Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En uskalla jättää vauvaa miehelle
18.01.2023 |
Niin, eli ongelma otsikossa.. Meillä on reilu 3 kk:n ikäinen vauva, ja kohta olisi mukava päästä vähän omienkin harrastusten pariin, mutta en uskalla jättää vauvaa miehen hoiviin hänen huolimattomuutensa vuoksi. Vauva harjoittelee jo pyörähtämistä, ja mies mm. säännöllisesti jättää vauvan yksikseen makoilemaan olkkarin sohvalle kun lähtee käymään keittiössä. Kerran mies oli jättänyt kesken vaipanvaihdon vauvan hoitopöydälle ja lähtenyt hakemaan vaatteita toisesta huoneesta. Olen pyytänyt, että jos vauva täytyy jättää yksin, hänet jätetään viltille lattialle tai vöihin sitteriin, mutta siitä huolimatta miehellä tuntuu olevan etenkin tuosta sohvasta joku fiksaatio.
Lisäksi mies antaa vauvan itkeä, eikä edes yritä lohduttaa. Tai no, hyssyttää muutaman kerran kärsimättömästi, ja jos vauva ei (ylläri) sillä lopeta vaikkapa väsyitkua, laskee vauvan vaan sängylle ja sanoo et "älä kiukuttele nyt". Tästä huuto tietenkin vaan yltyy, ja joudun tulla rauhoittelemaan vauvan, koska minusta sellainen huudattaminen on julmuutta, ja vaikuttaa varmasti jotenkin lapsen perusturvallisuuden tunteeseen. Miehen mielestä kuulemma olisi myös ihan ok keino nukuttaa vauva laskemalla hänet sänkyyn ja antamalla itkeä niin kauan, että hän uuvahtaa ja nukahtaa.
Saan aina huoliini vastaukseksi silmien pyörittelyä ja "ei se siitä mihinkään tipu" tuhahteluja. Ja kuulemma hemmottelen vauvan pilalle kun joka "kiukuttelusta" lohdutan. Mies ei ymmärrä, ettei kolmen kuukauden ikäinen osaa vielä mitään kiukutella. Tuon tippumisen mahdollisuuden luukallo (siis mieheni) varmaan oppisi ensimmäisestä vahingosta, mutta en haluaisi antaa vauvaani sijaiskärsijäksi tässäkään.
Ymmärrän, ettei todella kaikkia vahinkoja voi ennaltaehkäistä eikä lasta suojella kaikelta, mutta en nyt tuollaista ehdoin tahdoin riskien ottamistakaan ymmärrä. Tiedän kuitenkin tapauksen, missä lapsi on saanut loppuelämän aivovaurion hoitopöydältä tippumisen seurauksena.
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Persoonakohtaisia juttuja. Eräs saatananpalvoja on osoittautunut ihan hyväksi isäksi, vaikka aiemmin epäilin, että se uhraa lapsensa Beelzebubille.
Hörönaurut.
Sirkka-Liisa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.dailymail.co.uk/tvshowbiz/article-2200807/amp/Peaches-Geldo…
Auts.
Tämän takia kannattaa aina laittaa ne istuimen vyöt kiinni. Ne ei ole siinä vaan koristeena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.dailymail.co.uk/tvshowbiz/article-2200807/amp/Peaches-Geldo…
Auts.
Tämän takia kannattaa aina laittaa ne istuimen vyöt kiinni. Ne ei ole siinä vaan koristeena.
Voi mikä bimbous.
Kumartuu noukkimaan vaunuista pudonnutta lasta kadulta kuin olisi vahingossa tiputtanut jonkun vaatekassin. Puhelin kädessä ja korvalla.
Vierailija kirjoitti:
Olet vain mustasukkainen.
Näin on, ja lisäksi myyn itseäni.
Kutsumanimeni ystäväpiirissäni onkin tuhannen-mulkun-maija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et uskalla jättää, niin sitten hoidat itse 24/7. Mikä tässä nyt on ongelma?
