Lue keskustelun säännöt.
Miten jotkut voivat pitää työstään niin paljon, että siitä olisi vaikea luopua?
06.01.2023 |
Olen usein ihmetellyt, kun säännöllisesti kuulee, että moni pitää työstään ja elämään tulisi tyhjyyden tunne jos ei kävisi siinä työssään. Tämä siitä huolimatta vaikka saisi esim lottovoiton, jonka ansiosta tuli työstä taloudellisesti riippumattomaksi.
Minä olen taas aina ajatellut, että työ tuhoaa elämäni. Se vie suuren osan ajastani ja lyhyillä vapailla ei riitä energiaa tehdä mitään elämisen arvoista. Tämä ollut aina työpaikasta riippumatta. Jos minusta tulisi taloudellisesti niin riippumaton, ettei tarvitsisi käydä töissä, niin se tunne olisi jotain aivan uskomatonta. Yhtäkkiä elämästä tulisi elämisen arvoista ja energiatasot nousisivat, ja voisi tehdä monia asioita kun tietäisi, ettei kahden päivän päästä taas tarvi olla siinä raskaassa oravanpyörässä. Nykyään noita asioita ei jaksa toteuttaa juuri tuon nopeasyklisen hektisen oravanpyörän takia joka imee mehut.
Kommentit (218)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vihaa työtään. Joillekkin myös työyhteisö voi olla henkireikä, missä saa sosialisoida.
Eikö teillä ole ystäviä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin työ on myös harrastus.
Jos jotain tästä oppii, niin sen, että ihmiset, jotka eivät pidä työstään, ovat epämiellyttäviä kirjoittaessaan vauvapalstalle. Tai ei voi päätellä onko heillä oikeasti työtä ja onko heitä enemmän kuin yksi, mutta siltä se vaikuttaa.
Voisipa maailmasta vaan jotenkin imeä pois kaiken lämmön, onnen, onnistumisen ja kivat jutut. Sit ois kaikilla parempi olo ja vauvapalstalla oltaisiin tyytyväisiä. Eiku hetkinen.. ei. Sitten taas mollattaisiin jotain muuta.
Yllättävän moni kertoo täällä tekevänsä "merkityksellistä" työtä. Voisitteko kertoa esimerkkejä ammateistanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vihaa työtään. Joillekkin myös työyhteisö voi olla henkireikä, missä saa sosialisoida.
Eikö teillä ole ystäviä?
Mitä jos sillä ei oo? Onko se sit huono ihminen, joka ei saa nauttia työstään, koska sillä ei ole ystäviä? Mitä jos sen työkaverit on sen lähimpiä ystäviä?
Sit sä oot varmaan taas "tosi surullinen" ja haukut sitä sieluttomaksi ja mitä ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän moni kertoo täällä tekevänsä "merkityksellistä" työtä. Voisitteko kertoa esimerkkejä ammateistanne.
joo antaa tulla listaa vaan!
Kyllä mulla syitä riittää kertoa miksi ootte väärässä!
Toimistotyöt ensinnäkin kokonaan kaikki lol, älkää edes yrittäkö. Aivan sama onko pomo vai sihteeri tai palkka hyvä tai mitä ikinä. Kukaan tässä universumissa ei nauti mistään, mikä tehdään tietokoneen lähellä.
Ylipäänsä KAIKKI missä joutuu näkemään toisen ihmisen on sellaista sontaa, että valehtelet itsellesi ja toivot vaan elämäsi olevan lähellä loppuaan, jos joudut sitä työksesi tekemään. Muut ihmiset on pahinta mitä on.
Ja jos oot yrittäjä niin pakkohan sun on valehdella itsellesi et se on kivaa, koska muuten sun elämä on sirpaleina.
Jos oot taiteilija tai kutsumusammatissa niin saatat kyllä pitää työstäsi, mut se ei ole työtä oikeasti. Tässä ketjussa työ tarkoittaa sitä pakertamista, mikä tuhoaa sut sisältäpäin päivä päivältä. Ketään ei kiinnosta jos sun mielestä on "työtä" maalata tauluja tai olla joku koreografi.
