Lastensuojeluilmoitus harmittaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä mokasin hammaslääkärin. Tuli ilmoitus, että lapsille pitää tilata h.huolto aika tai tulee lasu. Yritin soittaa aikaa monta päivää ja linjat huusi varattua.

Hädissäni tilasin lapselle yksityiseltä ajan ja käytin siellä.

Lasu tuli, kun en tiennyt, että minun olisi pitänyt jonnekkin ( en vieläkään tiedä kenelle) ilmoittaa, että lasta oi käytetty yksityisellä hammaslääkärille, eikä julkisella, minä en päässyt puhelimella läpi.

Mitään tästä ei toki seurannut, kun pystyin osoittamaan, että lapsi kävi yksityisellä. Mutta harmitti toki

Tämän päivän vanhempia on helppo kontrolloida. Uhkaa vain lasulla, jolloin vanhemmat tekevät lähes mitä tahansa jotta eivät menettäisi lastaan.

Ikävää, että normaalit vanhemmat kokevat kontrollointina, jos yhteiskunnassa oletetaan että lapsista pidetään huolta. Suurin osa vanhemmista suoriutuu vanhemmuudestaan hyvin, myös silloin kun tulee unohduksia. Jos unohduksen takia tehdään lasu, se on helppo kuitata tarpeettomana kun kaikki onkin kunnossa. Lastensuojelu on lapsen oikeuksia varten, ei mikään laitos joka haluaa ne lapset itselleen hinnalla millä hyvänsä.  Sitten on pieni osa vanhempia, jotka ei käytä lasta hammaslääkärissä ja kun lapsi sinne lopulta joutuu niin purukalusto on ihan kamalassa kunnossa, suu tulehtunut ja osa hampaista voidaan jo lapsilta joutua poistamaan. Sen pienen osan vuoksi niitä vanhempia "uhataan" lasulla, koska ei kukaan voi 100% sanoa missä perheissä vastustetaan ties mistä syistä lapsen hoitoa.

Vielä 90-luvulla pärjättiin oikein hyvin vaikka ei ollut sen paremmin lasuja kuin lasten oikeuksiakaan. Ei ollut lasten purukalusto kamalassa kunnossa.

Kiinnostelisi tietää, oliko tuolloin uutisia lapsista, joita ei viety säännöllisesti tarkastuksiin. Vai oliko ysärillä vanhemmat järjestään sen verran hyvin sitoutuneet lapsiensa terveydenhoitoon, että näitä tapauksia missä lapsi ei ole saanut hoitoa oli vähemmän. Nykyään kun on hammastahnatkin osa sellaisia, mitkä ei estä reikiintymistä, niin en ihmettele että osa vanhemmista uskoo kaikenmaailman hörhöjuttuja ennemmin kuin käyttävät siellä tarkastuksissa.

Uutinen viime vuodelta: https://yle.fi/a/3-12498875

Yhtä yksittäistapausta käytetään sen perustelemiseen, että koko Suomen perheet alistetaan lasulle?

Yksi yksittäistapaus on yleensä aina se, joka saa ihmiset ajattelemaan että jotain on tehtävä. Vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsestaan, jos velvollisuus jää täyttämättä niin lasu on aiheellinen. Ketään ei "altisteta" lasulle, vaan lasu tehdään kun on huoli lapsesta. Lasten lääkärikäyntejä pitää jättää välistä useampi, ennen kuin lasua aletaan miettimään. Joissain paikoissa voinee olla eri käytännöt, mutta yleisesti ei lasua tehdä ensimmäisestä unohduksesta.

Miksi aikuisten keskuudessa sallitaan se, että välillä tapahtuu kaikkea epämieluista, mutta lasten keskuudessa ei? Joka kerta kun joku on jossain kohdellut lasta suositusten vastaisesti, niin se on peruste tiukentaa kontrollia entisestään. Lopulta lapsiperheillä ei ole enää mitään vapautta jäljellä.

Aikuiset ovat vastuussa itsestään ja jos haluavat oman elämänsä heittää menemään niin se on sallittua, vaikka siihen haluttaisiin puuttua. Lapsen elämää aikuinen ei saa omilla huonoilla valinnoillaan heittää menemään, sillä lapsella on elämä vasta edessä ja mitä paremmat eväät hän siihen saa sen helpommin aikuisuudesta yleensä selviää. Aikuinen, vanhempi, on vastuussa lapsistaan ja jos vastuuta ei osaa tai pysty kantamaan niin jonkun muun on se tehtävä. Lastenhoito ei ole vapaaehtoista.

Lastenhoito on hoidettava juuri tietyllä tavalla, koska muuten lastensuojelu tulee ja hakee lapsen pois. Mielipiteenvapautta ei ole ja pienimpiinkin poikkeamiin puututaan ankaralla kädellä, koska lasten oikeudet otetaan vakavasti.

Voisitko kertoa, mitä ovat nämä pienet poikkeamat joihin ei mielestäsi tulisi puuttua niin ankarasti? Missä asioissa haluaisit, että lasu antaa vanhemmille enemmän vapautta hoitaa lapsen miten haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minun alaikäinen joi alkoholia ja joutui poliisin kanssa tekemisiin. Lasu automatic. Sitten sossusta tuli vaan kirje jossa sanoivat että saadut selvitykset (?) riittävät eikä asia anna aihetta jatkotoimiin.

Mutta minä en tehnyt mitään pahaa, eikä lapseni tehnyt mitään pahaa. Olin vain ymmärrettävästä tilanteesta johtuen vähän surullinen (en masentunut) ja purin sitä parilla sanalla. Tein töitäkin ihan koko ajan, vaikka moni olisi varmasti saikuttanut. Ja sitten minua rangaistiin pakottamalla käymään henkilökohtaisia traagisia asioita läpi ventovieraiden kanssa, vaikka nimenomaan olin halunnut, että niin ei tapahtuisi. Nimenomaan halusin käsitellä asioita omilla tavoillani, mutta minut pakotettiin juuri siihen, mitä en halunnut.

Kyse ei ole niinkään sinusta vaan lapsestasi. He halusivat varmistaa, että lapsella kaikki ok.

Luulitko että viranomainen auttaa sinua kun menet sinne valittamaan tilannetta. Taidat olla naiivi idiootti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä mokasin hammaslääkärin. Tuli ilmoitus, että lapsille pitää tilata h.huolto aika tai tulee lasu. Yritin soittaa aikaa monta päivää ja linjat huusi varattua.

Hädissäni tilasin lapselle yksityiseltä ajan ja käytin siellä.