Tuon ikäinen nukkuu päiväunet. Uskaltaisiko jättää miehen hoitoon päiväunien ajaksi?
EI!!!
Vierailija kirjoitti:
Kiitos keskustelusta ja näkökulmista. Yritän ehkä vielä miestä neuvoa, ja siihen asti tyydyn kohtalooni ja pysyn vauvan kanssa (bye harrastukset) tai pyydän ulkopuolisia hoitajia.. Ongelma vaan on, että mies ärtyy minun neuvoistani, vaikka kuinka kauniisti yritän ne esittää. Minusta tuo putoamisen estäminen on tosiaan vaan vähän niinkuin vanhemmuuden minimivaatimus. Se kun voi sattua ja seuraukset olla vakavia, vaikka olisi kuinka huolellinen, joten miksi olla huolimaton. (Ja toki myös vauvan lohduttaminen/sylittäminen kun vauva itkee.)
Mitään merkkejä tällaisista tulevista ongelmista ei kyllä tosiaan ollut luettavissa ennen vauvaa. Mies oli (on) muuten turvallinen ja karttaa ylimääräisiä riskejä (esim. liikenteessä.) Hän oli (on) nähdäkseni lapsirakas ja hänellä on mm. kummilapsi, jonka kanssa hän esim. leikkii innokkaasti, mutta ei toki häntä ole varsinaisesti hoitanut. (Myös meidän vauvaamme mies tykkää leikittää, höpsötellä ja hellitellä sekä kylvettää kun hän on hyväntuulinen.) Muuta kokemusta miehellä ei ole lapsista, ja luulen ettei hän vaan jotenkin ole onnistunut vielä sisäistämään sitä, että pikkuvauvalla tai vähän isommallakaan taaperolla ei ole mitään vaaran tuntua tai tunteidensäätelykeinoja.
Mies on ollut innokkaasti mukana neuvoloissa sekä raskaus- että vauva-aikana aina kun on vaan töiltään ehtinyt, mutta tuntuu, että neuvolassakin tällaisten asioiden oletetaan olevan niin itsestäänselviä ettei niitä edes käydä läpi. Ja miehen mielestä ilmeisesti kun mitään ei ole sattunut (vielä!), niin kaikki on mennyt hyvin ja voi jatkua ennallaan, vaikka fakta on, että hänen huolimattomuutensa takia aika monta kertaa olisi voinut jo aika pahasti sattua. En tiedä miten saisin tämän iskostettua hänen kalloonsa ilman että se olisi hänestä "pirujen maalaamista seinille" tai "pahimpien mahdollisten skenaarioiden esittelyä."
Tämä asia vihastuttaa ja saa oloni voimattomaksi välillä, kun rakastan miestäni, mutta miksi juuri tässä asiassa hänen täytyy olla niin saakelin tyhmä ja kovapäinen.
Hoida ja suojele vauvaasi, pääset myöhemmin omiin harrastuksiisi. Mies manipuloi sinua ärtymyksellään. Seuraa, aikuistuuko mies ja ottaa vastuuta. Mieti myös oma turvallisuutesi. Jos sinulle tapahtuu jotain, miten mies hoitaa tilanteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakko kertoa oma esimerkki, josta ehkä saattaa olla apua. Olen velanainen, joka ei ole koskaan ollut lasten kanssa missään tekemisissä. Siskoni sai ensimmäisen lapsensa ja otti minut alusta alkaen mukaan luottaen 'taitoihini' ei esimerkiksi hyörinyt ympärillä ja vahdannut miten esim. pidän vauvaa sylissä. Neuvoi ainoastaan, jos pyysin apua. Opettelin oman tapani olla hänen lapsensa kanssa ja pikkuhiljaa aloin myös itse luottaa itseeni ja siihen, että pärjään. Sain useasti myös hoitaa siskonlasta ja kerran n. puolivuotias lapsi sai hoidossani niin hirveän itkuraivarin, etten tiennyt miten päin olisin hyssyttänyt, hän kuitenkin lopulta rauhoittui, enkä usko, että suurempia traumoja jäi (lapsi nyt 6 vee). Tulen erittäin hyvin toimeen siskonlapsen kanssa ja olemme mm. reissanneet yhdessä päiväretkiä jne.
