetaan että lapsista pidetään huolta. Suurin osa vanhemmista suoriutuu vanhemmuudestaan hyvin, myös silloin kun tulee unohduksia. Jos unohduksen takia tehdään lasu, se on helppo kuitata tarpeettomana kun kaikki onkin kunnossa. Lastensuojelu on lapsen oikeuksia varten, ei mikään laitos joka haluaa ne lapset itselleen hinnalla millä hyvänsä.  Sitten on pieni osa vanhempia, jotka ei käytä lasta hammaslääkärissä ja kun lapsi sinne lopulta joutuu niin purukalusto on ihan kamalassa kunnossa, suu tulehtunut ja osa hampaista voidaan jo lapsilta joutua poistamaan. Sen pienen osan vuoksi niitä vanhempia "uhataan" lasulla, koska ei kukaan voi 100% sanoa missä perheissä vastustetaan ties mistä syistä lapsen hoitoa.

Vielä 90-luvulla pärjättiin oikein hyvin vaikka ei ollut sen paremmin lasuja kuin lasten oikeuksiakaan. Ei ollut lasten purukalusto kamalassa kunnossa.

Kiinnostelisi tietää, oliko tuolloin uutisia lapsista, joita ei viety säännöllisesti tarkastuksiin. Vai oliko ysärillä vanhemmat järjestään sen verran hyvin sitoutuneet lapsiensa terveydenhoitoon, että näitä tapauksia missä lapsi ei ole saanut hoitoa oli vähemmän. Nykyään kun on hammastahnatkin osa sellaisia, mitkä ei estä reikiintymistä, niin en ihmettele että osa vanhemmista uskoo kaikenmaailman hörhöjuttuja ennemmin kuin käyttävät siellä tarkastuksissa.

Uutinen viime vuodelta: https://yle.fi/a/3-12498875

Yhtä yksittäistapausta käytetään sen perustelemiseen, että koko Suomen perheet alistetaan lasulle?

Yksi yksittäistapaus on yleensä aina se, joka saa ihmiset ajattelemaan että jotain on tehtävä. Vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsestaan, jos velvollisuus jää täyttämättä niin lasu on aiheellinen. Ketään ei "altisteta" lasulle, vaan lasu tehdään kun on huoli lapsesta. Lasten lääkärikäyntejä pitää jättää välistä useampi, ennen kuin lasua aletaan miettimään. Joissain paikoissa voinee olla eri käytännöt, mutta yleisesti ei lasua tehdä ensimmäisestä unohduksesta.

Miksi aikuisten keskuudessa sallitaan se, että välillä tapahtuu kaikkea epämieluista, mutta lasten keskuudessa ei? Joka kerta kun joku on jossain kohdellut lasta suositusten vastaisesti, niin se on peruste tiukentaa kontrollia entisestään. Lopulta lapsiperheillä ei ole enää mitään vapautta jäljellä.

Aikuiset ovat vastuussa itsestään ja jos haluavat oman elämänsä heittää menemään niin se on sallittua, vaikka siihen haluttaisiin puuttua. Lapsen elämää aikuinen ei saa omilla huonoilla valinnoillaan heittää menemään, sillä lapsella on elämä vasta edessä ja mitä paremmat eväät hän siihen saa sen helpommin aikuisuudesta yleensä selviää. Aikuinen, vanhempi, on vastuussa lapsistaan ja jos vastuuta ei osaa tai pysty kantamaan niin jonkun muun on se tehtävä. Lastenhoito ei ole vapaaehtoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä, että ihan lain mukaan lastensuojeluilmoitus pitäisi tehdä asiakkaan kanssa yhteistyössä tai ainakin siten, että asiakas on tietoinen asiasta. Sosiaalityöntekijänä minustakin on ikävä selvittää ilmoituksia, joista ei ole asiakkaalle kerrottu. Erityisesti päiväkodeista välillä tulee tällaisia ilmoituksia, koska he perustelevat sillä, että yhteistyö menee pilalle, jos kertoo asiasta. Ajattelen, että vielä enemmän selän takana tehty lastensuojeluilmoitus pilaa luottamusta, jonka lisäksi meidän työskentelystä tulee vaikeampaa epäluuloisuuden vuoksi.

T Lasu-sossu

Ennenhän päiväkodit eivät tehneet lasuja käytännössä ollenkaan, koska he tunsivat lapset ja näkivät, että koska on syytä vakavaan huoleen ja koska ei. Vasta viime vuosina sosiaalitoimi on herännyt tähän ja ryhtynyt painostamaan päiväkoteja tekemään lasun kaikista huolista tai "huolista" niin kuin laki sanoo.