Lasu tuli, kun en tiennyt, että minun olisi pitänyt jonnekkin ( en vieläkään tiedä kenelle) ilmoittaa, että lasta oi käytetty yksityisellä hammaslääkärille, eikä julkisella, minä en päässyt puhelimella läpi.

Mitään tästä ei toki seurannut, kun pystyin osoittamaan, että lapsi kävi yksityisellä. Mutta harmitti toki

Tämän päivän vanhempia on helppo kontrolloida. Uhkaa vain lasulla, jolloin vanhemmat tekevät lähes mitä tahansa jotta eivät menettäisi lastaan.

Ikävää, että normaalit vanhemmat kokevat kontrollointina, jos yhteiskunnassa oletetaan että lapsista pidetään huolta. Suurin osa vanhemmista suoriutuu vanhemmuudestaan hyvin, myös silloin kun tulee unohduksia. Jos unohduksen takia tehdään lasu, se on helppo kuitata tarpeettomana kun kaikki onkin kunnossa. Lastensuojelu on lapsen oikeuksia varten, ei mikään laitos joka haluaa ne lapset itselleen hinnalla millä hyvänsä.  Sitten on pieni osa vanhempia, jotka ei käytä lasta hammaslääkärissä ja kun lapsi sinne lopulta joutuu niin purukalusto on ihan kamalassa kunnossa, suu tulehtunut ja osa hampaista voidaan jo lapsilta joutua poistamaan. Sen pienen osan vuoksi niitä vanhempia "uhataan" lasulla, koska ei kukaan voi 100% sanoa missä perheissä vastustetaan ties mistä syistä lapsen hoitoa.

Vielä 90-luvulla pärjättiin oikein hyvin vaikka ei ollut sen paremmin lasuja kuin lasten oikeuksiakaan. Ei ollut lasten purukalusto kamalassa kunnossa.

Kiinnostelisi tietää, oliko tuolloin uutisia lapsista, joita ei viety säännöllisesti tarkastuksiin. Vai oliko ysärillä vanhemmat järjestään sen verran hyvin sitoutuneet lapsiensa terveydenhoitoon, että näitä tapauksia missä lapsi ei ole saanut hoitoa oli vähemmän. Nykyään kun on hammastahnatkin osa sellaisia, mitkä ei estä reikiintymistä, niin en ihmettele että osa vanhemmista uskoo kaikenmaailman hörhöjuttuja ennemmin kuin käyttävät siellä tarkastuksissa.

Uutinen viime vuodelta: https://yle.fi/a/3-12498875

Yhtä yksittäistapausta käytetään sen perustelemiseen, että koko Suomen perheet alistetaan lasulle?

Yksi yksittäistapaus on yleensä aina se, joka saa ihmiset ajattelemaan että jotain on tehtävä. Vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsestaan, jos velvollisuus jää täyttämättä niin lasu on aiheellinen. Ketään ei "altisteta" lasulle, vaan lasu tehdään kun on huoli lapsesta. Lasten lääkärikäyntejä pitää jättää välistä useampi, ennen kuin lasua aletaan miettimään. Joissain paikoissa voinee olla eri käytännöt, mutta yleisesti ei lasua tehdä ensimmäisestä unohduksesta.

Miksi aikuisten keskuudessa sallitaan se, että välillä tapahtuu kaikkea epämieluista, mutta lasten keskuudessa ei? Joka kerta kun joku on jossain kohdellut lasta suositusten vastaisesti, niin se on peruste tiukentaa kontrollia entisestään. Lopulta lapsiperheillä ei ole enää mitään vapautta jäljellä.

Aikuiset ovat vastuussa itsestään ja jos haluavat oman elämänsä heittää menemään niin se on sallittua, vaikka siihen haluttaisiin puuttua. Lapsen elämää aikuinen ei saa omilla huonoilla valinnoillaan heittää menemään, sillä lapsella on elämä vasta edessä ja mitä paremmat eväät hän siihen saa sen helpommin aikuisuudesta yleensä selviää. Aikuinen, vanhempi, on vastuussa lapsistaan ja jos vastuuta ei osaa tai pysty kantamaan niin jonkun muun on se tehtävä. Lastenhoito ei ole vapaaehtoista.

Näinpä! Mutta miksi sitten Suomessa kunnollisten vanhempien kunnolliset lapset heitetään laitokseen?

Kyllä siihen huostaanottoon on aina syy, joko lapsessa, vanhempien toiminnassa tai kummassakin. Kunnollisten vanhempien kunnollisia lapsia ei laitoksissa näy.

Sen määritelmä, että mikä on kunnollinen vanhempi tiukentuu koko ajan, ja siksi myös huostaanotettujen lasten määrä kasvaa. Se mikä oli ennen normaalia kasvatusta luokitellaan usein kasvatusvirheeksi tänä päivänä. Tästä syystä esimerkiksi isovanhempien neuvojen noudattaminen kasvatuksessa on vaarallista, koska isovanhemmat elävät sen mukaan mikä heidän omassa nuoruudessaan oli ok kasvatusta.

Tämä on totta kyllä, mutta en pidä sitä huonona että turvallisuuteen ja kasvatustapoihin kiinnitetään enemmän huomiota. Mun isovanhemmat eli aikana jolloin lasta sai kurittaa ja pienetkin lapset jätettiin isompien valvottavaksi, kun vanhemmat oli töissä tai äiti hoisi sylivauvaa. Hyvä, että näistä on päästy.

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan täytyy ymmärtää, että on parempi, että järjestelmä poimii liian herkästi, kuin että joku tapaus jää huomaamatta. Tuostahan ei seurannut yhtään mitään. Jossain toisessa perheessä juuri nuo sinun sanomasi sanat olisivat saattaneet olla ainoa vihje siitä, että asiat ovat pahasti pielessä.

Enemmän valitetaan siitä, kuinka yhteiskunta päästi jonkun perheen tai nuoren putoamaan turvaverkoistaan, kuin siitä että on puututtu liikaa.

"Tuostahan ei seurannut yhtään mitään." Olen kyllä aika tavalla eri mieltä. Lasu-asiakkuutta ei seurannut. Lapselle ei seurannut mitään. Vanhemmille seurasi kuukausien ajan turhaa ylimääräistä haitallista stressitilaa. Ja en näköjään vieläkään ole päässyt tästä yli, koska minulla on tarve miettiä tätä yhä uudelleen ja uudelleen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä mokasin hammaslääkärin. Tuli ilmoitus, että lapsille pitää tilata h.huolto aika tai tulee lasu. Yritin soittaa aikaa monta päivää ja linjat huusi varattua.

