Lue keskustelun säännöt.
Naimisissa tapon yrityksestä tuomitun miehen kanssa. Mitä ajatuksia herättää?
15.01.2023 |
Ajatteletko automaattisesti että hän on enimmäkseen paha ihminen vai että sisältä voi löytyä hyvääkin ja olosuhteet ovat vaikuttaneet siihen mitä teki?
Olen 28v nainen, mies 40v, lapset 8v ja 5v. Kimpassa oltu 10v ja mies ollut huumeista kuivilla 13v, molemmat työelämässä
Kommentit (69)
Lähinnä herättää ajatuksia, että olet varmaan jollain tapaa epävakaa ja aika vastuuton, kun lapsiakin on. Varmasti lähes kaikissa ihmisissä on jotain hyvääkin, mutta itse haluan vakaata ja turvallista elämää, enkä siksi ottaisi riskiä tuollaisen taustan omaavan henkilön kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei nyt yhtään avata, mitä tilanteessa tapahtu, että hänet tuomittiin? Se riippuis ihan siitä voisinko olla semmosen ihmisne kanssa yhdessä.
Oli huumeista sekaisin, puukotti ja sen takia koska koki tämän henkilön v*ttuilevan hänelle.
Kerran narkki, aina narkki. On vain ajankysymys koska retkahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu jättää lapset yksinmiehesi kanssa?
Luotan mieheeni täysin, koska hän on tosi paljon kuntoutunut kun onnistunut olemaan 13 vuotta jo kuivilla.
Miksi sitten esität asian täällä? Jokin sinua kuitenkin kaihertaa.
Minua kaihertaa se, miten helposti ihmiset tuomitsevat. Ihmiset eivät ollenkaan ota huomioon mieheni taustaa, että hän on rikkinäisestä perheestä ja äitinsä olisi saanut huolehtia pojastaan paremmin eikä tarttua pulloon. Ihmiset väittää ettei rikkinäinen lapsuus aja ihmistä huonoille teille, no mitä varten meillä on olemassa sitten lastensuojelu, olisiko juuri siksi että lapsella joka kasvaa rikkinäisissä olosuhteissa on suuri riski ajautua väärälle raiteelle elämässään jos kukaan ei häntä siitä tilanteesta pelasta ja siksi on olemassa lastensuojelu. Kaikkea vastuuta toki ei voi vierittää rikkinäisen lapsuuden syyksi, mutta puolet voi. Syy sitten miksi kaikista ei esimerkiksi kasva sosiopaatteja, vaikka kasvavat ympäristössä jossa on perheväkivaltaa ja päihdeongelma niin ei ole yksiselitteinen, oiskohan siksi että ihmisaivot on erilaiset ja ärsykkeet muokkaa aivoja eri tavalla. Sitten jos olet omaksunut tietynlaisen elämäntyylin niin sitä on vaikea aikuisena muuttaa. Ja jos ihminen on ollut 13 vuotta huumeista kuivilla, tehnyt kaiken sen mikä vaaditaan että pääsee takaisin yhteiskuntaan kiinni, tekee töitä ja ei lorvi niin silti monet on silleen että "kuule ei tää 13 vuoden raittiuskaan vielä riitä... hähhähhää" että mä tulen halveksumaan sua aina vaikka ei todellisia syitä enää olisi, koska se on kivempaa!
Koska mitään muutahan syytä tälle halveksunnalle ei ole jota mieheni joutuu kohtaamaan, en minäkään tule ikinä pitämään hyvänä asiana sitä että mieheni oli niin sekaisin huumeista että puukotti, mutta osaan erotella ihmisen ja teot ja näen myös ne hänen hyvät luonteenpiirteet ja kyse ei ollut mistään kylmäverisestä taponyrityksestä vaan oltiin sekaisin päihteistä
Katsokaa peiliin.