Tämä on toisaalta hieman kaksipiippuinen asia. Toisaalta on myös katsottu paljon sormien läpi ja painettu asioita villasella. Sitä paitsi moni tuntuu ajattelevan, että vain ääritilanteisiin "saa" puuttua. Lapsen henkinen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu on yhtälailla vakava asia, vaikkei se fyysisiä jälkiä jätäkään. 

Lapsen (lievempi) kaltoinkohtelu on erittäin pitkälle mielipidekysymys. Se mikä yhdelle on kaltoinkohtelua on toiselle hyvää kasvatusta ja päinvastoin. Kun lievän kaltoinkohtelun määritelmästä tehdään viranomaisasia niin se johtaa järjestelmään jossa on vahvoja totalitaristisia piirteitä. Vapaissa maissa ei ole perinteisesti puuttuttu ihmisten yksityiselämään likipitäenkään tuollaisella tavalla.

Miksi ajattelet, että edes lasten lievä kaltoinkohtelu olisi hyväksyttävää? Mitä se edes tarkoittaa? Sitäkö, että lapsia voi vähän läpsiä tai että heitä voi vähän haukkua? Ei tuollainen ole missään olosuhteissa eikä kenellekään hyväksi. 

Useimmissa muissa maissa ihan Euroopassakin on se näkökulma, että pieni läpsiminen on hyväksi eikä haitaksi.

Onkohan sossut vielä heränneet tajuamaan, että heillä olisi kymmeniä miljoonia lapsiasiakkaita Ranskassa EU:n yhteistyön myötä?

Siellä myös tarjotaan lapsille viiniä perheen ruokapöydässä. Vähän, mutta tarjotaan kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Jos nuori itse vahingoittaa itseään niin silloinkin tekevät lastensuojeluilmoituksen.

Kyllä, koska ilmoitus tehdään aina lapsesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä mokasin hammaslääkärin. Tuli ilmoitus, että lapsille pitää tilata h.huolto aika tai tulee lasu. Yritin soittaa aikaa monta päivää ja linjat huusi varattua.

Hädissäni tilasin lapselle yksityiseltä ajan ja käytin siellä.

Lasu tuli, kun en tiennyt, että minun olisi pitänyt jonnekkin ( en vieläkään tiedä kenelle) ilmoittaa, että lasta oi käytetty yksityisellä hammaslääkärille, eikä julkisella, minä en päässyt puhelimella läpi.

Mitään tästä ei toki seurannut, kun pystyin osoittamaan, että lapsi kävi yksityisellä. Mutta harmitti toki

Tämän päivän vanhempia on helppo kontrolloida. Uhkaa vain lasulla, jolloin vanhemmat tekevät lähes mitä tahansa jotta eivät menettäisi lastaan.

Ikävää, että normaalit vanhemmat kokevat kontrollointina, jos yhteiskunnassa oletetaan että lapsista pidetään huolta. Suurin osa vanhemmista suoriutuu vanhemmuudestaan hyvin, myös silloin kun tulee unohduksia. Jos unohduksen takia tehdään lasu, se on helppo kuitata tarpeettomana kun kaikki onkin kunnossa. Lastensuojelu on lapsen oikeuksia varten, ei mikään laitos joka haluaa ne lapset itselleen hinnalla millä hyvänsä.  Sitten on pieni osa vanhempia, jotka ei käytä lasta hammaslääkärissä ja kun lapsi sinne lopulta joutuu niin purukalusto on ihan kamalassa kunnossa, suu tulehtunut ja osa hampaista voidaan jo lapsilta joutua poistamaan. Sen pienen osan vuoksi niitä vanhempia "uhataan" lasulla, koska ei kukaan voi 100% sanoa missä perheissä vastustetaan ties mistä syistä lapsen hoitoa.

Vielä 90-luvulla pärjättiin oikein hyvin vaikka ei ollut sen paremmin lasuja kuin lasten oikeuksiakaan. Ei ollut lasten purukalusto kamalassa kunnossa.

Kiinnostelisi tietää, oliko tuolloin uutisia lapsista, joita ei viety säännöllisesti tarkastuksiin. Vai oliko ysärillä vanhemmat järjestään sen verran hyvin sitoutuneet lapsiensa terveydenhoitoon, että näitä tapauksia missä lapsi ei ole saanut hoitoa oli vähemmän. Nykyään kun on hammastahnatkin osa sellaisia, mitkä ei estä reikiintymistä, niin en ihmettele että osa vanhemmista uskoo kaikenmaailman hörhöjuttuja ennemmin kuin käyttävät siellä tarkastuksissa.