Ja jos teet hyväpalkkaista työtä osa-aikaisesti, teet sitä vain vinoillaksesi köyhille ja sinäkin vihaat työtäsi. Ei ole ollut, eikä tule olemaan, ikinä, homo sapiens yksilöä joka nauttisi siitä että joutuu tekemään jotain. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse huomaan lomilla, että ensimmäisen viikon jälkeen alkaa kyllästyttää ja kaipaa takaisin töihin. Työ antaa merkityksen.
Mihin sitä työn merkitystä tarvii, jos olisi taloudellisesti vakaa ilman sitä työtäkin?
Ap
Siihen, että joku Seija saa elämänsisältönsä siitä, että jauhaa tauoilla lapsistaan ja tekee siinä sivussa jotain semitärkeää jonka voisi tehdä kuka vaan muukin kollega. Outoa mutta ehkä jotkut tosiaan saavat työstä sisältöä.
Sitten siitä voisi tehdä hyväntekeväisyys-harrastuksen eikö totta? Ja se ei olisi enää palkkatyötä, koska sitä palkkaa ei tarvittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan ihminen tykkää tehdä mitään. Mitä te muka tykkäätte tehdä? Oikeasti? Niii-in. Aivan. Istua siinä ja selata ja hyvä ku sitäkään. Ja jos tästä saisi palkkaa se olisi vain pahempaa, sit tääkin tuntuisi työltä ja en enää ikinä selaisi tätä sivua.
Parasta olisi varmaan jos koko palkan ideaa ei edes olisi. Eikä siis työn. Ja kukaan ei vaan tekis mitään. Eikä esittäis että on "kivaa" joku juttu.
Ai lasten kanssa matkustelu oli jonkun mielestä muka kivaa, mitä se tekis jos olisi lottovoitto. As if. Niin sitä pitää uskotella että muka haluaa tehdä. Sitä ne muutkin uskottelee. Mutta jos oikeasti osaisi pysähtyä ja katsoa vaan maisemaa, nauttia tuulenvireestä, olla rauhassa ja pysähtyneenä...
Vierailija kirjoitti:
Ap, olen itsekin ihmetellyt samaa.
Täällä joku/jotkut kirjoittavat, että työyhteisö ja sen tuoma sosiaalisuus, ovat syitä olla työssä, vaikka olisi miljoonia tilillä. Olenkohan ymmärtänyt jotain todella väärin, kun mielestäni työssä tehdään töitä, eikä juoruilla työtovereiden kanssa! Toki jos joidenkin mielestä kahvi - ja/tai ruokatunnit (jolloin voi vaihtaa kuulumisia jne.) ovat se liima joka pitäisi työssä miljoonista huolimatta, niin kertoo kyllä ihmisen varsin köyhästä vapaa-ajan elämästä. Ovatkohan nämä ihmiset koskaan kuulleet, että myös vapaa-ajalla voi tehdä ja harrastaa asioita joissa tapaa muita ihmisiä, ei sitä varten tarvitse työssä käydä.
En tiedä, mitä teet työksesi, mutta kyllä minä fysioterapeuttina olen koko päivän tekemisissä niin asiakkaiden kuin työkavereidenkin kanssa. Eikä kyse ole juoruilusta, vaan asioiden jakamisesta, parhaasta mahdollisesta avusta asiakkaalle, osaamisen jakamisesta. Se on sosiaalista toimintaa.
Vapaa-ajalla voi harrastaa asioita ja tavata muita, mutta aika harvoin siitä saa samanlaista tyydytystä kuin työssäni saan silloin, kun yhdessä työtiimin kanssa löydämme ratkaisun asiakkaan ongelmiin. Joka kerta se on erilainen, ei ole olemassa standarditilannetta, ja joka kerta se on yhteinen, jaettu voitto. Ei sitä tunnetta saa kirjallisuuspiirissä tai joogatunnilla, joissa muuten kummassakaan ei ihmeemmin jaeta omaa elämää muiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On siitä ihan tutkimuksiakin, että ihminen on onnellisimmillaan työelämässä, jos saa tehdä oman osaamisen mukaista hommaa mistä tykkää. Ja jotain.. oliko ruotsissa testi vai missä, että paras työaika ihmiselle oli joku 20h/vko? Tanskassa? Ja että kellokorttisysteemit syö motivaatiota ja laskee tuottavuutta. Eli kun tarkkaillaan millon tulee ja menee töihin ja pitää olla jossain vaikka 8-16 niin se on huonoksi. Tärkeämpää olisi saada tehdä omaan tahtiin kun haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan ihminen tykkää tehdä mitään. Mitä te muka tykkäätte tehdä? Oikeasti? Niii-in. Aivan. Istua siinä ja selata ja hyvä ku sitäkään. Ja jos tästä saisi palkkaa se olisi vain pahempaa, sit tääkin tuntuisi työltä ja en enää ikinä selaisi tätä sivua.
