Emeritaprofessorin varoitus: Suomen koulut ovat menossa suuntaan joka lisää ja syventää luokkayhteiskunta jakoa

Miksi yksityisissä kouluissa koulutiensä aloittaneet eivät pärjää lukiossa?

Hyvä! Lopultakin. Takaisin kansa-, kansalais- ja oppikouluun.

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Olen 32-vuotias eli aloittanut kouluni 90-luvulla. Vanhempani veivät meitä lapsia museoihon, hankittiin meitä kiinnostavaa kirjallisuutta ja iltalukemisena meille luettiin Tiede-lehteä ihan pienestä asti. Kotona opetettiin kaikki perusasiat: kirjaimet, ilmansuunnat, mantereet ja Suomen karttaa ennen kouluikää. Englantia opettelin isän kanssa päiväkoti-ikäisenä, koska olin kiinnostunut kielestä. Yleissivistys oli kouluun mentäessä hyvä. Vanhempien ei pidä olettaa, että koulussa tehdään kaikki. Ei tehdä, vanhempien pitää itse opettaa lastaan. Niin tehtiin ennenkin ja niin on tehtävä nytkin.

Olet väärässä. Aiemmin koulussa pystyi pärjäämään, vaikka vanhemmat ei olisi erikseen opettanut lastaan. Näin oli meillä 1980 syntyneillä peruskoulussa. Meistä kaikki oppivat nuo luettelemasi asiat, lukemaan ja laskemaan. Joidenkin vanhemmat oli juoppoja tai renttuja, jotkut sota-ajan lapsia ilman tutkintoja, mutta me opimme silti. Ysiltä pääsimme 1996, eli lama-ajalla olimme vielä alakoulussa. Kumeja puolitettiin, tehtäväkirjoja ei saanut, me opimme silti.

Nykyään tuntuu ettei lapset voi selviytyä koulusta ilman vanhempien ahkeraa tukea. Pisa-tulokset ja nuo arviot sen myös todistavat. Koulua on muutettu, huonompaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Olen 32-vuotias eli aloittanut kouluni 90-luvulla. Vanhempani veivät meitä lapsia museoihon, hankittiin meitä kiinnostavaa kirjallisuutta ja iltalukemisena meille luettiin Tiede-lehteä ihan pienestä asti. Kotona opetettiin kaikki perusasiat: kirjaimet, ilmansuunnat, mantereet ja Suomen karttaa ennen kouluikää. Englantia opettelin isän kanssa päiväkoti-ikäisenä, koska olin kiinnostunut kielestä. Yleissivistys oli kouluun mentäessä hyvä. Vanhempien ei pidä olettaa, että koulussa tehdään kaikki. Ei tehdä, vanhempien pitää itse opettaa lastaan. Niin tehtiin ennenkin ja niin on tehtävä nytkin.

Olet väärässä. Aiemmin koulussa pystyi pärjäämään, vaikka vanhemmat ei olisi erikseen opettanut lastaan. Näin oli meillä 1980 syntyneillä peruskoulussa. Meistä kaikki oppivat nuo luettelemasi asiat, lukemaan ja laskemaan. Joidenkin vanhemmat oli juoppoja tai renttuja, jotkut sota-ajan lapsia ilman tutkintoja, mutta me opimme silti. Ysiltä pääsimme 1996, eli lama-ajalla olimme vielä alakoulussa. Kumeja puolitettiin, tehtäväkirjoja ei saanut, me opimme silti.

Nykyään tuntuu ettei lapset voi selviytyä koulusta ilman vanhempien ahkeraa tukea. Pisa-tulokset ja nuo arviot sen myös todistavat. Koulua on muutettu, huonompaan.

Etätyö parantaa tuottavuutta, sillä aikuiset eivät pysty keskittymään avotoimistoissa. Miksi on tehty kouluihin avotiloja, yhdistetty ryhmiä ja poistettu oppikirjat ja pulpetit?

Lisäksi itseohjautuvuus ja ilmiöoppiminen ei vaan sovi peruskouluun. Osa menee niitten taitavampien siivellä ja asia tulee opituksi ohuesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Olen 32-vuotias eli aloittanut kouluni 90-luvulla. Vanhempani veivät meitä lapsia museoihon, hankittiin meitä kiinnostavaa kirjallisuutta ja iltalukemisena meille luettiin Tiede-lehteä ihan pienestä asti. Kotona opetettiin kaikki perusasiat: kirjaimet, ilmansuunnat, mantereet ja Suomen karttaa ennen kouluikää. Englantia opettelin isän kanssa päiväkoti-ikäisenä, koska olin kiinnostunut kielestä. Yleissivistys oli kouluun mentäessä hyvä. Vanhempien ei pidä olettaa, että koulussa tehdään kaikki. Ei tehdä, vanhempien pitää itse opettaa lastaan. Niin tehtiin ennenkin ja niin on tehtävä nytkin.