Uutinen viime vuodelta: https://yle.fi/a/3-12498875

Yhtä yksittäistapausta käytetään sen perustelemiseen, että koko Suomen perheet alistetaan lasulle?

Yksi yksittäistapaus on yleensä aina se, joka saa ihmiset ajattelemaan että jotain on tehtävä. Vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsestaan, jos velvollisuus jää täyttämättä niin lasu on aiheellinen. Ketään ei "altisteta" lasulle, vaan lasu tehdään kun on huoli lapsesta. Lasten lääkärikäyntejä pitää jättää välistä useampi, ennen kuin lasua aletaan miettimään. Joissain paikoissa voinee olla eri käytännöt, mutta yleisesti ei lasua tehdä ensimmäisestä unohduksesta.

Miksi aikuisten keskuudessa sallitaan se, että välillä tapahtuu kaikkea epämieluista, mutta lasten keskuudessa ei? Joka kerta kun joku on jossain kohdellut lasta suositusten vastaisesti, niin se on peruste tiukentaa kontrollia entisestään. Lopulta lapsiperheillä ei ole enää mitään vapautta jäljellä.

Aikuiset ovat vastuussa itsestään ja jos haluavat oman elämänsä heittää menemään niin se on sallittua, vaikka siihen haluttaisiin puuttua. Lapsen elämää aikuinen ei saa omilla huonoilla valinnoillaan heittää menemään, sillä lapsella on elämä vasta edessä ja mitä paremmat eväät hän siihen saa sen helpommin aikuisuudesta yleensä selviää. Aikuinen, vanhempi, on vastuussa lapsistaan ja jos vastuuta ei osaa tai pysty kantamaan niin jonkun muun on se tehtävä. Lastenhoito ei ole vapaaehtoista.

Näinpä! Mutta miksi sitten Suomessa kunnollisten vanhempien kunnolliset lapset heitetään laitokseen?

Se on tämä suomi valtio sellainen hevonvitunpersreikä kaikkine trans lakineen yms.

Se että olet hieman surullinen 1päivänä vuodesta ja sttumoisin asioit sinäpäivänä on paha asia.

Mutta sitten kun voi vuodesta 364 päivää pahoin ja olet toistuvasti yrittänyt itsemurhaa, ei olekkaan edes hoitoon pääsemisen syy.

Eikö ole ihmeellistä, tervetuloa suomeen (NUSSIKAA JOKAISTA LIIKKUVAA JA JUOKAA VIINAA NIIN ETTÄ NAPA RUTSKAA) terveisin vesa petteri (cp-vammainen yli ärttylästä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis jos multa kuolisi läheinen ja sen sivulauseessa mainitsisin jossain lääkärissä suruissani, niin mun pitäisi mennä sosiaalitanttojen, neuvolapsykologin jne kanssa keskustelemaan asioistani, koska lapsestani on nyt "huoli". . Ei helv...

Siksi pitää olla vain iloinen ja reipas, vaikka puoli sukua kuolisi!

Se että äiti ottaa oman väsymyksensä/surunsa esille neuvolassa on minusta tilanne, jonka voi tulkita niinkin että äiti haluaa neuvolasta apua koska on tilapäisesti liian kuormittunut. Koska neuvola voi harvoin apua tarjota suoraan, siirretään mahdollinen avunanto lasuun. On myös huomioitava, että vaikka joku ei tarvitsisi apua ja haluaa vain purkaa mieltään, joku toinen voi samalla puheella olla läheisen kuoleman jälkeen aivan surun murtama, eikä pysty kunnolla vastaamaan lastensa tarpeisiin. Turha lasu on parempi tilanne, kuin ei lasua vaikka kipeästi tarvittaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä mokasin hammaslääkärin. Tuli ilmoitus, että lapsille pitää tilata h.huolto aika tai tulee lasu. Yritin soittaa aikaa monta päivää ja linjat huusi varattua.

Hädissäni tilasin lapselle yksityiseltä ajan ja käytin siellä.

Lasu tuli, kun en tiennyt, että minun olisi pitänyt jonnekkin ( en vieläkään tiedä kenelle) ilmoittaa, että lasta oi käytetty yksityisellä hammaslääkärille, eikä julkisella, minä en päässyt puhelimella läpi.

