Teresialla, 34, on sekä aviomies että poikaystävä

Vierailija kirjoitti:

Ja siis, olen perehtynyt aika paljonkin polyamoriaan. Periaatteessa se kiinnostaa itseänikin. En halua useita seksisuhteita kuitenkaan, vaan haluaisin useita läheisiä ihmissuhteita. Mutta yksi juttu mikä mua ihmetyttää. Kokemukset on AINA ihmisiltä, joilla on tosi lyhyt historia polyamorian kanssa! Tässäkin oli 6kk-muutama vuosi. Se on oikeasti tosi lyhyt aika ihmisen elämässä tai missään ihmissuhteessa. Missä on kaikki 20, tai edes 10 tai 5 vuotta polyamorisesti eläneet ihmiset? Voisiko olla niin, että ei se lopulta olekaan se hyvä ja pitkällä aikavälillä toimiva ratkaisu?

Olen miettinyt samaa. Esim. se helsinkiläinen seksiystävä oli nuori, voi vielä muuttua mieli. Mutta puolen vuoden (alkuinnostuksen) aikana on jo kertonut asiasta televisiossa.

Sanon, koska itselläni oli lähes keski-iässä lyhyt kausi, jolloin kuvittelin olevani polyamorinen. Kausi kesti noin vuoden. Olin olevinani soolopoly ja kumppaneina oli polyamorisia miehiä. Taustalla oli kuitenkin pettymys avioliittoon ja monogamiaan (ex rakastui toiseen). Tilanne kuitenkin rauhoittui ja muutin mieleni. Nykyään olen monogamisessa avoliitossa eikä minusta riittäisi muille mitään. Onneksi en mennyt televisioon.

On tää vähän omituista itsekunnioiuksen puutteen normalisointia.

Suomen surkein ero 2023.

teresa orlovski ainakin saa...

Tosi tosi hyvä että on naisia joihin voi tehdä tarpeensa. Lisää jakorasioita maailmaan!

Vierailija kirjoitti:

Miksi Terassilla niin paha kampaus? Yrittääkö näyttää itsekin mieheltä? Jos yrittää, sitten en sano muuta kuin että 100% lopputulos..

Päällisin puolin vaikuttaa siltä, että kyseessä on kolmen miehen kimppa. Toivottavasti kuvioissa ei ole lasta mukana.

Aina kun näitä polyamoriaa käsitteleviä juttuja, niin ne naiset näyttävät ylipainoisilta mielenterveyspotilailta.  

Vierailija kirjoitti:

Miehet näyttää niin karskeilta karjuilta partoineen, mutta sitten suostuvat tuollaiseen. Ymmärtäisi jos nainen olisi sellainen nuoren Kathy Irelandin näköinen, mutta...

pakko on miesten tyytyä, kun suurin osa nykynaisista on voimaantuneita itsenäisiä feministejä, jotka vihaavat miehiä tai sitten elatusmaksuilla ja tuilla eläviä yh-loisia, joihin ei kukaan halua koskea

Vierailija kirjoitti:

Aina kun näitä polyamoriaa käsitteleviä juttuja, niin ne naiset näyttävät ylipainoisilta mielenterveyspotilailta.  

 

ei ne pelkästään näytä

Mikäli osapuolet aikuisia ihmisiä ja keskenään asian kanssa ok, niin mikä minä olen heitä tuomitsemaan? Itse en noin toimisi, mutta en olekaan osana tuota kuviota.

Tuo Ilkka on varmasti oikea himosiivoaja, kun on onnistunut Teresian hurmaamaan. Mistäkö tiedän? No tietysti siitä että palstamammat nimeävät liikuttavan yksimielisesti siivouksen ja kotitöitten tekemisen miehen kuumimmaksi ominaisuudeksi. Aviomies oli varmaan jättänyt vessan pytyn takusen huonosti siivotuksi, ja kun Teresia sitten näki Ilkan siivoamassa jossakin niin se oli menoa!