Parasta olisi varmaan jos koko palkan ideaa ei edes olisi. Eikä siis työn. Ja kukaan ei vaan tekis mitään. Eikä esittäis että on "kivaa" joku juttu.
Ai lasten kanssa matkustelu oli jonkun mielestä muka kivaa, mitä se tekis jos olisi lottovoitto. As if. Niin sitä pitää uskotella että muka haluaa tehdä. Sitä ne muutkin uskottelee. Mutta jos oikeasti osaisi pysähtyä ja katsoa vaan maisemaa, nauttia tuulenvireestä, olla rauhassa ja pysähtyneenä...
... niin ei olisi tällä palstalla, vaan nytkin ulkona kokemassa, miltä kiristyvä pakkanen tuntuu, miten tuulenvire kutittaa poskipäissä ja miltä näyttää pimeätön pimeys. Mutta ei, sitä ollaan palstalla kertomassa, miten tärkeää ja ihanaa se on eikä sitä koskaan koe, jos nauttiin työstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On siitä ihan tutkimuksiakin, että ihminen on onnellisimmillaan työelämässä, jos saa tehdä oman osaamisen mukaista hommaa mistä tykkää. Ja jotain.. oliko ruotsissa testi vai missä, että paras työaika ihmiselle oli joku 20h/vko? Tanskassa? Ja että kellokorttisysteemit syö motivaatiota ja laskee tuottavuutta. Eli kun tarkkaillaan millon tulee ja menee töihin ja pitää olla jossain vaikka 8-16 niin se on huonoksi. Tärkeämpää olisi saada tehdä omaan tahtiin kun haluaa.
Vaikka miten saisi tehdä omaan tahtiin kun haluaa, ja vaikka miten olisi töitä vaikka 1 tunti päivässä ja saisi 3000e nettona niin ei kukaan ihminen sitä halua, ei oikeasti. Ei kukaan halua kuunnella muiden asioita ja naputella jotain konetta tai olla kassalla tai auttaa jotain mummelia. Haloo. Työtyytyväisyys ei liity palkkaan tai työaikaan, vaan siihen että työ on hirveä asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan ihminen tykkää tehdä mitään. Mitä te muka tykkäätte tehdä? Oikeasti? Niii-in. Aivan. Istua siinä ja selata ja hyvä ku sitäkään. Ja jos tästä saisi palkkaa se olisi vain pahempaa, sit tääkin tuntuisi työltä ja en enää ikinä selaisi tätä sivua.
Parasta olisi varmaan jos koko palkan ideaa ei edes olisi. Eikä siis työn. Ja kukaan ei vaan tekis mitään. Eikä esittäis että on "kivaa" joku juttu.
Ai lasten kanssa matkustelu oli jonkun mielestä muka kivaa, mitä se tekis jos olisi lottovoitto. As if. Niin sitä pitää uskotella että muka haluaa tehdä. Sitä ne muutkin uskottelee. Mutta jos oikeasti osaisi pysähtyä ja katsoa vaan maisemaa, nauttia tuulenvireestä, olla rauhassa ja pysähtyneenä...... niin ei olisi tällä palstalla, vaan nytkin ulkona kokemassa, miltä kiristyvä pakkanen tuntuu, miten tuulenvire kutittaa poskipäissä ja miltä näyttää pimeätön pimeys. Mutta ei, sitä ollaan palstalla kertomassa, miten tärkeää ja ihanaa se on eikä sitä koskaan koe, jos nauttiin työstään.