Mitään tästä ei toki seurannut, kun pystyin osoittamaan, että lapsi kävi yksityisellä. Mutta harmitti toki

Tämän päivän vanhempia on helppo kontrolloida. Uhkaa vain lasulla, jolloin vanhemmat tekevät lähes mitä tahansa jotta eivät menettäisi lastaan.

Ikävää, että normaalit vanhemmat kokevat kontrollointina, jos yhteiskunnassa oletetaan että lapsista pidetään huolta. Suurin osa vanhemmista suoriutuu vanhemmuudestaan hyvin, myös silloin kun tulee unohduksia. Jos unohduksen takia tehdään lasu, se on helppo kuitata tarpeettomana kun kaikki onkin kunnossa. Lastensuojelu on lapsen oikeuksia varten, ei mikään laitos joka haluaa ne lapset itselleen hinnalla millä hyvänsä.  Sitten on pieni osa vanhempia, jotka ei käytä lasta hammaslääkärissä ja kun lapsi sinne lopulta joutuu niin purukalusto on ihan kamalassa kunnossa, suu tulehtunut ja osa hampaista voidaan jo lapsilta joutua poistamaan. Sen pienen osan vuoksi niitä vanhempia "uhataan" lasulla, koska ei kukaan voi 100% sanoa missä perheissä vastustetaan ties mistä syistä lapsen hoitoa.

Vielä 90-luvulla pärjättiin oikein hyvin vaikka ei ollut sen paremmin lasuja kuin lasten oikeuksiakaan. Ei ollut lasten purukalusto kamalassa kunnossa.

Kiinnostelisi tietää, oliko tuolloin uutisia lapsista, joita ei viety säännöllisesti tarkastuksiin. Vai oliko ysärillä vanhemmat järjestään sen verran hyvin sitoutuneet lapsiensa terveydenhoitoon, että näitä tapauksia missä lapsi ei ole saanut hoitoa oli vähemmän. Nykyään kun on hammastahnatkin osa sellaisia, mitkä ei estä reikiintymistä, niin en ihmettele että osa vanhemmista uskoo kaikenmaailman hörhöjuttuja ennemmin kuin käyttävät siellä tarkastuksissa.

Uutinen viime vuodelta: https://yle.fi/a/3-12498875

Yhtä yksittäistapausta käytetään sen perustelemiseen, että koko Suomen perheet alistetaan lasulle?

Yksi yksittäistapaus on yleensä aina se, joka saa ihmiset ajattelemaan että jotain on tehtävä. Vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsestaan, jos velvollisuus jää täyttämättä niin lasu on aiheellinen. Ketään ei "altisteta" lasulle, vaan lasu tehdään kun on huoli lapsesta. Lasten lääkärikäyntejä pitää jättää välistä useampi, ennen kuin lasua aletaan miettimään. Joissain paikoissa voinee olla eri käytännöt, mutta yleisesti ei lasua tehdä ensimmäisestä unohduksesta.

Miksi aikuisten keskuudessa sallitaan se, että välillä tapahtuu kaikkea epämieluista, mutta lasten keskuudessa ei? Joka kerta kun joku on jossain kohdellut lasta suositusten vastaisesti, niin se on peruste tiukentaa kontrollia entisestään. Lopulta lapsiperheillä ei ole enää mitään vapautta jäljellä.

Aikuiset ovat vastuussa itsestään ja jos haluavat oman elämänsä heittää menemään niin se on sallittua, vaikka siihen haluttaisiin puuttua. Lapsen elämää aikuinen ei saa omilla huonoilla valinnoillaan heittää menemään, sillä lapsella on elämä vasta edessä ja mitä paremmat eväät hän siihen saa sen helpommin aikuisuudesta yleensä selviää. Aikuinen, vanhempi, on vastuussa lapsistaan ja jos vastuuta ei osaa tai pysty kantamaan niin jonkun muun on se tehtävä. Lastenhoito ei ole vapaaehtoista.

Näinpä! Mutta miksi sitten Suomessa kunnollisten vanhempien kunnolliset lapset heitetään laitokseen?

Kyllä siihen huostaanottoon on aina syy, joko lapsessa, vanhempien toiminnassa tai kummassakin. Kunnollisten vanhempien kunnollisia lapsia ei laitoksissa näy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarinan opetus: kenellekään viranomaiselle tai työn puolesta huolestujille ei kerrota mitään ylimääräistä. Kaikki on hyvin ja tavallisesti. Koko ajan. Muuten olet ties missä prosesseissa vasten tahtoasi.

