Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaveriporukan fine-dining hifistely - polttareitakin pahempaa
Itseä ärsyttää, kun koulutetuilla kavereilla, jotka on aika hyvillä palkoilla, alkaa mennä tähän fine dining-hommaan. Jo pelkkä kaveri-ilta alkaa mennä ruokien ja juomien puolesta sinne osastolle. Ja itse haluaisin vain rauhassa istua jossain peruspaikoissa ruoan ja kaljan ääressä. Varsinkin kun on kaverihommasta kyse, jossa täytyisi olla rentoutta touhussa mukana.
Kokemuksia aiheesta muilla?
Kommentit (1087)
Vierailija kirjoitti:
Itse inhoan ylipäätään ravintoloita, jotenkin ahdistavaa ja epämukavaa.
Naurettavaa että jos pikaruokaketju ja koulun ruokala pystyy listaamaan annosten kaikki ainekset, niin sitten joku kalliimpi ei.
En halua syödä mitään mistä en tiedä sisältöä, koska en halua missään tapauksessa syödä tiettyjä aineksia. Ja liian inhottavaa alkaa joka kerta kyselemään.
Lisäksi niiden hienojen paikkojen ruoka nyt ei vaan voi olla niin paljon parempaa kuin vaikka hyvin tehty tavallinen kotiruoka tai edes joku grillin annos. Veikkaan että suurin osa erosta syntyy illuusiona koska kalliin pitää olla hyvää.
Samoin monet leikkii jotain viinimaisteria kun luulee että kalliit on hyvää, vaikka ovat lähinnä alkkiksia loppasuita.
Huvinsa kullakin, mutta on tuo jotenkin ankeaa että esim suurin osa työpaikkojen vapaa-ajan jutuista on jotain syömiseen tai juomiseen liittyvää. Jos niistä ei pidä niin jää helposti kaikesta paitsi. (Mieluummin menisi vaikka nuotiolle istumaan tms)
Toinen lukunsa on sitten aikuiset jotka syö kuin siat, maiskutetaan ja rouskutetaan suut auki. Ei sellaista vaan voi kuunnella kun on niin rasittavaa, eikä ihmiset joiden älykkyys ei riitä edes tuon huonon tavan itsessään huomaamiseen ole yleensä mitenkään hyvää seuraa. Siis jos ei ole perinteinen "höhö formulat&vain elämää on parasta" tyyppinen ihminen
Pään ongelmia on monenlaisia, ahdistuminen normaaleista asioista ei niistä vähäisin.
Jos sinulla on työpaikan vapaa-ajan rientoihin muita toiveita kuin epämukavaksi kokemasi syöminen ja juominen, oletko tehnyt konkreettisia ehdotuksia nuotioretkistä - ilmeisesti tosin ilman syömistä ja juomista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhälle Dylanin lounas on jo fine diningia.
Pari kuukautta sitten söin fish&chips vähän hienommassa ravintolassa.
Oli vähän koominen annos. Kala oili erinomaista ja sitä oli riittävästi, chipsejä oli luokkaa kolme.
Käytännössä pelkkä kala-annos. Oli alkukeitot ja kaikki.
Yksi asia mikä ärsyttää on etteivät lounasravintolat ymmärrä käsitteiden "chips" ja "fries" eroa.
Kaksi eri asiaa.
Briteissä chips tarkoittaa ranskalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Tampere ja Turku ovat aivan loistavia ruokailu-kaupunkeja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, no ne ei halua enää laittaa rahaa kaljaan ja pahaan ruokaan.
Tämä on kupla ja illuusio. Keisarin uudet vaatteet -tyyppinen.
Aloitus lähti juurikin siitä, että fine diningin sijaan ap halusi peruspaikassa ruokaa ja kaljaa. Luulisi kyllä, ettei tuottaisi mitään ongelmaa saada kaveria sellaiseen, jos yksin ei voi mennä. Kai hän nyt muitakin tuntee kuin "kaveriporukan", joiden kanssa ei ole mitään yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhälle Dylanin lounas on jo fine diningia.
Pari kuukautta sitten söin fish&chips vähän hienommassa ravintolassa.
Oli vähän koominen annos. Kala oili erinomaista ja sitä oli riittävästi, chipsejä oli luokkaa kolme.
Käytännössä pelkkä kala-annos. Oli alkukeitot ja kaikki.
Yksi asia mikä ärsyttää on etteivät lounasravintolat ymmärrä käsitteiden "chips" ja "fries" eroa.
Kaksi eri asiaa.
Kerrohan stävällisesti meille chips ja fries - käsitteiden ero.
Mielelläni.
Fries on ranskanperuna, chips on lankkuoperuna. Kuten sanakin jo sanoo, lastu, eli sellainen paksu.
Englannissa tämä on täysin selvä asia.
Englannissa on ehkä noin, mutta esimerkiksi Jenkeissä chips on sipsejä. Jos ravintola on Suomessa niin ei kai se ole mitenkään selvä minkä maan englanninkielistä termistöä heidän tulisi käyttää?
No fish&chips on brittiläisen ruokakulttuurin peruskivi. Hyvä periaate on että käytetään samaa nimeä jota kunkin ruokalajin kotimaa siitä käyttää. Suomessa usein kun listassa lukee fish&chips, niin tarjotaan ranskanperunoita. Se on vaan väärin:) Chips on lankkuperuna, ei ranskanperuna. Jos ostat Englannissa fish&chipsit, niin et saa ranskanperunoita kuten Suomessa.
