Sinä joka syöt kasviksia vähintään suositellut puoli kiloa päivässä - miten saat sen täyteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi perunaa ei lasketa tuohon puolen kilon kasviksiin ?

Kai se ajatus on että peruna on tärkkelyskasvi.

Mutta ihan hyvä kysymys, koska varsinkin kesällä perunoissa on kyllä paljon myös C-vitamiinia. Ja onhan niissä jonkin verran kuitujakin, jos vertaa valkoiseen pastaan ja riisiin. 

Jep, mikäli syöt perunan kuorineen, kuten minä teen.

Syön aamupalalla yleensä kaurapuuroa ja mustikkaa. Mustikkaa menee n 100g

Lounaalla kasvisten osuus vaihtelee hirveästi. Jos käyn ulkona syömässä huolehdin siitä, että lautasella on ihan minimissään 400g kasviksia. Siitä puolen tuoreita ja puolet lämpimiä. 

Illalla syön vielä porkkanaa, kurkkua ja joskus jotain hedelmää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi perunaa ei lasketa tuohon puolen kilon kasviksiin ?

Osa varsinkin vanhemmista suomalaisista syö niin paljon perunaa, että puoli kiloa tulee täyteen jo siitä. Mutta kasviksia olisi tärkeää syödä monipuolisesti, joten perunaa ei lasketa, jotta ihmiset ymmärtäisivät syödä muitakin kasviksia.

Ei. Peruna on lähes yksinomaan tärkkelystä, joka nostaa verensokeria nopeasti. Siksi esim. diabeetikot eivät voi sitä vapaasti syödä, kuten monia muita kasviksia. Peruna lasketaan samaan kategoriaan riisin, maissin ja pastan kanssa. Ne myös lihottavat liiallisesti käytettyinä.

Vierailija kirjoitti:

Mamaki kirjoitti:

500 g määrän lisäksi meillä pyritään syömään ERI VÄRISIÄ kasviksia, niin saa mahdollisimman monipuolisesti eri ravintoaineita, esim. violetti: punakaali, punasipuli, punajuuri, tumma viinirypäle... Kaikkia värejä ei joka päivä, mutta viikon mittaan kyllä.

Osaatko tarkentaa mitä ERI ravintoaineita sinä saat erivärisistä kasviksista? Vai puhutko ihan höpöjä? Finelin mukaan kasviksista saa lähinnä C-vitamiinia ja kuitua. Siinäpä ne tärkeimmät.

Päivittäin olisi suotavaa syödä viittä eri väriä: vihreää, sinistä/purppuraa,

punaista, keltaista/oranssia valkoista. Voimakas vihreä väri kertoo, että

kasviksessa on paljon yhteyttäviä viherhiukkasia, joissa on rautaa. Vihreissä

kasviksissa on myös paljon luteiinia ja indolihappoja, joiden molempien

tiedetään edistävän terveyttä. Vihreiden kasvisten tiedetään ehkäisevän syöpää

ja parantavan luuston kuntoa. Tyypillisiä vihreitä kasviksia ovat salaatti- ja

kaalikasvit sekä pavut ja herneet.

Kasvien sinisen ja purppuran sävyt ovat antosyaanien ja fenoliyhdisteiden

synnyttämiä värejä. Vahvimmillaan ne ovat monissa marjoissa ja hedelmissä.

Näiden lisäksi tutut vihannekset kuten sipuli, kukka- ja parsakaali sekä peruna

ovat jalostuksen myötä muuttuneet värikkäämmiksi ja näiden lilan väristen

lajikkeiden terveysvaikutukset ovat moninkertaisia vaaleisiin perustyyppeihin

verrattuna. Sinertävät flavonoidien uskotaan parantavan muistia ja hidastavan

vanhenemista.