En tule koskaan hyväksymään väkivaltaisia tekoja tehneitä ihmisiä. Aineet on erikseen jos kehenkään ei ole sattunut. Ei sinun tarvitse etsiä miehellesi hyväksyntää, etkä tule koskaan 100 prosenttista hyväksyntää hänelle saamaan. Itse jätin eerään ukon kun selvisi, että hän käyttää huumeita. Kukin valitsee itselleen. Jos olet onnellinen hänen kanssaan, niin hittojako sillä on väliä jos minä en rikollisia hyväksy? Etkö sittenkään ole sinut miehesi menneisyyden kanssa? Jos sinä hyväksyisit hänen tekonsa täydellisesti, et tarvitsisi hakea hyväksyntää. Kohauttelisit vain olkiasi ja olisit tyytyväinen.
Edelleenkään, en koskaan tule pitämään miehen rikos ja huume menneisyyttä hyvänä asiana, eikä hän itsekkään pidä niitä hyvinä asioina koska on fiksu ihminen. Mutta olemme tehneet niiden asioiden kanssa sellaisen rauhan, että olemme jättäneet ne taakse. Enemmän on hyviä asioita joihin keskittyä. Voit verrata tätä vaikka ihmisluonteeseen, sä rakastat sun kumppania mutta hänessä on myös ne huonot puolet joista et tykkää, mutta hyvää on enemmän joten et niinkään keskity niihin huonoihin puoliin mutta huonot puolet on aina huonoja, inhottavia.. ne ei muutu ikinä. Pystyt kuitenkin elämään sen kanssa balanssissa ja en usko että meistä kukaan nauttii 100% hyväksyntää, vaikka olisit täysin tavallinen talliainen niin aina on joku joka ei tykkää sinusta, mutta kiusaamista ei silti saa olla ja olen sitä mieltä että mieheni ansaitsee vähemmän halveksuntaa, koska katuu tekojaan ja on tehnyt parannuksen! Miksi me sitten kannatetaan aina parannuksen tekoa, kerta se ei poista halveksuntaa enimmäkseen? ja vaikka mieheni olisi ollut pelkkä päihderiippuvainen ilman väkivaltarikoksia, niin päihderiippuvaiset jo itsessään ovat hyvin väärinymmärretty ihmisryhmä jota katsotaan ylimielisesti kadulla että mee muualle haisemaan siitä, ilman että ihmisiä yhtään kiinnostaa miksi tämä ihminen on mennyt rikki, miksi häneltä puuttuu elämänhallinta, ei ole varmasti helppoa ollut...
Ymmärrän täysin, että taustaoilla ja kasvuympäristöllä on suuri merkitys tuollaisten asioiden taustalla, mutta en siltikään itse menisi suhteeseen tai tekisi lapsia tapon yrityksestä tuomitun entisen huumeidenkäyttäjän kanssa. Liian isot riskit ja tuskin meillä olisi yhteistäkään. Mutta te varmasti ymmärrätte toisianne paremmin, kun rikkinäisistä taustoista olette molemmat. Mielestäni on kuitenkin vähän epäreilua myös se, että vaadit muita, tuntemattomia ihmisiä, hyväksymään miehesi. Ei se ole meidän velvollisuus, jotkut virheet elämässä ovat niin vakavia taustasyistä huolimatta, että jonkilaista taakkaa niistä vain joutuu kantamaan mukanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu jättää lapset yksinmiehesi kanssa?
Luotan mieheeni täysin, koska hän on tosi paljon kuntoutunut kun onnistunut olemaan 13 vuotta jo kuivilla.
Miksi sitten esität asian täällä? Jokin sinua kuitenkin kaihertaa.
Minua kaihertaa se, miten helposti ihmiset tuomitsevat. Ihmiset eivät ollenkaan ota huomioon mieheni taustaa, että hän on rikkinäisestä perheestä ja äitinsä olisi saanut huolehtia pojastaan paremmin eikä tarttua pulloon. Ihmiset väittää ettei rikkinäinen lapsuus aja ihmistä huonoille teille, no mitä varten meillä on olemassa sitten lastensuojelu, olisiko juuri siksi että lapsella joka kasvaa rikkinäisissä olosuhteissa on suuri riski ajautua väärälle raiteelle elämässään jos kukaan ei häntä siitä tilanteesta pelasta ja siksi on olemassa lastensuojelu. Kaikkea vastuuta toki ei voi vierittää rikkinäisen lapsuuden syyksi, mutta puolet voi. Syy sitten miksi kaikista ei esimerkiksi kasva sosiopaatteja, vaikka kasvavat ympäristössä jossa on perheväkivaltaa ja päihdeongelma niin ei ole yksiselitteinen, oiskohan siksi että ihmisaivot on erilaiset ja ärsykkeet muokkaa aivoja eri tavalla. Sitten jos olet omaksunut tietynlaisen elämäntyylin niin sitä on vaikea aikuisena muuttaa. Ja jos ihminen on ollut 13 vuotta huumeista kuivilla, tehnyt kaiken sen mikä vaaditaan että pääsee takaisin yhteiskuntaan kiinni, tekee töitä ja ei lorvi niin silti monet on silleen että "kuule ei tää 13 vuoden raittiuskaan vielä riitä... hähhähhää" että mä tulen halveksumaan sua aina vaikka ei todellisia syitä enää olisi, koska se on kivempaa!
