Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaveriporukan fine-dining hifistely - polttareitakin pahempaa
Itseä ärsyttää, kun koulutetuilla kavereilla, jotka on aika hyvillä palkoilla, alkaa mennä tähän fine dining-hommaan. Jo pelkkä kaveri-ilta alkaa mennä ruokien ja juomien puolesta sinne osastolle. Ja itse haluaisin vain rauhassa istua jossain peruspaikoissa ruoan ja kaljan ääressä. Varsinkin kun on kaverihommasta kyse, jossa täytyisi olla rentoutta touhussa mukana.
Kokemuksia aiheesta muilla?
Kommentit (1087)
Fiinimmät annokset ovat monesti tosiaankin kummallista piperrystä. On paljon mukavampaa syödä kunnon selkeitä annoksia. Tietty joskus vaihteluna hienot annokset käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia et pysty rentoutumaan paremmassa ravintolassa? Tarkoittaako sinulle rentoutuminen vain kännien vetämistä? Oletko jämähtänyt opiskeluaikaan, kun kaverisi ovat vähitellen alkaneet aikuistua?
Olen itsekin hyvätuloinen, mutta pihi. Tai en ainakaan haluaisi käyttää rahaa fine diningiin, se ei tuo minulle hinta-laatu suhteeltaan tyydytystä.
Ap
Ja ruuan määrä/hinta, nälkä ei lähde yhdellä kastikeviirulla, yhden suupalan lihalla sekä kahdella pienellä potulla!
Niitä ruokalajeja syödään yleensä useampi, ja juuri siksi ne on pieniä että jaksaa syödä montaa erilaista. Toki jos hyvän ruokapaikan kriteeri on missä saa nopeimmin mahansa täyteen niin fine dining ei ole se.
Jojoo mutta lasku on sit kans sen mukainen kun perivät täyden lautasellisen hinnan 40g lihapalasta, eli Hinta-laatu-määrä, eivätkä nämä kohtaa suomessa oikeastaan missään ravintolassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia et pysty rentoutumaan paremmassa ravintolassa? Tarkoittaako sinulle rentoutuminen vain kännien vetämistä? Oletko jämähtänyt opiskeluaikaan, kun kaverisi ovat vähitellen alkaneet aikuistua?
Olen itsekin hyvätuloinen, mutta pihi. Tai en ainakaan haluaisi käyttää rahaa fine diningiin, se ei tuo minulle hinta-laatu suhteeltaan tyydytystä.
Ap
No etsi jotain junttikavereita.
Vierailija kirjoitti:
Sepä se kun.osa näistä on sellaisia jotka hifistelevät vain instaan. Esitetään muuta kuin ollaan. Kuvia otetaan vain kylpylöistä, hotelleista, ja paremmista ruokapaikoista. Totuus on 99% ihan muuta. Eletään voikkuleivällä. Arkisin ei syödä muuta. Paitsi jos somefrendi pyytää lounaalle niin sitten käydään sushilla ja kuvataan se. Nämä ihmiset haluavat esittää jotain ihan muuta mitä ovat! Että se hienosti elävistä!
Ei kannata viettää niin paljon aikaa instassa, jos noin ärsyttää. Minä en käy siellä ollenkaan, ei minua kiinnosta. Mikä siellä sinua kiinnostaa, kun kuitenkin ärsyynnyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia et pysty rentoutumaan paremmassa ravintolassa? Tarkoittaako sinulle rentoutuminen vain kännien vetämistä? Oletko jämähtänyt opiskeluaikaan, kun kaverisi ovat vähitellen alkaneet aikuistua?
Olen itsekin hyvätuloinen, mutta pihi. Tai en ainakaan haluaisi käyttää rahaa fine diningiin, se ei tuo minulle hinta-laatu suhteeltaan tyydytystä.
Ap
Ja ruuan määrä/hinta, nälkä ei lähde yhdellä kastikeviirulla, yhden suupalan lihalla sekä kahdella pienellä potulla!
Niitä ruokalajeja syödään yleensä useampi, ja juuri siksi ne on pieniä että jaksaa syödä montaa erilaista. Toki jos hyvän ruokapaikan kriteeri on missä saa nopeimmin mahansa täyteen niin fine dining ei ole se.
Jojoo mutta lasku on sit kans sen mukainen kun perivät täyden lautasellisen hinnan 40g lihapalasta, eli Hinta-laatu-määrä, eivätkä nämä kohtaa suomessa oikeastaan missään ravintolassa.
Kallistahan se on, ei sitä kukaan kiistä. Ei se mitään mättöruokaa ole. Itselleni se on herkuttelua, nautintoa, elämys.
Mieluummin minä maksan 150e ihanasta ateriasta kuin rumasta pikku tatuoinnista.
