Hyvätuloinen sinkkunainen - Helsingin deittimarkkinat olemattomat

Vierailija kirjoitti:

Olen m47, akateeminen ja hyvätuloinen (kai, no listoilla olen ollut vuosia jo), tykkään työstäni. Fiksuksikin sanovat, osaan jutella aiheesta kuin aiheesta, seuraan maailmantapahtumia, en ole minnekään suuntaa kovin äänekäs tai äärimielipiteinen. Osaan kohdella naisia, en pyöritä useita naisia yhtäaikaa ja haluan sitoutua vakavasti. Takana yksi pitkä suhde (20v), lapset aikuisia.

Kaikinpuolin kiltti ja kunnollinen.

Arvatkaapa mikä näistä on naisille se turn-off.

Se, että mainostat olevasi kiltti ja kunnollinen, samalla rivien välissä syytellen naisia siitä, että sellainen mies ei kelpaa.

Oikeasti kiltin ja kunnollisen ei tarvitse mainostaa sitä, se näkyy muutenkin. Ja sellaiset miehet eivät ole naisille mitään turn-offeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle ei ole koskaan merkannut mitään miehen koulutus tai ammatti tai tulot. Lasten isän kanssa mentiin yksiin, olin itse aulaemäntä ja mies oli ammattikoulun ope. Ei kieritty rahassa. 20v yhdessä ja toinen tienaa 70000€ ja toinen päälle 250000€/v. Tosin olemme eronneet, mutta silti.

Nyt en itselleni sen kummemmin etsi miestä mutta mulle ei edelleenkään merkkaa varakkuus, titteli tai ammatti mitään. Toki toivon, että mies elättää itse itsensä, muulla ei ole väliä jos muuten elämänkatsomus menee yksiin. Miehessä tärkeintä on se, että hän on luotettava ja kykenee sitoutumaan. Tämä onkin se vaikeampi juttu kuin jonkun tietyn ammattikunnan edustajan löytäminen sinkkumarkkinoilta.

Tienasi aulaemäntä 70k€ tai 250k€ niin pakko kysyä missä olet hommissa ja onko paikkoja auki?

*olin, en ole enää. Nykyään olen päällikkötasoa it-alalla, ex on toimari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen m47, akateeminen ja hyvätuloinen (kai, no listoilla olen ollut vuosia jo), tykkään työstäni. Fiksuksikin sanovat, osaan jutella aiheesta kuin aiheesta, seuraan maailmantapahtumia, en ole minnekään suuntaa kovin äänekäs tai äärimielipiteinen. Osaan kohdella naisia, en pyöritä useita naisia yhtäaikaa ja haluan sitoutua vakavasti. Takana yksi pitkä suhde (20v), lapset aikuisia.

Kaikinpuolin kiltti ja kunnollinen.

Arvatkaapa mikä näistä on naisille se turn-off.

Se, että mainostat olevasi kiltti ja kunnollinen, samalla rivien välissä syytellen naisia siitä, että sellainen mies ei kelpaa.

Oikeasti kiltin ja kunnollisen ei tarvitse mainostaa sitä, se näkyy muutenkin. Ja sellaiset miehet eivät ole naisille mitään turn-offeja.

Ilmeisesti olet nainen, kun näet rivienvälissä asioita joita siellä ei ole. Keksit ne omasta päästäsi

Ohis

Tyypillinen ongelma. Odotetaan että mies on korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen. Oletetaan että tällaiset miehet pitävät samanlaisista naisista. Väärin oletettu.

