Naimisissa tapon yrityksestä tuomitun miehen kanssa. Mitä ajatuksia herättää?
Ajatteletko automaattisesti että hän on enimmäkseen paha ihminen vai että sisältä voi löytyä hyvääkin ja olosuhteet ovat vaikuttaneet siihen mitä teki?
Olen 28v nainen, mies 40v, lapset 8v ja 5v. Kimpassa oltu 10v ja mies ollut huumeista kuivilla 13v, molemmat työelämässä
Kommentit (69)
En hämmästy. Vankilassa istuneilla on 30% enemmän lapsia kuin sieltä pois pysyneillä. Maskuliinisuus on täysin moraalista irrallinen asia. Jätkä on hyvä miehenä olemisessa vaikka ei olisi ollut aina hyvä mies.
Taas tämä sama luuserimuija kyselemässä muiden mielipiteitä elämästään? Hanki itsetunto! Sinun elämäsi nyt on tuollaista mitä moni ei itselleen haluaisi, mutta eikö pääasia ole, että itse tykkäät?
Vierailija kirjoitti:
Sä kirjoitat aina teidän perheestä täällä. Miksi? Onhan esim Jarmo Björgvistkin uudestaan naimisissa.
Onko oikeasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen mitä aineita käytti ja miksi. Huomasiko mitään muutoksia siihen aikaan itsessään. Alkoholi tekee joillekin saman. Ja oliko uhri nainen vai mies, missä kunnossa /voinnissa on nyt. Saiko uhri korvauksia vai jäi ilman. Nuorena moniin vaikuttaa aineet tai alkoholit.
Subutex ja amfetamiini pääasiassa ja hänelle myytiin ala-ikäisenä, oli siis 14v kun aloitti käyttämään ja kaveriporukan paine vaikutti, nuori ja naiivi, miehelläni on myös ad/hd. Tottakai huomasi, huumeet muuttaa persoonaa.. Mieheni ei ole ikinä kohdistanut väkivaltaa naisia, lapsia tai eläimiä kohtaan, hänellä on periaatteita joten uhri oli mies.
😅😅😅😅😅😅Hänellä on periaatteita joten uhri oli mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu jättää lapset yksinmiehesi kanssa?
Luotan mieheeni täysin, koska hän on tosi paljon kuntoutunut kun onnistunut olemaan 13 vuotta jo kuivilla.
Miksi sitten esität asian täällä? Jokin sinua kuitenkin kaihertaa.
Minua kaihertaa se, miten helposti ihmiset tuomitsevat. Ihmiset eivät ollenkaan ota huomioon mieheni taustaa, että hän on rikkinäisestä perheestä ja äitinsä olisi saanut huolehtia pojastaan paremmin eikä tarttua pulloon. Ihmiset väittää ettei rikkinäinen lapsuus aja ihmistä huonoille teille, no mitä varten meillä on olemassa sitten lastensuojelu, olisiko juuri siksi että lapsella joka kasvaa rikkinäisissä olosuhteissa on suuri riski ajautua väärälle raiteelle elämässään jos kukaan ei häntä siitä tilanteesta pelasta ja siksi on olemassa lastensuojelu. Kaikkea vastuuta toki ei voi vierittää rikkinäisen lapsuuden syyksi, mutta puolet voi. Syy sitten miksi kaikista ei esimerkiksi kasva sosiopaatteja, vaikka kasvavat ympäristössä jossa on perheväkivaltaa ja päihdeongelma niin ei ole yksiselitteinen, oiskohan siksi että ihmisaivot on erilaiset ja ärsykkeet muokkaa aivoja eri tavalla. Sitten jos olet omaksunut tietynlaisen elämäntyylin niin sitä on vaikea aikuisena muuttaa. Ja jos ihminen on ollut 13 vuotta huumeista kuivilla, tehnyt kaiken sen mikä vaaditaan että pääsee takaisin yhteiskuntaan kiinni, tekee töitä ja ei lorvi niin silti monet on silleen että "kuule ei tää 13 vuoden raittiuskaan vielä riitä... hähhähhää" että mä tulen halveksumaan sua aina vaikka ei todellisia syitä enää olisi, koska se on kivempaa!