Totta. Onnellisimmillaan ihminen olisi ilman työtä. Ja ilman lapsia nyt ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän moni kertoo täällä tekevänsä "merkityksellistä" työtä. Voisitteko kertoa esimerkkejä ammateistanne.
Kätilönä luulin, että työni on tärkeää ja merkityksellistä. Tänään tästä ketjusta opin, että en vain ole kasvanut ihmisenä tarpeeksi, kun oletan työni olevan hyvä asia. Ehkä menen meren rantaan kuuntelemaan jäiden syntymistä ja kerään muistoja, kyllä ne osaa synnyttää ilman minuakin ja tuleehan siitä äidillekin merkityksellinen hetki, jos kaikki ei mene ihan niin kuin piti.
Mä en ole koskaan pitänyt työstäni, enkä koskaan tavannut ketään, joka olisi pitänyt työstään. Mun isäni vihasi työtään ja luultavasti sen takia joi niin paljon ja eiköhän sekin tullut "työläisperheestä".
Kaverit joskus lässyttää, että kivaa oli töissä ja sitä ja tätä mussun mussun. Yhden laukusta avasin meikkivoiteen ja annoin sen valua pitkin laukun sisuksia. Ei varmaan mennyt niin maireana seuraavana päivänä töihin sitten. Kannattaisi varmaan vähän miettiä asennettaan ennen kuin väittää, että työ voisi olla mukavaa.
Onko se keltään pois, jos joku satunnainen ihminen ihan oikeasti pitää siitä työstään niin paljon, että tekee sitä eläkkeelläkin?
En pidä työstäni, mutta pidän siitä tarpeellisuuden tunteesta jonka työ antaa. Toki tarpeelliseksi voisin tuntea itseni muutenkin, mutta se vaatisi rahaa jolla tehdä jotain hyödyllistä.
Jos saisin 5000e käteen siitä, että kerran viikossa vaikka lähetän kaksi lyhyttä sähköpostia, jotka pelastaa kolmen eläinvauvan hengen ja antaa koulutuksen köyhälle lapselle, niin joo, EHKÄ voisin tehdä "mielelläni" tehdä sellaista työtä. Mitään mikä on siitä vähemmän ei ole elämisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Onko se keltään pois, jos joku satunnainen ihminen ihan oikeasti pitää siitä työstään niin paljon, että tekee sitä eläkkeelläkin?
Se nimenomaan on joltain pois. Aika hlvetin paljon onkin.
Ootko sä yhtään ajatellut, että mä en ehkä voi ihan hirveän hyvin? Onko pikkuseen päähän saattanut pilkahtaa tällänen ajatus, että mun mielestä ei ole kovin kivaa, kun täällä hierotaan naamaan sitä, että "työ on mukavaa". Se on valetta, se on ällöttävää. Mun työ ei ole, eikä tule olemaan, mukavaa. On naurettavaa, että jollain on muka oikeus ei vain nauttia elämästä, vaan myös saada siitä palkkaa. Se ON väärin, ei vain minun kohdalla vaan universaalisti VÄÄRIN! Miten sä muka olet mua parempi, et mitenkään. Jos minä en jotain saa, niin et sinäkään.
Ap, olen itsekin ihmetellyt samaa.
Täällä joku/jotkut kirjoittavat, että työyhteisö ja sen tuoma sosiaalisuus, ovat syitä olla työssä, vaikka olisi miljoonia tilillä. Olenkohan ymmärtänyt jotain todella väärin, kun mielestäni työssä tehdään töitä, eikä juoruilla työtovereiden kanssa! Toki jos joidenkin mielestä kahvi - ja/tai ruokatunnit (jolloin voi vaihtaa kuulumisia jne.) ovat se liima joka pitäisi työssä miljoonista huolimatta, niin kertoo kyllä ihmisen varsin köyhästä vapaa-ajan elämästä. Ovatkohan nämä ihmiset koskaan kuulleet, että myös vapaa-ajalla voi tehdä ja harrastaa asioita joissa tapaa muita ihmisiä, ei sitä varten tarvitse työssä käydä.