Lue keskustelun säännöt.
Nyt viisi vuotta yliopistossa opiskelleena olen pettynyt siihen ettei luennoilla juurikaan käydä luennoitsijan ja yleisön välisiä väittelyit...
15.01.2023 |
Nyt viisi vuotta yliopistossa opiskelleena olen pettynyt siihen ettei luennoilla juurikaan käydä luennoitsijan ja yleisön välisiä väittelyitä
Kommentit (80)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän se olisi akateemista keskustelua, että just lukiosta päässeet kaiken tietävät parikymppiset yrittäisivät kyseenalaistaa professorin vuosikymmenten tutkimustyön. Joku raja kaksikymppusten arroganssillakin soisi olevan.
Yleensä ne tyhmimmät ovat eniten äänessä tuollaisessa tilanteessa.
Akateeminen keskustelu ja väittely kuuluvat seminaareihin.
Mistä luennolla väiteltäisiin? Se nimenomaam on luento.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sehän se olisi akateemista keskustelua, että just lukiosta päässeet kaiken tietävät parikymppiset yrittäisivät kyseenalaistaa professorin vuosikymmenten tutkimustyön. Joku raja kaksikymppusten arroganssillakin soisi olevan.
Ja höpsis. Kyllä proffat yleensä tykkäävät keskusteluista, koska on yleistä, että profft VARASTAVAT oppilaiden ajatuksia omiin töihinsä. Minä lakkasin puhumasta kun esittämäni asia päätyi opettajan kirjaan. Kannattaa pitää ajatukset ominaan ja kirjoittaa oma kirja.
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen keskustelu ja väittely kuuluvat seminaareihin.
Tämän luulisi viisi vuotta yliopistossa opiskelleen tietävän, ellet sitten vain ole roikkunut viittä vuotta kirjoilla siellä yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen keskustelu ja väittely kuuluvat seminaareihin.
Sille ei ole aikaa. Tuntimääriä on supistettu.
Proffathan käyttävät oppilaiden ajatuksia jatkuvasti hyväkseen. Yksi proffa sanoi, että jos hänelle tulee ongelma, johon ei keksi ratkaisua hän tekee siitä tenttikysymyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avaatko itse suutasi luennoilla?
Minulla on kokemusta yliopisto-opiskelusta 1999-2023. Olen aloittanut ensimmäiset opintoni suoraan lukiosta, toisen tutkintoni tein jo työelämässä olleena ns. maisteriryhmässä.
Etenkin tämä toinen kierros oli erittäin antoisa. Luennot olivat hyvin vuorovaikutteisia, sillä meillä oli asiaan paljon kokemuksen mukana tuomaa tietoa, joka otettiin osaksi oppimisprosessia oikein mielellään. Joissain tapauksissa tiesimme enemmän kuin opettaja, sillä olimme kohdanneet tapauksia oikeassa elämässä. Opettajat keskustelivat tästäkin mielellään ja antoivat tilaa tällekin opiskelutavalle, tosin joskus keskustelu oli pakko lopettaa, jotta kaikki sisältö ehdittäisiin käydä.
Sen sijaan samoilla luennoilla istuneet nuoret opiskelijat eivät pitäneet meistä. Silmien pyörittelyä, passiivisaggressiivista alentuvaa käytöstä "kun tiedät niiiiiin paljon", usein pelkkää kännykän selailua näiden vuorovaikutteisten tuokioiden aikana. Moni myös tuli luennoille miten huvitti, usea jopa eväiden kanssa lähinnä siis syömään, ja moni myös lähti pois ennen luennon loppua. "Akateeminen vapaus" otettiin ihan kirjaimellisesti, koska kukaan ei varsinaisesti vaatinut toimimaan vastuullisesti.
Opiskelijat luovat opintomatkansa itse vuorovaikutuksessa toistensa sekä opettajien kanssa. Itse olen saanut opinnoista valtavasti, koska otin vastuun omasta oppimisestani. Kehotan sinua toimimaan samoin.
Vierailija kirjoitti:
Sehän se olisi akateemista keskustelua, että just lukiosta päässeet kaiken tietävät parikymppiset yrittäisivät kyseenalaistaa professorin vuosikymmenten tutkimustyön. Joku raja kaksikymppusten arroganssillakin soisi olevan.
Ajat muuttuvat, tieto lisääntyy ja tede kehittyy. Ei ole tarkoitus jäädä meneisyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20 vuotta sitten oli meidän kurssilla yksi tällainen haastaja. Kaikki muut pyörittelivät silmiään ja toivoivat että päästäisiin itse asiaan.
Erikseen sitten pienryhmät ja seminaarit. Mutta luennoilla yleensä käydään läpi alan perusteita, ja se on yleensä vähän rasittavaa, jos 19-vuotias kysyy että miksi pyörä on pyöreä.
Vierailija kirjoitti:
Sehän se olisi akateemista keskustelua, että just lukiosta päässeet kaiken tietävät parikymppiset yrittäisivät kyseenalaistaa professorin vuosikymmenten tutkimustyön. Joku raja kaksikymppusten arroganssillakin soisi olevan.
Joo jumalaa ei saa kyseenalaistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
20 vuotta sitten oli meidän kurssilla yksi tällainen haastaja. Kaikki muut pyörittelivät silmiään ja toivoivat että päästäisiin itse asiaan.
Erikseen sitten pienryhmät ja seminaarit. Mutta luennoilla yleensä käydään läpi alan perusteita, ja se on yleensä vähän rasittavaa, jos 19-vuotias kysyy että miksi pyörä on pyöreä.
Eli ette oppineet mitään kun oma napa oli tärkeämpää kuin kuunnella mistä puhutaan.
Ja hyvä niin, yleensä näissä tilanteissa sanaisen arkkunsa avaa aina narsisti, mistä ei ole hyötyä kenellekään. Kysymykset ovat vain tarkoin muotoiltua itsekehua (olen mahtava kun tajuan asian x) jos sitäkään (kunhan suu käy)
Lapin yliopiston professorit järjestävät väittelyt opiskelijoidensa kanssa vauvapalstalla https://www.vauva.fi/keskustelu/4060023/lapin-yliopisto-kokemuksia-ala-…
Opiskelu on opiskelua. Väitöstilaisuudet ovat asia erikseen. Kukaan ei jaksa tunneilla kuunnella, kun luennoitsijan aika menee jonkun besserwisserin kanssa inttämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän se olisi akateemista keskustelua, että just lukiosta päässeet kaiken tietävät parikymppiset yrittäisivät kyseenalaistaa professorin vuosikymmenten tutkimustyön. Joku raja kaksikymppusten arroganssillakin soisi olevan.
Joo jumalaa ei saa kyseenalaistaa.
Onko joku auktoriteettiongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän se olisi akateemista keskustelua, että just lukiosta päässeet kaiken tietävät parikymppiset yrittäisivät kyseenalaistaa professorin vuosikymmenten tutkimustyön. Joku raja kaksikymppusten arroganssillakin soisi olevan.
Ja höpsis. Kyllä proffat yleensä tykkäävät keskusteluista, koska on yleistä, että profft VARASTAVAT oppilaiden ajatuksia omiin töihinsä. Minä lakkasin puhumasta kun esittämäni asia päätyi opettajan kirjaan. Kannattaa pitää ajatukset ominaan ja kirjoittaa oma kirja.
Montako kirjaa olet kirjoittanut?
Missä on veri?