Koska mitään muutahan syytä tälle halveksunnalle ei ole jota mieheni joutuu kohtaamaan, en minäkään tule ikinä pitämään hyvänä asiana sitä että mieheni oli niin sekaisin huumeista että puukotti, mutta osaan erotella ihmisen ja teot ja näen myös ne hänen hyvät luonteenpiirteet ja kyse ei ollut mistään kylmäverisestä taponyrityksestä vaan oltiin sekaisin päihteistä
Katsokaa peiliin.
Vierailija kirjoitti:
No olen ite exmieheni taposta istunut nainen ja moni mt ongelmainen. Silti riittää normaaleita työssäkäyviä miehiä jotka ovat musta kiinnostuneita seurustelu ja yhteen muutto mielessä.
Välillä mietin onko niillä itsesuojelu vaistoo ollenkaan.
Oliko itsepuolustusta?
Vierailija kirjoitti:
Vaisto kertoo paljon.
Totta, on rikollisia joiden kanssa en voisi kuvitellakkaan olevani mutta mieheni kohdalla ei vaisto hälyttänyt.
Tässä ei nyt yhtään avata, mitä tilanteessa tapahtu, että hänet tuomittiin? Se riippuis ihan siitä voisinko olla semmosen ihmisne kanssa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Liikutteko seurueessa?
Tottakai meillä ystäviä on ja mies irtautui käyttäjäkavereista silloin kun päätti raitistua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu jättää lapset yksinmiehesi kanssa?
Luotan mieheeni täysin, koska hän on tosi paljon kuntoutunut kun onnistunut olemaan 13 vuotta jo kuivilla.
Miksi sitten esität asian täällä? Jokin sinua kuitenkin kaihertaa.
Minua kaihertaa se, miten helposti ihmiset tuomitsevat. Ihmiset eivät ollenkaan ota huomioon mieheni taustaa, että hän on rikkinäisestä perheestä ja äitinsä olisi saanut huolehtia pojastaan paremmin eikä tarttua pulloon. Ihmiset väittää ettei rikkinäinen lapsuus aja ihmistä huonoille teille, no mitä varten meillä on olemassa sitten lastensuojelu, olisiko juuri siksi että lapsella joka kasvaa rikkinäisissä olosuhteissa on suuri riski ajautua väärälle raiteelle elämässään jos kukaan ei häntä siitä tilanteesta pelasta ja siksi on olemassa lastensuojelu. Kaikkea vastuuta toki ei voi vierittää rikkinäisen lapsuuden syyksi, mutta puolet voi. Syy sitten miksi kaikista ei esimerkiksi kasva sosiopaatteja, vaikka kasvavat ympäristössä jossa on perheväkivaltaa ja päihdeongelma niin ei ole yksiselitteinen, oiskohan siksi että ihmisaivot on erilaiset ja ärsykkeet muokkaa aivoja eri tavalla. Sitten jos olet omaksunut tietynlaisen elämäntyylin niin sitä on vaikea aikuisena muuttaa. Ja jos ihminen on ollut 13 vuotta huumeista kuivilla, tehnyt kaiken sen mikä vaaditaan että pääsee takaisin yhteiskuntaan kiinni, tekee töitä ja ei lorvi niin silti monet on silleen että "kuule ei tää 13 vuoden raittiuskaan vielä riitä... hähhähhää" että mä tulen halveksumaan sua aina vaikka ei todellisia syitä enää olisi, koska se on kivempaa!
Koska mitään muutahan syytä tälle halveksunnalle ei ole jota mieheni joutuu kohtaamaan, en minäkään tule ikinä pitämään hyvänä asiana sitä että mieheni oli niin sekaisin huumeista että puukotti, mutta osaan erotella ihmisen ja teot ja näen myös ne hänen hyvät luonteenpiirteet ja kyse ei ollut mistään kylmäverisestä taponyrityksestä vaan oltiin sekaisin päihteistä
Katsokaa peiliin.