Vaan sitten jos todella tarvitsetkin apua, silloin ei auta vaikka kuinka itkisit ja anelisit :/

Tämä. Miksi, oi miksi ihmiset lörpöttelevät viranomaisille asioista jotka eivät niille kuulu. Viranomaisen näkökulmasta kun ääneen sanotulla asialla on jokin merkitys, joka hänen tulee selvittää. Vaikka olisi kuinka mukava työntekijä (sosiaaliviranomainen, opettaja, neuvolan ja työkkärin täti/setä), ei sen kanssa olla kahvilla. Sitten nämä samat ihmiset valittavat, kun joutuvat kuukausien ajan tekemään selvityksiä asioista jotka eivät alunperinkään olleet näiden viranomaisten ja työntekijöiden tehtäviin liittyviä. Älkää puhuko niille mitä sattuu.

Siksi, että kukaan viranomainen ei kerro tapaamisen alussa, että kaikkea sanomaasi voidaan käyttää sinua vastaan. Ja että pienestäkin huolesta tehdään lastensuojeluilmoitus riippumatta siitä, onko se hyväksi vai pahaksi. Ja siksi, että näiden infojen puuttumisen vuoksi ei välttämättä tajuta valehdella, kun kysytään, mitä sinulle kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä mokasin hammaslääkärin. Tuli ilmoitus, että lapsille pitää tilata h.huolto aika tai tulee lasu. Yritin soittaa aikaa monta päivää ja linjat huusi varattua.

Hädissäni tilasin lapselle yksityiseltä ajan ja käytin siellä.

Lasu tuli, kun en tiennyt, että minun olisi pitänyt jonnekkin ( en vieläkään tiedä kenelle) ilmoittaa, että lasta oi käytetty yksityisellä hammaslääkärille, eikä julkisella, minä en päässyt puhelimella läpi.

Mitään tästä ei toki seurannut, kun pystyin osoittamaan, että lapsi kävi yksityisellä. Mutta harmitti toki

Tämän päivän vanhempia on helppo kontrolloida. Uhkaa vain lasulla, jolloin vanhemmat tekevät lähes mitä tahansa jotta eivät menettäisi lastaan.

Ikävää, että normaalit vanhemmat kokevat kontrollointina, jos yhteiskunnassa oletetaan että lapsista pidetään huolta. Suurin osa vanhemmista suoriutuu vanhemmuudestaan hyvin, myös silloin kun tulee unohduksia. Jos unohduksen takia tehdään lasu, se on helppo kuitata tarpeettomana kun kaikki onkin kunnossa. Lastensuojelu on lapsen oikeuksia varten, ei mikään laitos joka haluaa ne lapset itselleen hinnalla millä hyvänsä.  Sitten on pieni osa vanhempia, jotka ei käytä lasta hammaslääkärissä ja kun lapsi sinne lopulta joutuu niin purukalusto on ihan kamalassa kunnossa, suu tulehtunut ja osa hampaista voidaan jo lapsilta joutua poistamaan. Sen pienen osan vuoksi niitä vanhempia "uhataan" lasulla, koska ei kukaan voi 100% sanoa missä perheissä vastustetaan ties mistä syistä lapsen hoitoa.

Vielä 90-luvulla pärjättiin oikein hyvin vaikka ei ollut sen paremmin lasuja kuin lasten oikeuksiakaan. Ei ollut lasten purukalusto kamalassa kunnossa.

Kiinnostelisi tietää, oliko tuolloin uutisia lapsista, joita ei viety säännöllisesti tarkastuksiin. Vai oliko ysärillä vanhemmat järjestään sen verran hyvin sitoutuneet lapsiensa terveydenhoitoon, että näitä tapauksia missä lapsi ei ole saanut hoitoa oli vähemmän. Nykyään kun on hammastahnatkin osa sellaisia, mitkä ei estä reikiintymistä, niin en ihmettele että osa vanhemmista uskoo kaikenmaailman hörhöjuttuja ennemmin kuin käyttävät siellä tarkastuksissa.

Uutinen viime vuodelta: https://yle.fi/a/3-12498875

Yhtä yksittäistapausta käytetään sen perustelemiseen, että koko Suomen perheet alistetaan lasulle?

Yksi yksittäistapaus on yleensä aina se, joka saa ihmiset ajattelemaan että jotain on tehtävä. Vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsestaan, jos velvollisuus jää täyttämättä niin lasu on aiheellinen. Ketään ei "altisteta" lasulle, vaan lasu tehdään kun on huoli lapsesta. Lasten lääkärikäyntejä pitää jättää välistä useampi, ennen kuin lasua aletaan miettimään. Joissain paikoissa voinee olla eri käytännöt, mutta yleisesti ei lasua tehdä ensimmäisestä unohduksesta.