Oma vaimokulta keksi aikanaan olevansa rakastunut myös ystävääni jonka kanssa vietettiin usein aikaa yhdessä. Molemmat olisi pitänyt saada. Vähän aikaa suostuin. Mutta eihän siinä jäänyt enää mihinkään kaksin aikaa, etenkin kun lapsenhoitoon ja vaimokullan pakollisiin harrastuksiinkin meni niin paljon yhteistä aikaa. Sain tarpeekseni, otin ihan **tusti velkaa ja maksoin vaimokullan pois yhtälöstä. Velkaa tuli niin että kurkkua kuristi, mutta poika ja minä jäimme kotiimme. 12 vuotta siihen asuntolainan maksuun meni, mutta onneksi sinä aikana uusi vaimokulta, jolle riitän ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis, olen perehtynyt aika paljonkin polyamoriaan. Periaatteessa se kiinnostaa itseänikin. En halua useita seksisuhteita kuitenkaan, vaan haluaisin useita läheisiä ihmissuhteita. Mutta yksi juttu mikä mua ihmetyttää. Kokemukset on AINA ihmisiltä, joilla on tosi lyhyt historia polyamorian kanssa! Tässäkin oli 6kk-muutama vuosi. Se on oikeasti tosi lyhyt aika ihmisen elämässä tai missään ihmissuhteessa. Missä on kaikki 20, tai edes 10 tai 5 vuotta polyamorisesti eläneet ihmiset? Voisiko olla niin, että ei se lopulta olekaan se hyvä ja pitkällä aikavälillä toimiva ratkaisu?

Ja lisäksi se, että tuossa kuviossa vain 2/3 osapuolisista on tyytyväisiä ratkaisuun.

Tuntuu aika usein olevan niin että "ensin X ei pitänyt ajatuksesta, mutta nyt hän hyväksyy sen kun ymmärtää että mä olen sellainen special ettei mulle riitä yks".

Ja sitten istutaan aviomiehenä kädet puuskassa sohvalla kun naisen yköspano virnuilee ylimielisen oloisena vieressä.

Omakohtaisesti moisen kokeneena voin sanoa, ettei ollut hienoa. Eikä helppoa. Kun oli talo ja yhteinen lapsikin.

Lopulta sitten tein sen, mikä olisi pitänyt tehdä alunperinkin ja heivasin vaimokullan ulos. Mutta ymmärrän sellaistakin miestä, jolta se jää tekemättä, koska asiaan liittyy niin paljon epävarmuustekijöitä, etenkin lapsen kohtalo.

Minullekkin kelpaisi tuollainen kuvio että pariskunan naista pääsisi sillointällöin pökkimään tai muuten viettämään aikaa, muttei tarvisisi asua sen kanssa.

Onko mitään uutta?

Tässä pitäisi taas yrittää ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia. Joillekin ihmisille ideaali olisi yksi kumppani, toisille enemmän. Tämä asia tuntuu uhkaavalta monogamisille ihmisille, kun he ajattelevat, että kohta melkein kaikki ovat avoimissa suhteissa, mutta tuskinpa niin käy. Kunhan ihmiset ovat rehellisiä, niin ei sen avoimen suhteen pitäisi olla muilta pois. Ehkä pettämistäkin tapahtuu vähemmän, jos osa alkaa rehellisesti viettiensä mukaisesti polygamiseen suhteeseen, eikä yritä olla yksiavioinen.

Lump pu eukko

antaakohan noille yhtäaika?

Mitäkähän näille kuuluu nyt?

Vierailija kirjoitti:

On tää vähän omituista itsekunnioiuksen puutteen normalisointia.

Helvetti mitä cuckeja nuo miehet, jotka jakavat tuon "Teresian". Eihän tuollaista kehtaisi edes työpaikan kahvipöydässä kertoa... nyt mun vaimo lähti toisen miehensä kanssa lomalle panemaan. Ja vielä tuollainen avohoitopotilaan näköinen wt-kallunainen. Huhhels.