Punaisista väriaineista tunnetuin on tomaatin lykopeeni, jota esiintyy myös

vesimelonissa ja verigreipissä. Lykopeenin vaikutuksista tiedetään jo paljon ja

sen puutteella näyttää olevan selvä yhteys sekä sydän- ja verisuonitautien

esiintymiseen että miesten eturauhassyöpään. Maissa, joissa syödään paljon

tomaattiruokia, ei näitä sairauksia esiinny yhtä yleisesti kuin meillä.

Punaiset väriaineet kuuluvat antosyaaneihin. Muun muassa salaattien

terveysvaikutukset lisääntyvät punaisen värin myötä.

Keltaiset ja oranssit värit ovat usein merkki siitä, että kasvis sisältää

paljon vitamiineja ja nämä kasvikset virkistävät oloa. Väriaineista tunnetuin

on oranssi beetakaroteeni, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. -Tiedetään,

että ilman beetakaroteenia ihon ja limakalvojen kunto sekä näkökyky

heikkenisivät. Mielenkiintoista on se, että tutkimuksissa ei ole saatu hyötyä,

jos beetakaroteenia on syötetty pillereinä. Näyttää siltä, että tehokkain tapa

varmistaa päivittäinen beetakaroteenin saanti on syödä porkkanaa,

lehtivihanneksia, bataattia tai meloneja, Timo Taulavuori sanoo.

Myös valkoisia ja ruskeita värejä kannattaa sisällyttää myös päivittäiseen

ruokaan. Tehokkaimpia valkoisten kasvisten flavonoideja ovat sipulikasvien

kversetiini ja allisiini, joiden tiedetään torjuvan virusten ja bakteerien

hyökkäyksiä. Myös kaalikasvien värittömät sulfidiyhdisteet ovat terveyttä edistäviä.

Siinä sulle nyt infoa alkuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän ihmettelen, mitä ihmettä syövät ne, joilla 500 g ei täyty. Tai en ehkä halua tietää 😂

Esim eilen söin kaksi palaa leipää ja juustoa, kaurapuuroa, tomaattikeittoa, kasvispitsaa ja kasvisnakkeja. Mutta 500 g ei tullut täyteen.[/quote

Puuron päälle 1,5 dl marjoja. Leivän päälle salaatinlehti ja kurkkua/ tomaattia. Pitsan kanssa salaatti. Hedelmärahka jälkiruoaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mamaki kirjoitti:

500 g määrän lisäksi meillä pyritään syömään ERI VÄRISIÄ kasviksia, niin saa mahdollisimman monipuolisesti eri ravintoaineita, esim. violetti: punakaali, punasipuli, punajuuri, tumma viinirypäle... Kaikkia värejä ei joka päivä, mutta viikon mittaan kyllä.

Osaatko tarkentaa mitä ERI ravintoaineita sinä saat erivärisistä kasviksista? Vai puhutko ihan höpöjä? Finelin mukaan kasviksista saa lähinnä C-vitamiinia ja kuitua. Siinäpä ne tärkeimmät.

Okei, ei vastausta eli oli pelkkää höpöpuhetta, että eri värisistä saisi eri ravintoaineita. Minkä takia täällä pitää levitellä tuollaista disinformaatiota? Miksi joku tekee sellaista? Maksetaanko höpöpuheiden levittämisestä jotain?

luuletko, että täällä on joku automaatti, joka vastailee ihmisten kysymyksiin?

Kun kerran osaat nettiä käyttää, kun tälläkin palstalla kerran olet, niin laita hakuun vaikka "vitamiinien muodostuminen kasviksissa". Sieltä tulee satokausijuttu, jossa asiasta kerrotaan tai laita hakuun, mitä eri vitamiineja on erivärisissä kasviksissa on ja lue sieltä. Kuka niitä kaikia jaksaa tänne alkaa kirjoittelemaan, kun jokainen jolla on netti voi sieltä tietoa kätevästi hakea. 

Ja luulisi jo kaikkein tietävänkin, että eri värisissä marjoissa/kasviksissa on jokaisessa omat hyvät aineensa joista nuo väritkin kasviksiin monesti tulee. Tutustu aiheeseen  niin tiedät.