Sanoisin, että luota mieheesi, hän on kuitenkin lapsen toinen vanhempi. Jos nyt hyörit ympärillä koko ajan, etkä anna isän tehdä omia valintojaan, ei hän niitä myöhemminkään tee. Anna hänen opetella oma tapansa olla lapsen kanssa. Jos sinä et luota isään, miksi isäkään luottaisi itseensä.
Pitäisi antaa pudota hoitopöydällä? Pitäisi antaa huutaa? Isä luottaa itseensä, mutta ei halua vastata vauvan tarpeisiin siten, miten vauva tarvitsee.
Tulee mieleen, että tekeeköhän tahallaan tuollaista, että ei tarvitsisi sitä vauvaa vahtia? Jotkut miehethän esim piruuttaan tekee kotityöt päin persettiä, että naisella menisi looulta hermot jatkuvaan huomautteluun ja sitten ukkeli vapautetaan ikävistä kotitöistä. Onko miehelläsi sama kuvio?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vela, joka on hoitanut sisarustensa lapsia aika paljon. Joka kerta olen pyytänyt tarkat ohjeet mitä ja miten tehdä - vastuu on niin suuri. Mun mielestä ihan terveen järjen pitäisi sanoa, ettei avutonta vauvaa saa jättää yksin, tai asettaa vaaralle alttiiksi. En ymmärrä noita, jotka lässyttää ja selittelee miehen huonoa ja vastuutonta käytöstä. Jos ei kerran ohjeet mene mitenkään perille, sun on pakko itse suojella lasta. Aika huolestuttavaa on, ettei asiasta voi keskustella hänen kanssaan, povaa huonoa tulevaisuutta lasten kasvatuksessa.
Aloitus ei voi olla aidosta tilanteesta. Kukaan ei jättäisi vauvaa henkilölle, jonka tietää kiihottuvan vaaratilanteista impulsiivisuuden verukkeella... Ja jonka tietää nauttivan toisten avuttomuudesta (vauvan ja/tai äidin), kun on sovittu, että ollaan perheessä yhdessä vähän vuorotellen (äiti arvostelee toimintaa ulkopuolisena, hetkellisen yhteistyön sijaan).
Muuten kyllä hyvä aloitus, tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti on olemassa piirre, jossa jännä kiihottaa. Oli kyseessä ruuan kuljettaminen huteralla alustalla, tai vauvan jättäminen yksin paikkaan josta hän voi pudota... se on kai vähän sama ilmiö, kuin kiihottuminen seksistä julkisella paikalla.
Oma ilmiönsä on tietysti saada kutkuttava nautinto, paremmuudentunne tai mitä lie, edellä olevan jännityksestä!
Oikea "sirkus-perhe."
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti on olemassa piirre, jossa jännä kiihottaa. Oli kyseessä ruuan kuljettaminen huteralla alustalla, tai vauvan jättäminen yksin paikkaan josta hän voi pudota... se on kai vähän sama ilmiö, kuin kiihottuminen seksistä julkisella paikalla.
Oma ilmiönsä on tietysti saada kutkuttava nautinto, paremmuudentunne tai mitä lie, edellä olevan jännityksestä!
Oikea "sirkus-perhe."
Liittyy myös sabotaasin houkutukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti on olemassa piirre, jossa jännä kiihottaa. Oli kyseessä ruuan kuljettaminen huteralla alustalla, tai vauvan jättäminen yksin paikkaan josta hän voi pudota... se on kai vähän sama ilmiö, kuin kiihottuminen seksistä julkisella paikalla.
