Lue keskustelun säännöt.
Olen liian herkkä tähän maailmaan. Ahdistaa elää täällä, suurin osa tästä on pelottavaa ja täynnä riskejä, haasteita ja epäonnistumisia. En vain kestä olla täällä.
16.01.2023 |
Olen jo eristäytynyt. Elämässä on ollut niin paljon kaikkea kamalaa, että en oikeasti uskalla tehdä enää paljon mitään. Koko maailmankuvasta on muodostunut sellainen, että täällä turvatonta olla ja rakkaudettomuus loistaa.
Ihmiset inhoavat toisiaan ja keksivät toisilleen asioita, mistä voisivat aiheuttaa kärsimystä ihan tahallaan.
Ketään ei aidosti kiinnosta toisten hyvinvointi, elämä vaikuttaa enemmänkin pelkältä pyrkimykseltä olla toistaan pahempi ja rikkaampi. En vaan jaksa olla täällä, en kestä tätä paikkaa. Tauteja, sairauksia, rahaa, kylmyyttä, väkivaltaa, pornoa ja jatkuvaa työntekoa, orjuuttamista. Tää ei ole yhtään oma paikkani.
Sitä vain toivoisi kuolevansa kun on ymmärtänyt tämän maailman todellisen menon.
Kommentit (80)
Kiitos. Ymmärrän erittäin hyvin tuon ihmisellä on sisäsyntyinen tarve henkiselle tielle. Ei kaikilla mutta uskoakseni moni kokee, että on kaipuu "kotiin", jonnekin selittämättömään.
Minulla se on ollut jo siitä asti kun aloin oppimaan miten tämän maailman ehdoilla eletään. Tuntuu, että sisälläni on kertynyt hurja määrä väärää tietoa ja pidän jopa "tiedettä" sekä yhteiskunnan normeja joissain määrin aivopesuna. En vain voi sille mitään, että jotenkin intuitio haluaa kertoa, ettei tämä kyllä ole nyt näin mitä tuolla halutaan todeksi vääntää.
On kuin tietäisi jotain mitä ei tiedä.
No mutta, se on selvää etten voi hyvin täällä eikä moni muukaan. Tietysti se jo itsessään aloittaa kyseenalaistaminen ja oikeasti pohtii, että mitä ihmettä tämä kaikki on ja miksi jotkut ominaisuudet määrittelevät niin vahvasti ihmisen arvon tässä elämässä, tai no siis yhteiskunnassa. On vain vahva tunne, että tämä nyt ei todella voi olla näin.
Kuin katsoisi jotain epätodellista näytelmää.
Olen siis itsekin sitten yrittänyt meditoida, mennä henkisten oppien kautta tai ainakin perehtyä siihen ja saada sieltä jotain. Minusta kuitenkin tuntuu, että olen mennyt vain enemmän sekaisin ja koko elämä on kuin nurin käännetty. Tämä on pelottavaa.
En todellakaan tiedä mitä ihmettä kaikki tässä on ja mihin tässä voi luottaa. Tuntuu, että kaikki on sellaista harhaa ja tyhjyyttä, että se vetää pohjan koko perinteisestä maailmankuvasta, joka on iskostettu tuonne tajuntaan jo varhain.
Sitten olen tässä selaillut vaikka minkälaisen asioiden kanssa ja olen ihan loppu. Kaikki muuttuu ja en tiedä miksi minulla on niin vahva tunne siitä, että tämä elämä mitä näemme on pelkkää illuusiota vai onko minut aivopesty uudestaan. Toisaalta meditointi on tuottanut tuloksia ja olen nähnyt sekä tuntenut jo jotain sellaista mitä en todellakaan koe "normaalisti".
Kiitos, luen tässä teidän viestejänne kyllä. <3.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos. Ymmärrän erittäin hyvin tuon ihmisellä on sisäsyntyinen tarve henkiselle tielle. Ei kaikilla mutta uskoakseni moni kokee, että on kaipuu "kotiin", jonnekin selittämättömään.
Minulla se on ollut jo siitä asti kun aloin oppimaan miten tämän maailman ehdoilla eletään. Tuntuu, että sisälläni on kertynyt hurja määrä väärää tietoa ja pidän jopa "tiedettä" sekä yhteiskunnan normeja joissain määrin aivopesuna. En vain voi sille mitään, että jotenkin intuitio haluaa kertoa, ettei tämä kyllä ole nyt näin mitä tuolla halutaan todeksi vääntää.