Koska mitään muutahan syytä tälle halveksunnalle ei ole jota mieheni joutuu kohtaamaan, en minäkään tule ikinä pitämään hyvänä asiana sitä että mieheni oli niin sekaisin huumeista että puukotti, mutta osaan erotella ihmisen ja teot ja näen myös ne hänen hyvät luonteenpiirteet ja kyse ei ollut mistään kylmäverisestä taponyrityksestä vaan oltiin sekaisin päihteistä
Katsokaa peiliin.
Miehesi on teoillaan ansainnut kaiken halveksunnan mitä kohtaa.
Ja sun oma valintasi on elää tuollaisen kanssa, joten voi voi.
Ei ole ansainnut enää. Halveksunnan tulee jossain vaiheessa loppua. Hän on maksanut teoistaan jo tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu jättää lapset yksinmiehesi kanssa?
Luotan mieheeni täysin, koska hän on tosi paljon kuntoutunut kun onnistunut olemaan 13 vuotta jo kuivilla.
Miksi sitten esität asian täällä? Jokin sinua kuitenkin kaihertaa.
Minua kaihertaa se, miten helposti ihmiset tuomitsevat. Ihmiset eivät ollenkaan ota huomioon mieheni taustaa, että hän on rikkinäisestä perheestä ja äitinsä olisi saanut huolehtia pojastaan paremmin eikä tarttua pulloon. Ihmiset väittää ettei rikkinäinen lapsuus aja ihmistä huonoille teille, no mitä varten meillä on olemassa sitten lastensuojelu, olisiko juuri siksi että lapsella joka kasvaa rikkinäisissä olosuhteissa on suuri riski ajautua väärälle raiteelle elämässään jos kukaan ei häntä siitä tilanteesta pelasta ja siksi on olemassa lastensuojelu. Kaikkea vastuuta toki ei voi vierittää rikkinäisen lapsuuden syyksi, mutta puolet voi. Syy sitten miksi kaikista ei esimerkiksi kasva sosiopaatteja, vaikka kasvavat ympäristössä jossa on perheväkivaltaa ja päihdeongelma niin ei ole yksiselitteinen, oiskohan siksi että ihmisaivot on erilaiset ja ärsykkeet muokkaa aivoja eri tavalla. Sitten jos olet omaksunut tietynlaisen elämäntyylin niin sitä on vaikea aikuisena muuttaa. Ja jos ihminen on ollut 13 vuotta huumeista kuivilla, tehnyt kaiken sen mikä vaaditaan että pääsee takaisin yhteiskuntaan kiinni, tekee töitä ja ei lorvi niin silti monet on silleen että "kuule ei tää 13 vuoden raittiuskaan vielä riitä... hähhähhää" että mä tulen halveksumaan sua aina vaikka ei todellisia syitä enää olisi, koska se on kivempaa!
Koska mitään muutahan syytä tälle halveksunnalle ei ole jota mieheni joutuu kohtaamaan, en minäkään tule ikinä pitämään hyvänä asiana sitä että mieheni oli niin sekaisin huumeista että puukotti, mutta osaan erotella ihmisen ja teot ja näen myös ne hänen hyvät luonteenpiirteet ja kyse ei ollut mistään kylmäverisestä taponyrityksestä vaan oltiin sekaisin päihteistä
Katsokaa peiliin.