Lankkuperuna = leveä ranskanperuna
Mitä se haittaa, että Suomessa saa erilaista kuin Englannissa?
Saakos Suomessa erilaista pizzaa kuin Italiassa? Kyllä, useimmiten. Haittaako se? Useimpia ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse syön elääkseni enkä elä syödäkseni.
Ehkä siksi en ymmärrä ruokahifistelijöitä.Toki, kyllä tykkään maistaa eri ruokia ja positiivista jos ruoka on ylipäänsä hyvää.
Ulkomaillakin tullu syötyä kaikenlaista aina.Ei se ruoka kuitenkaan aiheuta minussa kulinarista euforiaa tai suussa Rion karnevaaleja. En osaa sellaista.
Nämä ruokahifistelijät todennäköisesti muutenkin elävät päälleliimattua elämää. Yleensä ovat täysin toistensa kopioita niin sisustuksessa, matkakohteissa kuin vaatetyylissäkin. Persoonallisuus ja oma maku puuttuvat täysin.
Tai sitten kyse on vain omasta alemmuudentunnostasi kumpuavista kuvitelmista.
Kun googlaa classic fish and chips ja ottaa kuvat, niin kyllä nuo perunat aika lailla ranskalaisia perunoita muistuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsinkiläinen-59 vuotta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Tampere ja Turku ovat aivan loistavia ruokailu-kaupunkeja
No ei. On niissä toki molemmissa useita hyviä vaihtoehtoja, mutta eivät edes lähentele Helsingin tarjontaa.
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläinen-59 vuotta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Tampere ja Turku ovat aivan loistavia ruokailu-kaupunkeja
No ei. On niissä toki molemmissa useita hyviä vaihtoehtoja, mutta eivät edes lähentele Helsingin tarjontaa.
Turkulaisena puhun toki vähän kotiinpäin, mutta Turun ravintolatarjonta on kyllä tasalaatuisempa kuin Helsingissä. Helsingissä en voi mennä summamutikassa sopivaan ravintolaan koska laatu vaihtelee ihan tosi paljon - löytyy huippulaatuisia ja sitten löytyy niitä mikroruokatasoisia. Turku on sen verran pieni paikka että täällä ei kehnot, ala-arvoiset ravintolat pysy kauaa pystyssä niin ne kariutuvat väkisinkin katukuvasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni viiniharrastaja oikeasti erottaa edes rypälelajit toisistaan. Puhumattakaan alueista, vuosikerroista saati k.o. viinitilasta?
Näiden fine dining -paikkojen sommelierien käytettävissä oleva valikoima on myös loppujen lopuksi melko suppea. Ravintoloilla on sopimus tiettyjen tuottajien tai maahantuojien kanssa joiden valikoimasta ne suositusviinit on raakattu. Ei ne välttämättä mitään huippuviinejä ole, suolaisesta hinnasta huolimatta.
Taas menee fine dine ja perushyvät ravintolat iloisesti sekaisin. Fine dine -paikoilla on omat ammattilaissommelierit joilla on varsin vapaat kädet viinilistojen suhteen. Eivät ne ole parin tuottajan valikoiman varassa todellakaan.
Pelkkää maistelumenuta tarjoilevien fine dine -paikkojen osalta on yleensä vaihtoehtoina juomapaketti, valikoidut lasikaadot erikseen, tai pullo listalta. Monet ravintolat, kuten Savoy, ovat olleet hyvin tunnettuja juuri pitkään kerätystä ja vaikuttavasta kellarilistastaan - se löytyy netistä, voit käydä ihmettelemässä.
Juomapaketteja on usein tarjolla kahta erilaista; edullisempi peruspaketti jossa on usein modernimpia ja nuorempia viinejä ja parempi paketti, jossa on myös vanhempia vuosikertoja, harvinaisempia viinejä jne. Aina on myös onnistunut yksittäisten viinien vaihto paketissa, jos ilmoittaa ettei pidä tietystä tyylistä, rypäleestä tai alueesta.
Peruskivat porvarispaikat joista saa hyvää ruokaa ja joissa on ehkä ne liinatkin pöydissä eivät edelleenkään ole fine diningia. Samoin maistelumenun ja viinipaketin löytyminen listalta ei automaattisesti tee ravintolasta huippuravintolaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä kovasti ihmettelee miksi kukaan maksaisi ravintolassa ruuasta ja viineistä satoja euroja. Kerron nyt miksi itse tulee käytyä ja otan esimerkiksi Palacen, josta pidän erityisesti. Palacella on nykyään kaksi Michelin-tähteä. Harvassa paikassa Suomessa käytetään yhtä hienoja raaka-aineita samassa mittakaavassa. Palacen illallismenu sisältää yleensä arvostetuimmat kalalajit, äyriäiset sekä lihat ja ne tulee parhaista lähteistä ympäri Eurooppaa, mm. hummeria Norjasta ja ja keltapyrstöpiikkimakrilli Tanskasta. Löytyy kaviaaria ja tuoretta tryffeliä. Voit kuvitella, että nämä raaka-aineet eivät ole ilmaisia.