Miksi aikuisten keskuudessa sallitaan se, että välillä tapahtuu kaikkea epämieluista, mutta lasten keskuudessa ei? Joka kerta kun joku on jossain kohdellut lasta suositusten vastaisesti, niin se on peruste tiukentaa kontrollia entisestään. Lopulta lapsiperheillä ei ole enää mitään vapautta jäljellä.

Aikuiset ovat vastuussa itsestään ja jos haluavat oman elämänsä heittää menemään niin se on sallittua, vaikka siihen haluttaisiin puuttua. Lapsen elämää aikuinen ei saa omilla huonoilla valinnoillaan heittää menemään, sillä lapsella on elämä vasta edessä ja mitä paremmat eväät hän siihen saa sen helpommin aikuisuudesta yleensä selviää. Aikuinen, vanhempi, on vastuussa lapsistaan ja jos vastuuta ei osaa tai pysty kantamaan niin jonkun muun on se tehtävä. Lastenhoito ei ole vapaaehtoista.

Lastenhoito on hoidettava juuri tietyllä tavalla, koska muuten lastensuojelu tulee ja hakee lapsen pois. Mielipiteenvapautta ei ole ja pienimpiinkin poikkeamiin puututaan ankaralla kädellä, koska lasten oikeudet otetaan vakavasti.

Ymmärrän, että tuntuu ikävältä, kun on täysin tarpeeton. Mutta niin kliseiseltä, kuin tämä kuulostaakin, niin parempi useampi turha ilmoitus, kuin että yksikään jää tekemättä, joka olisi pitänyt tehdä. Niin paljon tuntuu olevan näitä ikäviä lopputulemia.

Siihen ilmoitukseen lienee ollut hyvä syy. Eikä se ilmoitus vielä tarkoita mitään. Niitähän voi olla isostakin osasta vanhempia, kaikkia ei vain itse tiedä jos ei osaa kysyä.

Lastensuojelu on niin ylikuormittunut että mitään huostaanottoa on turha pelätä.

Moni tekee itsestäänkin lastensuojeluilmoituksen. Sitä ei nimittäin ihan tyhmä itsestään tee. Päin vastoin, ne jotka eniten sitä vastaan pullikoi, lienevät niitä joista se todennäköisimmin pitäisi tehdä.

Turha on hävetä! Ei se lasu sitä tarkoita että sinua katsotaan kieroon. Ja jos katsotaan, se ei johdu siitä lasusta vaan jostain ihan muusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis jos multa kuolisi läheinen ja sen sivulauseessa mainitsisin jossain lääkärissä suruissani, niin mun pitäisi mennä sosiaalitanttojen, neuvolapsykologin jne kanssa keskustelemaan asioistani, koska lapsestani on nyt "huoli". . Ei helv...

Siksi pitää olla vain iloinen ja reipas, vaikka puoli sukua kuolisi!

Se että äiti ottaa oman väsymyksensä/surunsa esille neuvolassa on minusta tilanne, jonka voi tulkita niinkin että äiti haluaa neuvolasta apua koska on tilapäisesti liian kuormittunut. Koska neuvola voi harvoin apua tarjota suoraan, siirretään mahdollinen avunanto lasuun. On myös huomioitava, että vaikka joku ei tarvitsisi apua ja haluaa vain purkaa mieltään, joku toinen voi samalla puheella olla läheisen kuoleman jälkeen aivan surun murtama, eikä pysty kunnolla vastaamaan lastensa tarpeisiin. Turha lasu on parempi tilanne, kuin ei lasua vaikka kipeästi tarvittaisiin.

Tulkita. Olisiko parempi kysyä kuin tulkita? Kysyä esim. onko sinulla ongelmia lapsen kanssa? Koetko iloa lapsen kanssa, vaikka olet surullisessa tilanteessa? Tarvitsetko ulkopuolista apua? Miten suhtaudut lastensuojeluilmoitukseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä mokasin hammaslääkärin. Tuli ilmoitus, että lapsille pitää tilata h.huolto aika tai tulee lasu. Yritin soittaa aikaa monta päivää ja linjat huusi varattua.

Hädissäni tilasin lapselle yksityiseltä ajan ja käytin siellä.