On kuin tietäisi jotain mitä ei tiedä.No mutta, se on selvää etten voi hyvin täällä eikä moni muukaan. Tietysti se jo itsessään aloittaa kyseenalaistaminen ja oikeasti pohtii, että mitä ihmettä tämä kaikki on ja miksi jotkut ominaisuudet määrittelevät niin vahvasti ihmisen arvon tässä elämässä, tai no siis yhteiskunnassa. On vain vahva tunne, että tämä nyt ei todella voi olla näin.
Kuin katsoisi jotain epätodellista näytelmää.Olen siis itsekin sitten yrittänyt meditoida, mennä henkisten oppien kautta tai ainakin perehtyä siihen ja saada sieltä jotain. Minusta kuitenkin tuntuu, että olen mennyt vain enemmän sekaisin ja koko elämä on kuin nurin käännetty. Tämä on pelottavaa.
En todellakaan tiedä mitä ihmettä kaikki tässä on ja mihin tässä voi luottaa. Tuntuu, että kaikki on sellaista harhaa ja tyhjyyttä, että se vetää pohjan koko perinteisestä maailmankuvasta, joka on iskostettu tuonne tajuntaan jo varhain.
Sitten olen tässä selaillut vaikka minkälaisen asioiden kanssa ja olen ihan loppu. Kaikki muuttuu ja en tiedä miksi minulla on niin vahva tunne siitä, että tämä elämä mitä näemme on pelkkää illuusiota vai onko minut aivopesty uudestaan. Toisaalta meditointi on tuottanut tuloksia ja olen nähnyt sekä tuntenut jo jotain sellaista mitä en todellakaan koe "normaalisti".Kiitos, luen tässä teidän viestejänne kyllä. <3.
-ap
Hei Ap! Neuvon sinua pysymään poissa eksytyksistä.
Neuvon sinua kääntymään oikean elävän Jumalan puoleen. Pyydä sydämestäsi että Hän näyttäisi sinulle totuuden ja että antaisi uskon. Toivon että saisit ottaa Jeesuksen vastaan. Hänessä on pelastus.
Kaikkea hyvää!
On meitäkin jotka tajutaan samat asiat. Kaikki ei tajua ikävä kyllä. En haluaisi olla vähemmän herkkä. En koe turvattomuutta. Kaikessa ei tarvitse olla osallisena.
Ihan kaikkea ei kannata niellä, mitä päähän tulevat ajatukset koittaa sulle syöttää. Jokainen, positiivisinkin tai "valaistunutkin" ihminen joutuu kestämään erilaisia ohi kulkevia ajatuksia. Ne voi hyväksyä ja niiden voi antaa olla, tai niitä voi lähteä seuraamaan. Päätös on lopulta sinun. Harjotusta tämä usein vaatii.
Kun keskityt hyvän näkemiseen näet hyvää, kun keskityt pahan näkemiseen näet pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ajattelet, että "tämä ei voi olla näin" niin se ei ole tunne, vaan ajatus. Ajatus, joka ruokkii tuota tunnetta ja toisinpäin.
Itsekin olen omalla tavalla herkkä.
Joskus ajattelin että olen liian herkkä, mutta nykyisin näen herkkyyden lähinnä vahvuutena.
Minua on auttanut herkkyyden hyväksyminen, puhuminen ja herkkyyden hyvien puolien löytäminen.
Myös se, että tietää ettei ole ainut auttaa.
Herkkyys on osa ihmistä eikä siinä ole mitään vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jeesus laittaa elämän entistäkin pahempaan kuosiin.
Itse suosittelisin kokeilemaan itsesäälin ja maailmanpahuudessa rypemisen lopettamista ja vahvuutta.
Vierailija kirjoitti:
Jeesus laittaa elämän entistäkin pahempaan kuosiin.
Itse suosittelisin kokeilemaan itsesäälin ja maailmanpahuudessa rypemisen lopettamista ja vahvuutta.
Olipa ihmeellinen vastaus.
