Lue keskustelun säännöt.
Naimisissa tapon yrityksestä tuomitun miehen kanssa. Mitä ajatuksia herättää?
15.01.2023 |
Ajatteletko automaattisesti että hän on enimmäkseen paha ihminen vai että sisältä voi löytyä hyvääkin ja olosuhteet ovat vaikuttaneet siihen mitä teki?
Olen 28v nainen, mies 40v, lapset 8v ja 5v. Kimpassa oltu 10v ja mies ollut huumeista kuivilla 13v, molemmat työelämässä
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Toinen kerta toden sanoo.
Valtettavasti tämä oli omakin ajatukseni. Voi olla , että hänestä löytyy ns hyvääkin mutta todennäköisempää että on pershäiriöinen sosipaatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ajattele oikeasti mitään sen kummempaa. Jos mies on osannut olla ihmisiksi yli 10 vuotta ilman uusia tuomioita niin eiköhän se ole jo ihan kuin normaali kansalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ajattelen että miksi et ole etsinyt omanikäistä seuraa ja mistä kiire tehdä lapset. Mutta jos olette onnellisia niin eipä se muille kuulu. Itse en uskaltaisi tuohon lapsia tehdä.
Minkä takia kumppanin pitäisi olla oman ikäinen? Entä jos satun tykkäämään vanhemmista miehistä? Luonne ja sielunkumppanuus merkkaa mulle eniten ja mulle sielunkumppani nyt sattui vaan löytymään 12 vuotta vanhemmasta miehestä. Kyllä niitä oman ikäisiäkin pörräsi ympärillä mutta kukaan heistä ei persoonaltaan sytyttänyt niin paljon kuin rakkaani. Äitiyttä olen myös aina toivonut nuorena ja itseasiassa 20-29v on parasta lapsenteko ikää, jos on vaan henkisesti valmis vanhemmaksi. Halusin tottakai myös ajatella miehen ikää ettei ole sitten liian vanha kun tulee isäksi, joten se että saatiin lapset 20/32 ja 23/35 vaikutti just meille sopivimmalta
Minusta se että kolmikymppinen aikamies ei löydä seuraa kuin teineistä on huolestuttavaa ja tuollaisissa ikäeroissa on iso riski hyväksikäytölle. Ei ole ollenkaan sama asia jos olisitte tavanneet vaikka 45v ja 55v. Mutta tosiaan itsepä elät elämääsi. Tämä on ajatteluani työkokemukseni perusteella sosiaali- ja rikosseuraamusalalta ja tiedän että tilastollisesti ajatellen tuollaisissa suhteissa keskimäärin se nuori nainen vetää lyhyemmän korren.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olen ite exmieheni taposta istunut nainen ja moni mt ongelmainen. Silti riittää normaaleita työssäkäyviä miehiä jotka ovat musta kiinnostuneita seurustelu ja yhteen muutto mielessä.
Välillä mietin onko niillä itsesuojelu vaistoo ollenkaan.
Oliko itsepuolustusta?
Ei. Univelkaa ja mies piti hereillä öisin ja kiusasi muutenkin. Yhtenä yönä napsahti kun oli jatkunut tarpeeksi pitkään. En mä siitä ylpeä ole ja toimisin toisin ja eroaisin nykyään jos suhteessa on psyykkistä tai muuta väkivaltaa, mutta en antaisi asian jatkua niin pitkälle että noin voisi käydä uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ajattelen että miksi et ole etsinyt omanikäistä seuraa ja mistä kiire tehdä lapset. Mutta jos olette onnellisia niin eipä se muille kuulu. Itse en uskaltaisi tuohon lapsia tehdä.
Minkä takia kumppanin pitäisi olla oman ikäinen? Entä jos satun tykkäämään vanhemmista miehistä? Luonne ja sielunkumppanuus merkkaa mulle eniten ja mulle sielunkumppani nyt sattui vaan löytymään 12 vuotta vanhemmasta miehestä. Kyllä niitä oman ikäisiäkin pörräsi ympärillä mutta kukaan heistä ei persoonaltaan sytyttänyt niin paljon kuin rakkaani. Äitiyttä olen myös aina toivonut nuorena ja itseasiassa 20-29v on parasta lapsenteko ikää, jos on vaan henkisesti valmis vanhemmaksi. Halusin tottakai myös ajatella miehen ikää ettei ole sitten liian vanha kun tulee isäksi, joten se että saatiin lapset 20/32 ja 23/35 vaikutti just meille sopivimmalta
Minusta se että kolmikymppinen aikamies ei löydä seuraa kuin teineistä on huolestuttavaa ja tuollaisissa ikäeroissa on iso riski hyväksikäytölle. Ei ole ollenkaan sama asia jos olisitte tavanneet vaikka 45v ja 55v. Mutta tosiaan itsepä elät elämääsi. Tämä on ajatteluani työkokemukseni perusteella sosiaali- ja rikosseuraamusalalta ja tiedän että tilastollisesti ajatellen tuollaisissa suhteissa keskimäärin se nuori nainen vetää lyhyemmän korren.
Suurin osa lähipiirissä ei hyväksy mun ja miehen suhdetta kun olen 27 ja mies 55.
Hän on turvallinen, kannustava, aivan ihana mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se vähän semmonen "erikoismies"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua kiinnostaa mitä ap ajattelee siitä että miehellä on "periaate" ettei yritä tappaa kuin miehiä? Eiks kivempi periaate ois ettei yritä tappaa ketään? Miksi puolustelet ja pidät hyvänä asiana että miehellä oli tuollainen periaate?
Mitä ajatuksia herättää?
Miehestäsi en ajattele mitään, mutta sun jutut on kyllä aika typeriä.