Lisäksi ravintolassa on huippukokit ja todella hyvä palvelu. Kaikki toimii ajallaan ja oikeassa järjestyksessä. Ravintolassa on kiireetön tunnelma, vaikka ravintola on täyteen buukattu. Siellä saa viettää illan ihan huippumukavasti erityisen ruuan ja erityisen huomaavaisen palvelun keskellä. Siksi se myös maksaa.
Niin ja lopuksi, ei todellakaan jää nälkä, koska syötävää tulee kokonaisuuten pöytään runsaasti, koska ruokalajeja on paljon. Eikä tällaiset ruuat tunnetusti ole kevyitä, koska voissa ja kermassa ei säästellä.
No ei todellakaan kuulu voin ja kerman lappaminen minkään laaturavintolan ohjelmaan, nehän peittää laadukkaiden raaka-aineiden maut alleen. Voi ja kerma sopii kotikeittiöön tai johonkin kansankuppilaan Keski-Euroopassa.
Michelin-tähdet ei ole mikään laaduntae, Ranskassa noita on jokaisessa kyläkuppilassa ja taso todella monenkirjavaa.
Kannattaa joskus jututtaa huippukokkeja, niin saatat yllättyä. Voi ja kerma on kaikkien tunnettujen laatukastikkeiden pääraaka-aineet. Niitä pitää osata käyttää oikein ja oikeassa suhteessa muiden ainesten kanssa. Se on sitä ammattitaitoa.
Kas kummaa, voi ja kerma ne ovat niiden bensissafkojenkin tärkeimmät kastikeainekset!
Ei vaan kastikejauhe. Enpä usko ,että kovin monessa "hyvässäkään" ravintolassa tehdään kastike alusta alkaen itse.
Miksi ei tehtäisi kun kotonakin osataan (enkä tarkoita ruskeaa yök-jauhokastiketta!) ? Mä en ole eläissäni käyttänyt mitään valmis jauheista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Jyväskylästä löytyy monta Fransmannia parempaa paikkaa. Mistä kiven alta kommentoit?
Jyväskylässä jos tahtoo ehdottomasti rahaa polttaa ja menee vaikka Pöllöwaariin ja ottaa sieltä kalleimman menun viineineen niin rahaa palaa 139 €... Samassa ravintolassa voi tosin saada menun viineineen alkaen 85 €. Edelleen näyttää täysin keksityltä ongelmalta nämä 200-300 €/hlö ravintolalaskut.
T: Mies 54 vuotta
Tai sitten niistä kirjoittelevat eivät asu jossain Jyväskylässä, vaan Helsingissä, missä on Helsingin hinnat.
Esimerkiksi Demo: 7 course menu 115€, Drinks with menu 100€
Olo: Menu 179 € / vieras, Juomat 147 € / vieras, Viinikellarin aarteet 237 € / vieras
Savoy: Grand Menu 123 €, Wines 119 €, Exclusive Wines 195 €
Tässä vain kolme esimerkkiä, enempiäkin löytyisi. Muru ja Finnjävel eivät edes näytä hintojaan sivuillaan, joten ilmeisesti siellä hinnat ovat luokkaa "jos sinun pitää kysyä, sinulla ei ole siihen varaa".
Jyväskylän edullisemmat hinnat on tietenkin ymmärrettävissä siten, että sielläkin Tolta listalta ei puururavintolan pitää pärjätä, joten jos hinnan asettaa kovin korkeaksi, asiakaskunta käy yksinkertaisesti niin kapeaksi ettei sillä tule toimeen.
Toisin se on Helsingissä, missä on riittävästi sellaisia ihmisiä mille korkeampi hinta on vain meriitti.
Etsit siis esimerkiksi Suomen kalleimmat ravintolat ja niiden kalleimmat menut viineineen ja vielä oilein exclusive viinilistalla :D Tolta ravintolistalta ei puutu kuin Ora. Hyvähyvä....
Samlla logiikalla autot maksaa Suomessa 400 000 €.Väite oli, että "Edelleen näyttää täysin keksityltä ongelmalta nämä 200-300 €/hlö ravintolalaskut." mikä on yksiselitteisesti kumottu, varsinkin jos puhutaan Helsingistä. Noita ravintoloita olisi löytynyt enemmänkin. Exclusive-viinit listasin nimenomaan kumotakseni sen väitteen, että tuo 300 ei vaan voi ylittyä.
Jostainhan nuo Suomen kalleimmat ravintolatkin ne asiakkaansa joka päiväksi haalivat kun pystyssä pysyvät, ja se määrä ei voi olla ihan pieni.
Jänkkäti jäkäkätiti jää... melkein mikä hinta tahansa voi ylittyä kun tilaat sopivasti.
Tuolla on baareja, joista voit tilata 500 euron konjakin. Tai kalliimman. Mitä se sitten kertookaan hintatasosta yleisemmin..
Sinä esität tässä vakavalla naamalla, että Suomessa on ongelmaksi asti sellaisia ravintoloita, joissa syömisestä ei millään vaan selviä alta 200-300 eurolla.
Minä sanon, että Helsingissä niitä on aidosti alta 4 MIKÄLI haluat menun lisäksi täyden viinilistan.