Se on ihan siitä kiinni, mistä kukakin tykkää. Ymmärrätkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia et pysty rentoutumaan paremmassa ravintolassa? Tarkoittaako sinulle rentoutuminen vain kännien vetämistä? Oletko jämähtänyt opiskeluaikaan, kun kaverisi ovat vähitellen alkaneet aikuistua?
Olen itsekin hyvätuloinen, mutta pihi. Tai en ainakaan haluaisi käyttää rahaa fine diningiin, se ei tuo minulle hinta-laatu suhteeltaan tyydytystä.
Ap
Ja ruuan määrä/hinta, nälkä ei lähde yhdellä kastikeviirulla, yhden suupalan lihalla sekä kahdella pienellä potulla!
Niitä ruokalajeja syödään yleensä useampi, ja juuri siksi ne on pieniä että jaksaa syödä montaa erilaista. Toki jos hyvän ruokapaikan kriteeri on missä saa nopeimmin mahansa täyteen niin fine dining ei ole se.
Jojoo mutta lasku on sit kans sen mukainen kun perivät täyden lautasellisen hinnan 40g lihapalasta, eli Hinta-laatu-määrä, eivätkä nämä kohtaa suomessa oikeastaan missään ravintolassa.
Kallistahan se on, ei sitä kukaan kiistä. Ei se mitään mättöruokaa ole. Itselleni se on herkuttelua, nautintoa, elämys.
Mieluummin minä maksan 150e ihanasta ateriasta kuin rumasta pikku tatuoinnista.
Se on ihan siitä kiinni, mistä kukakin tykkää. Ymmärrätkö?
Itse en edes halua mättöä. Minusta siinä, että vetäisin vatsan pinkeäksi kebabia tai pizzaa ei ole mitään kivaa. Less is more, niin tässä kuin monessa muussakin asiassa. Oluesta en koskaan ole oppinut pitämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä siitä myöskään.
Olen hyvätuloinen ja korkeakoulutettu, jos tästä nyt taas yritetään vängätä luokkakysymystä.
Fine dining-ravintola sinänsä kelpaa, mutta en ole kiinnostunut analysoimaan ruokalajeja "oih, ihanaa"-hihkaisujen säestämänä. Hampaani kiristyvät kun joku porukan naisista kuvaa iltaa tai ravintolaa täydelliseksi.
Myös lasien kilistelyt ja hip hip hurraa-henkiset huudot ovat teennäisiä; suomalainen keskiluokka leikkimässä 1800-luvun aatelisia.
Turha oheissäätö ja hifistely pois, niin on paras.
Suomalainen keskiluokka on ylipäätään noloa.
Kilistelijät haluavat erottua muusta keskiluokasta, vaikka ovat käytännössä samanlaisia asuntolainaa ja autolainaa maksavia taviksia kuin Reinot ja Crocsit jalassa tallustelevat tehdastyöläiset ja lähihoitajat.
Viinien harrastajana ihnoan etenkin viinien maistelua porukassa. Suurin osa ei erottaisi kympin kyykkyviiniä harvinaisesta vuosikerrasta.
Naisille on tärkeää tuntea että he ovat nousseet korkeampaan sosiaaliluokkaan. Siksi tehdään asioita joita "kuuluu" tehdä, kuten tilataan viiniä, pidetään puhe ja analysoidaan ravintolan laatua sopivan keveästi ilosta hihkuen.
Sattuneesta syystä olen viettänyt kovastikin aikaa oikeasti varakkaiden ihmisten seurassa. ns. vanha raha on ainoa osa Suomen kansasta joka ei aiheuta myötähäpeää.
Enpä ole kyllä ikinä nähnyt kenenkään hihkuvan fine dining-ravintolassa ja jos joku ottaa kuvia niin tekee sen kyllä hyvin hillitysti ja huomiota herättämättä. Ja miten ajattelet että suomalainen keskiluokka olisi jotenkin nolompaa kuin muualla, noloa täällä olet sinä joka esität niin paljon parempaa ihmistä. Oikeasti.
Kuvien ottaminen on varma merkki keskiluokkaisuudesta. Varakkaat eivät ota kuvia eivätkä postaa niitä someen.
-ohis
Yleensähän ihmiset ylipäätään ottaa kuvia hetkistä jotka haluavat muistaa. Semmoinen, jolle hienot ravintolat on arkipäivää, ei tietenkään viitsi kuvata kaikkia ruoka-annoksia. Mutta kyllä varakkaatkin kuvia ottaa ja jotkut postaa someenkin, sellaisista aiheista jotka on heille tärkeitä.