Hyvätuloisten naisten sinkkumarkkinathan ovat erittäin hyvät, kun he voivat deittailla kaikenlaisia miehiä, niin rikkaita kuin köyhiäkin. Rikkaiden kanssa ovat samalla tasolla, keskituloisten kanssa riittävän samalla tasolla, ja köyhänkin miehen voi ottaa, kun keskiluokkaiseen elämään riittää kyllä se, että toisella osapuolella on hyvät tulot. Heillä on siis hyvät mahdollisuudet. Naisten pitää kuitenkin ymmärtää, että kovaa palkkaa takova uranainen ei ole miesten mielestä kuuminta hottia. Mies haluaa yleensä hellän ja huolehtivaisen naisen, joka voi tarvittaessa olla pullantuoksuinen kodinhengetär. Uranaisia ei yleensä mikään ruuanlaitto tai kakkavaippojen vaihto kiinnosta. Niinpä kovapalkkainen uranainen kiinnostaa vain, jos hän tekee heti selväksi, että haluaa lapsia ja perhettä. Yleisesti ottaen moni korkeastikoulutettu uranainen tuntuu jotenkin kylmältä ja etäiseltä. Heidän elämäntapansa sisältää kalliita matkoja kaukomaihin, ja kotona kaikki on sisustettu niin viimeisen päälle - ja niin valkoiseksi - ettei siellä olisi mitään tilaa miehen öljyisille työvaatteille tai tietokonepöydälle. Tai yhtään millekään. On vaikea sanoa, miksi niin moni korkeastikoulutettu nainen luo vaikutelman, joka tekee heistä jotenkin tympeänoloisia. Se liittyy juuri siihen, että kaikki tuntuu olevan niin valmiiksi mietittyä ja kontrolloitua, ettei heidän kanssaan voi kuvitella olevan mitään spontaania iloa arjen pienistä jutuista. Kovapalkkaisen naisen kannattaa olla vähän boheemi ja harrastaa maanläheisiä juttuja. Tinderissä swaippaan aina välittömästi vasemmalle, jos kaikki kuvat on jossain kaukomailla otettuja.

Harrastaa.. tässä iässä parin muksun äitinä ehkä 2-3 kertaa vuodessa yökerhossa. Yleensä joku naisten ilta ja firman pikkujoulut. Joo, toki sitä alkoholiakin silloin ottaa. En kyllä voisi seurustella miehen kanssa, joka sellaista paheksuu. Tunnen paljon korkeakoulutettuja (sekä miehiä että naisia) ja niissä porukoissa harva sylkee lasiin, kun on joku tilaisuus. En kuitenkaan usko, että kukaan tekee moista erityisen usein, ei edes kerran kuussa. Toki ruokaviinit, saunaoluet jne. nauttivat useammin, mutta en itse näe siinä ongelmaa. Ongelman tuollaisissa näkee yleensä vain ne, joiden vaihtoehdot on viinapullo tai ei mitään. Aika moni mies muuten profiloituu olutharrastajaksi ja toki niitä viiniharrastajia on miehissäkin.

Tässähän tuli hyvä yhteenveto miksei nämä 40v akateemiset kiinnosta. Yleistyksiä, ennakkoluuloja, selittelyä, tuomitsemista jne.

Aulaemäntinä, tai asiakasrajapinnassa ylipäätään tapaa toisinaan järjettömän upean naisellisia naisia. Ehkä firmat maksavat näille kauneuskuluja kirjanpidon ulkopuolelta tms.

Vierailija kirjoitti:

Harrastaa.. tässä iässä parin muksun äitinä ehkä 2-3 kertaa vuodessa yökerhossa. Yleensä joku naisten ilta ja firman pikkujoulut. Joo, toki sitä alkoholiakin silloin ottaa. En kyllä voisi seurustella miehen kanssa, joka sellaista paheksuu. Tunnen paljon korkeakoulutettuja (sekä miehiä että naisia) ja niissä porukoissa harva sylkee lasiin, kun on joku tilaisuus. En kuitenkaan usko, että kukaan tekee moista erityisen usein, ei edes kerran kuussa. Toki ruokaviinit, saunaoluet jne. nauttivat useammin, mutta en itse näe siinä ongelmaa. Ongelman tuollaisissa näkee yleensä vain ne, joiden vaihtoehdot on viinapullo tai ei mitään. Aika moni mies muuten profiloituu olutharrastajaksi ja toki niitä viiniharrastajia on miehissäkin.

Tässähän tuli hyvä yhteenveto miksei nämä 40v akateemiset kiinnosta. Yleistyksiä, ennakkoluuloja, selittelyä, tuomitsemista jne.