Hädissäni tilasin lapselle yksityiseltä ajan ja käytin siellä.

Lasu tuli, kun en tiennyt, että minun olisi pitänyt jonnekkin ( en vieläkään tiedä kenelle) ilmoittaa, että lasta oi käytetty yksityisellä hammaslääkärille, eikä julkisella, minä en päässyt puhelimella läpi.

Mitään tästä ei toki seurannut, kun pystyin osoittamaan, että lapsi kävi yksityisellä. Mutta harmitti toki

Tämän päivän vanhempia on helppo kontrolloida. Uhkaa vain lasulla, jolloin vanhemmat tekevät lähes mitä tahansa jotta eivät menettäisi lastaan.

Ikävää, että normaalit vanhemmat kokevat kontrollointina, jos yhteiskunnassa oletetaan että lapsista pidetään huolta. Suurin osa vanhemmista suoriutuu vanhemmuudestaan hyvin, myös silloin kun tulee unohduksia. Jos unohduksen takia tehdään lasu, se on helppo kuitata tarpeettomana kun kaikki onkin kunnossa. Lastensuojelu on lapsen oikeuksia varten, ei mikään laitos joka haluaa ne lapset itselleen hinnalla millä hyvänsä.  Sitten on pieni osa vanhempia, jotka ei käytä lasta hammaslääkärissä ja kun lapsi sinne lopulta joutuu niin purukalusto on ihan kamalassa kunnossa, suu tulehtunut ja osa hampaista voidaan jo lapsilta joutua poistamaan. Sen pienen osan vuoksi niitä vanhempia "uhataan" lasulla, koska ei kukaan voi 100% sanoa missä perheissä vastustetaan ties mistä syistä lapsen hoitoa.

Vielä 90-luvulla pärjättiin oikein hyvin vaikka ei ollut sen paremmin lasuja kuin lasten oikeuksiakaan. Ei ollut lasten purukalusto kamalassa kunnossa.

Kiinnostelisi tietää, oliko tuolloin uutisia lapsista, joita ei viety säännöllisesti tarkastuksiin. Vai oliko ysärillä vanhemmat järjestään sen verran hyvin sitoutuneet lapsiensa terveydenhoitoon, että näitä tapauksia missä lapsi ei ole saanut hoitoa oli vähemmän. Nykyään kun on hammastahnatkin osa sellaisia, mitkä ei estä reikiintymistä, niin en ihmettele että osa vanhemmista uskoo kaikenmaailman hörhöjuttuja ennemmin kuin käyttävät siellä tarkastuksissa.

Uutinen viime vuodelta: https://yle.fi/a/3-12498875

Yhtä yksittäistapausta käytetään sen perustelemiseen, että koko Suomen perheet alistetaan lasulle?

Yksi yksittäistapaus on yleensä aina se, joka saa ihmiset ajattelemaan että jotain on tehtävä. Vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsestaan, jos velvollisuus jää täyttämättä niin lasu on aiheellinen. Ketään ei "altisteta" lasulle, vaan lasu tehdään kun on huoli lapsesta. Lasten lääkärikäyntejä pitää jättää välistä useampi, ennen kuin lasua aletaan miettimään. Joissain paikoissa voinee olla eri käytännöt, mutta yleisesti ei lasua tehdä ensimmäisestä unohduksesta.

Miksi aikuisten keskuudessa sallitaan se, että välillä tapahtuu kaikkea epämieluista, mutta lasten keskuudessa ei? Joka kerta kun joku on jossain kohdellut lasta suositusten vastaisesti, niin se on peruste tiukentaa kontrollia entisestään. Lopulta lapsiperheillä ei ole enää mitään vapautta jäljellä.

Aikuiset ovat vastuussa itsestään ja jos haluavat oman elämänsä heittää menemään niin se on sallittua, vaikka siihen haluttaisiin puuttua. Lapsen elämää aikuinen ei saa omilla huonoilla valinnoillaan heittää menemään, sillä lapsella on elämä vasta edessä ja mitä paremmat eväät hän siihen saa sen helpommin aikuisuudesta yleensä selviää. Aikuinen, vanhempi, on vastuussa lapsistaan ja jos vastuuta ei osaa tai pysty kantamaan niin jonkun muun on se tehtävä. Lastenhoito ei ole vapaaehtoista.

Lastenhoito on hoidettava juuri tietyllä tavalla, koska muuten lastensuojelu tulee ja hakee lapsen pois. Mielipiteenvapautta ei ole ja pienimpiinkin poikkeamiin puututaan ankaralla kädellä, koska lasten oikeudet otetaan vakavasti.

Höpsistä. Hyvin vapaasti saa hoitaa. Ihan olen suoraan kertonut neuvolassa, että meillä lapsi saa valvoa niin kauan kunnes näyttää väsyneeltä (toimi, ei ikinä tapeltu nukutuksesta) ja että meidän linja on olla rajoittamatta älylaitteiden käyttöä, vaan luottaa siihen että lapsi haluaa itse puuhata muuta (toimi noin 10 v. ikään asti, sitten piti alkaa vähän rajoittaa). Neuvolatäti ehkä henkisesti pyöritteli silmiään, mutta ei sanonut mitään.

Olen myös ilmoittanut päiväkotiin, että tuon lapsen aamuisin vasta kun se herää ja ehdimme (vähän mutinaa, mutta ei mitään lastensuojeluilmoituksia). 4-vuotiaana lopetimme koko päiväkodin, koska se oli huono, ja raahasin lasta osittain töissä, ja osittain sitä hoitivat isovanhemmat, seurakunnakerho ja maatalouslomittajana toimiva ystäväni. Sekä päikkyyn, että eskariin olen sanonut, että meidän tapa on, että lapsi saa olla syömättä jos tahtoo, eikä siihen saa puuttua. 6-vuotiaana annoin sen lopettaa iltapäiväkerhon ensimmäisen viikon jälkeen ja tulla loppuvuoden itse koulutaksilla tyhjään taloon ja viettää iltapäivisin pari tuntia ihan keskenään. Sekin oli eskarin henkilökunnalla tiedossa ja kaikille ok.

Muutaman kerran olen ilmoittanut myös kouluun, että teillä on siellä nyt niin paljon tauteja liikkeellä (puoli luokkaa koronassa tai norossa), että meidän lapsi on nyt viikon verran kotona ja vahdimme tehtävien tekemisen itse. Sekin on ollut ok.