Millä tavalla Jeesus laittaa elämän pahempaan kuosiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä sitten, ehkä se olisi toivottavaa, että se ilmastonmuutos tapahtuisi oikeasti yhtä nopeasti kuin fanaattisimmat sitä hehkuttaa. Ehkä tämä vaihe maailman historiassa alkaa tulla päätökseen ja on aika aloittaa yhteiskunnat tyhjemmältä pöydältä.
Moni asia toki on paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mutta silti ihmiset on onnettomampia kuin aiemmin. Ahneus on mädättänyt käytännössä jokaisen osa-alueen mikä ihmisen arkeen vaikuttaa. Ihan sama minne päin palloa suuntaa, niin korruptio rehottaa ja asioita silotellaan medioita sensuroimalla.
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Suomea voikukat kasvavat tähän aikaan betonin raosta? Matkustaisin sinne mielelläni.
Minun maailmassa tämä apatia ja ahdistus ja kurjuus on niin pysyvä tila että kolmen-neljän kuukauden päästä on suunnilleen sama kuin huomenna. Päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet kuluu, mitään ei tapahdu, välillä käyt kaupassa ja kuuntelet humalaisten ölinää ja väistelet ihmisiä jotka odottavat että kaikki muut väistyvät heidän tieltään. Uutiset kertoo mitä maailmassa tapahtuu, ja hyvä niin, haluan totuuden, en valheita. Ja tiedän että nuo oksettavat uutiset ovat vain pintaraapaisu. Todellisuus on pahempi. Silti pidän todennäköisenä että tulen näkemään sen voikukan taas kohta kun menen ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun keskityt hyvän näkemiseen näet hyvää, kun keskityt pahan näkemiseen näet pahaa.
Optimismi, pessimismi, realismi. Keskitytään hyvään ja nähdään vaan hyvä, ollaan tyytyväisiä miten asiat on, näin se maailma tuhotaan hymyssäsuin.
Hyvä ap ja muut herkkikset!
Olen itse jo yli 60-vuotias - ja aivan liian herkkä tähän maailmaan.
Kokemukseni mukaan 90-luvulle saakka täällä oli vielä jonkinlainen `normimeininki`. Olen sikäli onnekas, että olen saanut elää tuota aikaa. Herkkyyteni ei ollut ongelma. Suoritin parikin korkeakoulututkintoa ja kävin töissä normaalisti. 90-luvun lama ei koskettanut minua eikä perhettäni lainkaan. Elämä pyöri normaalisti.
Mutta sitten kaikki täällä Suomessakin alkoi muuttua: kilpailua, kyynärpäätaktiikkaa, rahan ahneutta, itsekkyyttä, uusavuttomuutta jne. jne... Ratkaisin oman tilanteeni siten, että ryhdyin yksityisyrittäjäksi terapeuttina. Olen siitä saakka saanut itse määrätä työaikani ja työn määrän jne. Tämän muutokset tein burnoutin ja pitkän sairausloman jälkeen.
Olen aika erakoitunut, Muutama hyvä ja luotettava ystävä riittää. Asia on ok. Sillä tavalla suojaan herkkää sisintäni. Ja vuosikymmenten ajan olen ollut tekemisissä erilaisten henkisten asioiden kanssa. Niistä on ollut apua. Maailmankuvani mukaan olemme kukin itse valinneet syntymämme tänne Tellukselle, joka on todella haastava - ja välillä pelottavakin paikka.
Kyllä, milloin tahansa voi tapahtua ihan mitä tahansa - hyvää tai pahaa. Olen jo niin monesta "pahasta" selvinnyt, että haluan uskoa kiintiöni olevan jo täynnä - vaikka ajoittain pelottaakin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sano tätä aidosti pahalla, mutta voisiko olla että mielenterveysongelmat tekee temppujaan? Kun mieli sairastuu, ihmisestä tulee vähän itsekeskeinen. Siinä helposti ajattelee että muut ovat pahoja, mutta kun tarkemmin mietit, miten todennäköistä oikeasti olisi että olet ainut hyvä tyyppi? Meillä on kuitenkin ilmaisia palveluja köyhille ja apua heikoille. Nämä on demokratiassa koska valtaosa ihmisistä kannattaa näitä arvoja.