En tule koskaan hyväksymään väkivaltaisia tekoja tehneitä ihmisiä. Aineet on erikseen jos kehenkään ei ole sattunut. Ei sinun tarvitse etsiä miehellesi hyväksyntää, etkä tule koskaan 100 prosenttista hyväksyntää hänelle saamaan. Itse jätin eerään ukon kun selvisi, että hän käyttää huumeita. Kukin valitsee itselleen. Jos olet onnellinen hänen kanssaan, niin hittojako sillä on väliä jos minä en rikollisia hyväksy? Etkö sittenkään ole sinut miehesi menneisyyden kanssa? Jos sinä hyväksyisit hänen tekonsa täydellisesti, et tarvitsisi hakea hyväksyntää. Kohauttelisit vain olkiasi ja olisit tyytyväinen.
Luuseri jos ei onnistunut. Jäi yritykseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu jättää lapset yksinmiehesi kanssa?
Luotan mieheeni täysin, koska hän on tosi paljon kuntoutunut kun onnistunut olemaan 13 vuotta jo kuivilla.
Miksi sitten esität asian täällä? Jokin sinua kuitenkin kaihertaa.
Minua kaihertaa se, miten helposti ihmiset tuomitsevat. Ihmiset eivät ollenkaan ota huomioon mieheni taustaa, että hän on rikkinäisestä perheestä ja äitinsä olisi saanut huolehtia pojastaan paremmin eikä tarttua pulloon. Ihmiset väittää ettei rikkinäinen lapsuus aja ihmistä huonoille teille, no mitä varten meillä on olemassa sitten lastensuojelu, olisiko juuri siksi että lapsella joka kasvaa rikkinäisissä olosuhteissa on suuri riski ajautua väärälle raiteelle elämässään jos kukaan ei häntä siitä tilanteesta pelasta ja siksi on olemassa lastensuojelu. Kaikkea vastuuta toki ei voi vierittää rikkinäisen lapsuuden syyksi, mutta puolet voi. Syy sitten miksi kaikista ei esimerkiksi kasva sosiopaatteja, vaikka kasvavat ympäristössä jossa on perheväkivaltaa ja päihdeongelma niin ei ole yksiselitteinen, oiskohan siksi että ihmisaivot on erilaiset ja ärsykkeet muokkaa aivoja eri tavalla. Sitten jos olet omaksunut tietynlaisen elämäntyylin niin sitä on vaikea aikuisena muuttaa. Ja jos ihminen on ollut 13 vuotta huumeista kuivilla, tehnyt kaiken sen mikä vaaditaan että pääsee takaisin yhteiskuntaan kiinni, tekee töitä ja ei lorvi niin silti monet on silleen että "kuule ei tää 13 vuoden raittiuskaan vielä riitä... hähhähhää" että mä tulen halveksumaan sua aina vaikka ei todellisia syitä enää olisi, koska se on kivempaa!
Koska mitään muutahan syytä tälle halveksunnalle ei ole jota mieheni joutuu kohtaamaan, en minäkään tule ikinä pitämään hyvänä asiana sitä että mieheni oli niin sekaisin huumeista että puukotti, mutta osaan erotella ihmisen ja teot ja näen myös ne hänen hyvät luonteenpiirteet ja kyse ei ollut mistään kylmäverisestä taponyrityksestä vaan oltiin sekaisin päihteistä
Katsokaa peiliin.
Miehesi on teoillaan ansainnut kaiken halveksunnan mitä kohtaa.
Ja sun oma valintasi on elää tuollaisen kanssa, joten voi voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen mitä aineita käytti ja miksi. Huomasiko mitään muutoksia siihen aikaan itsessään. Alkoholi tekee joillekin saman. Ja oliko uhri nainen vai mies, missä kunnossa /voinnissa on nyt. Saiko uhri korvauksia vai jäi ilman. Nuorena moniin vaikuttaa aineet tai alkoholit.
Subutex ja amfetamiini pääasiassa ja hänelle myytiin ala-ikäisenä, oli siis 14v kun aloitti käyttämään ja kaveriporukan paine vaikutti, nuori ja naiivi, miehelläni on myös ad/hd. Tottakai huomasi, huumeet muuttaa persoonaa.. Mieheni ei ole ikinä kohdistanut väkivaltaa naisia, lapsia tai eläimiä kohtaan, hänellä on periaatteita joten uhri oli mies.
