Lue keskustelun säännöt.
Jotain on tapahtunut, kun ADHD:ta, autismia jne esiintyy niin paljon
08.01.2023 |
Omassakin tuttavapiirissä lähes joka toisella aikuisella ja lapsella on jokin nepsydiagnoosi.
Monet sanovat, että nepsyistä ei vain puhuttu aikaisemmin. Sekin on varmasti totta, mutta silti väittäisin että nepsydiagnoosit ovat lisääntyneet ja jokin aiheuttaa nousua.
Kommentit (409)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne lääkkeet. Niiden takia haetaan diagnoosi.
Ilmeisesti äidit ei syö riittävästi D-vitamiiniä. Ennen ihmiset sai sitä riittävästi kun olivat ulkona enemmän ja joivat maitoa riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti äidit ei syö riittävästi D-vitamiiniä. Ennen ihmiset sai sitä riittävästi kun olivat ulkona enemmän ja joivat maitoa riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin moni ADD on jäänyt aikoinaan ilman diagnoosia. ADD diagnoisoidaan nykyään ADHD diagnoosin yhdeksi versioksi.
Vierailija kirjoitti:
Älylaitteet
Kas kun ei videopelit, televisio, sarjakuvat, hömppäkirjallisuus, rockmusiikki ja teatteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Diagnosointi on muuttunut. ADHD ja ADD ovat periytyviä.
Prosessoitu ruoka ja passivoituminen. Lääkkeet kouraan samantien jos on vähänkään ylivilkas, aivot tohjoksi ennen täysi-ikää. Siinähän nuo olennaisimmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset hakevat apua ja onneksi saavat sitä. Se näyttää jostain syystä närkästyttävän ketjuun vastanneita, jotka näyttävät itse "tietävän" mistä on "oikeasti" kyse.
nepsyjä on aina ollut, mutta yhteiskunnan muutos ja muuttaminen entistä homogeenisempään suuntaan on aiheuttanut sen, että nepsyt oireilevat nykyisin enemmän kuin ennnen. Lisäksi tietous aihesta. Esimerkiksi tytöillä on paljon add:ta, niillä luokan hiljaisilla unelmoijilla. Näitä tapauksia ei ennen osattu niin hyvin huomata, opettaja oli ehkä vain iloinen siitä, että luokassa on edes yksi hiljainen ja rauhallinen tyttö, vaikka hän joskus vähän unohteleekin asioita....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Havaintosi on mitä todennäköisimmin oikea. Mutta miksi tapaukset ovat tosiaan selkeästi lisääntyneet? Itse olen sitä mieltä, että 2000-luvun non-stop ärsyketulva ja maailman liian nopeasti kasvanut yleinen hektisyys ovat tämän takana.
Asia on kokonaisuutena käsittämättömän iso, mutta merkittävimpiä osatekijöitä ovat mm. vuorokauden ympäri huomiota kaappaavat älylaitteet SoMe-täkyineen (jotka taasen saavat ihmiset tuntemaan monesti jotakin negatiivista), työelämän hektisyys (joka sekin tulee kotiin mukaan älylaitteiden myötä), sekä epävarmuus omasta että koko planeetan tulevaisuudesta.
Kun tämä kaikki saa vanhemmat oireilemaan kroonisesti negatiivisissa tunnetiloissa, pahenevat muuten mahd. lievemmiksi jääneet neurokirjopiirteet sekä heidän lapsissaan että myöskin heissä itsessään; neuro-ongelmathan eivät ole on-off -tyyppisiä, vaan yksilöllisiä, eri oireiden vaihdellessa vahvasti tapauksesta toiseen.
Kyllä, näitä tapauksia oli paljon menneessäkin maailmassa (kuten monet alkoholilla itseään "lääkitsevät", joiden kognitio ei tähän maailmaan ole kerta kaikkiaan sopinut), mutta nykypäivän kaoottisuus saa monen muuten hallinnassa olevan oirekuvan ylittämään sen kriittisen rajan.
Maailma polarisoituu koko ajan, ja voittajatyypeiksi nousee tulevaisuudessa yhä harvempi, heidän luontaisten ominaisuuksiensa sopiessa siihen ihmiskuntaan, jota tässä on "luotu" etenkin parin viime vuosikymmenen aikana.