Tota, oletko sä se sama, jolle tossa vastattiin? Eli se, joka tuomitsi heti naisen, joka kertoi käyneensä yökerhossa? Paraskin sanomaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on sanottu, että kun tulen huoneeseen/tilaan, minut huomataan - vaikka en tee mitään erikoista, kävelen vain sisään - sanovat, että otan tilan haltuun pelkästään saapumalla paikalle - mitä en ole koskaan aidosti ymmärtänyt, että miksi.

En ole koskaan tehnyt aloitetta naisen suuntaan, vaan aina he tekevät aloitteet.

Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että olet omahyväinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehille naisessa on tärkeää ulkonäkö, näin se vain menee. Pätee vielä vanhempiinkin ikäluokkiin eli kauniista naisista on silloinkin paljon kysyntää, jos on säilynyt kauniina. 

Tietenkin on, kaikille on. Mutta ei millä hinnalla hyvänsä. Ei minun vaimoni ole se absoluuttisesti kaunein nainen jonka olisin voinut saada mutta hän on silti minusta kaunis ja sen lisäksi fiksu, mukava ja ihan hyvätuloinen Ne muodostavat yhdessä sellaisen paketin että sitä vastaan on kauneimmallakin naisella hankala kilpailla jos muuta asiat eivät ole kunnossa.

Tietenkin myös muut ominaisuudet ovat tärkeitä, mutta kauneus on tärkein. Jollain tapaa tämän tajuaminen on ollut surullista, vaikka olenkin tuossa suhteessa onnekas. Nuorena oman kauneuden vaikutuksen ymmärtäminen jonkin verran myös ärsytti, koska ulkonäköni oli niin sokaiseva: oli vaikea löytää ketään, joka näkisi juuri minut, ihmisenä. Joissakin miehissä kauneus myös herättää niin suurta jännitystä, että heidän on vaikea olla.

Näin vanhempana ajattelen, että vaikka olenkin edelleen kaunotarten joukossa, niin milloin tahansa jostain voi ilmestyä nuori nainen, joka on älykäs, nokkela, säkenöivä kaunotar - onhan sellaisia nykyäänkin eikä ikä välttämättä mihinkään myönteisesti. Minäkin olin ehkä vielä hauskempi ja älykkäämpi nuorempana kuin nyt, joten en ikävä kyllä ole ihan varma siitä etteikö kilpailua syntyisi, koska se ulkonäkö edelleen sokaisee miehen - myös minun mieheni, kun tarpeeksi tyrmäävä nainen ilmaantuu näköpiiriin. Silloin mies rakastuu eikä hän sille mitään voi.

On sitten toinen asia miksi tuo säkenöivä nuori ja älykäs kaunotar valitsisi minun mieheni, koska hän saa myös oman ikäisensä, samassa elämäntilanteessa olevan miehen. Ehkä mieheni joutuisi pettymään, vaikka hän on aina ollut naisten suosiossa. Avioliittomme aikana useampi nainen on osoittanut häntä kohtaan varsin suorasukaistakin kiinnostusta. He eivät kuitenkaan ole olleet niitä kedon kauneimpia kukkasia, vaikkakin useimmat ovat olleet miestäni nuorempia. Viimeisin oli/on 15 vuotta nuorempi työkaveri, johon mieheni tuskastui jo ihan toden teolla, kun hän ei ymmärtänyt, ettei mitään sutinaa ole luvassa.

Komean, varakkaan ja superälykään miehen vaimona pitää olla hyvä itsetunto, mutta se ei tarkoita, ettenkö ole valmistautunut myös siihen, että mies sekoaa eli rakastuu. Silloin hän saa mennä. Tulen itse ottamaan eron välittömästi, jos niin tapahtuu, koska kuvani hänestä romahtaa. Minusta miehen sokeus naisten kauneuteen nähden on nimittäin liian inhimillistä, heikkoa ja typerää (pakko käyttää noita sanoja). Ei siitä voi olla vihainen, mutta kuitenkaan en pysty näkemään miestäni enää samana kuin ennen, vaan tavallisena heikkona ja typeränä miehenä.