Eli aika vapaasti saa touhuta ja tehdä oman mielensä mukaan. Ei voi todellakaan sanoa, että heti tulee joku ilmoitus jos ei noudata jokaista suositusta. Kyllä ne osaavat katsoa, miten lapsi voi. Tärkeitä ovat muutenkin ihan eri asiat, sellaiset joita ei voi niin ohjata ja vahtia. Meidän suurpiirteisen perheen lapsi on nyt iloinen ja reipas 11 v., jolla on ihania ystäviä ja lähes 10 keskiarvo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitseeko sossuja pelätä? Eli normaali elämä loppuu niiden tultua kuvioon? Täältä saa sellaisen käsityksen, että tarvitsee.

Mitä olen lukenut, joillekin voi tulla säännöllisiä sosiaalityöntekijöitä sohvalle vierailulle. Joitain voi ahdistaa olla tarkkailtavana tai seurattavana. Huostaanotot tietysti pelottavat myös.

Perhe päättää missä sossu istuu. Sohvalle ei tarvi päästää, kahvia ei tarvi keittää. Mikäli kotiin tulee päivystävä sossu eteistä pidemmälle ei tarvitse päästää, jos eivät riisu kenkiä. Sossulla ei riitä valtuudet kulkemaan kenenkään kotona paskaset kengät jalassa.

Asia erikseen, mikäli vakavasta kyse, mutta silloin on myös poliisi mukana ja kukaan ei kysele.

Perhe voi myös päättää, että sossu istuu kadun varressa. Omaan kotiin ei ole pakko päästää ketään nuuskimaan ilman kotietsintälupaa.

Sossu voi keskustella lapsen kanssa vaikka pihakeinussa, toki kysymykset lapselle suppeita vaitiolovelvollisuuden vuoksi.

Lasta ei ole pakko päästää pihakeinuun tai sossua pihalle. Kotirauha koskee myös pihoja.

Kun lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus (päivystys), on sinun päästettävä sossu sisään. Eteistä pidemmälle ei tarvi päästää, koska turvallisuussyistä eivät kenkiä riisu. Lasta kuullaan sitten vaikka siellä eteisessä. Mikäli et päästä sisään, kutsuvat poliisin paikalle. Sitten ei enää kysellä.

Lastensuojelulain mukaan sellaista vanhempaa joka kieltäytyy lastensuojelun kotikäynnistä voidaan rangaista jopa 6 kuukauden huostaanotolla.

Ai siis sitä vanhempaa? Joutuuko vanhempi huostaan? Rangaistukseksi?

Mieti mitä tapahtuisi jos vanhempia ei enää voisi uhata huostaanotolla. Sen jälkeen kuka vain voisi kasvattaa miten vain, ja lasten oikeudet olisivat pelkkä muisto. Huostaanoton uhka pitää vanhemmat aisoissa.

Taas joku persoonallisuushäiriöinen koittaa päteä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan täytyy ymmärtää, että on parempi, että järjestelmä poimii liian herkästi, kuin että joku tapaus jää huomaamatta. Tuostahan ei seurannut yhtään mitään. Jossain toisessa perheessä juuri nuo sinun sanomasi sanat olisivat saattaneet olla ainoa vihje siitä, että asiat ovat pahasti pielessä.

Enemmän valitetaan siitä, kuinka yhteiskunta päästi jonkun perheen tai nuoren putoamaan turvaverkoistaan, kuin siitä että on puututtu liikaa.

"Tuostahan ei seurannut yhtään mitään." Olen kyllä aika tavalla eri mieltä. Lasu-asiakkuutta ei seurannut. Lapselle ei seurannut mitään. Vanhemmille seurasi kuukausien ajan turhaa ylimääräistä haitallista stressitilaa. Ja en näköjään vieläkään ole päässyt tästä yli, koska minulla on tarve miettiä tätä yhä uudelleen ja uudelleen. Ap

Sittenhän tuo on sinun ongelmasi, eikä järjestelmän. Sinun pitäisi työstää itseäsi, että selviäisi miksi reagoit noin. Jos minusta tehtäisiin turha lastensuojeluilmoitus, tietäisin tietysti heti, että se on turha, ja sitten rupeaisin päättäväisesti oikaisemaan asiaa. Ärsyyntyneenä varmaankin, mutta en mitenkään ahdistuneena tai stressaantuneena. Virheitä sattuu ja ne voivat olla ärsyttäviä, mutta ei terve ihminen ahdistu ja syyllisty silloin kun syytä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan täytyy ymmärtää, että on parempi, että järjestelmä poimii liian herkästi, kuin että joku tapaus jää huomaamatta. Tuostahan ei seurannut yhtään mitään. Jossain toisessa perheessä juuri nuo sinun sanomasi sanat olisivat saattaneet olla ainoa vihje siitä, että asiat ovat pahasti pielessä.

Enemmän valitetaan siitä, kuinka yhteiskunta päästi jonkun perheen tai nuoren putoamaan turvaverkoistaan, kuin siitä että on puututtu liikaa.

"Tuostahan ei seurannut yhtään mitään." Olen kyllä aika tavalla eri mieltä. Lasu-asiakkuutta ei seurannut. Lapselle ei seurannut mitään. Vanhemmille seurasi kuukausien ajan turhaa ylimääräistä haitallista stressitilaa. Ja en näköjään vieläkään ole päässyt tästä yli, koska minulla on tarve miettiä tätä yhä uudelleen ja uudelleen. Ap

Ymmärrätkö ettei vika ole muualla kuin vanhempien mielenterveydessä ja elämänhallinnassa jos yksi ilmoitus aiheuttaa heissä tuollaista?

Siihenkin on apua saatavilla, mutta avun hakemisen sijaan ulkoistat ongelmasi ja uhriudut täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan täytyy ymmärtää, että on parempi, että järjestelmä poimii liian herkästi, kuin että joku tapaus jää huomaamatta. Tuostahan ei seurannut yhtään mitään. Jossain toisessa perheessä juuri nuo sinun sanomasi sanat olisivat saattaneet olla ainoa vihje siitä, että asiat ovat pahasti pielessä.

Enemmän valitetaan siitä, kuinka yhteiskunta päästi jonkun perheen tai nuoren putoamaan turvaverkoistaan, kuin siitä että on puututtu liikaa.

"Tuostahan ei seurannut yhtään mitään." Olen kyllä aika tavalla eri mieltä. Lasu-asiakkuutta ei seurannut. Lapselle ei seurannut mitään. Vanhemmille seurasi kuukausien ajan turhaa ylimääräistä haitallista stressitilaa. Ja en näköjään vieläkään ole päässyt tästä yli, koska minulla on tarve miettiä tätä yhä uudelleen ja uudelleen. Ap

Ymmärrätkö ettei vika ole muualla kuin vanhempien mielenterveydessä ja elämänhallinnassa jos yksi ilmoitus aiheuttaa heissä tuollaista?