Eletään vaan vaikka PIRUUTTAAN ilman turhia murheita, sillä hiljaisina poikina haudoissaan lepää monia urheita :)
Näin se on lyhyesti ja ytimekkäästi, että itkien tullaan ja lähdetään, väliaikaista kaikki on vaan.
Kun ikää tulee ymmärtää tosiaan asiat eri kulmista.
Ei kannata ottaa liian vakavasti tätä eloa ja oloa täällä, no stress no harm you know... Peace and love kaikille on hyvästä.
Ja ihan turha täällä on mitään ostaa/hankkia kun ei niitä mukanaan saa ottaa tuonpuoleiseeen, siis kannattaa pistää rahaa palamaan niin maan perkeleesti , vai miksi säästät? saatat olla vaikka keuhkosyövässä vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
En sano tätä aidosti pahalla, mutta voisiko olla että mielenterveysongelmat tekee temppujaan? Kun mieli sairastuu, ihmisestä tulee vähän itsekeskeinen. Siinä helposti ajattelee että muut ovat pahoja, mutta kun tarkemmin mietit, miten todennäköistä oikeasti olisi että olet ainut hyvä tyyppi? Meillä on kuitenkin ilmaisia palveluja köyhille ja apua heikoille. Nämä on demokratiassa koska valtaosa ihmisistä kannattaa näitä arvoja.
Jaa, en tiedä, voi pitää paikkansakin ainakin joltain osin. Mutta luulen että ymmärsit väärin, en usko että kukaan uskoo itse olevansa ainut hyvä tyyppi. Useimmiten herkät ja masentuneet pitä itseään aika luuserina. Minäkin tiedostan että tuolla on kyllä kivoja ihmisiä, mutta sitten kun kohtaat psykopaatin, niin sillä vaan on aika haavoittava vaikutus. Ei se tarvii olla kuin se yksi kuula joka osuu sun jalkaan. Kyllä ne hymyt piristää, mutta haava on silti iso ja kipeä.
Ja tuosta itsekeskeisyydestä.. itse köyhänä autan jatkuvasti muita, mulla menee 10% mun rahoista siihen että autan muita ja joudun kokoajan laskemaan mitä ruokaa voin ostaa. Kaikki mu, tarpeellinenkin jää ostamatta. Sisareni, jolla rahaa riittää huutelee vaan että jokainen tehkööt itsensä onnelliseksi, hänen periaatteisiin ei auttaminen kuulu.
Helppo se on syytellä masentunutta että älä ole niin itsekeskeinen ja katso vaan elämän hyviä puolia. Päälle voisit vielä muistuttaa että raha ei tee onnelliseksi. Laita viesti Ukrainaan niille joilla ei ole vettä ja ruokaa ja sähköä että raha ei tee onnelliseksi. Älkää tuijottako omaa napaanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sano tätä aidosti pahalla, mutta voisiko olla että mielenterveysongelmat tekee temppujaan? Kun mieli sairastuu, ihmisestä tulee vähän itsekeskeinen. Siinä helposti ajattelee että muut ovat pahoja, mutta kun tarkemmin mietit, miten todennäköistä oikeasti olisi että olet ainut hyvä tyyppi? Meillä on kuitenkin ilmaisia palveluja köyhille ja apua heikoille. Nämä on demokratiassa koska valtaosa ihmisistä kannattaa näitä arvoja.
Jaa, en tiedä, voi pitää paikkansakin ainakin joltain osin. Mutta luulen että ymmärsit väärin, en usko että kukaan uskoo itse olevansa ainut hyvä tyyppi. Useimmiten herkät ja masentuneet pitä itseään aika luuserina. Minäkin tiedostan että tuolla on kyllä kivoja ihmisiä, mutta sitten kun kohtaat psykopaatin, niin sillä vaan on aika haavoittava vaikutus. Ei se tarvii olla kuin se yksi kuula joka osuu sun jalkaan. Kyllä ne hymyt piristää, mutta haava on silti iso ja kipeä.
Ja tuosta itsekeskeisyydestä.. itse köyhänä autan jatkuvasti muita, mulla menee 10% mun rahoista siihen että autan muita ja joudun kokoajan laskemaan mitä ruokaa voin ostaa. Kaikki mu, tarpeellinenkin jää ostamatta. Sisareni, jolla rahaa riittää huutelee vaan että jokainen tehkööt itsensä onnelliseksi, hänen periaatteisiin ei auttaminen kuulu.