Rakkaus sisältää ainakin minun tapauksessani idealisaatiota - ilman sitä ei rakkautta enää ole. On vain kaksi tavallista kuolevaista eikä mitään suurta rakkaustarinaa. Kuitenkin olisin siinä tilanteessa kiitollinen miehelleni kaikesta siitä mitä hän on minulle antanut ja pitänyt hyvänä, hemmotellut ja tehnyt parhaansa. Olisi uuden naisen aika nautti samasta - jos osaa. Eihän rakkaudessa ole kyse vain siitä, että osaa antaa, vaan on osattava myös ottaa vastaan miehen rakkaus. Ei pelata sillä, vaan kunnioittaa ja suojata, ettei koko jutusta tule pelkkä surkea fiasko. Sitä en toivo, koska meillä on yhteisiä lapsia, jotka joutuvat katsomaan tarinan loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Miehet ei juurikaan välitä naisen koulutus- tai tulotasosta. Pikemminkin päinvastoin, mitä korkeammin koulutettu nainen sen kovemmat vaatimukset ja paineet miehelle täyttää ne. Jos mies on jo vaativassa kovapalkkaisessa työssä, niin paljon todennäköisemmin häntä kiinnostaa naiset joiden vaatimustaso on kohtuullinen ettei tarvitse elää jatkuvassa stressissä.

Yläpeukutin, koska vaikka onkin kiva, jos vaimolla on asiallinen koulutus ja asialliset tulot, niin mieluummin juuri "helppo" vaimo, joka ei vaadi liikoja. Stressiä on muutenkin elämässä, joten on tärkeää, että elämä vaimon kanssa on helppoa ja mukavaa normaalielämää ilman että aina pitäisi olla jotakin erikoisen hienoa ohjelmaa ja luksusta myös jotta sitä voi esim. esitellä somessa. Olenkin löytänyt hyvän vaimon, mutta aiemmin olen tutustunut myös vaativaan tapaukseen, jonka kanssa oleminen oli melkoista vuoristorataa, ja josta ei onneksi tullut vaimoani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun pitää etsiä ulkomaalaista miestä.

85% suomalaisista miehistä on tavisjuntteja. Ja niistäkin tuon ikäisistä jo puolet varattu.

Jos haluat fiksun, kunnioittavan , koulutustasi ja elämänkokemustasi arvostavan miehen, ei-suomalaisista löydät sen huomattavasti nopeammin.

Elikkä kv-ympyröihin lähde.

Ranskalainen tai saksalainen putkimies kelpaa, suomalainen ei. Lukutaidoton afrikkalainen tai arabi myös. Suomalainen nainen on maailmankuulu helppoudestaan.

Tämä on täysin totta. Samat naiset, jotka dissaavat suomalaiset miehet maanrakoon ja vaativat niiltä mahdottomia - ottavat lukutaidottoman arabi/afrikkalaisen tms ja se on niille joku statussymboli. Täytyy olla osa woke-ideologiaa: katso miten suvaitsevainen olen!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on sanottu, että kun tulen huoneeseen/tilaan, minut huomataan - vaikka en tee mitään erikoista, kävelen vain sisään - sanovat, että otan tilan haltuun pelkästään saapumalla paikalle - mitä en ole koskaan aidosti ymmärtänyt, että miksi.

En ole koskaan tehnyt aloitetta naisen suuntaan, vaan aina he tekevät aloitteet.

 

Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että olet omahyväinen?

En ole tuo kommentoimasi, vaan olen komean miehen vaimo. Hänellä on sama ominaisuus eli ei välttämättä ole omahyväisyyttä, vaan fakta. Mies on komea ja karismaattinen, kun noin käy. Eikä tuollaisen miehen tarvitse tehdä aloitteita kovinkaan usein, hän on ikään kuin naisen asemassa "soidinmenoissa" eli myötäilee vain.

Joskus olen huomannut täällä sellaisia puheenvuoroja ennenkin. Eli mies antaa neuvoja palstan miehille tajuamatta lainkaan, etteivät muut miehet ole lainkaan samassa asemassa kuin hän.