Siihenkin on apua saatavilla, mutta avun hakemisen sijaan ulkoistat ongelmasi ja uhriudut täällä.

En koe elämänhallinnassani tai mielenterveydessäni olevan varsinaisesti vikaa. Koen olevani turhaan kiusattu ja häpäisty, se harmittaa. Ja ilmoitusmekanismi on osin haitallinen. Minulla on täysi oikeus keskustella asiasta.

Ja kyse ei ollut vain yhdestä ilmoituksrsta, vaan kaikesta mitä se liitännäisineen aiheutti. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan täytyy ymmärtää, että on parempi, että järjestelmä poimii liian herkästi, kuin että joku tapaus jää huomaamatta. Tuostahan ei seurannut yhtään mitään. Jossain toisessa perheessä juuri nuo sinun sanomasi sanat olisivat saattaneet olla ainoa vihje siitä, että asiat ovat pahasti pielessä.

Enemmän valitetaan siitä, kuinka yhteiskunta päästi jonkun perheen tai nuoren putoamaan turvaverkoistaan, kuin siitä että on puututtu liikaa.

"Tuostahan ei seurannut yhtään mitään." Olen kyllä aika tavalla eri mieltä. Lasu-asiakkuutta ei seurannut. Lapselle ei seurannut mitään. Vanhemmille seurasi kuukausien ajan turhaa ylimääräistä haitallista stressitilaa. Ja en näköjään vieläkään ole päässyt tästä yli, koska minulla on tarve miettiä tätä yhä uudelleen ja uudelleen. Ap

Sittenhän tuo on sinun ongelmasi, eikä järjestelmän. Sinun pitäisi työstää itseäsi, että selviäisi miksi reagoit noin. Jos minusta tehtäisiin turha lastensuojeluilmoitus, tietäisin tietysti heti, että se on turha, ja sitten rupeaisin päättäväisesti oikaisemaan asiaa. Ärsyyntyneenä varmaankin, mutta en mitenkään ahdistuneena tai stressaantuneena. Virheitä sattuu ja ne voivat olla ärsyttäviä, mutta ei terve ihminen ahdistu ja syyllisty silloin kun syytä ei ole.

Nämä ovat taas näitä, jotka syyllistävät uhreja. Rai kausuhria voi syyllistää pukeutumisesta, onnettomuusuhria siitä että hänhän on nyt kuitenkin elossa, turhaan siinä pillittelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan täytyy ymmärtää, että on parempi, että järjestelmä poimii liian herkästi, kuin että joku tapaus jää huomaamatta. Tuostahan ei seurannut yhtään mitään. Jossain toisessa perheessä juuri nuo sinun sanomasi sanat olisivat saattaneet olla ainoa vihje siitä, että asiat ovat pahasti pielessä.

Enemmän valitetaan siitä, kuinka yhteiskunta päästi jonkun perheen tai nuoren putoamaan turvaverkoistaan, kuin siitä että on puututtu liikaa.

"Tuostahan ei seurannut yhtään mitään." Olen kyllä aika tavalla eri mieltä. Lasu-asiakkuutta ei seurannut. Lapselle ei seurannut mitään. Vanhemmille seurasi kuukausien ajan turhaa ylimääräistä haitallista stressitilaa. Ja en näköjään vieläkään ole päässyt tästä yli, koska minulla on tarve miettiä tätä yhä uudelleen ja uudelleen. Ap

Eli sinun on vaikeaa päästä asioiden yli. Se voi olla huolestuttavaa terveydenhuollon näkökulmasta. Kun jäät kerta toisensa jälkeen asioiden/tapahtumien vangiksi, jää lapsesi taka-alalle. Pahimmassa tapauksessa se pieni lapsi keskeyttää ajatuksesi ja häiriinnyt. Se voi aiheuttaa turhautumista, tuohtumista, suuttumusta jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis jos multa kuolisi läheinen ja sen sivulauseessa mainitsisin jossain lääkärissä suruissani, niin mun pitäisi mennä sosiaalitanttojen, neuvolapsykologin jne kanssa keskustelemaan asioistani, koska lapsestani on nyt "huoli". . Ei helv...

Siksi pitää olla vain iloinen ja reipas, vaikka puoli sukua kuolisi!

Se että äiti ottaa oman väsymyksensä/surunsa esille neuvolassa on minusta tilanne, jonka voi tulkita niinkin että äiti haluaa neuvolasta apua koska on tilapäisesti liian kuormittunut. Koska neuvola voi harvoin apua tarjota suoraan, siirretään mahdollinen avunanto lasuun. On myös huomioitava, että vaikka joku ei tarvitsisi apua ja haluaa vain purkaa mieltään, joku toinen voi samalla puheella olla läheisen kuoleman jälkeen aivan surun murtama, eikä pysty kunnolla vastaamaan lastensa tarpeisiin. Turha lasu on parempi tilanne, kuin ei lasua vaikka kipeästi tarvittaisiin.

Ap on tässä ketjussa kertonut, että halusi itse valita ne ihmiset, joilta hakee tukea, ja että kuvion alkaessa suurin suru oli jo mennyt ohi, mutta lasun seurauksena oli pakko palata siihen. Ihan liikaa tulkintaa näissä asioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan täytyy ymmärtää, että on parempi, että järjestelmä poimii liian herkästi, kuin että joku tapaus jää huomaamatta. Tuostahan ei seurannut yhtään mitään. Jossain toisessa perheessä juuri nuo sinun sanomasi sanat olisivat saattaneet olla ainoa vihje siitä, että asiat ovat pahasti pielessä.

Enemmän valitetaan siitä, kuinka yhteiskunta päästi jonkun perheen tai nuoren putoamaan turvaverkoistaan, kuin siitä että on puututtu liikaa.

"Tuostahan ei seurannut yhtään mitään." Olen kyllä aika tavalla eri mieltä. Lasu-asiakkuutta ei seurannut. Lapselle ei seurannut mitään. Vanhemmille seurasi kuukausien ajan turhaa ylimääräistä haitallista stressitilaa. Ja en näköjään vieläkään ole päässyt tästä yli, koska minulla on tarve miettiä tätä yhä uudelleen ja uudelleen. Ap

Eli sinun on vaikeaa päästä asioiden yli. Se voi olla huolestuttavaa terveydenhuollon näkökulmasta. Kun jäät kerta toisensa jälkeen asioiden/tapahtumien vangiksi, jää lapsesi taka-alalle. Pahimmassa tapauksessa se pieni lapsi keskeyttää ajatuksesi ja häiriinnyt. Se voi aiheuttaa turhautumista, tuohtumista, suuttumusta jne.