Minullakin on periaatteita, yksi niistä on etten koskaan tappaisi ketään. En siis millään voisi olla suhteessa tapon yrityksestä tuomitun kanssa. Ihmettelen myös niitä, jotka siihen pystyvät.
Tämmöisiä ajatuksia herätti.
Minullakin on lähtökohta se etten tapa ketään. Mutta jos joudun itsepuolustustilanteessa sen tekemään niin teen sen. Sitten on toki ihmisiä jotka myös ihmettelevät että miten kiusattu ajautuu tappamaan, taas mollataan kiusattua, ei ole mitään käsitystä ja vastuunottoa siitä miten psyykkeen murtaminen vaikuttaa! Jos joku tuntematon tekee kerran sulle jotain ilkeää niin toope ei ajattele että se saattaa olla viimeinen pisara kun ei tiedä minkälaista painolastia toinen ihminen sisällään kantaa... vetoaa tyhmänä vaan että hei, mähän kerran nauroin vaan sun housuille!
Sitten on ihmisiä jotka väkisin piikittää lapsiin huumeita ja käyttää heitä seksuaalisesti hyväksi, niin jos joku poistaa tälläisen ihmisen yhteiskunnasta niin tuskin on kovin suuri menetys. Mitä hyvää luulet hänen saavan seuraavaksi aikaiseksi tuollaisella psyykkeellä?
Oliko mies vankilassa kun aloitte seukkaamaan? Ja liikutko tai oletko ylipäätänäsä kiinnostunut rikollisesta elämäntyylistä? (kun jossain aiemmin kirjoitit, että kaikkiin rikollisiin et voi luottaa..)
Arvostan elämääni sen verran paljon että pysyisin kaukana moisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen mitä aineita käytti ja miksi. Huomasiko mitään muutoksia siihen aikaan itsessään. Alkoholi tekee joillekin saman. Ja oliko uhri nainen vai mies, missä kunnossa /voinnissa on nyt. Saiko uhri korvauksia vai jäi ilman. Nuorena moniin vaikuttaa aineet tai alkoholit.
Subutex ja amfetamiini pääasiassa ja hänelle myytiin ala-ikäisenä, oli siis 14v kun aloitti käyttämään ja kaveriporukan paine vaikutti, nuori ja naiivi, miehelläni on myös ad/hd. Tottakai huomasi, huumeet muuttaa persoonaa.. Mieheni ei ole ikinä kohdistanut väkivaltaa naisia, lapsia tai eläimiä kohtaan, hänellä on periaatteita joten uhri oli mies.
Juu. Onko ad/hd lääkitys ollut ja oliko siinä haittavaikutuksia? Onko niitä tutkittu.
On ollut ad/hd lääkitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen mitä aineita käytti ja miksi. Huomasiko mitään muutoksia siihen aikaan itsessään. Alkoholi tekee joillekin saman. Ja oliko uhri nainen vai mies, missä kunnossa /voinnissa on nyt. Saiko uhri korvauksia vai jäi ilman. Nuorena moniin vaikuttaa aineet tai alkoholit.
Subutex ja amfetamiini pääasiassa ja hänelle myytiin ala-ikäisenä, oli siis 14v kun aloitti käyttämään ja kaveriporukan paine vaikutti, nuori ja naiivi, miehelläni on myös ad/hd. Tottakai huomasi, huumeet muuttaa persoonaa.. Mieheni ei ole ikinä kohdistanut väkivaltaa naisia, lapsia tai eläimiä kohtaan, hänellä on periaatteita joten uhri oli mies.
😅😅😅😅😅😅Hänellä on periaatteita joten uhri oli mies
Ja toisessa kommentissa kertoo miten lapset voi tehdä nuorena jos on henkisesti valmis. Jotenkin tälleen ulkopuoliselle ei tullut näistä viesteistä olo että ap ois ollut henkisesti valmis, saati sitten miehensä vaikka olikin jo yli 30v.