T: Mies 54 vuotta
En ole esittänyt missään vaiheessa että Suomessa olisi liikaa 200-300 euron ravintoloita, enkä ole vastuussa sinun virhepäätelmistäsi. Osoita se kommentti missä minä ja nimenomaan minä olen väittänyt mitään tuon suuntaista. Tunnustan omakseni, jos sellainen löydät.
Miksi asia minua edes liikuttaisi? Ei ole minulta mitenkään pois vaikka niitä olisi satoja, jos niille riittää asiakkaita, sillä se on asia, mikä ei millään tavalla kosketa minun elämääni, vaikka tähän keskusteluun osallistunkin lähinnä tylsistyneisyyttäni.
Aloittaja sen sijaan väitti, että HÄNEN ystäväpiirinsä haluaa aterioida nimenomaan niissä paikoissa, missä illallisesta ei kerta kaikkiaan selviä alle 200 eurolla, ja tätä sinä et vain kerta kaikkiaan ottanut uskoaksesi. Omalla signeerauksellasi väitit, että "Edelleen näyttää täysin keksityltä ongelmalta nämä 200-300 €/hlö ravintolalaskut." Sellaisia paikkoja todistetusti on, ja niitä löytyy enemmän kuin kolme, varsinkin Helsingistä missä tulot ja hinnat ovat korkeampia kuin muualla ja missä löytyy riittävästi asiakaskuntaa myös erittäin kalliille ravintoloille.
Jos olet itse Jyväskylästä päin, niin sinun pitää ymmärtää, että fine dining siellä ei ole samaa kuin fine fining Helsingissä. Tässä ketjussa kirjoitetun perusteella en löytänyt JKL:stä ensimmäistäkään ravintolaa, mikä olisi ollut minulle ehdottomasti ylihintainen, mukaan lukien mainittu Pöllöwaari. Vaikka Helsingistäkin löytyy kohtuuhintaisia Fine Dining -paikkoja, ei ole sanottu että aloittajan kaveripiiri haluaa käydä niissä, jos varaa on ja haluaa käydä nimenomaan niissä parhaissa paikoissa, vaikka sitten sen ekslusiivisuuden tunteen vuoksi.
Haluan nyt vielä vähän täsmentää pitkähköä ja sanoisinko "hieman" mutkikasta selitystäsi eli Michelin-tähti ei riitä ap:n kavereille tekemään ravintolasta "ekslusiivista". Vain ja ainoastaan ruuan hinta on peruste. Ravintolan menulla halvimman kokonaisuuden on maksettavat 200-300 euroa tai siellä ei syödä ollenkaan. Koska pelkällä menulla ei tähän päästä missään, niin lisäksi kaikkien pöydässä on myös pakollista tilata viinimenu aterian kylkeen tai joutuu istumaan toiseen pöytään... Anteeksi nyt vaan. En mitenkään kykene uskomaan tätä tai sitten se "ekslusiivisuus" mitä ap:n kaverit hakevat on ekslusiivisuus nimenomaan ap:sta. Muulloin käyvät salaa keskennään vetämässä kunnon pihvit Goodwin The Steak Housessa lisukkeineen 100 eurolla :D
Asun itse pääkaupunkiseudulla, mutta olen syönyt hyvin Helsingistä Kokkolaan ja Jyväskylänkin ruokaravintolat ovat jossain määrin tuttuja. Kun tähänkin keskusteluun olen laittanut esimerkkihinnoitteluja useammankin Helsingin fine-dining mestan tarjonnasta niin todennäköisesti ymmärrän jotain hintatasosta.
T: Mies 54 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhälle Dylanin lounas on jo fine diningia.
Pari kuukautta sitten söin fish&chips vähän hienommassa ravintolassa.
Oli vähän koominen annos. Kala oili erinomaista ja sitä oli riittävästi, chipsejä oli luokkaa kolme.
Käytännössä pelkkä kala-annos. Oli alkukeitot ja kaikki.
Yksi asia mikä ärsyttää on etteivät lounasravintolat ymmärrä käsitteiden "chips" ja "fries" eroa.
Kaksi eri asiaa.
Kerrohan stävällisesti meille chips ja fries - käsitteiden ero.
Mielelläni.
Fries on ranskanperuna, chips on lankkuoperuna. Kuten sanakin jo sanoo, lastu, eli sellainen paksu.
Englannissa tämä on täysin selvä asia.
Englannissa on ehkä noin, mutta esimerkiksi Jenkeissä chips on sipsejä. Jos ravintola on Suomessa niin ei kai se ole mitenkään selvä minkä maan englanninkielistä termistöä heidän tulisi käyttää?
Fish & chips on vakiintunut ruokalaji kuten vaikka ratatouille tai karjalanpaisti. Se ei ole kalaa ja sipsejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhälle Dylanin lounas on jo fine diningia.
Pari kuukautta sitten söin fish&chips vähän hienommassa ravintolassa.
Oli vähän koominen annos. Kala oili erinomaista ja sitä oli riittävästi, chipsejä oli luokkaa kolme.
Käytännössä pelkkä kala-annos. Oli alkukeitot ja kaikki.
Yksi asia mikä ärsyttää on etteivät lounasravintolat ymmärrä käsitteiden "chips" ja "fries" eroa.
Kaksi eri asiaa.
Briteissä chips tarkoittaa ranskalaisia.
Wikipedia on eri mieltä.
Fries are cut thin and term "chips" is used when they are cut thicker.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Jyväskylästä löytyy monta Fransmannia parempaa paikkaa. Mistä kiven alta kommentoit?
