Nykyajan kolmekymppisten pitää tottua siihen, ettei vakituisia töitä ole. On vain pätkätöitä, joista et saa kunnon eläkettäkään...
1960-luvulla ja aiemmin syntyneilla on vakipaikat, eläkkeet ja kaikenlaista.
Meillä kolmekymppisillä ei ole mitään, ei edes kesälomia.
Kommentit (117)
Vanhemman väen täytyy tottua myös siihen, että ei ole myöskään asunnonostajia, lapsia eikä tulevia eläkkeenmaksajiakaan.
Ei ne vakipaikatkaan välttämättä takaa onnea. Työpaikka voi mennä alta syystä tai toisesta tai sitten työyhteisö on ongelmallinen.
Vierailija kirjoitti:
Millä alalla te ootte, jotka tekee jatkuvaa pätkää ja välissä paljon työttömyyttä? Kaikilla aloilla ei ole yhtä huono tilanne, kannattaa katsella uutta uraa.
Niinpä, lähi/sairaanhoitajaksi vaan kaikki.
Pätkätöitä olen aina tehnyt. Korkeinaan 6 kk sopimuksia ja niitä on 20 kertaa ollut.
Siis luuleeko joku, että "vakituinen työ" on tarkoittanut ikuisesti voimassa olevaa työsuhdetta? 🥴
Jollain on kuitenkin, suurimmalla osalla varmaan ei...
21 vuotiaalla tyttärelläni vakityö. Metalliala.
Ravintola-alalta saa helposti vakityön. Ja jos jaksamista riittää voi ottaa kylkeen toisen osa-aikapaikan. Raskas työ ja matala palkka mutta työttömänä ei ainakaan tarvitse olla.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajilla on vakituisia töitä. Monikaan ei vaan halua lähihoitajaksi vaan lähtee opiskelemaan jotain "unelma-alaa".
"Unelma-alan" ja lähihoitajan työn välille mahtuu aika paljon muutakin.
Tiesin kyllä kouluun hakeutuessani että eritteiden siivoaminen on keskeinen osa lh:n työtä, mutta sitä en ymmärtänyt että paskaa pyyhkiessä aggressiiviset dementikot sylkevät päälle, huutavat, yrittävät lyödä ja pahimmat yrittävät myös purra. Ja että sitä paskaa saa pyyhkiä perseen lisäksi myös selästä, reisistä, käsistä, naamasta yms.
Mikä tahansa muu työ kelpaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
39v ja aina ollut pitkässä vakituisessa työsuhteessa. Pisimmillään 10 vuotta samassa paikassa, olen vaihtanut työpaikkaa vain omasta tahdostani. Nytkin on kiva vakituinen työpaikka.
Paitsi että nykyajan vakituinen työsopimus on lähes aina toistaiseksi voimassaoleva. On se hieman eri kuin käsipäivää ja "noniin, tässä sopimus, vuosittain indeksitarkistettava ja työvuosikarttumalla kunnes eläke koittaa".
Nyt ei tiedä pitäskö itkeä vai nauraa. Joku gen Z -lainenko siellä piipittää kun ei ole yksinkertaisimmatkaan termit hallussa XDD
Toistaiseksi voimassaoleva = vakituinen (työsuhde).
Eläkevirkoja taas on aina ollut vähemmän tarjolla. Ja 60/70-lukulaiset todellakin tietää miten tuulista työpaikoilla on, hehän ovat aina ensimmäisenä lähtovuorossa yt-neuvotteluissa.
Vierailija kirjoitti:
Siis luuleeko joku, että "vakituinen työ" on tarkoittanut ikuisesti voimassa olevaa työsuhdetta? 🥴
Gen z ja miellenniaalit taitavat luulla. Onhan se mukavampi syytellä muita kuin katsoa peiliin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajilla on vakituisia töitä. Monikaan ei vaan halua lähihoitajaksi vaan lähtee opiskelemaan jotain "unelma-alaa".
En todellakaan lähtenyt opiskelemaan unelma-alaa vaan alaa, jota voisin terveydelläni tehdä. Vaihtaisin minä päivänä tahansa lähihoitajaksi tai sairaanhoitajaksi mutta kädet aukeaa verille jo mm. yhdestä kerrasta käsidesiä, joten mitään asiaa noihin töihin ja moneen muuhunkaan ammattiin ei ole.
Suomessa on liikaa "sairaita " jotka eivät mielestään pysty töihin.
Yleensä noita keski-ikäisiä ja nuorempia
Maailma muuttuu, tekoäly tulee korjaamaan satoa monista ammateista. Jos on nuori kannattaa vielä harkita alanvaihtoa.
Meillä on liian paljon maistereita ja muita mestareita, joiden työt häviävät jatkossa, työmiehiä tarvitaan aina. Ja hoiva-alalla on myös töitä.
Aikoinaan mentiin naisina kauppakouluun tai kauppaopistoon, nyt on automaatiset ohjelmat hoitamaan kirjanpitotyöt.
Ei ole myöskään kunnon lomia, koska määräaikaiset sopimukset vain seuraavat toisiaan. Toki voisi sanoa, että en voi aloittaa kuin vasta x viikon päästä, jos haluaa pitää omaa lomaa, mutta kun tulijoita, jotka voivat aloittaa heti, kynnys alkaa kieltäytymään on aika korkea. Työttömyyspätkät eivät oikein ole lomaa.
Et ilmeisesti ole yhtään perehtynyt Suomen talouselämän historiaan. Moni 60-lukulainen valmistui 90-luvun lamavuosina. Töitä ei joko ollut tai ne olivat määräaikaisia. Itse lähdin jollekin valtiolnhallinnollisella tuella maksetulle työpaikalle, josta sain työkokemusta ja edelleen määräaikaisen työsopimuksen. Olin ensimmäiset viisi vuotta eri tyyppisissä pätkissä, kunnes avautui vakituinen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Millä alalla te ootte, jotka tekee jatkuvaa pätkää ja välissä paljon työttömyyttä? Kaikilla aloilla ei ole yhtä huono tilanne, kannattaa katsella uutta uraa.
Totta. Tämähän on ihan valitusta alasta riippuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole myöskään kunnon lomia, koska määräaikaiset sopimukset vain seuraavat toisiaan. Toki voisi sanoa, että en voi aloittaa kuin vasta x viikon päästä, jos haluaa pitää omaa lomaa, mutta kun tulijoita, jotka voivat aloittaa heti, kynnys alkaa kieltäytymään on aika korkea. Työttömyyspätkät eivät oikein ole lomaa.
Miksi ei ole, lomaahan se on kun lorvii kotona, äläkä väitä jos pari työhakemusta tekee niin se on työlästä.
Vierailija kirjoitti:
Et ilmeisesti ole yhtään perehtynyt Suomen talouselämän historiaan. Moni 60-lukulainen valmistui 90-luvun lamavuosina. Töitä ei joko ollut tai ne olivat määräaikaisia. Itse lähdin jollekin valtiolnhallinnollisella tuella maksetulle työpaikalle, josta sain työkokemusta ja edelleen määräaikaisen työsopimuksen. Olin ensimmäiset viisi vuotta eri tyyppisissä pätkissä, kunnes avautui vakituinen paikka.
Ja vakituinen paikka tietenkin toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena. En ole muuntyyppisiä sopimuksia vakinaistettaessa nähnytkään.
-lisäyksenä edelliseen
Kannattaa aina muistaa, että usein vähemmistö pitää kaikkein kovinta ääntä. Aina niitä luusereita on ollut, mutta nyt on heillä on netti äänitorvena.