Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä kun olen ylipainoinen (bmi 25,8) ja terveyskeskuksesta ei saa apua painonpudotukseen?
08.01.2023 |
Olen hieman ylipainoinen nainen. Ennen olin hoikka, sitten lihoin kahdessa vuodessa 20kg. Niistä karistanut jo 5kg omin avuin. Nyt mitat 161cm 67kg.
Soitin terveyskeskukseen että pääsenkö ravitsemusterapeutille kun paino ei vaan putoa enää, junnannut samassa heinäkuusta 2022. En kuulemma pääse.
Miksen?! Eikö lihavia halutakaan saada terveiksi? Lihavuudesta tulee kaikenlaisia elintapasairauksia, huolestuttaa ettei mun lihavuutta oteta tosissaan. Mistä saa apua kun terveyskeskus ei auta?
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sun paino ei putoo sä teet jotain väärin. Turha syytellä muita.
En syyttele vaan haluaisin apua esim ravitsemusterapeutilta että mitä teen väärin. Haluaisin että paino lähtee taas putoamaan. T ap
Ravitsemusterapeutille voi hakeutua myös yksityisesti.
Ei taida ap painonsa suhteen tehdä väärin, vaan on muutoin vähemmän hyvä olo nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen todennut, että apua saadakseen pitäisi lihoa sairaalloisen ylipainoiseksi. Vähemmän ylipainoisia ei tueta. Ennakointi tai ajoissa auttaminen ei tule kysymykseen. Eikä todellakaan aina ole kyse omasta motivaatiosta ja osallisuudesta: sairaudet ja lääkkeet hankaloittavat painonhallintaa.
Mulle on vain sanottu, ettei tilanteelle voi mitään.Musta tuntuu ihan samalta. T ap
ap, tsemppiä nyt! Olet pudottanut reippaasti ja sulla on homma kurissa! Tuommoinen tasannevaihe tuolla painoindeksillä ei tosiaan ole mikään paha juttu.
Oletko masentunut?
Olen kai. Mulla on maanisdepressiivinen (kaksisuuntainen), tälläkin hetkellä oon sairaalassa osastolla itsetuhoisten ajatusten vuoksi.
Voi sua. Annan sulle mun sedällisen, platonisen halin näin etänä, saat huutaa meetoota silti.
Mulla oli myös itsetuhoisia ajatuksia ennen juovana aikana, ei ole kivaa.Kiitos etähalista täällä on liikaa negatiivisuutta.
Miten pitkään olet ollut osastolla? Saat kai bentsoja?
Itselläni on kroonisia pahoja kipuja, joskus otan myös bentsoa jos on vaan ahdistusta, ja silloin voin jättää opioidin pois. Onhan tämä tasapainottelua. Masennustestissä saan useimmiten maksimipisteet, katsotaan sekundääriseksi masennukseksi, koska somaattinen syy.
Mulla on ahdistusta. Kai. Olen osastolla max viikon. T ap. Toivon että huomenna pääsen kotiin, kova koti-ikävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen todennut, että apua saadakseen pitäisi lihoa sairaalloisen ylipainoiseksi. Vähemmän ylipainoisia ei tueta. Ennakointi tai ajoissa auttaminen ei tule kysymykseen. Eikä todellakaan aina ole kyse omasta motivaatiosta ja osallisuudesta: sairaudet ja lääkkeet hankaloittavat painonhallintaa.
Mulle on vain sanottu, ettei tilanteelle voi mitään.Musta tuntuu ihan samalta. T ap
ap, tsemppiä nyt! Olet pudottanut reippaasti ja sulla on homma kurissa! Tuommoinen tasannevaihe tuolla painoindeksillä ei tosiaan ole mikään paha juttu.
Oletko masentunut?
Olen kai. Mulla on maanisdepressiivinen (kaksisuuntainen), tälläkin hetkellä oon sairaalassa osastolla itsetuhoisten ajatusten vuoksi.
Voi sua. Annan sulle mun sedällisen, platonisen halin näin etänä, saat huutaa meetoota silti.
Mulla oli myös itsetuhoisia ajatuksia ennen juovana aikana, ei ole kivaa.Kiitos etähalista täällä on liikaa negatiivisuutta.
Miten pitkään olet ollut osastolla? Saat kai bentsoja?