Ja siihen sitten auttaa se, että laitetaan henkilölle lusää ylipäästävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minnekkään ei knnata purkaa tuntojaan. Vain omalle perheelle voi puhua ja pitääkin. Suomessa on niin näitä sijaisperheitä rahankiilto silmissään odottamssa sijaislapsia ja mieluiten helpoimmasta päästä eli järjestelmä pyrkiikin iskemään kyntensä mitä pienimmästkin systä ns. hyvään perheeseen, juonivat heille tekaistiuja ongelmia, näin saadaan helppoja lapsia näihin ahneisiin sijaisperheisiin, jotka sattumoisin saattaa olla vielä näiden sostanttojen tuttavia, ystäviä tai sukulisia.

Että sellaiset fantasiat siellä. Todellisuus on sitten jotain muuta. Suomessa on sijaisperheistä huutava pula, kaikkia ei saada nytkään sijoitettua vaikka tarve olisi. Sijaisperheeksi hakeville on tietyt kriteerit, kuka vain ei voi yhtäkkiä päättää tarjota sijoitusnuorelle kotia. "Järjestelmä" köyhtyy jokaisen sijoitettavan lapsen myötä, koska lapsen sijoitus maksaa sievoisia summia.

Sijaisperhe on todellisuudessa laitos, jossa ei omistajaa näy, vaan sekalainen sakki palkattuja epäpäteviä "hoitajia", v e e t e e -sakkia.

Sijaisperheessä on tasan kaksi työntekijää, perheen äiti ja isä.

Perhekodissa perheen äidin ja isän lisäksi on myös työntekijöitä.

Laitos pullollaan työntekijöitä vailla isää ja äitiä.

Miksi sen laitoksen nimi on perhekoti? Ja miksi puhutaan sijoituksesta, vaikka kyseessä on lasten vankila? Täällä vieläpä sijaitsee ihan naisvankilan vieressä.

Minä vain kerroin erot noiden kolmen välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan täytyy ymmärtää, että on parempi, että järjestelmä poimii liian herkästi, kuin että joku tapaus jää huomaamatta. Tuostahan ei seurannut yhtään mitään. Jossain toisessa perheessä juuri nuo sinun sanomasi sanat olisivat saattaneet olla ainoa vihje siitä, että asiat ovat pahasti pielessä.

Enemmän valitetaan siitä, kuinka yhteiskunta päästi jonkun perheen tai nuoren putoamaan turvaverkoistaan, kuin siitä että on puututtu liikaa.

"Tuostahan ei seurannut yhtään mitään." Olen kyllä aika tavalla eri mieltä. Lasu-asiakkuutta ei seurannut. Lapselle ei seurannut mitään. Vanhemmille seurasi kuukausien ajan turhaa ylimääräistä haitallista stressitilaa. Ja en näköjään vieläkään ole päässyt tästä yli, koska minulla on tarve miettiä tätä yhä uudelleen ja uudelleen. Ap

Eli sinun on vaikeaa päästä asioiden yli. Se voi olla huolestuttavaa terveydenhuollon näkökulmasta. Kun jäät kerta toisensa jälkeen asioiden/tapahtumien vangiksi, jää lapsesi taka-alalle. Pahimmassa tapauksessa se pieni lapsi keskeyttää ajatuksesi ja häiriinnyt. Se voi aiheuttaa turhautumista, tuohtumista, suuttumusta jne.

Ja siihen sitten auttaa se, että laitetaan henkilölle lusää ylipäästävää?

No on se pienempi paha, verrattuna siihen, että jokin oikea tapaus jäisi huomaamatta. Johonkin ne puuttumisen kriteerit täytyy asettaa, ja väistämättä seuraa että rajan tuntumassa tapahtuu virheitä. Eli kaikkia lieviä tapauksia ei huomata, ja joitain juuri ja juuri tervepäisiä tutkitaan turhaan tarkemmin. Lisäksi virheitä sattuu, niin kuin muissakin ammateissa.

Kannattaa muistaa, että tästä tapauksesta ollaan kuultu vain ap:n versio tapahtuneesta.

Mentaliteetti vaikuttaa olevan: olet ulospäin iloinen, vaikka mitä tapahtuisi. Jos et ole, niin $#@% lapsesi huostaanoton uhalla olet! Jos et ole, niin itket ja olet! Mutta et itke!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä mokasin hammaslääkärin. Tuli ilmoitus, että lapsille pitää tilata h.huolto aika tai tulee lasu. Yritin soittaa aikaa monta päivää ja linjat huusi varattua.

Hädissäni tilasin lapselle yksityiseltä ajan ja käytin siellä.

Lasu tuli, kun en tiennyt, että minun olisi pitänyt jonnekkin ( en vieläkään tiedä kenelle) ilmoittaa, että lasta oi käytetty yksityisellä hammaslääkärille, eikä julkisella, minä en päässyt puhelimella läpi.

Mitään tästä ei toki seurannut, kun pystyin osoittamaan, että lapsi kävi yksityisellä. Mutta harmitti toki

Tämän päivän vanhempia on helppo kontrolloida. Uhkaa vain lasulla, jolloin vanhemmat tekevät lähes mitä tahansa jotta eivät menettäisi lastaan.

Ikävää, että normaalit vanhemmat kokevat kontrollointina, jos yhteiskunnassa oletetaan että lapsista pidetään huolta. Suurin osa vanhemmista suoriutuu vanhemmuudestaan hyvin, myös silloin kun tulee unohduksia. Jos unohduksen takia tehdään lasu, se on helppo kuitata tarpeettomana kun kaikki onkin kunnossa. Lastensuojelu on lapsen oikeuksia varten, ei mikään laitos joka haluaa ne lapset itselleen hinnalla millä hyvänsä.  Sitten on pieni osa vanhempia, jotka ei käytä lasta hammaslääkärissä ja kun lapsi sinne lopulta joutuu niin purukalusto on ihan kamalassa kunnossa, suu tulehtunut ja osa hampaista voidaan jo lapsilta joutua poistamaan. Sen pienen osan vuoksi niitä vanhempia "uhataan" lasulla, koska ei kukaan voi 100% sanoa missä perheissä vastustetaan ties mistä syistä lapsen hoitoa.