Jotkut sitä ja jotkut tätä. En ole varakas eikä hienot ravintolat ole minulle suinkaan arkipäivää, mutta en minä silti ota hienossa(kaan) ravintolassa kuvia. Nautin siitä hetkestä ja muistan sen pitkään, ei se kuva minulle mitään lisäarvoa siihen tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olusillakin voi nykyään hipistellä
Ymmärrän täysin peruspubi-illan viehätyksen.
Miksi se täällä jonkun mielestä on automaattisesti kännäämistä?
Pubissa voi maistella oluita, jutella, pelata bilistä, lukea lehtiä, bingota, kuunnella nostalgiabiisejä jukeboksista, vetää pullakahvit, tavata puolituttuja, parhaummista saa jopa toasteja ja muuta syömää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että joissakin herättää suurta närää se, että toisilla on varaa heittää rahaa johonkin mikä omasta mielestä on ihan turhaa. Ihmetyttää muakin vaikka ihmiset jotka tupakoi, ostaa jotain sekundalaatuisia tekokuiturättejä Sheinistä kilokaupalla tai käy useita kertoja viikossa kaljalla. Jos itsellä ei ole varaa tehdä niitä asioita mitkä itselle tuottaa iloa, ärsyttää toisten ilo varmasti sekin.
Suomessa on silti oikeus käyttää itse tienaamia rahojaan siten kuin parhaaksi näkee. Ventovieraan (omatienatut) rahankäyttötavat eivät ole millään muotoa vaikka toimeentulotuella eläviltä pois. Fine dining ei poissulje sitä etteikö välillä voi nauttia siitä mättöpizzasta ja tuopista kaljaa - vaihtelu virkistää. Toinen ei voi korvata toista. Jos itselle ruoka on pelkkää vatsan täytettä, tuntuu varmasti ihan hulluudelta heittää kymmeniä euroja usean ruokalajin illalliseen.
Ihmiset on erilaisia. Fine diningia harrastavilta pizza/kebulinjalla syövät eivät ole millään tapaa pois, eikä fine diningia harrastavat niiltä pizza/kebulinjalla syöviltä. Joku tykkää Rossosta, joku tykkää ABC-raflasta, joku klassisesta valkoinen pöytäliina-paikasta tyyliä Bellevue. Se on ihan ok.
Eiköhän nyt jokainen saa itse päättää, mihin rahansa käyttää.
Mulla on kaveri, jolla aina on ns. rahapula, ja melkein kaikessa oleellisinta on halpa hinta. Halvimmat matkat, halvimmat majapaikat, halvimmat ruuat. Se on jo herkkuateria, jos döner kebabilla käy. Mutta rahaa on melko uuteen autoon, jota ei edes tarvitsisi, ja isoihin tatuointeihin, viimeksi nähdessämme oli ilmestynyt koko käsivarren peittävä monivärinen luomus.
Itse ajelen vanhalla autolla, vaatteita ostan harvoin eikä tulisi mieleenkään ottaa tatuointeja. Mutta matkalla en ala koko ajan pihistelemään, vaan haluan vähän jotain ekstraa. Mukava kämppä hyvällä sijainnilla ja hyvä illallinen jossain ns. paremmassa ruokapaikassa ovat sellaisia, joihin olen valmis ylimääräistä satsaamaan.
Onko näistä nyt jompikumpi jotenkin parempi? Me kaverini kanssa emme ikinä arvostele toistemme valintoja. Jokainen tyylillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sotkuisempi keittiö sen parempi ruoka
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin peruspubi-illan viehätyksen.
Miksi se täällä jonkun mielestä on automaattisesti kännäämistä?
Pubissa voi maistella oluita, jutella, pelata bilistä, lukea lehtiä, bingota, kuunnella nostalgiabiisejä jukeboksista, vetää pullakahvit, tavata puolituttuja, parhaummista saa jopa toasteja ja muuta syömää.
Totta kai voi. Tosin usein siellä on niitä kännääjiä myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi hyvänen aika, hyvissä ravintoloissa on aina ala carte lista sekä muutama menu kokonaisuus plus yllätysmeny jos niin haluaa. Itse syön usein kolmet alkupalat koska ne on parhaita. Myös viiniä voi ostaa ihan oman mielen mukaan jos ei halua viinipakettia. Turkulainen Kaskis on 1 tähden Michelinravintola, ympäristö kuin suoraan Kaurismäen elokuvista mutta sekä ruoka että palvelu on loistavaa. Sekä tarjoilijat että asiakkaat ovat laidasta laitaan, nuoresta vanhaan ,ei pukeutumisvaatimuksia , ainoa ongelma on saada sieltä pöytä, vaatii aika paljon työtä. Mutta mielestäni on sen arvoinen.ps. Fine dining on aika vanhanaikainen termi.
Kaskis tarjoilee myös vain pelkkää pitkää illallismenua.
Samoin ainakin toinen tähtiravintola Ora.