Oma ilmiönsä on tietysti saada kutkuttava nautinto, paremmuudentunne tai mitä lie, edellä olevan jännityksestä!
Oikea "sirkus-perhe."
Liittyy myös sabotaasin houkutukseen.
"Passiivinen" Munchhausen by proxy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti on olemassa piirre, jossa jännä kiihottaa. Oli kyseessä ruuan kuljettaminen huteralla alustalla, tai vauvan jättäminen yksin paikkaan josta hän voi pudota... se on kai vähän sama ilmiö, kuin kiihottuminen seksistä julkisella paikalla.
Oma ilmiönsä on tietysti saada kutkuttava nautinto, paremmuudentunne tai mitä lie, edellä olevan jännityksestä!
Oikea "sirkus-perhe."
Liittyy myös sabotaasin houkutukseen.
"Passiivinen" Munchhausen by proxy?
Huom. molemmilla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti on olemassa piirre, jossa jännä kiihottaa. Oli kyseessä ruuan kuljettaminen huteralla alustalla, tai vauvan jättäminen yksin paikkaan josta hän voi pudota... se on kai vähän sama ilmiö, kuin kiihottuminen seksistä julkisella paikalla.
Oma ilmiönsä on tietysti saada kutkuttava nautinto, paremmuudentunne tai mitä lie, edellä olevan jännityksestä!
Oikea "sirkus-perhe."
Liittyy myös sabotaasin houkutukseen.
"Passiivinen" Munchhausen by proxy?
Tarkoittaa: set up a failure. Vanhempien lasten kanssa voi olla myös psykologista.
Munchhausenissa toiminta on aktiivista: lapselle tuotetaan vamma, hänet johdatellaan lääkärin avulla turhiin jopa haitallisiin toimenpiteisiin, tai vitkutellaan hoidon antamista. Mutta vahinkoa olisi mahdollista aiheuttaa toisinkin, passiivisesti: antamalla vahinkojen tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, että joku nostaa tämän asian esiin. Nykyään some ja muut paikat tuntuvat olevan vain täynnä täydellisiä daddyja, jotka ovat kuin luotuja vauvanhyssyttelyyn ja leikkipuistoiluun, ovat lukeneet lapsipsykologian oppikirjat ja kaikki kasvatusoppaat, ja haluavat jakaa vanhemmuuden ehdottoman tasa-arvoisesti äidin kanssa...
Totuus on, että todella suuri osa miehistä ei käsitä vauvojen ja pikkulasten hoidosta yhtään mitään. Sitten tulee juuri tuollaisia hengenvaarallisia tilanteita, että jätetään kolmikuinen vauva hoitopöydälle yksin tai kuvitellaan, että pikkuvauva kiukuttelee itkiessään.
Voisiko neuvola järjestää jotakin vauvanhoitoa for dummies -tyyppisiä kursseja miehille? Olisivat pakollisia ja siellä hyvin selkeäsanaisesti käytäisiin läpi esim. edellä mainitut tilanteet.
Nuo on persoonakysymyksiä, kokemattomuutta jne. Sukupuolella ei mitään tekemistä asian kanssa. Ei naisetkaan automaattisesti osaa ja tiedä kaikkea ja moni ei koskaan sovellukaan vanhemmaksi. Toisilta kaikki käy alusta lähtien luonnostaan (ja puhun siis myös miehistä).
Suuri osa miehistä ei käsitä... Meneeköhän hieman lietsonnan puolelle...
Alue: Aihe vapaa
Älä ap vaan koskaan tulevaisuudessa päästä miestäsi ja lastasi keskenään uimarannalle tai uimahalliin.
Eikä edes parkkipaikalle, eikä yhtään mihinkään.
Kun lapsen hetkeksikin silmistään päästää, niin ei hyvä heilu. Ja sitten vielä ihmetellään että äitiys on muka niin vaikeaa. No onhan se, kun täytyy pitää jälkikasvu hengissä jokaikisessä tilanteessa.