Leikkaus ja ei kertakaikkiaan ole ketään saattajaa

Etelä-Pohjanmaalla myös viiskymppinen nainen joka voi auttaa.

Kun itse olin kirralla töissä niin ei päästetty. Taksilla päästettiin, että taksi haki osastolta ja saattoi kotiin ettei matkalla ainakaan mitään sattuisi, mutta ihminen itse vastaa siitä, jos kotona ei ole ketään. Jotkut jäärät kun tuli omalla autolla ja olisivat ohjeista huolimatta myös lähteneet autolla kotiin.

Ap, oletko paikalla? Kerro jos harkitset pyytäväsi jonkun ketjussa apua tarjonneen? Näin me voimme seurata ketjua tai jättää seuraamatta jos tämä ei tunnu luontevalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Punaisella Ristillä on ainakin omalla paikkakunnallani ystävätoimintaa, jossa osa ystävistä toimii myös saattajina esimerkiksi sairaalaan. Ksy paikallisesta SPR:n osastosta.

Joo mutta uskon todellakin pärjääväni ilman saattajaa taksin avulla. Olen työikäinen ja hyväkuntoinen.

Ap

Miten olet onnistunut karkottamaan ihan kaikki ihmiset ympäriltäsi?

Kyllä ne uskoo.

Itse kotiudun viikko sitten nukutuksen jälkeen päiväseltään vaikka yleensä pitää jäädä yöksi. Pieni lapsi kotona eli oma toive. yllätyin kun etukäteen siitä saattajasta ja toisesta aikuisesta seuraavan vrk jankkasivat moneen kertaan. Itse leikkauksen jälkeen ei ketään kiinnostunut millä menin kotio ja oliko ketään paikalla. Mies haki parkkihallista. Taysissa olin

Vierailija kirjoitti:

On kyllä surullista miten täysin yksin moni on ja kärsii siitä. Ei edes rahaa saada ketään apuun pakkotilanteessa. Itse tilasin taksin ja maksoin kuskille ekstraa että hakee minut sisältä asti ja saattaa kotona asuntoon saakka. Ei ongelmia, pari soittoa vaati että hoitui naiskuski tekemään tuon mutta pieni vaiva toki. En ala tuttuja vaivata tuollaisella jutulla.

Kelataksi on sitä varten. Ja taksikuski toimii myös saattajana. Ei siinä sen kummempia tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei niitä kiinnosta onko saattaja tai millä menee kotiin.

Mies tuli bussilla ja minut mies haki ulkoota.

Asun Tampereella.

Taannoin olin leikkauksessa ja kerkisin heräämössä kuulla mm päiväkirurgisten juttuja. Kyllä kyselivät tarkkaan ja odottivat saattajat paikalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä surullista miten täysin yksin moni on ja kärsii siitä. Ei edes rahaa saada ketään apuun pakkotilanteessa. Itse tilasin taksin ja maksoin kuskille ekstraa että hakee minut sisältä asti ja saattaa kotona asuntoon saakka. Ei ongelmia, pari soittoa vaati että hoitui naiskuski tekemään tuon mutta pieni vaiva toki. En ala tuttuja vaivata tuollaisella jutulla.

Kelataksi on sitä varten. Ja taksikuski toimii myös saattajana. Ei siinä sen kummempia tarvita.

Kyllä joidenkin nukutuksessa tehtyjen leikkausten jälkeen tarvitaan myös kotona joku, joka seuraa potilaan vointia, jos kotiutetaan samana päivänä. Yksi lääkäri päästettiin ilman saattajaa ja kotona seuraajaa kotiin, kun ajateltiin, että kyllä se nyt ammattilaisena osaa vointiaan seurata. Tulikin joku komplikaatio ja sinne kotiinsa kuoli.

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko paikalla? Kerro jos harkitset pyytäväsi jonkun ketjussa apua tarjonneen? Näin me voimme seurata ketjua tai jättää seuraamatta jos tämä ei tunnu luontevalta.

Kiinnostaisi kieltämättä mikä tässä on alapeukun arvoista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä surullista miten täysin yksin moni on ja kärsii siitä. Ei edes rahaa saada ketään apuun pakkotilanteessa. Itse tilasin taksin ja maksoin kuskille ekstraa että hakee minut sisältä asti ja saattaa kotona asuntoon saakka. Ei ongelmia, pari soittoa vaati että hoitui naiskuski tekemään tuon mutta pieni vaiva toki. En ala tuttuja vaivata tuollaisella jutulla.