Jos paikka tarjoaa vain yhtä vaihtoehtoa, onko se enää ravintola. Muutamat näistä yhden/kahden menun tarjoajista, tuntuvat enemmän teatteriesityksiltä.
En pidä myöskään ravintoloista, joiden henkilökunta esitetään hyvin personoituna. Tulee tunne, että jos ruuan on isoäiti valmistanut rakkaudella, siinä ei ole vikaa. Hyvä ruoka puhuttelee ilman kommervinkkejä, minuun niillä koukeroilla saa viritettyä negatiivisen ennakkovarauksen.
Yhtä säännöllisesti vaihtuvaa n. kymmenen (tai yli) ruokalajin vaihtoehtoa. Ja kyllä, on se edelleen ravintola. Vieläpä keskivertoa tasokkaampi sellainen.
Kyllä niitä usein on kaksi settiä valittavana. Toinen niistä kasvisversio.
Ja tokihan rajoitteet otetaan muutenkin huomioon, kunhan niistä etukäteen ilmoitetaan.
Facebookissa on nykyään näitä naisten fine dining -harrastajaryhmiä. Istutaan tuntemattomien ihmisten kanssa, tylsistytään ja maksetaan 100-150 € illallisesta viineineen. Ennen näissä kalliissa ravintoloissa käytiin miesseurassa tai firmojen piikkiin. Ymmärrän, jos seura on todella hyvää ja itsellä on hauskaa. Itselläni ei ole varaa näihin illanviettoihin.
Vierailija kirjoitti:
Facebookissa on nykyään näitä naisten fine dining -harrastajaryhmiä. Istutaan tuntemattomien ihmisten kanssa, tylsistytään ja maksetaan 100-150 € illallisesta viineineen. Ennen näissä kalliissa ravintoloissa käytiin miesseurassa tai firmojen piikkiin. Ymmärrän, jos seura on todella hyvää ja itsellä on hauskaa. Itselläni ei ole varaa näihin illanviettoihin.
Ai tiedät, että se on naisporukalla tylsää, mutta miesseurassa tai firman porukalla hauskaa? Vaikket edes käy niissä?
Ammattilainen kirjoitti:
Mitä sotkuisempi keittiö sen parempi ruoka
Enpä usko. Tosi monella kaljaveikolla olisi silloin aina loistava ruoka.
En ole ollut näissä miiteissä, mutta kavereita on ollut ja heiltä olen kuullut. Itse kävin enemmän ravintoloissa n. 15 v sitten, pariskuntana. Se oli silloin tyyli. Nyt mennään valtavissa naisporukoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia et pysty rentoutumaan paremmassa ravintolassa? Tarkoittaako sinulle rentoutuminen vain kännien vetämistä? Oletko jämähtänyt opiskeluaikaan, kun kaverisi ovat vähitellen alkaneet aikuistua?
Olen itsekin hyvätuloinen, mutta pihi. Tai en ainakaan haluaisi käyttää rahaa fine diningiin, se ei tuo minulle hinta-laatu suhteeltaan tyydytystä.
Ap
Ja ruuan määrä/hinta, nälkä ei lähde yhdellä kastikeviirulla, yhden suupalan lihalla sekä kahdella pienellä potulla!
On kyllä ihan myytti tämä ettei nälkä lähde fine dining -aterialla! Tarkoittaako, että jos ei tule järjetön ähky, on jäänyt siis nälkä? Esim 4-5 ruokalajin menu on ihan tavallinen (usein siellä on kaikenlaisia keittiön ylimääräisiä tervehdyksiä mukana, ja tietysti paikan omat leivät) ja mulla on jälkiruuan kohdalla yleensä jo vaikeuksia. Kerran söin aivan ihanan 15 ruokalajin menun ja se oli yllättäen niin sopivasti mitoitettu (ja koko kokemus tietty kesti tavallista pidempään) että tulin sopivasti täyteen, ei yhtään ähky. Jokaiseen ruokalajiin (jotka oli suupalakokoa) keskityttiin ja hartaasti nautittiin. Maksoi paljon mutta oli upea kokemus! Ihan eri asia kuin lounas amarillossa (joka puolustaa tietty paikkaansa toisessa tilanteessa).
Alue: Aihe vapaa
Niinpä, ja ihan kuin sometus nyt olisi maailman suurin synti. Ei kait tuossa mitään outoa ole että ne jotka somettavat kuvaavat mielummin Instaan sen hienon ravintola-annoksen tavallisen voileivän sijaan. Ei tuo ole sen kummallisempi asia kuin jutustelu työpaikan kasvihuoneessa - suositukset hyvästä ravintolasta saattaa kiinnostaa muitakin, mutta se sun tiistai-illan voileipä todennäköisesti ei.