Olet väärässä. Aiemmin koulussa pystyi pärjäämään, vaikka vanhemmat ei olisi erikseen opettanut lastaan. Näin oli meillä 1980 syntyneillä peruskoulussa. Meistä kaikki oppivat nuo luettelemasi asiat, lukemaan ja laskemaan. Joidenkin vanhemmat oli juoppoja tai renttuja, jotkut sota-ajan lapsia ilman tutkintoja, mutta me opimme silti. Ysiltä pääsimme 1996, eli lama-ajalla olimme vielä alakoulussa. Kumeja puolitettiin, tehtäväkirjoja ei saanut, me opimme silti.

Nykyään tuntuu ettei lapset voi selviytyä koulusta ilman vanhempien ahkeraa tukea. Pisa-tulokset ja nuo arviot sen myös todistavat. Koulua on muutettu, huonompaan.

Se on juuri näin. Ei vanhempien tarvinnut 80-luvulla opettaa lapsia ja ryhmäkootkin olivat yli 30 oppilaan. Ei ollut koulunkäyntiavustajia.

Oli kylläkin tarkkis ja apukoulu.

Itseohjautuvuus taitaa vain olla tekosyy vähentää opettajia. Monet aikuisetkaan eivät osaa olla itseohjautuvia. Jos ihmiset olisivat itseohjautuvia, niin mihin koulua edes tarvittaisiin? Lapset voisivat vain googlata kaikki tiedot netistä.  Mistä nämä ihmeelliset tavoitteet ovat oikein tulleet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Olen 32-vuotias eli aloittanut kouluni 90-luvulla. Vanhempani veivät meitä lapsia museoihon, hankittiin meitä kiinnostavaa kirjallisuutta ja iltalukemisena meille luettiin Tiede-lehteä ihan pienestä asti. Kotona opetettiin kaikki perusasiat: kirjaimet, ilmansuunnat, mantereet ja Suomen karttaa ennen kouluikää. Englantia opettelin isän kanssa päiväkoti-ikäisenä, koska olin kiinnostunut kielestä. Yleissivistys oli kouluun mentäessä hyvä. Vanhempien ei pidä olettaa, että koulussa tehdään kaikki. Ei tehdä, vanhempien pitää itse opettaa lastaan. Niin tehtiin ennenkin ja niin on tehtävä nytkin.

Olet väärässä. Aiemmin koulussa pystyi pärjäämään, vaikka vanhemmat ei olisi erikseen opettanut lastaan. Näin oli meillä 1980 syntyneillä peruskoulussa. Meistä kaikki oppivat nuo luettelemasi asiat, lukemaan ja laskemaan. Joidenkin vanhemmat oli juoppoja tai renttuja, jotkut sota-ajan lapsia ilman tutkintoja, mutta me opimme silti. Ysiltä pääsimme 1996, eli lama-ajalla olimme vielä alakoulussa. Kumeja puolitettiin, tehtäväkirjoja ei saanut, me opimme silti.

Nykyään tuntuu ettei lapset voi selviytyä koulusta ilman vanhempien ahkeraa tukea. Pisa-tulokset ja nuo arviot sen myös todistavat. Koulua on muutettu, huonompaan.

Se on juuri näin. Ei vanhempien tarvinnut 80-luvulla opettaa lapsia ja ryhmäkootkin olivat yli 30 oppilaan. Ei ollut koulunkäyntiavustajia.

Oli kylläkin tarkkis ja apukoulu.

Ja tasokurssit. Aika kammottava ajatus, että nyt kaikki tasot on läntätty samaan ryhmään.

Kannattaa rahdata pas..... maista lisää porukkaa. Ei hyvää seuraa. Poliittikkojen kannattaa mennä ruotsiin ja italiaan katsomaan miten on maat pilattu liiallisella maahan.......... .

Liian isot koulut. Ihan kun pihattoja. Luokattomuus. Itseohjautuvuus. Plus tuntuu että jo epulla on vaatimustaso korkeampi kun mitä oli 90 luvulla.

Plus kaikenmaailman tukiviidakot, joista ei ota hullukaannselvöä. Ja kolmiportainen tuki on joka koulussa toteutettu eri tavalla. Jos on toteutettu.

Ja kouluvalmiustestejäkään ei ole enää olemassa. Ainakaan tässä kunnassa. Eikö voisi olla vaan startti luokka tai kaksi, niille joilla tuentarvetta (kuten oma lapseni), eikä mitään epäselviä erikoisopettaja piipahtaa jos piipahtaa. Oho ei olekaan resurssia.