Jyväskylässä jos tahtoo ehdottomasti rahaa polttaa ja menee vaikka Pöllöwaariin ja ottaa sieltä kalleimman menun viineineen niin rahaa palaa 139 €... Samassa ravintolassa voi tosin saada menun viineineen alkaen 85 €. Edelleen näyttää täysin keksityltä ongelmalta nämä 200-300 €/hlö ravintolalaskut.
T: Mies 54 vuotta
Tai sitten niistä kirjoittelevat eivät asu jossain Jyväskylässä, vaan Helsingissä, missä on Helsingin hinnat.
Esimerkiksi Demo: 7 course menu 115€, Drinks with menu 100€
Olo: Menu 179 € / vieras, Juomat 147 € / vieras, Viinikellarin aarteet 237 € / vieras
Savoy: Grand Menu 123 €, Wines 119 €, Exclusive Wines 195 €
Tässä vain kolme esimerkkiä, enempiäkin löytyisi. Muru ja Finnjävel eivät edes näytä hintojaan sivuillaan, joten ilmeisesti siellä hinnat ovat luokkaa "jos sinun pitää kysyä, sinulla ei ole siihen varaa".
Jyväskylän edullisemmat hinnat on tietenkin ymmärrettävissä siten, että sielläkin Tolta listalta ei puururavintolan pitää pärjätä, joten jos hinnan asettaa kovin korkeaksi, asiakaskunta käy yksinkertaisesti niin kapeaksi ettei sillä tule toimeen.
Toisin se on Helsingissä, missä on riittävästi sellaisia ihmisiä mille korkeampi hinta on vain meriitti.
Etsit siis esimerkiksi Suomen kalleimmat ravintolat ja niiden kalleimmat menut viineineen ja vielä oilein exclusive viinilistalla :D Tolta ravintolistalta ei puutu kuin Ora. Hyvähyvä....
Samlla logiikalla autot maksaa Suomessa 400 000 €.Väite oli, että "Edelleen näyttää täysin keksityltä ongelmalta nämä 200-300 €/hlö ravintolalaskut." mikä on yksiselitteisesti kumottu, varsinkin jos puhutaan Helsingistä. Noita ravintoloita olisi löytynyt enemmänkin. Exclusive-viinit listasin nimenomaan kumotakseni sen väitteen, että tuo 300 ei vaan voi ylittyä.
Jostainhan nuo Suomen kalleimmat ravintolatkin ne asiakkaansa joka päiväksi haalivat kun pystyssä pysyvät, ja se määrä ei voi olla ihan pieni.
Jänkkäti jäkäkätiti jää... melkein mikä hinta tahansa voi ylittyä kun tilaat sopivasti.
Tuolla on baareja, joista voit tilata 500 euron konjakin. Tai kalliimman. Mitä se sitten kertookaan hintatasosta yleisemmin..
Sinä esität tässä vakavalla naamalla, että Suomessa on ongelmaksi asti sellaisia ravintoloita, joissa syömisestä ei millään vaan selviä alta 200-300 eurolla.
Minä sanon, että Helsingissä niitä on aidosti alta 4 MIKÄLI haluat menun lisäksi täyden viinilistan.
T: Mies 54 vuotta
En ole esittänyt missään vaiheessa että Suomessa olisi liikaa 200-300 euron ravintoloita, enkä ole vastuussa sinun virhepäätelmistäsi. Osoita se kommentti missä minä ja nimenomaan minä olen väittänyt mitään tuon suuntaista. Tunnustan omakseni, jos sellainen löydät.
Miksi asia minua edes liikuttaisi? Ei ole minulta mitenkään pois vaikka niitä olisi satoja, jos niille riittää asiakkaita, sillä se on asia, mikä ei millään tavalla kosketa minun elämääni, vaikka tähän keskusteluun osallistunkin lähinnä tylsistyneisyyttäni.
Aloittaja sen sijaan väitti, että HÄNEN ystäväpiirinsä haluaa aterioida nimenomaan niissä paikoissa, missä illallisesta ei kerta kaikkiaan selviä alle 200 eurolla, ja tätä sinä et vain kerta kaikkiaan ottanut uskoaksesi. Omalla signeerauksellasi väitit, että "Edelleen näyttää täysin keksityltä ongelmalta nämä 200-300 €/hlö ravintolalaskut." Sellaisia paikkoja todistetusti on, ja niitä löytyy enemmän kuin kolme, varsinkin Helsingistä missä tulot ja hinnat ovat korkeampia kuin muualla ja missä löytyy riittävästi asiakaskuntaa myös erittäin kalliille ravintoloille.
Jos olet itse Jyväskylästä päin, niin sinun pitää ymmärtää, että fine dining siellä ei ole samaa kuin fine fining Helsingissä. Tässä ketjussa kirjoitetun perusteella en löytänyt JKL:stä ensimmäistäkään ravintolaa, mikä olisi ollut minulle ehdottomasti ylihintainen, mukaan lukien mainittu Pöllöwaari. Vaikka Helsingistäkin löytyy kohtuuhintaisia Fine Dining -paikkoja, ei ole sanottu että aloittajan kaveripiiri haluaa käydä niissä, jos varaa on ja haluaa käydä nimenomaan niissä parhaissa paikoissa, vaikka sitten sen ekslusiivisuuden tunteen vuoksi.