Miehesi on teoillaan ansainnut kaiken halveksunnan mitä kohtaa.
Ja sun oma valintasi on elää tuollaisen kanssa, joten voi voi.Ei ole ansainnut enää. Halveksunnan tulee jossain vaiheessa loppua. Hän on maksanut teoistaan jo tarpeeksi.
Miten on maksanut teoistaan? Ja tarpeeksi? Kenen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu jättää lapset yksinmiehesi kanssa?
Luotan mieheeni täysin, koska hän on tosi paljon kuntoutunut kun onnistunut olemaan 13 vuotta jo kuivilla.
Miksi sitten esität asian täällä? Jokin sinua kuitenkin kaihertaa.
Minua kaihertaa se, miten helposti ihmiset tuomitsevat. Ihmiset eivät ollenkaan ota huomioon mieheni taustaa, että hän on rikkinäisestä perheestä ja äitinsä olisi saanut huolehtia pojastaan paremmin eikä tarttua pulloon. Ihmiset väittää ettei rikkinäinen lapsuus aja ihmistä huonoille teille, no mitä varten meillä on olemassa sitten lastensuojelu, olisiko juuri siksi että lapsella joka kasvaa rikkinäisissä olosuhteissa on suuri riski ajautua väärälle raiteelle elämässään jos kukaan ei häntä siitä tilanteesta pelasta ja siksi on olemassa lastensuojelu. Kaikkea vastuuta toki ei voi vierittää rikkinäisen lapsuuden syyksi, mutta puolet voi. Syy sitten miksi kaikista ei esimerkiksi kasva sosiopaatteja, vaikka kasvavat ympäristössä jossa on perheväkivaltaa ja päihdeongelma niin ei ole yksiselitteinen, oiskohan siksi että ihmisaivot on erilaiset ja ärsykkeet muokkaa aivoja eri tavalla. Sitten jos olet omaksunut tietynlaisen elämäntyylin niin sitä on vaikea aikuisena muuttaa. Ja jos ihminen on ollut 13 vuotta huumeista kuivilla, tehnyt kaiken sen mikä vaaditaan että pääsee takaisin yhteiskuntaan kiinni, tekee töitä ja ei lorvi niin silti monet on silleen että "kuule ei tää 13 vuoden raittiuskaan vielä riitä... hähhähhää" että mä tulen halveksumaan sua aina vaikka ei todellisia syitä enää olisi, koska se on kivempaa!
Koska mitään muutahan syytä tälle halveksunnalle ei ole jota mieheni joutuu kohtaamaan, en minäkään tule ikinä pitämään hyvänä asiana sitä että mieheni oli niin sekaisin huumeista että puukotti, mutta osaan erotella ihmisen ja teot ja näen myös ne hänen hyvät luonteenpiirteet ja kyse ei ollut mistään kylmäverisestä taponyrityksestä vaan oltiin sekaisin päihteistä
Katsokaa peiliin.
Miehesi on teoillaan ansainnut kaiken halveksunnan mitä kohtaa.
Ja sun oma valintasi on elää tuollaisen kanssa, joten voi voi.Ei ole ansainnut enää. Halveksunnan tulee jossain vaiheessa loppua. Hän on maksanut teoistaan jo tarpeeksi.
Tällaista mahdollisuutta ei ole silloin kun on tappanut jonkun tai aiheuttanut elinikäiset fyysiset tai henkiset traumat. Uhri kärsii koko elämänsä, joten niin pitää tekijänkin kärsiä.
Vierailija kirjoitti:
Oliko mies vankilassa kun aloitte seukkaamaan? Ja liikutko tai oletko ylipäätänäsä kiinnostunut rikollisesta elämäntyylistä? (kun jossain aiemmin kirjoitit, että kaikkiin rikollisiin et voi luottaa..)