Ai sinäkään et siis tiedä mitä ERI ravintoaineita saadaan ERIVÄRISISTÄ kasviksista :) Googlellakaan ei sellaista tietoa löydy.

Kaikista kasviksista (väristä riippumatta) saa pääasiassa vain C-vitamiinia ja kuitua. Mitään muuta tarpeellista ei niissä mainittavissa määrin ole.

Lue vaikka tästä. https://www.terve.fi/artikkelit/miksi-kasviksia-syodessa-varikkyys-kann…

-eri

Minä en saa syötyä ylipäänsä puolta kiloa päivässä. Aamulla teetä ja paahtoleipää, töissä eväitä (esim. spagettia ja jauhelihakastiketta, omena, kahvia), töiden jälkeen kahvia ja pullaa, iltapalaksi leipää tai jogurttia tai pari hedelmää. En kyllä saisi tuohon ympättyä porkkanapussillista joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mamaki kirjoitti:

500 g määrän lisäksi meillä pyritään syömään ERI VÄRISIÄ kasviksia, niin saa mahdollisimman monipuolisesti eri ravintoaineita, esim. violetti: punakaali, punasipuli, punajuuri, tumma viinirypäle... Kaikkia värejä ei joka päivä, mutta viikon mittaan kyllä.

Osaatko tarkentaa mitä ERI ravintoaineita sinä saat erivärisistä kasviksista? Vai puhutko ihan höpöjä? Finelin mukaan kasviksista saa lähinnä C-vitamiinia ja kuitua. Siinäpä ne tärkeimmät.

Päivittäin olisi suotavaa syödä viittä eri väriä: vihreää, sinistä/purppuraa,

punaista, keltaista/oranssia valkoista. Voimakas vihreä väri kertoo, että

kasviksessa on paljon yhteyttäviä viherhiukkasia, joissa on rautaa. Vihreissä

kasviksissa on myös paljon luteiinia ja indolihappoja, joiden molempien

tiedetään edistävän terveyttä. Vihreiden kasvisten tiedetään ehkäisevän syöpää

ja parantavan luuston kuntoa. Tyypillisiä vihreitä kasviksia ovat salaatti- ja

kaalikasvit sekä pavut ja herneet.

Kasvien sinisen ja purppuran sävyt ovat antosyaanien ja fenoliyhdisteiden

synnyttämiä värejä. Vahvimmillaan ne ovat monissa marjoissa ja hedelmissä.

Näiden lisäksi tutut vihannekset kuten sipuli, kukka- ja parsakaali sekä peruna

ovat jalostuksen myötä muuttuneet värikkäämmiksi ja näiden lilan väristen

lajikkeiden terveysvaikutukset ovat moninkertaisia vaaleisiin perustyyppeihin

verrattuna. Sinertävät flavonoidien uskotaan parantavan muistia ja hidastavan

vanhenemista.

Punaisista väriaineista tunnetuin on tomaatin lykopeeni, jota esiintyy myös

vesimelonissa ja verigreipissä. Lykopeenin vaikutuksista tiedetään jo paljon ja

sen puutteella näyttää olevan selvä yhteys sekä sydän- ja verisuonitautien

esiintymiseen että miesten eturauhassyöpään. Maissa, joissa syödään paljon

tomaattiruokia, ei näitä sairauksia esiinny yhtä yleisesti kuin meillä.

Punaiset väriaineet kuuluvat antosyaaneihin. Muun muassa salaattien

terveysvaikutukset lisääntyvät punaisen värin myötä.