Vierailija kirjoitti:
Taas tämä sama luuserimuija kyselemässä muiden mielipiteitä elämästään? Hanki itsetunto! Sinun elämäsi nyt on tuollaista mitä moni ei itselleen haluaisi, mutta eikö pääasia ole, että itse tykkäät?
Mikä luuserimuija sulle olen. Elän keskiverto suomalaisen elämää, olen kaupankassalla töissä, on 2 lasta, auto, omakotitalo, jossain vaiheessa varmasti myös se labradorinnoutaja. Aika tavalliselta elämältä vaikuttaa?
Mene haukkumaan niitä jotka ei ees yritä kuntoutua, ketkä kiusaa toisia julmuuttaan tai ovat avoimesti laiskoja ja elävät vain siksi veronmaksajien rahoilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu jättää lapset yksinmiehesi kanssa?
Luotan mieheeni täysin, koska hän on tosi paljon kuntoutunut kun onnistunut olemaan 13 vuotta jo kuivilla.
Miksi sitten esität asian täällä? Jokin sinua kuitenkin kaihertaa.
Minua kaihertaa se, miten helposti ihmiset tuomitsevat. Ihmiset eivät ollenkaan ota huomioon mieheni taustaa, että hän on rikkinäisestä perheestä ja äitinsä olisi saanut huolehtia pojastaan paremmin eikä tarttua pulloon. Ihmiset väittää ettei rikkinäinen lapsuus aja ihmistä huonoille teille, no mitä varten meillä on olemassa sitten lastensuojelu, olisiko juuri siksi että lapsella joka kasvaa rikkinäisissä olosuhteissa on suuri riski ajautua väärälle raiteelle elämässään jos kukaan ei häntä siitä tilanteesta pelasta ja siksi on olemassa lastensuojelu. Kaikkea vastuuta toki ei voi vierittää rikkinäisen lapsuuden syyksi, mutta puolet voi. Syy sitten miksi kaikista ei esimerkiksi kasva sosiopaatteja, vaikka kasvavat ympäristössä jossa on perheväkivaltaa ja päihdeongelma niin ei ole yksiselitteinen, oiskohan siksi että ihmisaivot on erilaiset ja ärsykkeet muokkaa aivoja eri tavalla. Sitten jos olet omaksunut tietynlaisen elämäntyylin niin sitä on vaikea aikuisena muuttaa. Ja jos ihminen on ollut 13 vuotta huumeista kuivilla, tehnyt kaiken sen mikä vaaditaan että pääsee takaisin yhteiskuntaan kiinni, tekee töitä ja ei lorvi niin silti monet on silleen että "kuule ei tää 13 vuoden raittiuskaan vielä riitä... hähhähhää" että mä tulen halveksumaan sua aina vaikka ei todellisia syitä enää olisi, koska se on kivempaa!
Koska mitään muutahan syytä tälle halveksunnalle ei ole jota mieheni joutuu kohtaamaan, en minäkään tule ikinä pitämään hyvänä asiana sitä että mieheni oli niin sekaisin huumeista että puukotti, mutta osaan erotella ihmisen ja teot ja näen myös ne hänen hyvät luonteenpiirteet ja kyse ei ollut mistään kylmäverisestä taponyrityksestä vaan oltiin sekaisin päihteistä
Katsokaa peiliin.
Kyllä mä ainakin hyvin ymmärrän syyt jotka johtaa siihen että jotkut huumepäissään puukottaa tms. Hyväksyminen taas on eri asia. Hienoa tietysti jos on onnistunut muuttamaan elämänsä suunnan ei siinä mitään. Mä en silti haluaisi puolisokseni tyyppiä jolla on todennäköisyys korkea siihen että flipahtaa, tai hänen tunteiden säätelyssään on suuria ongelmia.
Olen katsonut aiheesta paljon dokkareita ja kertaakaan ei ole tullut vastaan tyyppiä joka raitistumisensa/tms jälkeen vaikuttaisi silmissäni oikeasti tavalliselta tallaajalta. Kyllä niiden puheissa vähintäänkin huomaa että ajatusmaailma on kieroutunut.
Juu. Onko ad/hd lääkitys ollut ja oliko siinä haittavaikutuksia? Onko niitä tutkittu.