Vielä 90-luvulla pärjättiin oikein hyvin vaikka ei ollut sen paremmin lasuja kuin lasten oikeuksiakaan. Ei ollut lasten purukalusto kamalassa kunnossa.

Kiinnostelisi tietää, oliko tuolloin uutisia lapsista, joita ei viety säännöllisesti tarkastuksiin. Vai oliko ysärillä vanhemmat järjestään sen verran hyvin sitoutuneet lapsiensa terveydenhoitoon, että näitä tapauksia missä lapsi ei ole saanut hoitoa oli vähemmän. Nykyään kun on hammastahnatkin osa sellaisia, mitkä ei estä reikiintymistä, niin en ihmettele että osa vanhemmista uskoo kaikenmaailman hörhöjuttuja ennemmin kuin käyttävät siellä tarkastuksissa.

Uutinen viime vuodelta: https://yle.fi/a/3-12498875

Yhtä yksittäistapausta käytetään sen perustelemiseen, että koko Suomen perheet alistetaan lasulle?

Yksi yksittäistapaus on yleensä aina se, joka saa ihmiset ajattelemaan että jotain on tehtävä. Vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsestaan, jos velvollisuus jää täyttämättä niin lasu on aiheellinen. Ketään ei "altisteta" lasulle, vaan lasu tehdään kun on huoli lapsesta. Lasten lääkärikäyntejä pitää jättää välistä useampi, ennen kuin lasua aletaan miettimään. Joissain paikoissa voinee olla eri käytännöt, mutta yleisesti ei lasua tehdä ensimmäisestä unohduksesta.

Miksi aikuisten keskuudessa sallitaan se, että välillä tapahtuu kaikkea epämieluista, mutta lasten keskuudessa ei? Joka kerta kun joku on jossain kohdellut lasta suositusten vastaisesti, niin se on peruste tiukentaa kontrollia entisestään. Lopulta lapsiperheillä ei ole enää mitään vapautta jäljellä.

Aikuiset ovat vastuussa itsestään ja jos haluavat oman elämänsä heittää menemään niin se on sallittua, vaikka siihen haluttaisiin puuttua. Lapsen elämää aikuinen ei saa omilla huonoilla valinnoillaan heittää menemään, sillä lapsella on elämä vasta edessä ja mitä paremmat eväät hän siihen saa sen helpommin aikuisuudesta yleensä selviää. Aikuinen, vanhempi, on vastuussa lapsistaan ja jos vastuuta ei osaa tai pysty kantamaan niin jonkun muun on se tehtävä. Lastenhoito ei ole vapaaehtoista.

Näinpä! Mutta miksi sitten Suomessa kunnollisten vanhempien kunnolliset lapset heitetään laitokseen?

Kyllä siihen huostaanottoon on aina syy, joko lapsessa, vanhempien toiminnassa tai kummassakin. Kunnollisten vanhempien kunnollisia lapsia ei laitoksissa näy.

Eli sinun mielestäsi on oikein, että tavallisen perheen mielenterveysongelmista kärsivä lapsi, joka ei mielenterveyspalvelujen resurssipulan takia saa oikein kohdennettua hoitoa, on lasulaitoksessa? Huostaanotetuille lapsille on lain mukaan tarjottava terapiaa, se voi olla ainoa tapa saada terapiaa mutta lasua ei tuossa kuviossa tarvita mihinkään. Joko olet todella naiivi, lasutyöntekijä tai molempia mutta joka tapauksessa sinulla ei ole pienintäkään käsitystä asioista.

Minä olen viettänyt yhden kokonaisen iltapäivän terveyskeskuksessa tärisemässä ja haukkomassa henkeä ja itkemässä, että en tiedä miten pystyn jatkamaan elämistä. Tämä oli seuraavana päivänä siitä kun sain tietää veljeni itsemurhasta. Sain purkillisen Opamoxia eikä kukaan tehnyt lastensuojeluilmoitusta.

Neuvolassakin sanoin monta kertaa, että aika toivotonta on. Niin kuin olikin, mies oli viikkoja työreissuilla, ei ollut mitään tukiverkkoja ja itsellä oli hoidettavana vauvan lisäksi myös pientila eläimineen ja puulämmityksineen, jokseenkin keskellä ei mitään. Ilmeisesti katsoivat, että lapsi oli hyvinvoiva ja äiti riittävän sitkeä, kun ei tullut ilmoituksia niistäkään valituksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan täytyy ymmärtää, että on parempi, että järjestelmä poimii liian herkästi, kuin että joku tapaus jää huomaamatta. Tuostahan ei seurannut yhtään mitään. Jossain toisessa perheessä juuri nuo sinun sanomasi sanat olisivat saattaneet olla ainoa vihje siitä, että asiat ovat pahasti pielessä.

Enemmän valitetaan siitä, kuinka yhteiskunta päästi jonkun perheen tai nuoren putoamaan turvaverkoistaan, kuin siitä että on puututtu liikaa.

"Tuostahan ei seurannut yhtään mitään." Olen kyllä aika tavalla eri mieltä. Lasu-asiakkuutta ei seurannut. Lapselle ei seurannut mitään. Vanhemmille seurasi kuukausien ajan turhaa ylimääräistä haitallista stressitilaa. Ja en näköjään vieläkään ole päässyt tästä yli, koska minulla on tarve miettiä tätä yhä uudelleen ja uudelleen. Ap

Ymmärrätkö ettei vika ole muualla kuin vanhempien mielenterveydessä ja elämänhallinnassa jos yksi ilmoitus aiheuttaa heissä tuollaista?

Siihenkin on apua saatavilla, mutta avun hakemisen sijaan ulkoistat ongelmasi ja uhriudut täällä.

En koe elämänhallinnassani tai mielenterveydessäni olevan varsinaisesti vikaa. Koen olevani turhaan kiusattu ja häpäisty, se harmittaa. Ja ilmoitusmekanismi on osin haitallinen. Minulla on täysi oikeus keskustella asiasta.

Ja kyse ei ollut vain yhdestä ilmoituksrsta, vaan kaikesta mitä se liitännäisineen aiheutti. Ap

Sinulla on täysi oikeus keskustella asiasta, se pitää paikkansa. Sinulla on myös oikeus tuntea olevasi häpäisty ja kiusattu, mutta todellisuudessa kukaan ei ole yrittänyt häpäistä tai kiusata sinua. Yhteiskunta on käyttänyt resurssejaan tarkistaakseen, tarvitsetko apua ja onko kaikki hyvin. Tilanteen voi nähdä niinkin, että sinusta ja lapsestasi eritoten, on yritetty pitää huolta. Turha lasu, josta ei seurannut mitään, kannattaa jättää historiaan ja elää eteenpäin. Ilmoitusmekanismi on sellainen, että ammattilainen on itse pulassa jos jättä ilmoittamasta huolen herätessä ja myöhemmin paljastuu ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä mokasin hammaslääkärin. Tuli ilmoitus, että lapsille pitää tilata h.huolto aika tai tulee lasu. Yritin soittaa aikaa monta päivää ja linjat huusi varattua.