Faktoja:

1. Verrattaessa lapsettomia pariskuntia ja sinkkuja, pariskunnissa miehet tienaavat huomattavasti enemmän kuin naiset, kun taas sinkuissa naiset tienaavat hieman enemmän kuin miehet kaikissa paitsi vanhimmissa ikäluokissa. Tästä löytyy tilastokeskuksen graafit, jotka linkkasin tänne aikaisemmin.

2. Mitä enemmän nainen tienaa, sitä pienemmät hänen pariutumishalunsa ovat.

3. Naisten pariutumishalut keskitttyvät miehiä voimakkaammin +-30v korville, kun tarvitaan mies perhetouhuihin.

Tämä kaikki kertoo siitä että naisia ei kiinnosta niinkään mies - ellei tämä ole aivan kärkitasoa - vaan elämäpaketti johon tarvitaan mies. Jos ei tarvita, esimerkiksi naisella on rahaa eikä halua lisääntyä, ei miestä halutakaan.

Ap kuuluu samaan kastiin. Vain kärkitason mies kelpaa, ja tälläkin olisi ap:lle lähinnä statusarvo. Siksi ap ei voi ottaa alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevaa miestä, vaikka tämä olisi kuinka hyvä muuten. Naisen on aina voitettava pariutumisessa sosiokeonomisessa mielessä.

Minä kysyisin että kiinnostaakohan tätä yliopistokoulutettua  veemäistä "naista" mies vai raha? Luulenpa että raha kiihottaa enemmän? Näitä ihmisiä on olemassa valitettavasti mutta näiden ihmisten  parasta ennen aika kun menee umpeen niin ei kukaan huoli. ja varsinkin jos sairastuu nää onnenonkijat jää yksin. Oikeita ystäviäkään ei taida olla. Mutta mitä me fiksut aloitus provosta välitetään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehille naisessa on tärkeää ulkonäkö, näin se vain menee. Pätee vielä vanhempiinkin ikäluokkiin eli kauniista naisista on silloinkin paljon kysyntää, jos on säilynyt kauniina. 

Tietenkin on, kaikille on. Mutta ei millä hinnalla hyvänsä. Ei minun vaimoni ole se absoluuttisesti kaunein nainen jonka olisin voinut saada mutta hän on silti minusta kaunis ja sen lisäksi fiksu, mukava ja ihan hyvätuloinen Ne muodostavat yhdessä sellaisen paketin että sitä vastaan on kauneimmallakin naisella hankala kilpailla jos muuta asiat eivät ole kunnossa.

Tietenkin myös muut ominaisuudet ovat tärkeitä, mutta kauneus on tärkein. Jollain tapaa tämän tajuaminen on ollut surullista, vaikka olenkin tuossa suhteessa onnekas. Nuorena oman kauneuden vaikutuksen ymmärtäminen jonkin verran myös ärsytti, koska ulkonäköni oli niin sokaiseva: oli vaikea löytää ketään, joka näkisi juuri minut, ihmisenä. Joissakin miehissä kauneus myös herättää niin suurta jännitystä, että heidän on vaikea olla.

Näin vanhempana ajattelen, että vaikka olenkin edelleen kaunotarten joukossa, niin milloin tahansa jostain voi ilmestyä nuori nainen, joka on älykäs, nokkela, säkenöivä kaunotar - onhan sellaisia nykyäänkin eikä ikä välttämättä mihinkään myönteisesti. Minäkin olin ehkä vielä hauskempi ja älykkäämpi nuorempana kuin nyt, joten en ikävä kyllä ole ihan varma siitä etteikö kilpailua syntyisi, koska se ulkonäkö edelleen sokaisee miehen - myös minun mieheni, kun tarpeeksi tyrmäävä nainen ilmaantuu näköpiiriin. Silloin mies rakastuu eikä hän sille mitään voi.