Kelataksi on sitä varten. Ja taksikuski toimii myös saattajana. Ei siinä sen kummempia tarvita.

Kyllä joidenkin nukutuksessa tehtyjen leikkausten jälkeen tarvitaan myös kotona joku, joka seuraa potilaan vointia, jos kotiutetaan samana päivänä. Yksi lääkäri päästettiin ilman saattajaa ja kotona seuraajaa kotiin, kun ajateltiin, että kyllä se nyt ammattilaisena osaa vointiaan seurata. Tulikin joku komplikaatio ja sinne kotiinsa kuoli.

No sitten on yön siellä sairaalassa. Ei siinä sen kummempaa ole. Näinhän se menee.

Mihin sairaalaan olet menossa ja milloin.

Tosiaan jos ei ennen ole ollut operaatiossa ei voi tietää mikä kunto on ja pärjääkö oikeasti yksin. Kelan taxikuskit on pyörätuolilla hakeneet kyllä ihan osastolta, mutta en uskaltaisi lähteä kotiin jos olo on yhtään hutera.

Nukutus voi vaikuttaa elimistöön monta päivää leikkauksen jälkeen. Voi tulla väsymystä, pyörrytystä sun muuta mitä ei itse pysty hallitsemaan.

Miksi et kerro sairaalaan mennessäsi, että sinulla ei ole saattajaa. Joka sairaalassa on sosiaalihoitaja, joka osaa neuvoa. Yksi sukulainen leikattiin Vantaalla Peijaksen sairaalassa. Hän on yksinäinen eikä saanut ketään saattamaan kotiin. Hänet vietiin Katriinan sairaalaan kuntoutumaan. Asia hoitui hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan pyörtynyt tai saanut sairauskohtausta 60+ ikään mennessä. 

Jos sellaisia olisi kokenut niin kaippa sitä varovaisemmaksi tulisi. 

En minäkään ole pyörtynyt tms. Olen terve 60+ vuotias mutta tiedän että mitä tahansa saattaa tapahtua yllättäen. En laske mitään sen varaan että olen tähän asti ollut terve.

Saattaja oli, muttei ketään vointiani seuraamassa vrk ajan. En kehdannut pyytää ottamaan lomaa vuokseni.

Taksikuski käy saattajasta, sairaalasta soittavat sen kelakyydin tai soittaa itse sitä varten olevasta yleisöpuhelimesta siellä.

Säästösyyt varmaan ja pelko sairaalabakteereista kun lähetetään kotiin liian pian leikkauksen jälkeen. Minulle on tullut pientä komplikaatioita kahdessa leikkauksessa leikkauksen jälkeen, kuka siellä kotona olisi tarkistanut leikkaushaavaa tai lääkitystä. Samana päivänä olisi laitettu nukutuksen jälkeenkin kotiin, en halunnut lähteä. Sain olla yön yli seuraavaan päivään. Riippuu varmaan leikkauksesta ja kuinka lähellä sairaalaa asuu, kuinka pian kannattaa lähteä kotiin.

Minulle tehtiin iso vatsan alueen leikkaus kymmenisen vuotta sitten, leikkaushaava häpyliitoksesta viitisen senttiä navan yläpuolelle. Olin sairaalassa kaksi yötä ja kipupumppu käytössä, sitten vaan pumppu pois ja kotiutus. Mies ei viitsinyt tulla hakemaan, joten hoitaja soitti taksin ja taksikuski haki minut osastolta. Hän käveli niin nopeasti sairaalan käytäviä, etten millään pysynyt perässä, huimasi ja leikkausaluetta särki. Pääsin taksilla kotipihaan ja omin avuin kiipesin kerrostalon toiseen kerrokseen ja suoraan nukkumaan. Aikuinen poika oli onneksi kotona. Toinen kotiutus ilman saattajaa oli pari vuotta sitten rintasyöpäleikkauksen jälkeen. Taksilla kotiin muutama tunti nukutuksessa tehdyn leikkauksen jälkeen. Silloinkaan ei miestä kiinnostanut mun hakeminen.