Lasu tuli, kun en tiennyt, että minun olisi pitänyt jonnekkin ( en vieläkään tiedä kenelle) ilmoittaa, että lasta oi käytetty yksityisellä hammaslääkärille, eikä julkisella, minä en päässyt puhelimella läpi.

Mitään tästä ei toki seurannut, kun pystyin osoittamaan, että lapsi kävi yksityisellä. Mutta harmitti toki

Tämän päivän vanhempia on helppo kontrolloida. Uhkaa vain lasulla, jolloin vanhemmat tekevät lähes mitä tahansa jotta eivät menettäisi lastaan.

Ikävää, että normaalit vanhemmat kokevat kontrollointina, jos yhteiskunnassa oletetaan että lapsista pidetään huolta. Suurin osa vanhemmista suoriutuu vanhemmuudestaan hyvin, myös silloin kun tulee unohduksia. Jos unohduksen takia tehdään lasu, se on helppo kuitata tarpeettomana kun kaikki onkin kunnossa. Lastensuojelu on lapsen oikeuksia varten, ei mikään laitos joka haluaa ne lapset itselleen hinnalla millä hyvänsä.  Sitten on pieni osa vanhempia, jotka ei käytä lasta hammaslääkärissä ja kun lapsi sinne lopulta joutuu niin purukalusto on ihan kamalassa kunnossa, suu tulehtunut ja osa hampaista voidaan jo lapsilta joutua poistamaan. Sen pienen osan vuoksi niitä vanhempia "uhataan" lasulla, koska ei kukaan voi 100% sanoa missä perheissä vastustetaan ties mistä syistä lapsen hoitoa.

Vielä 90-luvulla pärjättiin oikein hyvin vaikka ei ollut sen paremmin lasuja kuin lasten oikeuksiakaan. Ei ollut lasten purukalusto kamalassa kunnossa.

Kiinnostelisi tietää, oliko tuolloin uutisia lapsista, joita ei viety säännöllisesti tarkastuksiin. Vai oliko ysärillä vanhemmat järjestään sen verran hyvin sitoutuneet lapsiensa terveydenhoitoon, että näitä tapauksia missä lapsi ei ole saanut hoitoa oli vähemmän. Nykyään kun on hammastahnatkin osa sellaisia, mitkä ei estä reikiintymistä, niin en ihmettele että osa vanhemmista uskoo kaikenmaailman hörhöjuttuja ennemmin kuin käyttävät siellä tarkastuksissa.

Uutinen viime vuodelta: https://yle.fi/a/3-12498875

Yhtä yksittäistapausta käytetään sen perustelemiseen, että koko Suomen perheet alistetaan lasulle?

Yksi yksittäistapaus on yleensä aina se, joka saa ihmiset ajattelemaan että jotain on tehtävä. Vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsestaan, jos velvollisuus jää täyttämättä niin lasu on aiheellinen. Ketään ei "altisteta" lasulle, vaan lasu tehdään kun on huoli lapsesta. Lasten lääkärikäyntejä pitää jättää välistä useampi, ennen kuin lasua aletaan miettimään. Joissain paikoissa voinee olla eri käytännöt, mutta yleisesti ei lasua tehdä ensimmäisestä unohduksesta.

Miksi aikuisten keskuudessa sallitaan se, että välillä tapahtuu kaikkea epämieluista, mutta lasten keskuudessa ei? Joka kerta kun joku on jossain kohdellut lasta suositusten vastaisesti, niin se on peruste tiukentaa kontrollia entisestään. Lopulta lapsiperheillä ei ole enää mitään vapautta jäljellä.

Aikuiset ovat vastuussa itsestään ja jos haluavat oman elämänsä heittää menemään niin se on sallittua, vaikka siihen haluttaisiin puuttua. Lapsen elämää aikuinen ei saa omilla huonoilla valinnoillaan heittää menemään, sillä lapsella on elämä vasta edessä ja mitä paremmat eväät hän siihen saa sen helpommin aikuisuudesta yleensä selviää. Aikuinen, vanhempi, on vastuussa lapsistaan ja jos vastuuta ei osaa tai pysty kantamaan niin jonkun muun on se tehtävä. Lastenhoito ei ole vapaaehtoista.

Näinpä! Mutta miksi sitten Suomessa kunnollisten vanhempien kunnolliset lapset heitetään laitokseen?

Kyllä siihen huostaanottoon on aina syy, joko lapsessa, vanhempien toiminnassa tai kummassakin. Kunnollisten vanhempien kunnollisia lapsia ei laitoksissa näy.