Itselläni on kroonisia pahoja kipuja, joskus otan myös bentsoa jos on vaan ahdistusta, ja silloin voin jättää opioidin pois. Onhan tämä tasapainottelua. Masennustestissä saan useimmiten maksimipisteet, katsotaan sekundääriseksi masennukseksi, koska somaattinen syy.Mulla on ahdistusta. Kai. Olen osastolla max viikon. T ap. Toivon että huomenna pääsen kotiin, kova koti-ikävä.
Mun läheisellä ystävällä ja työkaverilla oli/on kaksisuuntainen. Oltiin yhdessä pitkään matkatöissä niin tuli se tutuksi. Kun se musta pilvi tuli päälle niin sitten oli musta pilvi, ei siihen mikään auttanut. Miten on sun lääkitys tasoittanut, ei ilmeisestikään ihan optimaalisesti kun olet osastolla. Kiva kumminkin kun kuulostaa ettei ole enää ihan pimein pilvi päällä. Onko lääkityksen säätö tulossa? Minusta kuulostaa kumminkin hyvältä että jaksat pohtia omaa hyvinvointiasi tuon painonkin suhteen.
Jos nyt ihan ensin vaikka lopettaisit trollaamisen täällä ja lähtisit lenkille?
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ihan ensin vaikka lopettaisit trollaamisen täällä ja lähtisit lenkille?
Anna sinä muiden trollailla rauhassa ja lähde vaikka pilkille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sullahan on ihan hyvät mitat, eikä ole keskivartalolihavuutta. Terveellistä ruokaa vaan sopivassa määrin, mieleistä liikuntaa ja säännölliset elämäntavat, niin siitä on hyötyä myös mielialan kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ihan ensin vaikka lopettaisit trollaamisen täällä ja lähtisit lenkille?
Mitä jos kertoisin, etten oikeasti olekaan tuo empaattinen ja sympaattinen setämies, vaan 17 v jonne, niin uskoisitko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen todennut, että apua saadakseen pitäisi lihoa sairaalloisen ylipainoiseksi. Vähemmän ylipainoisia ei tueta. Ennakointi tai ajoissa auttaminen ei tule kysymykseen. Eikä todellakaan aina ole kyse omasta motivaatiosta ja osallisuudesta: sairaudet ja lääkkeet hankaloittavat painonhallintaa.
Mulle on vain sanottu, ettei tilanteelle voi mitään.Musta tuntuu ihan samalta. T ap
ap, tsemppiä nyt! Olet pudottanut reippaasti ja sulla on homma kurissa! Tuommoinen tasannevaihe tuolla painoindeksillä ei tosiaan ole mikään paha juttu.
Oletko masentunut?
Olen kai. Mulla on maanisdepressiivinen (kaksisuuntainen), tälläkin hetkellä oon sairaalassa osastolla itsetuhoisten ajatusten vuoksi.
Voi sua. Annan sulle mun sedällisen, platonisen halin näin etänä, saat huutaa meetoota silti.
Mulla oli myös itsetuhoisia ajatuksia ennen juovana aikana, ei ole kivaa.Kiitos etähalista täällä on liikaa negatiivisuutta.
Miten pitkään olet ollut osastolla? Saat kai bentsoja?
Itselläni on kroonisia pahoja kipuja, joskus otan myös bentsoa jos on vaan ahdistusta, ja silloin voin jättää opioidin pois. Onhan tämä tasapainottelua. Masennustestissä saan useimmiten maksimipisteet, katsotaan sekundääriseksi masennukseksi, koska somaattinen syy.Mulla on ahdistusta. Kai. Olen osastolla max viikon. T ap. Toivon että huomenna pääsen kotiin, kova koti-ikävä.
Hei Ap!
Kaikkea hyvää elämääsi toivon Sinulle!
Itse olen keski-ikäinen monisairas: polvissa nivelrikko, migreeni (joka laukeaa aina rasituksen jälkeen), uniapnea ja skolioosi sekä yliliikkuvat nivelet. Yritä tässä sitten harrastaa tarpeeksi liikuntaa...Pitäisi tässä iässä olla todella kurinalainen ruokavalio, että paino ei lähtisi nousuun. Olen vuosia yrittänyt omin voimin laihduttaa, eikä se onnistu. Lääkkeitä menee paljon päivän mittaan.
Ja nyt minut varmaankin haukutaan vain laiskaksi ja saamattomaksi luu.seriksi joka keksii tekosyitä...Terveet eivät vain pysty ymmärtämään.