Eihän tietyiltä voi vaatia itsehillintää että olisivat edes kirjastossa hiljaa. Lukurauha olisi loukkaus myös vihervassareita kohtaan.

Flash news: lukeminen liittyy oppimiseen.

Sehän vain sopii maatamme tuhoaville talousliberalistipoliitikoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin minullakin on sellainen hytinä, että nämä jotka kovimmalla äänellä huutavat kaiken olevan S2-porukan vikaa, odottavat että koulu tekee kaiken kasvatustyön heidän puolestaan.

Itse olen opettanut kolme lastani lukemaan ja käymään kirjastossa jo ennen kouluikää. Olen ottanut heidät mukaan laskemaan ja mittaamaan asioita nikkaroidessa, olen pyytänyt tekemään pieniä kauppa-asioita seteleillä ja kolikoilla, olen vastannut joka ainoaan kysymykseen, jotta todellakin ovat tienneet kouluun mennessään, mistä sade syntyy tai mihin maihin Suomi kuului ennen itsenäistymistään. Heillä on ollut kouluun mennessään fiksun oppilaan identiteetti. Se on iso juttu.

Koulussa he ovat oppineet auttamaan heikompia oppilaita. Usein he saattavat kertoa, että puolet matematiikan tunnista meni, kun opettivat jakokulmaa pöytäkavereille. Minä olen oikeasti tyytyväinen. Vasta sitten asiat osaa, kun osaa selittää ne toisille.

Tämä. Olen 32-vuotias eli aloittanut kouluni 90-luvulla. Vanhempani veivät meitä lapsia museoihon, hankittiin meitä kiinnostavaa kirjallisuutta ja iltalukemisena meille luettiin Tiede-lehteä ihan pienestä asti. Kotona opetettiin kaikki perusasiat: kirjaimet, ilmansuunnat, mantereet ja Suomen karttaa ennen kouluikää. Englantia opettelin isän kanssa päiväkoti-ikäisenä, koska olin kiinnostunut kielestä. Yleissivistys oli kouluun mentäessä hyvä. Vanhempien ei pidä olettaa, että koulussa tehdään kaikki. Ei tehdä, vanhempien pitää itse opettaa lastaan. Niin tehtiin ennenkin ja niin on tehtävä nytkin.

Itse olen saman ikäinen, mutta en kyllä muista lapsuudestani kotona tehneeni mitään noista, eikä silti ollut mitään ongelmaa oppimisen kanssa. Muistan kyllä siskoni joskus jotain kirjaimia tms "opettaneen", mutta en kyllä muista yhtään että oliko siitä apua vai ei tai että mitä osasin tai en osannut kouluun mennessä. Toki ne koulutkin oli silloin erilaisia, että lapsen ei vielä tarvinnut olla mikään maisteri sinne mennessään ja siihen aikaan vielä saattoi jäädä luokallekin, jos ei jotain osannut riittävällä tasolla. Saako lasta nykyään edes jättää enää luokalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pks moni vanhempi on jo nostanut kytkintä. Ei haittaa, vaikka kalliksi tulee. Ihan normaalia ,että suomiperhe muuttaa kauemmas tai paremmalle asuinalueelle ja ulk perhe tilalle. Lähikoulussa näkee tilanteen kehityksen.

Vaikea tätä koulushoppailua on ratkaista.

Ehkä seuraavaksi yksityskouluja..

Ihan sama vaikka N I M B Y t painuisivat kavereineen Siperiaan. Ei tule ikävä.

Kyllä sinun kumminkin voisi tulla ikävä niitä ihmisiä, jotka tämän yhteiskunnan toiminnan maksavat. Ja sitä lääkäriä, joka leikkaa lapsesi aivokasvaimen, jne.

Minä en oikeastaan käsitä, mitä pahaa yhteiskuntaluokissa on, jos vaan alemmillekin luokille taataan katto pään päälle ja riittävä toimeentulo. Luulen että ihmiset olisivat onnellisempiakin, kun ei pitäisi kaikkien koko ajan yrittää kilpailla "parempiensa" kanssa.

Erityisesti koulukiusaamisen kannalta olisi hyvä, että rikkaat on omissa kouluissaan ja köyhät omissaan. Ketään ei kiusattaisi vääristä vaatteista tai halvasta puhelimesta. Lika barn lekar bäst.

Ja niin kauan kun Suomessa on koulutus ilmaista, mahdollisuus luokkanousuun olisi kyllä niillä huonomillakin alueilla, jos itsellä rahkeet riittää.

Koulushoppailua harrastavat myös opettajat. Mulla on opettajakaveri, joka ei suostu menemään töihin kouluun, jossa on paljon S2-oppilaita tai suomalaisten juoppojen lapsia niin kuin hän asian ilmaisee.