Haluan nyt vielä vähän täsmentää pitkähköä ja sanoisinko "hieman" mutkikasta selitystäsi eli Michelin-tähti ei riitä ap:n kavereille tekemään ravintolasta "ekslusiivista". Vain ja ainoastaan ruuan hinta on peruste. Ravintolan menulla halvimman kokonaisuuden on maksettavat 200-300 euroa tai siellä ei syödä ollenkaan. Koska pelkällä menulla ei tähän päästä missään, niin lisäksi kaikkien pöydässä on myös pakollista tilata viinimenu aterian kylkeen tai joutuu istumaan toiseen pöytään... Anteeksi nyt vaan. En mitenkään kykene uskomaan tätä tai sitten se "ekslusiivisuus" mitä ap:n kaverit hakevat on ekslusiivisuus nimenomaan ap:sta. Muulloin käyvät salaa keskennään vetämässä kunnon pihvit Goodwin The Steak Housessa lisukkeineen 100 eurolla :D
Asun itse pääkaupunkiseudulla, mutta olen syönyt hyvin Helsingistä Kokkolaan ja Jyväskylänkin ruokaravintolat ovat jossain määrin tuttuja. Kun tähänkin keskusteluun olen laittanut esimerkkihinnoitteluja useammankin Helsingin fine-dining mestan tarjonnasta niin todennäköisesti ymmärrän jotain hintatasosta.
T: Mies 54 vuotta
Niin juu... tajusin juuri, että eihän Goodwinillakaan olisi ap:lla varaa syödä koska listalta löytyy Kobe-härkää A5 “pierrade” 400 g á 380 €. Kaverinsa tilaavat kaikki tuon ja sitten ap ei voi kuin maksaa jos haluaa keskustella heidän kanssaan sikakalliin kobepihvelin hienoista makuvivahteista. Ääh...
T: Mies 54 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi, kun olin fine diningissa viereiseen pöytään tuli pariskunta, joka poikkesi hieman muusta porukasta asuvalinnan rentoudellaan (missä ei ole mitään pahaa). He kertoivat tarjoilijalle saaneensa paikkaan lahjakortin sekä lahjan antajan olevan lapsenvahtina. Sanoivat, etteivät olleet käyneet missään kahdestaan ainakaan viiteen vuoteen. Tarjoilijat panivat parastaan, jotta pariskunta todella viihtyisi. Taisivat saada jonkin ylimääräisen keittiön tervehdyksenkin perus keittiön tervehdyksen lisäksi. Minusta oli ihanaa, että uskalsivat tulla ko. paikkaan ja ihanaa, että joku kiva ihminen antoi heille tuollaisen lahjan. Toivottavasti ilta oli heille mukava ja jäi muistoihin.
"Minusta oli ihanaa, että USKALSIVAT tulla ko. paikkaan syömään..."
Pelottaako sinua mennä ravintolaan syömään? Onko muita fobioita?
Entä mistä päättelit, että pariskuntaa pelotti? Ajattelitko, että jos ei ole käynyt ravintolassa syömässä viiteen vuoteen niin kokemus on varmasti pelottava?
Älä tulkitse toisten ihmisten elämää omien kompleksiesi kautta. Ravintolaan on ihan turvallista mennä, tarjoilijoiden arvostelua ei tarvitse pelätä. Todennäköisesti muissa asiakkaissa on myös paljon ihan tasapainoisia ihmisiä, jotka eivät laillasi määrittele ja arvostele viereisen pöydän asiakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ketjussa mielipiteitään esittelevistä on selkeästi muodostanut käsityksensä "fine diningista" niiden muutamien kertojen perusteella kun isi ja äiti vei aikanaan Rossoon syömään lehtipihvin ja ranskalaiset... Sen verran tanakkata huttua ja täysin vääriä luuloja tässä ketjussa.
Annoskoosta sen verran, että esimerkiksi maistelumenussa yksittäinen annos saattaa olla pienikin, mutta annoksia on sitten paljon.
Suomessa on huimat 8 kappaletta Michelin tähdellä palkittua ravintolaa ja niistä 7 Helsingissä. Ainoa 2 tähden keittiö on Palacessa Etelärannassa. Siihen nähden on hämmästyttävää miten moni keskustelija tuntuu traumatisoituneen monituisista kokemuksistaan "hienoissa" ravintoloissa. Kannattaisiko joskus kokeilla ihan itse? Jos Michelin-ravintola tuntuu vieraalta/liian kalliilta niin miten olisi vaikka vähän parempi pihviravintola? Suomessa on myös muutama todella tasokas kasviravintola (esim. Ravintola Hügge Turussa).
Se mitä tässä ketjussa en ymmärrä on tämä mihinkään tietoon perustumaton urputus, joistain ravintolosyömiseen liittyvistä 80-luvun legendoista. Onko tämä joku boomeriongelma..?
T: Mies 54-vuottaEi kukaan ole valittanut ravintolasyömisestä. Vaan siitä, että 200-300 €/ruokailu/hlö on liikaa kaveritapaamiselle. Yritysvierailuna ihan sama, joku muu maksaa.
Lue ihmeessä tämä keskustelu, johon katsoit tarpeelliseksi osallistua...