Ei ollut vankilassa enää tuolloin. Vapautui tammikuussa 2010 ja tutustuttiin marraskuussa 2011, tuolloin hän oli ollut korvaushoidossa 11kk. Seurustelemaan alettiin elokuussa 2013. En oo kiinnostunut rikollisesta elämäntyylistä, mutta olin aina kiinnostunut saamaan itselleni vahvan miehen joka kykenee myös fyysisesti suojelemaan perhettään ja henkilö joka on ollut vankilassa uskaltaa todennäköisemmin väkivaltaa käyttää. Mutta tottakai vahvoja miehiä löytyy myös miehistä jotka eivät ole ikinä rikoksia tehneet ja jos mieheni ois ollut muuten samanlainen ulkonäöltään, luonteeltaan ilman rikos ja huumetaustaa niin olisin rakastunut häneen yhtä palavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tumpelohan se mies on kun ei henkeä pois saanu.
Hyvä ettei saanut, koska lähtökohtaisesti jokainen ihmiselämä on arvokas ja olisi hirveää kantaa omallatunnollaan sellaista että on vienyt jonkun hengen. Tapon yritys tuomiosta on paljon helpompi jatkaa elämää eteenpäin, kuin tappo tuomion saaneena
Luuletko, että ihminen, joka on kykenevä edes yrittämään toisen tappamista muuten kuin itsepuolustuksena potee asiasta mitään tunnontuskia?
Sieltä on muutamakin muumi puuttunut laaksosta ihan syntymästä saakka tuollaisella. Katuu korkeintaan sitä, että teko jäi yritykseksi.
Ja ap:lle: ei ole sullakaan kaikki palikat laatikossa kun tuollaisen kanssa olet lisääntynyt. Sääli lapsiasi.
JUMALAUTA MIKÄ EPÄVAKAA RIKOLLINEN! EN missään nimessä olisi sekuntiakaan tommosen rikollisen kanssa ! Ja vielä
narkkari EI IKINÄ . Kyllä se oma henki on sen verran kallis enkä missään nimessä olisi ollut tuomosen kanssa Missään tekemisissä jos olisin Heti hyvissä ajoin jättänyt hänet ennen kuin olisi sen pitemmälle menny pois.
Lähde nyt sinäkin hyvän sään aikana ja ota mukulat mukaan!!
Heti pois!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa jännältä. kannattaa pitää miehestä kiinni, koska suurin osa mammoista haluaa tuollaisen
Ap kertoo tästä samasta asiasta täällä taas. Kertonut vuosikausia. Joko hän haluaa julkisuutta tai hän aavistaa jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tämä sama luuserimuija kyselemässä muiden mielipiteitä elämästään? Hanki itsetunto! Sinun elämäsi nyt on tuollaista mitä moni ei itselleen haluaisi, mutta eikö pääasia ole, että itse tykkäät?
Mikä luuserimuija sulle olen. Elän keskiverto suomalaisen elämää, olen kaupankassalla töissä, on 2 lasta, auto, omakotitalo, jossain vaiheessa varmasti myös se labradorinnoutaja. Aika tavalliselta elämältä vaikuttaa?
Mene haukkumaan niitä jotka ei ees yritä kuntoutua, ketkä kiusaa toisia julmuuttaan tai ovat avoimesti laiskoja ja elävät vain siksi veronmaksajien rahoilla
Minkä alan töitä miehesi tekee?
Miten sä ap voit pitää teidän perhettä keskiluokkaisena perheenä? Vaikka molemmilla olisi työt,asutte omakotitalossa, on lapset ja autot yms niin mies on ex narkki ja rikollinen. Ei silloin ole koskaan keskiluokkainen.
tämän on pakko olla Provo. Voiko tällaisia ihmiSiä olla.wt... quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu jättää lapset yksinmiehesi kanssa?
Luotan mieheeni täysin, koska hän on tosi paljon kuntoutunut kun onnistunut olemaan 13 vuotta jo kuivilla.
Miksi sitten esität asian täällä? Jokin sinua kuitenkin kaihertaa.