Hädissäni tilasin lapselle yksityiseltä ajan ja käytin siellä.

Lasu tuli, kun en tiennyt, että minun olisi pitänyt jonnekkin ( en vieläkään tiedä kenelle) ilmoittaa, että lasta oi käytetty yksityisellä hammaslääkärille, eikä julkisella, minä en päässyt puhelimella läpi.

Mitään tästä ei toki seurannut, kun pystyin osoittamaan, että lapsi kävi yksityisellä. Mutta harmitti toki

Tämän päivän vanhempia on helppo kontrolloida. Uhkaa vain lasulla, jolloin vanhemmat tekevät lähes mitä tahansa jotta eivät menettäisi lastaan.

Ikävää, että normaalit vanhemmat kokevat kontrollointina, jos yhteiskunnassa oletetaan että lapsista pidetään huolta. Suurin osa vanhemmista suoriutuu vanhemmuudestaan hyvin, myös silloin kun tulee unohduksia. Jos unohduksen takia tehdään lasu, se on helppo kuitata tarpeettomana kun kaikki onkin kunnossa. Lastensuojelu on lapsen oikeuksia varten, ei mikään laitos joka haluaa ne lapset itselleen hinnalla millä hyvänsä.  Sitten on pieni osa vanhempia, jotka ei käytä lasta hammaslääkärissä ja kun lapsi sinne lopulta joutuu niin purukalusto on ihan kamalassa kunnossa, suu tulehtunut ja osa hampaista voidaan jo lapsilta joutua poistamaan. Sen pienen osan vuoksi niitä vanhempia "uhataan" lasulla, koska ei kukaan voi 100% sanoa missä perheissä vastustetaan ties mistä syistä lapsen hoitoa.

Vielä 90-luvulla pärjättiin oikein hyvin vaikka ei ollut sen paremmin lasuja kuin lasten oikeuksiakaan. Ei ollut lasten purukalusto kamalassa kunnossa.

Kiinnostelisi tietää, oliko tuolloin uutisia lapsista, joita ei viety säännöllisesti tarkastuksiin. Vai oliko ysärillä vanhemmat järjestään sen verran hyvin sitoutuneet lapsiensa terveydenhoitoon, että näitä tapauksia missä lapsi ei ole saanut hoitoa oli vähemmän. Nykyään kun on hammastahnatkin osa sellaisia, mitkä ei estä reikiintymistä, niin en ihmettele että osa vanhemmista uskoo kaikenmaailman hörhöjuttuja ennemmin kuin käyttävät siellä tarkastuksissa.

Uutinen viime vuodelta: https://yle.fi/a/3-12498875

Yhtä yksittäistapausta käytetään sen perustelemiseen, että koko Suomen perheet alistetaan lasulle?

Yksi yksittäistapaus on yleensä aina se, joka saa ihmiset ajattelemaan että jotain on tehtävä. Vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsestaan, jos velvollisuus jää täyttämättä niin lasu on aiheellinen. Ketään ei "altisteta" lasulle, vaan lasu tehdään kun on huoli lapsesta. Lasten lääkärikäyntejä pitää jättää välistä useampi, ennen kuin lasua aletaan miettimään. Joissain paikoissa voinee olla eri käytännöt, mutta yleisesti ei lasua tehdä ensimmäisestä unohduksesta.

Miksi aikuisten keskuudessa sallitaan se, että välillä tapahtuu kaikkea epämieluista, mutta lasten keskuudessa ei? Joka kerta kun joku on jossain kohdellut lasta suositusten vastaisesti, niin se on peruste tiukentaa kontrollia entisestään. Lopulta lapsiperheillä ei ole enää mitään vapautta jäljellä.

Aikuiset ovat vastuussa itsestään ja jos haluavat oman elämänsä heittää menemään niin se on sallittua, vaikka siihen haluttaisiin puuttua. Lapsen elämää aikuinen ei saa omilla huonoilla valinnoillaan heittää menemään, sillä lapsella on elämä vasta edessä ja mitä paremmat eväät hän siihen saa sen helpommin aikuisuudesta yleensä selviää. Aikuinen, vanhempi, on vastuussa lapsistaan ja jos vastuuta ei osaa tai pysty kantamaan niin jonkun muun on se tehtävä. Lastenhoito ei ole vapaaehtoista.

Näinpä! Mutta miksi sitten Suomessa kunnollisten vanhempien kunnolliset lapset heitetään laitokseen?

Kyllä siihen huostaanottoon on aina syy, joko lapsessa, vanhempien toiminnassa tai kummassakin. Kunnollisten vanhempien kunnollisia lapsia ei laitoksissa näy.

Eli sinun mielestäsi on oikein, että tavallisen perheen mielenterveysongelmista kärsivä lapsi, joka ei mielenterveyspalvelujen resurssipulan takia saa oikein kohdennettua hoitoa, on lasulaitoksessa? Huostaanotetuille lapsille on lain mukaan tarjottava terapiaa, se voi olla ainoa tapa saada terapiaa mutta lasua ei tuossa kuviossa tarvita mihinkään. Joko olet todella naiivi, lasutyöntekijä tai molempia mutta joka tapauksessa sinulla ei ole pienintäkään käsitystä asioista.

Jos tavallisen perheen mt-ongelmista kärsivä lapsi ei pärjää kotona, eikä resurssipulan vuoksi saada kohdennettua hoitoa esim. psykiatrialta, niin ymmärrän että lastensuojelu on tehnyt tällaisen päätöksen. Se ei ole paras mahdollinen, mutta edelleen sillä yritetään suojella lasta ja saada lapselle sitä terapiaa. Tässä ei pidä syyttää lastensuojelua, vaan päättäjiä, jotka ovat leikanneet rahoitusta mt-palveluista ja tehneet niihin pääsyn niin vaikeaksi, että hoitoa pitää saada lastensuojelun asiakkaana. Naiivi en mielestäni ole, enkä ole lasutyöntekijä vaikka olen heidän kanssaan ammattini puolesta joskus yhteistyössä ollutkin.