T. Nainen 164 cm ja 85 kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sullahan on ihan hyvät mitat, eikä ole keskivartalolihavuutta. Terveellistä ruokaa vaan sopivassa määrin, mieleistä liikuntaa ja säännölliset elämäntavat, niin siitä on hyötyä myös mielialan kannalta.
onhan se noin, vaikka ei kaksisuuntaista oikein liikunnalla paranneta.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Itse olen keski-ikäinen monisairas: polvissa nivelrikko, migreeni (joka laukeaa aina rasituksen jälkeen), uniapnea ja skolioosi sekä yliliikkuvat nivelet. Yritä tässä sitten harrastaa tarpeeksi liikuntaa...Pitäisi tässä iässä olla todella kurinalainen ruokavalio, että paino ei lähtisi nousuun. Olen vuosia yrittänyt omin voimin laihduttaa, eikä se onnistu. Lääkkeitä menee paljon päivän mittaan.
Ja nyt minut varmaankin haukutaan vain laiskaksi ja saamattomaksi luu.seriksi joka keksii tekosyitä...Terveet eivät vain pysty ymmärtämään.
T. Nainen 164 cm ja 85 kg
Saat jaxuhalin sinäkin. Terveet ei tosiaan ymmärrä. Painon pudottaminen on tosi vaikeaa, kun pitäisi saada se lihasmassa säilymään, eikä voi kipujen takia liikkua niin paljoa kuin haluaisi. Minulla on onneksi vahvojakin kipulääkkeitä, niiden kanssa liikun mitä pystyn, ja taukopäivinä kipuilen vuodepotilaana. Olen muutoin terveen näköinen ja hoikka, eli sympatiaa ei todellakaan heru. Yritän omasta puolestani jakaa muille, jos on mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen keski-ikäinen monisairas: polvissa nivelrikko, migreeni (joka laukeaa aina rasituksen jälkeen), uniapnea ja skolioosi sekä yliliikkuvat nivelet. Yritä tässä sitten harrastaa tarpeeksi liikuntaa...Pitäisi tässä iässä olla todella kurinalainen ruokavalio, että paino ei lähtisi nousuun. Olen vuosia yrittänyt omin voimin laihduttaa, eikä se onnistu. Lääkkeitä menee paljon päivän mittaan.
Ja nyt minut varmaankin haukutaan vain laiskaksi ja saamattomaksi luu.seriksi joka keksii tekosyitä...Terveet eivät vain pysty ymmärtämään.
T. Nainen 164 cm ja 85 kg
Saat jaxuhalin sinäkin. Terveet ei tosiaan ymmärrä. Painon pudottaminen on tosi vaikeaa, kun pitäisi saada se lihasmassa säilymään, eikä voi kipujen takia liikkua niin paljoa kuin haluaisi. Minulla on onneksi vahvojakin kipulääkkeitä, niiden kanssa liikun mitä pystyn, ja taukopäivinä kipuilen vuodepotilaana. Olen muutoin terveen näköinen ja hoikka, eli sympatiaa ei todellakaan heru. Yritän omasta puolestani jakaa muille, jos on mahdollista.
Tuo uniapnea tekisi minullekin mahdottomaksi syödä opioideja, kun niiden kanssa tulee muutenkin helposti hengityslama. Jäisi minunkin vähät liikkumiset tekemättä. Ny kun voin ottaa hyvän särkylääkityksen ja välipäivinä hiukan bentsoa niin saan ainakin yhden yön kolmesta nukuttua kohtalaisesti. Meni monta vuotta ennenkuin nämä lääkkeet, ja oli todella pahoja univaikeuksia silloin. Näiden lääkkeiden kanssa saa olla nöyrä itsetuhoisten ajatusten suhteen, joskus niitä ajatuksia saan tosiaan työntämällä työntää pois mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sullahan on ihan hyvät mitat, eikä ole keskivartalolihavuutta. Terveellistä ruokaa vaan sopivassa määrin, mieleistä liikuntaa ja säännölliset elämäntavat, niin siitä on hyötyä myös mielialan kannalta.
onhan se noin, vaikka ei kaksisuuntaista oikein liikunnalla paranneta.