Keltaiset ja oranssit värit ovat usein merkki siitä, että kasvis sisältää

paljon vitamiineja ja nämä kasvikset virkistävät oloa. Väriaineista tunnetuin

on oranssi beetakaroteeni, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. -Tiedetään,

että ilman beetakaroteenia ihon ja limakalvojen kunto sekä näkökyky

heikkenisivät. Mielenkiintoista on se, että tutkimuksissa ei ole saatu hyötyä,

jos beetakaroteenia on syötetty pillereinä. Näyttää siltä, että tehokkain tapa

varmistaa päivittäinen beetakaroteenin saanti on syödä porkkanaa,

lehtivihanneksia, bataattia tai meloneja, Timo Taulavuori sanoo.

Myös valkoisia ja ruskeita värejä kannattaa sisällyttää myös päivittäiseen

ruokaan. Tehokkaimpia valkoisten kasvisten flavonoideja ovat sipulikasvien

kversetiini ja allisiini, joiden tiedetään torjuvan virusten ja bakteerien

hyökkäyksiä. Myös kaalikasvien värittömät sulfidiyhdisteet ovat terveyttä edistäviä.

Siinä sulle nyt infoa alkuun.

Ihana tietopaketti. Kiitos vaivannäöstä.

Kaikki kasvit ovat tavalla tai toisella myrkyllisiä, kyse on vain siitä, keille ja missä pitoisuuksissa. Ihminen kukoistaa syömällä eläimiä; toki mahdollisimman kokonaisvaltaisesti eli sisäelimet, sisäelinrasva, luuydin jne. sisältyen.

Kehotan tutustumaan karnivorismiin.

Aamulla juon vihersmoothien. Teen kerralla 2-3 päiväksi ja sinne menee selleriä, pakastemangoa, kurkkua, salaattia tai pinaattia, kurkkua ja joskus omenaa tai päärynää. Näistä tulee per päivä sellainen 100-150g tuoreita jo. Lisäksi syön lounaalla ja päivällisellä salaattia.

Iltapalalla ja välipalalla on jotain tuoretta - jos syön puuroa, otan sen kanssa marjoja tai banaania, joskus hedelmiä sellaisenaan, tai voileivän kanssa kasviksia.

Helpointa on lisätä kasviksia joka aterialle. Esim. jos syöt lohta niin perunan sijaan tai lisäksi laita lisäkkeeksi vaikka paistettuja vihreitä papuja tai muita kasviksia, tai esim. uunikasviksia ja salaattia. Kun teet keittoa laita siihen vähemmän perunaa ja enemmän muita juureksia ja vihanneksia. Kun teet laatikkoruokia lisää niihin sipulia, porkkanaa, tomaattia, paprikaa, papuja tai mikä vain teillä parhaiten maistuukin. Jos teet paistettuja perunoita tai pyttipannua paista joukkoon kasviksia, jos teet riisilisäkkeen upota sinne mukaan vihanneksia. Jos teet esim. kanankoipia ja riisiä uunissa sekoita riisin joukkoon esim. liemikuutio ja kilo wokvihanneksia (toimii ja on hyvää). Jos teet munakasta lisää siihen esim. paprikaa, sipulia, kirsikkatomaatteja ja/tai pinaattia. Kasvikset pannulla paistettuna ja wokit ovat hyviä ja maistuvat lähes kaikille (ja niistä saa variaatioita ihan loputtomiin). Hernekeitot ym. ovat myös helppo tapa lisätä kasviksia, samoin hedelmä tai pari menee helposti välipalana, marjoja voi lisätä aamupalalla...

Kilo päivässä tulee oikeasti aika helposti täyteen. Ja kun ostat tuoreet kasvikset sesongin mukaan ja täydennät loput pakastevihanneksilla, pysyy syöminen myös edullisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mamaki kirjoitti:

500 g määrän lisäksi meillä pyritään syömään ERI VÄRISIÄ kasviksia, niin saa mahdollisimman monipuolisesti eri ravintoaineita, esim. violetti: punakaali, punasipuli, punajuuri, tumma viinirypäle... Kaikkia värejä ei joka päivä, mutta viikon mittaan kyllä.

