Lue keskustelun säännöt.
Kuinka päästä yli ihmisestä joka kosketti syvältä?
16.01.2023 |
Olen ihastunut ns. väärään ihmiseen todella lujaa. Tapailimme vain hetken aikaa, mutten muista milloin olisin tuntenut samanlaisia tunteita ketään toista kohtaan. Hänen kanssa oli hyvä olla.
Tapailun loppumisen jälkeen olen yrittänyt pitää itseni kiireellisenä, mutta silti mietin ja pyörittelen ajatusta, mitä jos? Olen kaiken lisäksi todella herkkä niin aisteille kuin tunteille. Kuinka päästä yli?
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten pitää jossain vaiheessa myös alkaa miettimään sitä että mikä on rakkauden ja pakkomielteen ero. Siihen kannattaa hakea apua jo ihan ammattilaiselta, ettei käy niin kuin stalkkerilleni, jolla meni 15 vuotta elämästään minun kaipaamiseeni, jäi perhe ja lapset saamatta.
Kannattaisi muistaa että kaikille ei perhe ja lapset ole mikään lottovoitto mikä pitää saavuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettimällä jotakuta, josta ajatteli vuosia sitten samoin. Miettimällä sitten mitä nyt hänestä ajattelee. Kaikesta selviää ja pääsee yli. Ihminen, jota ennen ihaili voi vuosia myöhemmin olla jokin henkilö, jonka joskus kohtasi ja jolle toivoo vain hyvää, ei muuta.
Tämä. Niin vain laantui se teinirakkauskin, ja ss'e sitä seuraava, vaikka niin oli isot tunteet!! <3 <3
On tärkeää tietää pärjäävänsä ja pääsevänsä asioista yli. Minä tiedän pääseväni yli mieheni kuolemasta, jos hän kuolee ennen minua, ja tiedän selviäväni myös erosta.
Ota huomioon myös se että se oma pää tekee kaikenlaista kepposta myös.
Kun ihminen on eroamassa, niin se on iso elämänmuutos. Mieli halajaa jo rakkauden kokemusta, ja saattaa hyvin olla niin että se laastarisuhde,/ se jonka avulla vihdoin repi itsensä "kuolleesta" suhteesta pois, saakin turhan isot mittasuhteet.
Oma pää ikään kuin huijaa, ja etsii hormonimyrskyjä, kun on niin pitkään ollut vailla suuria tunteita.
Sitten pitää jossain vaiheessa myös alkaa miettimään sitä että mikä on rakkauden ja pakkomielteen ero. Siihen kannattaa hakea apua jo ihan ammattilaiselta, ettei käy niin kuin stalkkerilleni, jolla meni 15 vuotta elämästään minun kaipaamiseeni, jäi perhe ja lapset saamatta.
Kiva vinkki aina tämä "hae apua ammattilaiselta". Kaksi terapeuttia ei ole saaneet minun ikävääni poistettua, en tiedä mikä enää tehoaisi.
Rahan tuhlaamista juosta terapeuteilla ja itkeä miehen perään. Valtion piikkiinkö näitäkin laitetaan ? Saisit hävetä.On ihmisiä joilla on oikeita ongelmia.
Jos hän rakastaa ja kaipaa, ottaa varmaan yhteyttä. Näin kävi minulle ja nyt mennään vaan eteenpäin.
Vierailija wrote:
Tarvitseeko unohtaa? Eikö voi kantaa mukanaan sitä hyvää kokemusta, jonka sai kokea ja valaa siitä uskoa, että niitä hyviä kokemuksia tulee vielä myöhemminkin, joko hänen tai jonkun toisen kanssa.
Näin ainakin itse pyrin ajattelemaan. Sen sijaan, että olisin katkera siitä etten saa häntä loppuelämäkseni, olen kiitollinen siitä lyhyestä ajasta, jonka sain viettää hänen kanssaan. En saanut häneltä suudelmaa, mutta sain häneltä katseen ja hymyn. En saanut hänen rakkauttaan, mutta sain hänen ystävyytensä. Vaalin niitä muistoja, joita minulla on.
Parhaiten vaihtamalla maisemaa, vuosisatainen tunnettu viisaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole vieläkään päässyt yli kolonoskopian suorittaneesta henkilöstä
Ahaa. No, jos uskot tietäväsi kaikkien maailman ihmisten tunteet paremmin kuin he itse, niin keskustelun lähtökohdat lienee aika toivottomat. Onnea vaan valitsemallasi tiellä.