Sen määritelmä, että mikä on kunnollinen vanhempi tiukentuu koko ajan, ja siksi myös huostaanotettujen lasten määrä kasvaa. Se mikä oli ennen normaalia kasvatusta luokitellaan usein kasvatusvirheeksi tänä päivänä. Tästä syystä esimerkiksi isovanhempien neuvojen noudattaminen kasvatuksessa on vaarallista, koska isovanhemmat elävät sen mukaan mikä heidän omassa nuoruudessaan oli ok kasvatusta.

Vierailija kirjoitti:

Moni tekee itsestäänkin lastensuojeluilmoituksen. Sitä ei nimittäin ihan tyhmä itsestään tee. Päin vastoin, ne jotka eniten sitä vastaan pullikoi, lienevät niitä joista se todennäköisimmin pitäisi tehdä.

Ne vanhemmat jotka ns. penäävät oikeuksiaan eli vastustelevat joutuvat lastensuojelun silmätikuksi ja siten myös herkimmin huostaanoton kohteiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minun alaikäinen joi alkoholia ja joutui poliisin kanssa tekemisiin. Lasu automatic. Sitten sossusta tuli vaan kirje jossa sanoivat että saadut selvitykset (?) riittävät eikä asia anna aihetta jatkotoimiin.

Mutta minä en tehnyt mitään pahaa, eikä lapseni tehnyt mitään pahaa. Olin vain ymmärrettävästä tilanteesta johtuen vähän surullinen (en masentunut) ja purin sitä parilla sanalla. Tein töitäkin ihan koko ajan, vaikka moni olisi varmasti saikuttanut. Ja sitten minua rangaistiin pakottamalla käymään henkilökohtaisia traagisia asioita läpi ventovieraiden kanssa, vaikka nimenomaan olin halunnut, että niin ei tapahtuisi. Nimenomaan halusin käsitellä asioita omilla tavoillani, mutta minut pakotettiin juuri siihen, mitä en halunnut.

Kyse ei ole niinkään sinusta vaan lapsestasi. He halusivat varmistaa, että lapsella kaikki ok.

Ammattitaidoton ollut tämä ilmoittaja. Ilmeisesti nuori tai muuten ensi kertaa tilanteessa, jossa kokenut, että nytpä autan. Liian virkaintoinen. Tuollainen ilmoitus saa koneiston pyörimään ja vie aikaa oikeilta tilanteilta.

Olisi riittänyt kirjaus, että keskusteltu ja selviää arjesta lapsen kanssa.

Asioista nimenomaan keskusteltiin, enkä osannut odottaa mitään tuollaista. Ilmoitus tehtiin sitten yhtäkkiä parin viikon päästä kertomatta minulle mitään. En oikein vieläkään tiedä, miksi niin toimittiin. Miksi ei minulle kerrottu, että sellainen voidaan tehdä. Olen miettinyt, oliko se jonkinlainen näpäytys minua kohtaan, koska annoin kerran negatiivista palautetta. Minulle soitettiin lasusta sitten juuri syntymäpäiväni alla, ja olikin mukavan jäätävä ilmapiiri syntymäpäivänäni, kun puoliso syytti että lapsi voidaan viedä meiltä takiani.

No tuo kertomasi selittää syyn, miksi lapsestasi tehtiin ilmoitus. Siis sinustahan sitä ilmoitusta ei tehty.

Siis se, mitä kerroin lapsesta siinä keskustelussa vai? Kerroin lapsesta muutamalla virkkeellä. Että lapsen kanssa kaikki on hyvin ja olen iloinen silloin, kun olen hänen kanssaan. Ja olen kiitollinen hänestä. Kaikki muu keskustelu koski muuta kuin lasta. Että en kyllä koe, että se ilmoitus olisi tehty lapsesta. Ap

Minusta tehtiin lasu koska vein poikani laskettelureissulle lappiin. Vaadin kertomaan kuka sen teki. Pistin poliisin selvittämään ja eksäni sen teki sain selville.

Aloittajan täytyy ymmärtää, että on parempi, että järjestelmä poimii liian herkästi, kuin että joku tapaus jää huomaamatta. Tuostahan ei seurannut yhtään mitään. Jossain toisessa perheessä juuri nuo sinun sanomasi sanat olisivat saattaneet olla ainoa vihje siitä, että asiat ovat pahasti pielessä.

Enemmän valitetaan siitä, kuinka yhteiskunta päästi jonkun perheen tai nuoren putoamaan turvaverkoistaan, kuin siitä että on puututtu liikaa.