Osaatko tarkentaa mitä ERI ravintoaineita sinä saat erivärisistä kasviksista? Vai puhutko ihan höpöjä? Finelin mukaan kasviksista saa lähinnä C-vitamiinia ja kuitua. Siinäpä ne tärkeimmät.

Päivittäin olisi suotavaa syödä viittä eri väriä: vihreää, sinistä/purppuraa,

punaista, keltaista/oranssia valkoista. Voimakas vihreä väri kertoo, että

kasviksessa on paljon yhteyttäviä viherhiukkasia, joissa on rautaa. Vihreissä

kasviksissa on myös paljon luteiinia ja indolihappoja, joiden molempien

tiedetään edistävän terveyttä. Vihreiden kasvisten tiedetään ehkäisevän syöpää

ja parantavan luuston kuntoa. Tyypillisiä vihreitä kasviksia ovat salaatti- ja

kaalikasvit sekä pavut ja herneet.

Kasvien sinisen ja purppuran sävyt ovat antosyaanien ja fenoliyhdisteiden

synnyttämiä värejä. Vahvimmillaan ne ovat monissa marjoissa ja hedelmissä.

Näiden lisäksi tutut vihannekset kuten sipuli, kukka- ja parsakaali sekä peruna

ovat jalostuksen myötä muuttuneet värikkäämmiksi ja näiden lilan väristen

lajikkeiden terveysvaikutukset ovat moninkertaisia vaaleisiin perustyyppeihin

verrattuna. Sinertävät flavonoidien uskotaan parantavan muistia ja hidastavan

vanhenemista.

Punaisista väriaineista tunnetuin on tomaatin lykopeeni, jota esiintyy myös

vesimelonissa ja verigreipissä. Lykopeenin vaikutuksista tiedetään jo paljon ja

sen puutteella näyttää olevan selvä yhteys sekä sydän- ja verisuonitautien

esiintymiseen että miesten eturauhassyöpään. Maissa, joissa syödään paljon

tomaattiruokia, ei näitä sairauksia esiinny yhtä yleisesti kuin meillä.

Punaiset väriaineet kuuluvat antosyaaneihin. Muun muassa salaattien

terveysvaikutukset lisääntyvät punaisen värin myötä.

Keltaiset ja oranssit värit ovat usein merkki siitä, että kasvis sisältää

paljon vitamiineja ja nämä kasvikset virkistävät oloa. Väriaineista tunnetuin

on oranssi beetakaroteeni, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. -Tiedetään,

että ilman beetakaroteenia ihon ja limakalvojen kunto sekä näkökyky

heikkenisivät. Mielenkiintoista on se, että tutkimuksissa ei ole saatu hyötyä,

jos beetakaroteenia on syötetty pillereinä. Näyttää siltä, että tehokkain tapa

varmistaa päivittäinen beetakaroteenin saanti on syödä porkkanaa,

lehtivihanneksia, bataattia tai meloneja, Timo Taulavuori sanoo.

Myös valkoisia ja ruskeita värejä kannattaa sisällyttää myös päivittäiseen

ruokaan. Tehokkaimpia valkoisten kasvisten flavonoideja ovat sipulikasvien

kversetiini ja allisiini, joiden tiedetään torjuvan virusten ja bakteerien

hyökkäyksiä. Myös kaalikasvien värittömät sulfidiyhdisteet ovat terveyttä edistäviä.

Siinä sulle nyt infoa alkuun.

Rautaa saa paremmin eläinperäisistä tuotteista, esim. veri- ja maksaruoat ovat monin verroin parempia raudanlähteitä kuin yksikään kasvis, joista muuten saa pelkkää huonosti imeytyvää non-hemirautaa.

"Flavonoidien uskotaan.."   -joopa joo, uskokaa vaan, uskonnostahan siinä on kyse :)

Beetakaroteeni ei muuten kaikilla ihmisillä muunnu A-vitamiiniksi, tai jos muuntuu, niin heikosti. Siksi onkin parempi syödä suoraan A-vitamiinipitoisia ruokia: voita, rasvaisia maitovalmisteita ja kanamunia.