Minua kaihertaa se, miten helposti ihmiset tuomitsevat. Ihmiset eivät ollenkaan ota huomioon mieheni taustaa, että hän on rikkinäisestä perheestä ja äitinsä olisi saanut huolehtia pojastaan paremmin eikä tarttua pulloon. Ihmiset väittää ettei rikkinäinen lapsuus aja ihmistä huonoille teille, no mitä varten meillä on olemassa sitten lastensuojelu, olisiko juuri siksi että lapsella joka kasvaa rikkinäisissä olosuhteissa on suuri riski ajautua väärälle raiteelle elämässään jos kukaan ei häntä siitä tilanteesta pelasta ja siksi on olemassa lastensuojelu. Kaikkea vastuuta toki ei voi vierittää rikkinäisen lapsuuden syyksi, mutta puolet voi. Syy sitten miksi kaikista ei esimerkiksi kasva sosiopaatteja, vaikka kasvavat ympäristössä jossa on perheväkivaltaa ja päihdeongelma niin ei ole yksiselitteinen, oiskohan siksi että ihmisaivot on erilaiset ja ärsykkeet muokkaa aivoja eri tavalla. Sitten jos olet omaksunut tietynlaisen elämäntyylin niin sitä on vaikea aikuisena muuttaa. Ja jos ihminen on ollut 13 vuotta huumeista kuivilla, tehnyt kaiken sen mikä vaaditaan että pääsee takaisin yhteiskuntaan kiinni, tekee töitä ja ei lorvi niin silti monet on silleen että "kuule ei tää 13 vuoden raittiuskaan vielä riitä... hähhähhää" että mä tulen halveksumaan sua aina vaikka ei todellisia syitä enää olisi, koska se on kivempaa!
Koska mitään muutahan syytä tälle halveksunnalle ei ole jota mieheni joutuu kohtaamaan, en minäkään tule ikinä pitämään hyvänä asiana sitä että mieheni oli niin sekaisin huumeista että puukotti, mutta osaan erotella ihmisen ja teot ja näen myös ne hänen hyvät luonteenpiirteet ja kyse ei ollut mistään kylmäverisestä taponyrityksestä vaan oltiin sekaisin päihteistä
Katsokaa peiliin.
Vierailija kirjoitti:
tämän on pakko olla Provo. Voiko tällaisia ihmiSiä olla.wt... quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu jättää lapset yksinmiehesi kanssa?
Luotan mieheeni täysin, koska hän on tosi paljon kuntoutunut kun onnistunut olemaan 13 vuotta jo kuivilla.
Miksi sitten esität asian täällä? Jokin sinua kuitenkin kaihertaa.
Minua kaihertaa se, miten helposti ihmiset tuomitsevat. Ihmiset eivät ollenkaan ota huomioon mieheni taustaa, että hän on rikkinäisestä perheestä ja äitinsä olisi saanut huolehtia pojastaan paremmin eikä tarttua pulloon. Ihmiset väittää ettei rikkinäinen lapsuus aja ihmistä huonoille teille, no mitä varten meillä on olemassa sitten lastensuojelu, olisiko juuri siksi että lapsella joka kasvaa rikkinäisissä olosuhteissa on suuri riski ajautua väärälle raiteelle elämässään jos kukaan ei häntä siitä tilanteesta pelasta ja siksi on olemassa lastensuojelu. Kaikkea vastuuta toki ei voi vierittää rikkinäisen lapsuuden syyksi, mutta puolet voi. Syy sitten miksi kaikista ei esimerkiksi kasva sosiopaatteja, vaikka kasvavat ympäristössä jossa on perheväkivaltaa ja päihdeongelma niin ei ole yksiselitteinen, oiskohan siksi että ihmisaivot on erilaiset ja ärsykkeet muokkaa aivoja eri tavalla. Sitten jos olet omaksunut tietynlaisen elämäntyylin niin sitä on vaikea aikuisena muuttaa. Ja jos ihminen on ollut 13 vuotta huumeista kuivilla, tehnyt kaiken sen mikä vaaditaan että pääsee takaisin yhteiskuntaan kiinni, tekee töitä ja ei lorvi niin silti monet on silleen että "kuule ei tää 13 vuoden raittiuskaan vielä riitä... hähhähhää" että mä tulen halveksumaan sua aina vaikka ei todellisia syitä enää olisi, koska se on kivempaa!
Koska mitään muutahan syytä tälle halveksunnalle ei ole jota mieheni joutuu kohtaamaan, en minäkään tule ikinä pitämään hyvänä asiana sitä että mieheni oli niin sekaisin huumeista että puukotti, mutta osaan erotella ihmisen ja teot ja näen myös ne hänen hyvät luonteenpiirteet ja kyse ei ollut mistään kylmäverisestä taponyrityksestä vaan oltiin sekaisin päihteistä
Katsokaa peiliin.