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielen taidosta lähtee kaikki.

Niin. Äidinkielentaito on yhdyssana.

Itseohjautuvuus taitaa kyllä vähän riippua opettajastakin. Meidän lapsilla on ollut vasta kaksi opettajaa, kun ovat alakoulussa (iso kaupunki), mutta ihan opettajavetoisesti siellä tunnutaan asioita käytävän lävitse. Ilmiöoppimispäivänä tekivät pyöräretken, sitä ennen opettaja opetti liikennesääntöjä. Arvostan, että opettaja pitää jöötä ja ottaa vastuun opetuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pks moni vanhempi on jo nostanut kytkintä. Ei haittaa, vaikka kalliksi tulee. Ihan normaalia ,että suomiperhe muuttaa kauemmas tai paremmalle asuinalueelle ja ulk perhe tilalle. Lähikoulussa näkee tilanteen kehityksen.

Vaikea tätä koulushoppailua on ratkaista.

Ehkä seuraavaksi yksityskouluja..

Ihan sama vaikka N I M B Y t painuisivat kavereineen Siperiaan. Ei tule ikävä.

Kyllä sinun kumminkin voisi tulla ikävä niitä ihmisiä, jotka tämän yhteiskunnan toiminnan maksavat. Ja sitä lääkäriä, joka leikkaa lapsesi aivokasvaimen, jne.

Minä en oikeastaan käsitä, mitä pahaa yhteiskuntaluokissa on, jos vaan alemmillekin luokille taataan katto pään päälle ja riittävä toimeentulo. Luulen että ihmiset olisivat onnellisempiakin, kun ei pitäisi kaikkien koko ajan yrittää kilpailla "parempiensa" kanssa.

Erityisesti koulukiusaamisen kannalta olisi hyvä, että rikkaat on omissa kouluissaan ja köyhät omissaan. Ketään ei kiusattaisi vääristä vaatteista tai halvasta puhelimesta. Lika barn lekar bäst.

Ja niin kauan kun Suomessa on koulutus ilmaista, mahdollisuus luokkanousuun olisi kyllä niillä huonomillakin alueilla, jos itsellä rahkeet riittää.

Valitettavasti viestistäsi ei nouse mitään arvostettavaa, siis mikä huokuisi sellaista kokemusta ja elämänviisautta, jota kunnioittaa. Lähinnä viestistäsi huokuu äärimmäisen rikkinäisen ja itsestään epävarman ihmisen epätoivo omasta tilanteesta, jota yrittää kovasti netissä itseä korottamalla parantaa. No ehkä säkin joskus ymmärrät, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja korvaamattoman arvokas sellaisenaan, ei tarvitse yrittää olla mitään tai kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi yksityisissä kouluissa koulutiensä aloittaneet eivät pärjää lukiossa?

Tämä riippuu kyllä hyvin pitkälle oppilaasta itsestään. Toki varmaan yksityiskoulujakin on erilaisia.

Peruskoulun idea on se, että jokainen oppii kotitaustasta huolimatta samat tiedot ja taidot.

Tämä idea on hämärtynyt. Arabiankielisen perheen vanhemmat eivät hyvästä tahdostaan huolimatta voi tarjota lapsilleen samanlaisia lähtökohtia suomen kielen opiskeluun kuin äidinkielenään suomea puhuvat vanhemmat. Peruskoulun tarkoitus on ollut se, että koulussa oppii siitä huolimatta, että kotona ei opeteta.

Uudistuksilla on saatu muutosta huonoon suuntaan. Pitää palata takaisin aiempiin hyviin käytäntöihin. Pysyvät opetusryhmät, oma luokkatila, opettajalähtöisyys, oppikirjat, lukuläksyt jne. Niin ja erityisluokat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvoprofessorin mielestä kaikkien pitää tasapäistyä sen huonomman oppilaan tasolle.

Lapsiasiavaltuutettu on tätä mieltä, Keltikangas-Järvinen peräänkuulutti sen hyväksymistä, että osa oppii nopeasti, osa tarvitsee tukea ja on väärin laittaa nopeastioppiva samalle viivalle sen osaamattomimman kanssa. Lapsille tulee luoda mahdollisuus oppia, vaikka jo osaisi enemmän kuin muut luokalla.

Kyllä. Nopeasti oppivillakin täytyy olla mahdollisuus oppimiseen koulussa. Nyt heidät on unohdettu. Jätetty pärjäämään yksinään ja toimimaan apuopettajina.

Tällä tavalla he oppivat taitavasti alisuoriutumaan eivätkä opi opiskelutaitoja.

Onko meillä yhteiskuntana oikeasti varaa menettää heidän potentiaalinsa.