Eri värisistä kasviksista saatavat eri väriaineet eivät ole ihmiselle tarpeellisia ravintoaineita, kuten täällä on väitetty. Ravintoaineita ova energia- ja suojaravintoaineet kuten hiilihydraatit, rasvat, valkuaisaineet sekä kivennäisaineet ja vitamiinit.

Väriaineiden vaikutukset ihmiseen ovat tasolla "ehkä kenties vaikuttavat", "maissa joissa syödään paljon tomaattiruokia, sairastetaan  vähemmän" jne. Ihan oikeasti, uskooko joku tuollaista puppua?

Helposti. Salaatteja ja marjoja. Peruna on pelkkää tärkkelystä eikä sitälasketa.Muut juurekset ovat terveellisempiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mamaki kirjoitti:

500 g määrän lisäksi meillä pyritään syömään ERI VÄRISIÄ kasviksia, niin saa mahdollisimman monipuolisesti eri ravintoaineita, esim. violetti: punakaali, punasipuli, punajuuri, tumma viinirypäle... Kaikkia värejä ei joka päivä, mutta viikon mittaan kyllä.

Osaatko tarkentaa mitä ERI ravintoaineita sinä saat erivärisistä kasviksista? Vai puhutko ihan höpöjä? Finelin mukaan kasviksista saa lähinnä C-vitamiinia ja kuitua. Siinäpä ne tärkeimmät.

Kivennäis- ja hivenaineita. Katsopas Finelistä esimerkiksi basilikan rautamäärä ja hämmästy. 

Etkö ymmärtänyt kysymystä? Mitä ERI ravintoaineita saat violeteista kasviksista verrattuna vaikkapa vihreisiin kasviksiin? Miksi siis pitää syödä ERIVÄRISIÄ kasviksia?

Parhaiten hyvin imeytyvää rautaa saa muuten eläinperäisistä tuotteista. Katso esimerkiksi finelistä ja hämmästy. Muutenkin eläinperäisistä ruoka-aineista saa kaikkia vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita paremmin kuin kasviperäisistä, poislukien tietenkin C-vitamiini.

Tämän ketjun aloittaja halusi tietää muiden ihmisten kokemuksia, miten saa puoli kiloa kasviksia täyteen. Oliko sulla niitä kokemuksia?

Mitä tulet tänne jankkaamaan jotain "miksi pitää syödä" -kysymyksiä? Tai inttämään eläinperäisen ruoan vitamiineista. Ei se ole tämän ketjun aihe. Perusta kuule ihan oma ketju noille aiheille. 

Keittoihin uppoaa juureksia ja vihanneksia vaikka kuinka: porkkanaa, selleriä, kaalia, palsternakkaa, punajuurta, pinaattia, sipulia, purjoa, kesäkurpitsaa... Makua ja proteiinia antamaan voi laittaa vähän lihaa, makkaraa, pekonia, kinkkua, broileria tai kasvisvaihtoehtona papuja, linssejä, herneitä. Peruna jää joskus pois kokonaan, eikä sitä juuri kaipaa. Kasvispitoisen keiton kanssa ei tarvitse edes ahtaa mitään salaattia enää.

Pastakastikkeet tehdään meillä pääasiassa tomaattimurskaan. Sitä pari purkkia + sipulia, paprikaa ja lisäksi jauhelihaa / tonnikalaa / nakkeja / papuja...

Marjoja aamulla puuron sekaan, päivällä maustamattomaan jogurttiin, rahkaan...

Hedelmät vielä tähän päälle.

En ole laskenut, mutta eiköhän tuosta likimain saa sen puoli kiloa ja joskus enemmänkin.

Mulla tulee monesti päivässä yli 1kg (tuohon 500g saantisuositukseen lasketaan kumminkin marjat, kasvikset, hedelmät, vihannekset).