On sitten toinen asia miksi tuo säkenöivä nuori ja älykäs kaunotar valitsisi minun mieheni, koska hän saa myös oman ikäisensä, samassa elämäntilanteessa olevan miehen. Ehkä mieheni joutuisi pettymään, vaikka hän on aina ollut naisten suosiossa. Avioliittomme aikana useampi nainen on osoittanut häntä kohtaan varsin suorasukaistakin kiinnostusta. He eivät kuitenkaan ole olleet niitä kedon kauneimpia kukkasia, vaikkakin useimmat ovat olleet miestäni nuorempia. Viimeisin oli/on 15 vuotta nuorempi työkaveri, johon mieheni tuskastui jo ihan toden teolla, kun hän ei ymmärtänyt, ettei mitään sutinaa ole luvassa.

Komean, varakkaan ja superälykään miehen vaimona pitää olla hyvä itsetunto, mutta se ei tarkoita, ettenkö ole valmistautunut myös siihen, että mies sekoaa eli rakastuu. Silloin hän saa mennä. Tulen itse ottamaan eron välittömästi, jos niin tapahtuu, koska kuvani hänestä romahtaa. Minusta miehen sokeus naisten kauneuteen nähden on nimittäin liian inhimillistä, heikkoa ja typerää (pakko käyttää noita sanoja). Ei siitä voi olla vihainen, mutta kuitenkaan en pysty näkemään miestäni enää samana kuin ennen, vaan tavallisena heikkona ja typeränä miehenä.

Rakkaus sisältää ainakin minun tapauksessani idealisaatiota - ilman sitä ei rakkautta enää ole. On vain kaksi tavallista kuolevaista eikä mitään suurta rakkaustarinaa. Kuitenkin olisin siinä tilanteessa kiitollinen miehelleni kaikesta siitä mitä hän on minulle antanut ja pitänyt hyvänä, hemmotellut ja tehnyt parhaansa. Olisi uuden naisen aika nautti samasta - jos osaa. Eihän rakkaudessa ole kyse vain siitä, että osaa antaa, vaan on osattava myös ottaa vastaan miehen rakkaus. Ei pelata sillä, vaan kunnioittaa ja suojata, ettei koko jutusta tule pelkkä surkea fiasko. Sitä en toivo, koska meillä on yhteisiä lapsia, jotka joutuvat katsomaan tarinan loppuun asti.

Huvittavaa kuinka kirjoitat miesten pinnallisuudesta ja siitä kuinka sisimmän näkeminen olisi tärkeintä.

Kuitenkin olet itse vielä pinnallisempi. Kuvasithan miehesi komeaksi ja varakkaaksi, mikä tuskin on sattumaa.

Tämä on tyypillistä naista. Miehen pitäisi katsoa sisintä kun taas naiselle ratkaisee LMS (looks, money, status). Nainen saa olla pinnallinen, vailla pelkoa että mieskin on.

Niin no, mitä kukakin arvottaa. Itse olen myös korkeakoulutettu ja ylimmässä tulodesiilissä, mutta mieheni on ihan tavan duunari. Älykäs kyllä kuin mikä, eikä koe mitään alemmuuskompleksia. En ole ikinä oikeastaan ollut statuksen ja materian perään joten sopii hyvin, en etsi mitään miljoonakulisseja. Kaukomatkoilla minä piffaan lennot ja majoitukset. Kyllä luonne on paljon tärkeämpi kuin tietty tulotaso tai koulutustausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet ei juurikaan välitä naisen koulutus- tai tulotasosta. Pikemminkin päinvastoin, mitä korkeammin koulutettu nainen sen kovemmat vaatimukset ja paineet miehelle täyttää ne. Jos mies on jo vaativassa kovapalkkaisessa työssä, niin paljon todennäköisemmin häntä kiinnostaa naiset joiden vaatimustaso on kohtuullinen ettei tarvitse elää jatkuvassa stressissä.