Silti kiinnostaisi nämä sinua riipovat 200-300 €/ruokailu/henkilö ravintolat.
Menen pääkaupunkiseudulla huippuhyvään pihvipaikkaan, otan alkupalat, hyvin marmoroituneen Rib-eye-pihvin (á 350 g), pienpanimo-olutta ja jälkiruuan ja olen noin 100 euroa köyhempi..
200-300 euroa vaatii menun popsintaa viineineen muutamassa tietyssä Helsinkiläisessä Michelin-ravintolassa. Ragulla on myös Michelin-tähti ja siellä 5 ruokalajin menu viineineen kustantaa 112 €.
Onko siis se, että Helsingissä on noin 2-3 ravintolaa, joissa menu viineineen kustantaa 200-300 euroa nyt siis ihan aidosti joku kansaa koskettava yhteiskunnallinen ongelma?? Ap:n kaverit ei suostu syömään missään muualla kuin Orossa, Olossa ja Demossa....?
T: Mies 54-vuotta
T: Mies 54-vuotta
Ragulla ei ole tähteä, mutta toki aivan mahtava hinta-laatusuhde ja ehkä maan paras leipätarjoilu. Suosittelen lämpimästi; ei fine dinea, mutta sillä rajalla ja joka tapauksessa ihana ravintola.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Jyväskylästä löytyy monta Fransmannia parempaa paikkaa. Mistä kiven alta kommentoit?
Jyväskylässä jos tahtoo ehdottomasti rahaa polttaa ja menee vaikka Pöllöwaariin ja ottaa sieltä kalleimman menun viineineen niin rahaa palaa 139 €... Samassa ravintolassa voi tosin saada menun viineineen alkaen 85 €. Edelleen näyttää täysin keksityltä ongelmalta nämä 200-300 €/hlö ravintolalaskut.
T: Mies 54 vuotta
Tai sitten niistä kirjoittelevat eivät asu jossain Jyväskylässä, vaan Helsingissä, missä on Helsingin hinnat.
Esimerkiksi Demo: 7 course menu 115€, Drinks with menu 100€
Olo: Menu 179 € / vieras, Juomat 147 € / vieras, Viinikellarin aarteet 237 € / vieras
Savoy: Grand Menu 123 €, Wines 119 €, Exclusive Wines 195 €
Tässä vain kolme esimerkkiä, enempiäkin löytyisi. Muru ja Finnjävel eivät edes näytä hintojaan sivuillaan, joten ilmeisesti siellä hinnat ovat luokkaa "jos sinun pitää kysyä, sinulla ei ole siihen varaa".
Jyväskylän edullisemmat hinnat on tietenkin ymmärrettävissä siten, että sielläkin Tolta listalta ei puururavintolan pitää pärjätä, joten jos hinnan asettaa kovin korkeaksi, asiakaskunta käy yksinkertaisesti niin kapeaksi ettei sillä tule toimeen.
Toisin se on Helsingissä, missä on riittävästi sellaisia ihmisiä mille korkeampi hinta on vain meriitti.
Etsit siis esimerkiksi Suomen kalleimmat ravintolat ja niiden kalleimmat menut viineineen ja vielä oilein exclusive viinilistalla :D Tolta ravintolistalta ei puutu kuin Ora. Hyvähyvä....
Samlla logiikalla autot maksaa Suomessa 400 000 €.Väite oli, että "Edelleen näyttää täysin keksityltä ongelmalta nämä 200-300 €/hlö ravintolalaskut." mikä on yksiselitteisesti kumottu, varsinkin jos puhutaan Helsingistä. Noita ravintoloita olisi löytynyt enemmänkin. Exclusive-viinit listasin nimenomaan kumotakseni sen väitteen, että tuo 300 ei vaan voi ylittyä.
Jostainhan nuo Suomen kalleimmat ravintolatkin ne asiakkaansa joka päiväksi haalivat kun pystyssä pysyvät, ja se määrä ei voi olla ihan pieni.
Jänkkäti jäkäkätiti jää... melkein mikä hinta tahansa voi ylittyä kun tilaat sopivasti.
Tuolla on baareja, joista voit tilata 500 euron konjakin. Tai kalliimman. Mitä se sitten kertookaan hintatasosta yleisemmin..
Sinä esität tässä vakavalla naamalla, että Suomessa on ongelmaksi asti sellaisia ravintoloita, joissa syömisestä ei millään vaan selviä alta 200-300 eurolla.
Minä sanon, että Helsingissä niitä on aidosti alta 4 MIKÄLI haluat menun lisäksi täyden viinilistan.
T: Mies 54 vuotta
En ole esittänyt missään vaiheessa että Suomessa olisi liikaa 200-300 euron ravintoloita, enkä ole vastuussa sinun virhepäätelmistäsi. Osoita se kommentti missä minä ja nimenomaan minä olen väittänyt mitään tuon suuntaista. Tunnustan omakseni, jos sellainen löydät.
Miksi asia minua edes liikuttaisi? Ei ole minulta mitenkään pois vaikka niitä olisi satoja, jos niille riittää asiakkaita, sillä se on asia, mikä ei millään tavalla kosketa minun elämääni, vaikka tähän keskusteluun osallistunkin lähinnä tylsistyneisyyttäni.