Helppo se on syytellä masentunutta että älä ole niin itsekeskeinen ja katso vaan elämän hyviä puolia. Päälle voisit vielä muistuttaa että raha ei tee onnelliseksi. Laita viesti Ukrainaan niille joilla ei ole vettä ja ruokaa ja sähköä että raha ei tee onnelliseksi. Älkää tuijottako omaa napaanne.
Noh, toki voi ymmärtää tahalleen väärin kun haluaa rypeä itsesäälissä
Vierailija kirjoitti:
En sano tätä aidosti pahalla, mutta voisiko olla että mielenterveysongelmat tekee temppujaan? Kun mieli sairastuu, ihmisestä tulee vähän itsekeskeinen. Siinä helposti ajattelee että muut ovat pahoja, mutta kun tarkemmin mietit, miten todennäköistä oikeasti olisi että olet ainut hyvä tyyppi? Meillä on kuitenkin ilmaisia palveluja köyhille ja apua heikoille. Nämä on demokratiassa koska valtaosa ihmisistä kannattaa näitä arvoja.
Täällä puhuttiin herkkyydestä, sellaiset ihmiset yleensä eivät ole itsekeskeisiä vaan nimeomaan ottavat muut ihmiset huomioon. Maailmassa vain on enemmän itsekeskeisiä ja röyhkeitä ihmisiä, vähemmän hyviä. Mikään "only gay in the village" - logiikka ei päde täällä, vedit sen hatusta.
Mielellään jos et tulisi häpäisemään lähtökohtaisesti arempia ihmisiä ketjuun diagnosoiden heitä sairaiksi mieliksi. Et tunne ketjun ihmisiä, katso vain omaan peiliin jos on tarve diagnostiikkaan. Anna tilaa aremmille ihmisille äläkä määritä asioita heidän puolestaan kiitos.
Ja kyllä yhteiskunnassa on paljon hyvää. Kaikenlaista on maailmassa. Mustasta harmaan sävyjen kautta muihin väreihin ja valkoiseen.
Nyt tämä diplomatia loppumaan. Annetaan ihmisten kokea maailma kuten kokevat, kun eivät muita satuta ja jos haluavat maailman niin nähdä, jos haluaa vinkkejä antaa, niin senhän voi toki tehdä niin, että ei tarvitse aloittaa "ei aidosti pahalla". Mutta haettiinko tässä edes vinkkejä.
Ketjussa oli mukavaa henkeä, kun ihmiset tulivat toisiaan kindred spirits tervehtimään.
Suomi on hyvin jäykkä, tunnekylmä ja jopa autistinen maa elää, herkällä empaattisella ihmisellä on täällä hyvin raskasta. Olen kärsinyt muiden pahuudesta pienestä asti, mutta aikuisena ymmärtänyt vihdoinkin, ettei syy ole ollut itsessäni. Eikä ole sekään, etten ole yhteensopiva kotimaani kanssa.
Olen upottanut itseni asioihin, jotka tuovat lohtua ja kauneutta elämääni. Kulttuuria, taidetta, ne muutamat ihanat sielut joita elämääni on tullut. Harkitsen että muuttaisin vanhempana sopivampaan ympäristöön.
Rakas Ap,
Kirjoitat sanoin, jotka voisivat olla omiani. Muista, että kaikki on ohimenevää ja kaikki on muuttuvaa. On vain muutosta.
Suosittelen lämpimästi dokumenttia YouTubesta, joka kertoo ihmisen mielestä, ajatuksista ja kuinka ajatuksemme luovat todellisuutta: Inner Worlds - Outer Worlds
Tässä dokumentissa käydään läpi juuri mainitsemiasi asioita, miksi ja miten maailma on paha paikka elää sekä maailman olemusta.
Olen saanut apua tutustuessani buddhalaisuuteen, henkisiin teorioihin, psykoterapiasta, itkemisestä, rukoilusta ja lopulta kaiken hyväksymisestä kaiken.
Mä lupaan sulle, että maailma voi näyttää myös erilaiselta hyvin erilaiselta. Sinä olet tärkeä, maailmankaikkeuden ydin - rakkaus.