Yläpeukutin, koska vaikka onkin kiva, jos vaimolla on asiallinen koulutus ja asialliset tulot, niin mieluummin juuri "helppo" vaimo, joka ei vaadi liikoja. Stressiä on muutenkin elämässä, joten on tärkeää, että elämä vaimon kanssa on helppoa ja mukavaa normaalielämää ilman että aina pitäisi olla jotakin erikoisen hienoa ohjelmaa ja luksusta myös jotta sitä voi esim. esitellä somessa. Olenkin löytänyt hyvän vaimon, mutta aiemmin olen tutustunut myös vaativaan tapaukseen, jonka kanssa oleminen oli melkoista vuoristorataa, ja josta ei onneksi tullut vaimoani.

Varmaan edustat suuren enemmistön mielipidettä, mutta tunnen muutamia miehiä, jotka tuntuvat pitävän erittäin sähäköistä naisista, uranaisista, tosin kukaan ei minun tuttavapiirissäni jaa someen yhtään mitään eikä ole luksuksen perään, vaikka varaakin olisi. Mutta vuoristorataa on siinä mielessä, että nämä naiset ovat hyvin kunnianhimoisia oman uransa suhteen eivätkä tee kompromisseja siinä. Silloin mies on joustanut.

Palstalla pyritään rakentamaan hyvin tiukkoja stereotypioita eri asioista, ja sitten väitellään, kun joku niitä kyseenalaistaa. Itsekin tuossa loin stereotypian miehistä, joita kauneus sokaisee, mutta eivät kaikki miehet ole sellaisia. Uskon, ettei omakaan mieheni ole kuten ei vaikuttanut olevan sekään mies, jonka kommenttia kommentoin. Sanotaan nyt heitä sitten vaikka paremman puutteessa älykkäiksi miehiksi. Sellaisia ovat mielestäni myös nuo tuntemani uranaisten miehet, joilla itselläänkin on näyttävä ura. He ovat halunneet, että heidän naisensa loistaa, kuten on halunnut myös minun mieheni. Mutta itse en ole ns. uranainen lainkaan. Johtuu varmaankin lapsuudestani, kun äitini ja isäni olivat sellaisia molemmat. Ja mitä siitä vanhana on jäljellä, ei juuri mitään. Turhaa touhua enimmäkseen. Vain harvalla on ammatti, jolla on laajempaa merkitystä - ura on enemmän sisäisten ongelmien ja haasteiden ratkaisua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun pitää etsiä ulkomaalaista miestä.

85% suomalaisista miehistä on tavisjuntteja. Ja niistäkin tuon ikäisistä jo puolet varattu.

Jos haluat fiksun, kunnioittavan , koulutustasi ja elämänkokemustasi arvostavan miehen, ei-suomalaisista löydät sen huomattavasti nopeammin.

Elikkä kv-ympyröihin lähde.

Ranskalainen tai saksalainen putkimies kelpaa, suomalainen ei. Lukutaidoton afrikkalainen tai arabi myös. Suomalainen nainen on maailmankuulu helppoudestaan.

Kolmen kärki miesten osalta:

Thaimaa, Venäjä, Viro.

Jatka vaan rahoittajana oloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehille naisessa on tärkeää ulkonäkö, näin se vain menee. Pätee vielä vanhempiinkin ikäluokkiin eli kauniista naisista on silloinkin paljon kysyntää, jos on säilynyt kauniina. 

Tietenkin on, kaikille on. Mutta ei millä hinnalla hyvänsä. Ei minun vaimoni ole se absoluuttisesti kaunein nainen jonka olisin voinut saada mutta hän on silti minusta kaunis ja sen lisäksi fiksu, mukava ja ihan hyvätuloinen Ne muodostavat yhdessä sellaisen paketin että sitä vastaan on kauneimmallakin naisella hankala kilpailla jos muuta asiat eivät ole kunnossa.

Tietenkin myös muut ominaisuudet ovat tärkeitä, mutta kauneus on tärkein. Jollain tapaa tämän tajuaminen on ollut surullista, vaikka olenkin tuossa suhteessa onnekas. Nuorena oman kauneuden vaikutuksen ymmärtäminen jonkin verran myös ärsytti, koska ulkonäköni oli niin sokaiseva: oli vaikea löytää ketään, joka näkisi juuri minut, ihmisenä. Joissakin miehissä kauneus myös herättää niin suurta jännitystä, että heidän on vaikea olla.