Vanha munasolu + vanhan miehen siittiö = erityislapsi. Vaiettu totuus. Lisäksi koulut saavat enemmän rahaa mitä enemmän on erityislapsia = enemmän diagnooseja. Myös normaalien ominaisuuksien muuntaminen uusiksi taudeiksi jenkkimalliin (ujo = mielenterveysongelma) on rantautunut Suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Diagnosointi on muuttunut. Ennen vilkas, nyt adhd. Ennen hermoheikko, nyt yliherkkä jne.
Ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia. Hyviä ja huonoja. Sen sijaan että kehutettäisiim hyviä ominaisuuksia ja paranneltaisiin niitä huonoja haetaan diagnoosi jotta voidaan avoimesti siihen nojaten käyttäytyä huonosti.
ADHD diagnoosin saaneen peruskoulun päättötodistus 9,5 ja käytös 9. Peruskoulu on äärettömän helppo.
Monet älykkäät lapset kompensoivat ongelmaa, kunnes kuormitus kasvaa liian suureksi. Osa saa diagnoosin lukiossa, osa yliopistossa ja osa myöhemmin aikuisena.
Ennen ajateltiin, että ihmiset vaan ovat erilaisia.
Esim. kuulun ikäluokkaan, jonka nuoruudessa vielä ajateltiin, että osa ihmisistä on lahjakkaita matemaattisesti, osa kielellisesti, osa paras kädentaidoissa, osa taiteissa ja musiikissa.
Nykyään minusta vaikuttaa siltä, ettei ihmistä katsota enää terveeksi, jos hän ei pysty kaikkeen, mitä haluaa. Esim. jokaisen normaalin terveen ihmisen pitäisi ymmärtää pitkää matematiikka ja muutenkin kaikki on vain tahdonvoimasta kiinni.
Onko ihme, että ihmiset hakevat itselleen diagnooseja, jos eivät pysty kaikkeen? Olen yli 50-vuotias ja olen itsekin alkanut pohtia, olisiko minullakin koko ikäni ollut ADD.
Väitän, että työelämän ja koulun muutokset ovat nostaneet ne esiin.
Vielä kasarilla työelämä oli leppoisampaa, töitä paljon tarjolla niin että oli helpompi valita omalle luonteelle sopivampi työ. Kouluissa oli villit ja haaveilijat, kuri sekä erityisluokkia heille jotka ei sopeutuneet.
Yhteiskunnassa oli tilaa erilaisille ihmisille. Yhä kiihtyvässä oravanpyörässä ei ole, ja ne ns normaalitkin sairastuu mieleltään ja uupuu. Saati sitten jos on erityisiä piirteitä, jotka ei sovi suorituskeskeiseen maailmaan.
Lapsettomuushoitojen lisääntyminen. Tästä ei vaan puhuta juuri missään: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/hedelmattomyys-lisaa-a….
Psykologisesti ADHD on äärimmäistä levottomuutta, joka on seurausta hermoromahduksesta. Nykyään termiä hermoromahdus ei käytetä, vaan puhutaan vain äärilevottomuudesta, joka ilmenee keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöinä.
Mielenkiintoista on se, että varhaislapsuudessa on nykyään jotain sellaista, joka saa jo pienen lapsen menettämään hermonsa. Mitähän se voisi olla?
Meillä on jo 3-vuotiaita ADHD-lapsia, joille lääkkeeksi annetaan amfetamiinijohdannaista esim. Ritalin nimellä, ja koska se on laillista lääkettä, se ei kuulemma aiheuta riippuvuutta. Tosin käytännössä melkein kaikki nämä lapset ryhtyvät aikuisiässä käyttämään piriä.
Piri tappaa Suomessa enemmän kuin missään muualla Länsimaissa.
Suomessa on vakava huume-epidemia, ja mitä tekevät päättäjät?
Suomessa on asenne että joka vaivaan vaan lääkettä, mitään ei haluta itse yrittää tehdä oman terveyden eteen. Koskee ihan kaikkea. Jos on esim. vilkas lapsi niin heti yritetään saada adhd diagnoosi. Sairasta.
Diagnosointi on muuttunut. Ennen vilkas, nyt adhd. Ennen hermoheikko, nyt yliherkkä jne.
Ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia. Hyviä ja huonoja. Sen sijaan että kehutettäisiim hyviä ominaisuuksia ja paranneltaisiin niitä huonoja haetaan diagnoosi jotta voidaan avoimesti siihen nojaten käyttäytyä huonosti.