Aamupalan joukossa marjoja ja/tai hedelmiä.

Lounaalla aina salaattia/kasviksia ja hedelmää mukana.

Välipalaksi hedelmää.

Päivällisellä sama juttu kuin lounaalla.

Iltapalan mukana on myös aina marjoja/hedelmiä, jos leipää niin päälle salaattia&kurkkua ym ym.

Ja esim kesäkurpitsaa tai porkkanaa raastan kastikkeiden joukkoon (esim bolognesen sekaan), ei maistu siellä mitenkään kun mietoja ovat.

Jos syö edes suht terveellisesti ja monipuolisesti, niin helpolla tuo 500g tulee päivässä täyteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mamaki kirjoitti:

500 g määrän lisäksi meillä pyritään syömään ERI VÄRISIÄ kasviksia, niin saa mahdollisimman monipuolisesti eri ravintoaineita, esim. violetti: punakaali, punasipuli, punajuuri, tumma viinirypäle... Kaikkia värejä ei joka päivä, mutta viikon mittaan kyllä.

Osaatko tarkentaa mitä ERI ravintoaineita sinä saat erivärisistä kasviksista? Vai puhutko ihan höpöjä? Finelin mukaan kasviksista saa lähinnä C-vitamiinia ja kuitua. Siinäpä ne tärkeimmät.

Päivittäin olisi suotavaa syödä viittä eri väriä: vihreää, sinistä/purppuraa,

punaista, keltaista/oranssia valkoista. Voimakas vihreä väri kertoo, että

kasviksessa on paljon yhteyttäviä viherhiukkasia, joissa on rautaa. Vihreissä

kasviksissa on myös paljon luteiinia ja indolihappoja, joiden molempien

tiedetään edistävän terveyttä. Vihreiden kasvisten tiedetään ehkäisevän syöpää

ja parantavan luuston kuntoa. Tyypillisiä vihreitä kasviksia ovat salaatti- ja

kaalikasvit sekä pavut ja herneet.

Kasvien sinisen ja purppuran sävyt ovat antosyaanien ja fenoliyhdisteiden

synnyttämiä värejä. Vahvimmillaan ne ovat monissa marjoissa ja hedelmissä.

Näiden lisäksi tutut vihannekset kuten sipuli, kukka- ja parsakaali sekä peruna

ovat jalostuksen myötä muuttuneet värikkäämmiksi ja näiden lilan väristen

lajikkeiden terveysvaikutukset ovat moninkertaisia vaaleisiin perustyyppeihin

verrattuna. Sinertävät flavonoidien uskotaan parantavan muistia ja hidastavan

vanhenemista.

Punaisista väriaineista tunnetuin on tomaatin lykopeeni, jota esiintyy myös

vesimelonissa ja verigreipissä. Lykopeenin vaikutuksista tiedetään jo paljon ja

sen puutteella näyttää olevan selvä yhteys sekä sydän- ja verisuonitautien

esiintymiseen että miesten eturauhassyöpään. Maissa, joissa syödään paljon

tomaattiruokia, ei näitä sairauksia esiinny yhtä yleisesti kuin meillä.

Punaiset väriaineet kuuluvat antosyaaneihin. Muun muassa salaattien

terveysvaikutukset lisääntyvät punaisen värin myötä.

Keltaiset ja oranssit värit ovat usein merkki siitä, että kasvis sisältää

paljon vitamiineja ja nämä kasvikset virkistävät oloa. Väriaineista tunnetuin

on oranssi beetakaroteeni, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. -Tiedetään,

että ilman beetakaroteenia ihon ja limakalvojen kunto sekä näkökyky

heikkenisivät. Mielenkiintoista on se, että tutkimuksissa ei ole saatu hyötyä,

jos beetakaroteenia on syötetty pillereinä. Näyttää siltä, että tehokkain tapa

varmistaa päivittäinen beetakaroteenin saanti on syödä porkkanaa,

lehtivihanneksia, bataattia tai meloneja, Timo Taulavuori sanoo.