Näin vanhempana ajattelen, että vaikka olenkin edelleen kaunotarten joukossa, niin milloin tahansa jostain voi ilmestyä nuori nainen, joka on älykäs, nokkela, säkenöivä kaunotar - onhan sellaisia nykyäänkin eikä ikä välttämättä mihinkään myönteisesti. Minäkin olin ehkä vielä hauskempi ja älykkäämpi nuorempana kuin nyt, joten en ikävä kyllä ole ihan varma siitä etteikö kilpailua syntyisi, koska se ulkonäkö edelleen sokaisee miehen - myös minun mieheni, kun tarpeeksi tyrmäävä nainen ilmaantuu näköpiiriin. Silloin mies rakastuu eikä hän sille mitään voi.

On sitten toinen asia miksi tuo säkenöivä nuori ja älykäs kaunotar valitsisi minun mieheni, koska hän saa myös oman ikäisensä, samassa elämäntilanteessa olevan miehen. Ehkä mieheni joutuisi pettymään, vaikka hän on aina ollut naisten suosiossa. Avioliittomme aikana useampi nainen on osoittanut häntä kohtaan varsin suorasukaistakin kiinnostusta. He eivät kuitenkaan ole olleet niitä kedon kauneimpia kukkasia, vaikkakin useimmat ovat olleet miestäni nuorempia. Viimeisin oli/on 15 vuotta nuorempi työkaveri, johon mieheni tuskastui jo ihan toden teolla, kun hän ei ymmärtänyt, ettei mitään sutinaa ole luvassa.

Komean, varakkaan ja superälykään miehen vaimona pitää olla hyvä itsetunto, mutta se ei tarkoita, ettenkö ole valmistautunut myös siihen, että mies sekoaa eli rakastuu. Silloin hän saa mennä. Tulen itse ottamaan eron välittömästi, jos niin tapahtuu, koska kuvani hänestä romahtaa. Minusta miehen sokeus naisten kauneuteen nähden on nimittäin liian inhimillistä, heikkoa ja typerää (pakko käyttää noita sanoja). Ei siitä voi olla vihainen, mutta kuitenkaan en pysty näkemään miestäni enää samana kuin ennen, vaan tavallisena heikkona ja typeränä miehenä.

Rakkaus sisältää ainakin minun tapauksessani idealisaatiota - ilman sitä ei rakkautta enää ole. On vain kaksi tavallista kuolevaista eikä mitään suurta rakkaustarinaa. Kuitenkin olisin siinä tilanteessa kiitollinen miehelleni kaikesta siitä mitä hän on minulle antanut ja pitänyt hyvänä, hemmotellut ja tehnyt parhaansa. Olisi uuden naisen aika nautti samasta - jos osaa. Eihän rakkaudessa ole kyse vain siitä, että osaa antaa, vaan on osattava myös ottaa vastaan miehen rakkaus. Ei pelata sillä, vaan kunnioittaa ja suojata, ettei koko jutusta tule pelkkä surkea fiasko. Sitä en toivo, koska meillä on yhteisiä lapsia, jotka joutuvat katsomaan tarinan loppuun asti.

Huvittavaa kuinka kirjoitat miesten pinnallisuudesta ja siitä kuinka sisimmän näkeminen olisi tärkeintä.

Kuitenkin olet itse vielä pinnallisempi. Kuvasithan miehesi komeaksi ja varakkaaksi, mikä tuskin on sattumaa.

Tämä on tyypillistä naista. Miehen pitäisi katsoa sisintä kun taas naiselle ratkaisee LMS (looks, money, status). Nainen saa olla pinnallinen, vailla pelkoa että mieskin on.

Minusta kaikki ovat pinnallisia. Se ei mitenkään sulje pois syvällisyyttä, mutta pinta on ensin. Hölmöt juuttuvat pintaan, sitä tarkoitin, kun sanoin, että suurin osa miehistä on tässä suhteessa hölmöjä, vaikka hölmö ei olekaan paras mahdollinen sana, koska kyse on biologiasta pohjimmiltaan.