-eri
Ei tietenkään, toivottavasti kukaan ei sitä noin ymmärtänyt. Tarkoitukseni oli sanoa, ettei turhaan kannata painosta stressata, vaan panostaa terveellisiin elämäntapoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen keski-ikäinen monisairas: polvissa nivelrikko, migreeni (joka laukeaa aina rasituksen jälkeen), uniapnea ja skolioosi sekä yliliikkuvat nivelet. Yritä tässä sitten harrastaa tarpeeksi liikuntaa...Pitäisi tässä iässä olla todella kurinalainen ruokavalio, että paino ei lähtisi nousuun. Olen vuosia yrittänyt omin voimin laihduttaa, eikä se onnistu. Lääkkeitä menee paljon päivän mittaan.
Ja nyt minut varmaankin haukutaan vain laiskaksi ja saamattomaksi luu.seriksi joka keksii tekosyitä...Terveet eivät vain pysty ymmärtämään.
T. Nainen 164 cm ja 85 kg
Saat jaxuhalin sinäkin. Terveet ei tosiaan ymmärrä. Painon pudottaminen on tosi vaikeaa, kun pitäisi saada se lihasmassa säilymään, eikä voi kipujen takia liikkua niin paljoa kuin haluaisi. Minulla on onneksi vahvojakin kipulääkkeitä, niiden kanssa liikun mitä pystyn, ja taukopäivinä kipuilen vuodepotilaana. Olen muutoin terveen näköinen ja hoikka, eli sympatiaa ei todellakaan heru. Yritän omasta puolestani jakaa muille, jos on mahdollista.
Kiitos, hali takaisin <3
Minä otan nyt särkylääkkeen ja lopettelen kirjoittamiset, kun arvostelukyky menee kohta hiukan heikommaksi.
Ap, sulle uusi hali vielä kerran ja hyvää kotiutumista.
Hyvää yötä teille muillekin.
syöt liikaa kulutat liian vähän. se on aina niin yksinkertasta. kyllä lihominen on paaaljon helpompaa ku laihtuminen, muistakaa kaupassa ja jääkaapilla käydessä.
kumpi sattuu enempi nivelrikkosilla polvilla kävely vai nälkä ? ne polvet helpottaa ku paino putoo. nosta painoja vaikka makuultaan isommat lihakset kuluttaa enempi energiaa, jos ei kävely onnistu. mitähän pyörätuoli potilaat on mieltä sun polvista jotka estää laihtumisen...
En jaksanut katsella kaikkia kommentteja läpi, varmasti iso osa trolleja ja/tai tyyppejä ketkä ei vois kuvitellakaan, että ylipaino vois koskaan koskea heitä.
Voin puhua vain omasta kokemuksesta, mikä liittyy painonhallintaan ja sen pudotukseen. Minulla auttoi stressin systemaattinen vähentäminen. Luovuin siitä oman pään tilasta, että minun täytyy suorittaa kaikki itse. Annoin tilaa muillekin suorittaa. Päätin nukkua paremmin, ja tarttua asioihin energisemmin. Ylläpidin energiaa paneutumalla omaan hyvinvointiin tekemällä vapaa-aikana asioita, mitkä minua ilahdutti.
Painoa tippui lähes 20 kg parin vuoden aikaan. Sen ylipainon verran. Ei halunnu mässyy vaan halus lähtee ulos tekeen kivoja juttuja.
Olen laihduttanut helmi 2020 tähän päivään vähän yli 60kg. Ruokalautasmallin, liikunnan ja jättämällä herkut/sokerin/suolan/rasvan pois. Alussa heikossa hapessa nyt liikun päivittäin kuntopyörällä kotona ja siivoilen ja touhuan, että tulisi hyötyliiikuntaa huomaamatta. Nyt loppu kiloja vaikea saada alas menee hitaammin, ja nyt alkaa tekemään herkkuja ja läskiruokaa mieli. Yritän ollan tiukkana loppu elämän. Sillä olen elämäni aikana laihduttanut ja lihonut satoja kiloja edestakaisin. Voimia kaikille painonpudotukseen! Jojoilia :)
Alue: Aihe vapaa
Miten pitkään olet ollut osastolla? Saat kai bentsoja?
Itselläni on kroonisia pahoja kipuja, joskus otan myös bentsoa jos on vaan ahdistusta, ja silloin voin jättää opioidin pois. Onhan tämä tasapainottelua. Masennustestissä saan useimmiten maksimipisteet, katsotaan sekundääriseksi masennukseksi, koska somaattinen syy.