Aloittaja sen sijaan väitti, että HÄNEN ystäväpiirinsä haluaa aterioida nimenomaan niissä paikoissa, missä illallisesta ei kerta kaikkiaan selviä alle 200 eurolla, ja tätä sinä et vain kerta kaikkiaan ottanut uskoaksesi. Omalla signeerauksellasi väitit, että "Edelleen näyttää täysin keksityltä ongelmalta nämä 200-300 €/hlö ravintolalaskut." Sellaisia paikkoja todistetusti on, ja niitä löytyy enemmän kuin kolme, varsinkin Helsingistä missä tulot ja hinnat ovat korkeampia kuin muualla ja missä löytyy riittävästi asiakaskuntaa myös erittäin kalliille ravintoloille.
Jos olet itse Jyväskylästä päin, niin sinun pitää ymmärtää, että fine dining siellä ei ole samaa kuin fine fining Helsingissä. Tässä ketjussa kirjoitetun perusteella en löytänyt JKL:stä ensimmäistäkään ravintolaa, mikä olisi ollut minulle ehdottomasti ylihintainen, mukaan lukien mainittu Pöllöwaari. Vaikka Helsingistäkin löytyy kohtuuhintaisia Fine Dining -paikkoja, ei ole sanottu että aloittajan kaveripiiri haluaa käydä niissä, jos varaa on ja haluaa käydä nimenomaan niissä parhaissa paikoissa, vaikka sitten sen ekslusiivisuuden tunteen vuoksi.
Haluan nyt vielä vähän täsmentää pitkähköä ja sanoisinko "hieman" mutkikasta selitystäsi eli Michelin-tähti ei riitä ap:n kavereille tekemään ravintolasta "ekslusiivista". Vain ja ainoastaan ruuan hinta on peruste. Ravintolan menulla halvimman kokonaisuuden on maksettavat 200-300 euroa tai siellä ei syödä ollenkaan. Koska pelkällä menulla ei tähän päästä missään, niin lisäksi kaikkien pöydässä on myös pakollista tilata viinimenu aterian kylkeen tai joutuu istumaan toiseen pöytään... Anteeksi nyt vaan. En mitenkään kykene uskomaan tätä tai sitten se "ekslusiivisuus" mitä ap:n kaverit hakevat on ekslusiivisuus nimenomaan ap:sta. Muulloin käyvät salaa keskennään vetämässä kunnon pihvit Goodwin The Steak Housessa lisukkeineen 100 eurolla :D
Asun itse pääkaupunkiseudulla, mutta olen syönyt hyvin Helsingistä Kokkolaan ja Jyväskylänkin ruokaravintolat ovat jossain määrin tuttuja. Kun tähänkin keskusteluun olen laittanut esimerkkihinnoitteluja useammankin Helsingin fine-dining mestan tarjonnasta niin todennäköisesti ymmärrän jotain hintatasosta.
T: Mies 54 vuotta
Niin juu... tajusin juuri, että eihän Goodwinillakaan olisi ap:lla varaa syödä koska listalta löytyy Kobe-härkää A5 “pierrade” 400 g á 380 €. Kaverinsa tilaavat kaikki tuon ja sitten ap ei voi kuin maksaa jos haluaa keskustella heidän kanssaan sikakalliin kobepihvelin hienoista makuvivahteista. Ääh...
T: Mies 54 vuotta
Alkoi ihan naurattaa tämä. :D Samalla ne jostain Imatran lähiöstä alunperin tulevat Pirkko ja Janne haistelevat ja makustelevat jotain ylikallista viiniä tuntien olevansa jotain tavanomaista rahvasta fiinimpiä. LMFAO.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhälle Dylanin lounas on jo fine diningia.
Pari kuukautta sitten söin fish&chips vähän hienommassa ravintolassa.
Oli vähän koominen annos. Kala oili erinomaista ja sitä oli riittävästi, chipsejä oli luokkaa kolme.
Käytännössä pelkkä kala-annos. Oli alkukeitot ja kaikki.
Yksi asia mikä ärsyttää on etteivät lounasravintolat ymmärrä käsitteiden "chips" ja "fries" eroa.
Kaksi eri asiaa.
Kerrohan stävällisesti meille chips ja fries - käsitteiden ero.
Mielelläni.
Fries on ranskanperuna, chips on lankkuoperuna. Kuten sanakin jo sanoo, lastu, eli sellainen paksu.
Englannissa tämä on täysin selvä asia.
Englannissa on ehkä noin, mutta esimerkiksi Jenkeissä chips on sipsejä. Jos ravintola on Suomessa niin ei kai se ole mitenkään selvä minkä maan englanninkielistä termistöä heidän tulisi käyttää?
Fish & chips on vakiintunut ruokalaji kuten vaikka ratatouille tai karjalanpaisti. Se ei ole kalaa ja sipsejä.
Luuletko siis, että ratatouille tai karjalanpaisti on aina samanlaista?
Oletko tietoinen, että oikeaa karjalaista karjalanpaistia on monenlaista? Tästä voidaan keskustella pidempäänkin, olen ehta karjalainen.
Alue: Aihe vapaa
Nämä ruokahifistelijät todennäköisesti muutenkin elävät päälleliimattua elämää. Yleensä ovat täysin toistensa kopioita niin sisustuksessa, matkakohteissa kuin vaatetyylissäkin. Persoonallisuus ja oma maku puuttuvat täysin.