Ex rikollista ei koskaan hyväksytä täysin yhteiskunnan jäseneksi. Kun sua se asia noin rassaa ja etenkin, kun lapset menee kouluun ja kuulee muilta, mitä isänsä on tehnyt, niin eroa. Oli tyhmää lisääntyä tuollaisen miehen kanssa.
Meni tuo lainaus väärin,AP:tai olin kritisoimassa että voiko joku oikeesti kirjoittaa noin.no wt voi
Vierailija kirjoitti:
tämän on pakko olla Provo. Voiko tällaisia ihmiSiä olla.wt... quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu jättää lapset yksinmiehesi kanssa?
Luotan mieheeni täysin, koska hän on tosi paljon kuntoutunut kun onnistunut olemaan 13 vuotta jo kuivilla.
Miksi sitten esität asian täällä? Jokin sinua kuitenkin kaihertaa.
Minua kaihertaa se, miten helposti ihmiset tuomitsevat. Ihmiset eivät ollenkaan ota huomioon mieheni taustaa, että hän on rikkinäisestä perheestä ja äitinsä olisi saanut huolehtia pojastaan paremmin eikä tarttua pulloon. Ihmiset väittää ettei rikkinäinen lapsuus aja ihmistä huonoille teille, no mitä varten meillä on olemassa sitten lastensuojelu, olisiko juuri siksi että lapsella joka kasvaa rikkinäisissä olosuhteissa on suuri riski ajautua väärälle raiteelle elämässään jos kukaan ei häntä siitä tilanteesta pelasta ja siksi on olemassa lastensuojelu. Kaikkea vastuuta toki ei voi vierittää rikkinäisen lapsuuden syyksi, mutta puolet voi. Syy sitten miksi kaikista ei esimerkiksi kasva sosiopaatteja, vaikka kasvavat ympäristössä jossa on perheväkivaltaa ja päihdeongelma niin ei ole yksiselitteinen, oiskohan siksi että ihmisaivot on erilaiset ja ärsykkeet muokkaa aivoja eri tavalla. Sitten jos olet omaksunut tietynlaisen elämäntyylin niin sitä on vaikea aikuisena muuttaa. Ja jos ihminen on ollut 13 vuotta huumeista kuivilla, tehnyt kaiken sen mikä vaaditaan että pääsee takaisin yhteiskuntaan kiinni, tekee töitä ja ei lorvi niin silti monet on silleen että "kuule ei tää 13 vuoden raittiuskaan vielä riitä... hähhähhää" että mä tulen halveksumaan sua aina vaikka ei todellisia syitä enää olisi, koska se on kivempaa!
Koska mitään muutahan syytä tälle halveksunnalle ei ole jota mieheni joutuu kohtaamaan, en minäkään tule ikinä pitämään hyvänä asiana sitä että mieheni oli niin sekaisin huumeista että puukotti, mutta osaan erotella ihmisen ja teot ja näen myös ne hänen hyvät luonteenpiirteet ja kyse ei ollut mistään kylmäverisestä taponyrityksestä vaan oltiin sekaisin päihteistä
Katsokaa peiliin.
Eli ei vieläkään ota vastuuta omista teoistaan. Syy on aina muissa.
Ja ihmettelet, miksi edelleen kohtaa halveksuntaa.
Mites muuten, jos hänellä on periaatteita joten uhri oli mies. Miksei hänellä ollut periaatetta ettei puukota ketään? Vai oliko niin sekaisin? Jos oli niin sekaisin ettei tajunnut olla puukottamatta niin miten kuitenkin tajusi valita uhriksi miehen? Tää kuulostaa aikamoiselta kaunistelulta. Uhri ois yhtä hyvin voinut olla nainen, sinä, lapsenne, lemmikkinne, hänen äitinsä.. Jos on niin sekaisin että kykenee tapon yritykseen niin ei silloin pää pelitä niin hyvin että osaisi rationaalisesti valita uhria. Jos muuta väität niin suljet kyllä silmäsi täysin.