Myös valkoisia ja ruskeita värejä kannattaa sisällyttää myös päivittäiseen

ruokaan. Tehokkaimpia valkoisten kasvisten flavonoideja ovat sipulikasvien

kversetiini ja allisiini, joiden tiedetään torjuvan virusten ja bakteerien

hyökkäyksiä. Myös kaalikasvien värittömät sulfidiyhdisteet ovat terveyttä edistäviä.

Siinä sulle nyt infoa alkuun.

Rautaa saa paremmin eläinperäisistä tuotteista, esim. veri- ja maksaruoat ovat monin verroin parempia raudanlähteitä kuin yksikään kasvis, joista muuten saa pelkkää huonosti imeytyvää non-hemirautaa.

"Flavonoidien uskotaan.."   -joopa joo, uskokaa vaan, uskonnostahan siinä on kyse :)

Beetakaroteeni ei muuten kaikilla ihmisillä muunnu A-vitamiiniksi, tai jos muuntuu, niin heikosti. Siksi onkin parempi syödä suoraan A-vitamiinipitoisia ruokia: voita, rasvaisia maitovalmisteita ja kanamunia.

Eri värisistä kasviksista saatavat eri väriaineet eivät ole ihmiselle tarpeellisia ravintoaineita, kuten täällä on väitetty. Ravintoaineita ova energia- ja suojaravintoaineet kuten hiilihydraatit, rasvat, valkuaisaineet sekä kivennäisaineet ja vitamiinit.

Väriaineiden vaikutukset ihmiseen ovat tasolla "ehkä kenties vaikuttavat", "maissa joissa syödään paljon tomaattiruokia, sairastetaan  vähemmän" jne. Ihan oikeasti, uskooko joku tuollaista puppua?

Hei, ihan rauhassa! Kukaan ei ole pakottamassa sinua syömään yhtään minkään värisiä kasviksia, joten lepo vaan. Ei syytä raivohyökätä niitä vastaan, jotka syövät MYÖS kasviksia. Jos olet sitä mieltä, että et saa kasviksista mitään hyödyllistä, ole kaikin mokomin syömättä muuta kuin eläinperäisiä tuotteita, ja anna muiden syödä kasviksia se puoli kiloa päivässä, jos he haluavat. Sopisiko tämä sinulle?

Mä olen korvannut riisin, pastan ja perunan vihanneksilla. Eli tyypillinen päivällislautanen sisältää esimerkiksi kanaa, sivusalaatin ja sitten vaikka paistettuja tai uunissa paahdettuja kasviksia. Tykkään tehdä erilaisia wokkeja, joihin tulee esimerkiksi parsakaalia, sieniä, paprikaa, kesäkurpitsaa, papuja, pinaattia, tomaattia yms.

En laske makroja tai muutakaan, mutta pidän kyllä silmällä sitä, että tulee mahdollisimman paljon vihanneksia.

Tällä palstalla ei kenties saisi mainostaa mitään kaupparyhmää, mutta kerronpa kuitenkin, että huomasin juuri K-ruokasovelluksen kertovan mm. mitä olet ostanut K-kaupasta, mikä on minkäkin tuoteryhmän osuus ostoksista, mikä on kotimaisuusaste, ilmastovaikutus, kuinka paljon ostetut tuotteet ovat sisältäneet suolaa, sokeria jne. Ei tule minunkaan usein luettua tuoteselosteita kaupassa ostoksia tehdessä vaikka pyrin syömään oikeaoppisesti ja terveellisesti, tämä ruokasovellus on nyt hyvä apu ostosten tarkkailuun.

En laske mutta ivittäin suomal marjoja, omenaa, tomaattia, välillä porkkanaa, avokadoja, banaani useesti, wokkaan useasti niin kasviksia menee paljon.