Elämäsi merkittävimpiä ilon lähteitä?

Lapset, nuoria aikuisia 2 kpl.

Lemmikkini.

Työ joka tuottaa niin että taloudellisia huolia ei ole.

Kotini ja vapaa-ajan taloni.

Yksittäisistä asioista ihanat sängyt molemmissa kodeissa.

Esteettiset, kauniit sisustukset.

Onhan näitä, ilon aiheita. Olen kiitollinen elämästäni.

Nukkuminen, hyvä ruoka, elokuvat, pelit, taide, musiikki, liikunta, tanssiminen, eläimet, kirjat, vapaus, luonto, kulttuurit, ystävät, perhe...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä luulen, että ketjun vastaajat eivät vastaa itse kysymykseen.

Ilo on tunne, joka pulppuaa ja saa suupielet nousemaan ylöspäin ja silmät säkenöimään. Ilo on enemmän kuin pelkkää tyytyväisyyttä jonkin asian olemassa oloon. Ilo tuntuu joko siltä, että hymyilee itsekseen, tai se voi tuntua pakahduttavalta, tai se on sitä, kun nauraa niin, että mahaa sattuu. Ilo on kaikkien positiivisten tunteiden äärimmäinen tunne.

En aivan jaksa uskoa, että kaikki ylläolevat saavat aikaan tuon äärimmäisen reaktion. Toki tähdet tai mies voivat ilon nostaa ilon tietyissätilanteissa pintaan, mutta en millään jaksa uskoa, että niin tapahtuu joka päivä.

Ensinnäkin, et voi tietää millaista iloa kukakin kokee kertomiaan asioita kohtaan tai määritellä sitä kuinka joku ilmentää iloaan. 

Toiseksi, ilon määritelmä ei ole läheskään noin jäykkä.

https://www.suomisanakirja.fi/ilo

Ei, en voikaan tietää, mitä ylläolevat tuntevat. Siksi sanoinkin vain epäileväni vastauksia.

Linkkisi määritelmän mukaan ilo on _voimakas_ mielihyvän tunne. Ihan smaa minäkin yritin yllä kuvata. Ja sanon jälleen, että vaikea uskoa, että kaikki ylläolevat asiat herättävät _voimakkaita_ tunteita. Tai, mistä minä tiedän, kuinka erityisherkkiä olette.

Tämä ketju kertoo kiitollisuudesta, ei ilosta.

Oma viihtyisä koti, saunominen, mökki, luonto. Ja olut, myönnettäköön 🙄.

1) vaimo ja lapset, elämäni suuri onnistuminen.

2) kännykkä ja telkkari

3) koira, lenkkeily sen kanssa.

4) eräs yhdistys johon kuulun

5) hyvä ruoka, joskus olut illalla

6) se että työtä on jäljellä enää 7v. Hoidan hommat mutta en nauti töistä.

Omat kissani ja eläimet muutenkin. Ruokin myös luonnon eläimiä. Laulaminen. Vapauttavaa ja innostavaa, kun kehittyy siinä.

🐱🐈🐈🦁🐅🐆🐦🐧🕊🦅🦆🦜

Luonto, luonnossa kulkeminen. Kevät kun linnut alkaa laulaa ja luonto herää.                        

Oma rakas kissani ja tyttäreni koira.

Uusi mielenkiintoinen kirja johon syventyä.

Jeesus Kristus

Lapset

Terveys

Koti

Työ

Että olen suomalainen

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju kertoo kiitollisuudesta, ei ilosta.

Ja kiitollisuudesta syntyy ilo.

Mulla menisi ikuisuus jos avaisin tähän erikseen jokaisen ilon aiheen omistani!

Jokainen ymmärtää sanan perhe - miten lapset ja heidän onnellisuutensa tuottaa iloa. Tai lastenlapset - miten iloiseksi tulen kun he juoksevat syliin halaamaan kuin eivät olidi nähneet vuoteen viikon sijaan. Tai miten puutarhojen jokainen talvesta selvinnyt kukka tai kypsyvä hedelmä tekee mut iloiseksi!

18

Kumppani, lapset, musiikki, herkut, hyvät leffat, huumorijutut, kauniit paikat luonnossa, kesällä aurinko ja lämpö. Työ ja toimeentulo lisää myös onnellisuutta. Työ sikäli, että se on mulle paras mahdollinen.

Tällä hetkellä suurin päivittäin onnea ja iloa tuottava asia on tuo kumppani. Loistava parisuhde siis.

Olen taipuvainen suorittamaan. Nytkin työskentelen täysipäiväisesti, opiskelen ja harrastan kunnianhimoisesti kohti kisoja.

Ilonaiheitani ovat:

Terveys, syöminen, urheilu, nukkuminen.

Lemmikit, lapset, mies, läheiset ja ystävät.

Lukeminen, luonto, rauhoittuminen. Takassa tuli ja lämmin koti.

(Eivät ole tärkeysjärjestyksessä 😀 )

Vierailija kirjoitti:

Lapset, työ, uusi miesystävä.

Hiljaiset hetket yksin, kynttilät pimeinä iltoina/kesäillat, mahdollisuudet edessä.

Minkä ikäiset lapset sulla? Uusi suhde onnistuu?

Itsellä vaikeaa kun lapset niin mustasukkaisia ja muutosvastarintaisia.

Sauna.

Puhdas, rehellinen vahingonilo on ainoa aito ilo! Nyt ilahduttaa, että moden krapulan loivennus on sillä mennyt ihan överiksi ja ripulikin on tullut ylettömästä holvaamisesta. Sillä tekis mieli jotain tabuja, mutta kun sillä muistikin jo reistaa eikä muista minne on ne kätkenyt.

Viimeisiilä voimillaan se tekee tuhojaan tällä palstalla eikä salli normaalia, asiallista keskustelua, jossa ei ketään haukuta eikä halveksita, esitetään vain näkökulmia, mielipiteitä ja faktoja mielipiteiden tueksi.

Koirat. Puoliso. Yleensä myös liikunta. 

Koira ja vaimo ja ökyauto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh; Toki kaksi lasta. Ovat ihan peruslapsia ilman mitään erityisyyksiä (diagnooseja tmv. joita lähipiirissä monilla on ja joiden vuoksi arki on haastavaa mm. raivareita koulussa, lääkityskokeiluita, tilanteita kotona jne. Meillä arki ja rutiinit jopa teinin kanssa aina sujujeet.). Ovat eläväisiä ja ihania, mutta ilman tukiverkkoja tuntuu, että turhan tauotonta on. 

Siispä lisäksi ilon aiheita ovat:

- Piirtäminen ja käsillä tekeminen (oma juttu, jolla saa vetäydyttyä kotona omaan kuplaan hetkeksi)

- Yksinolo. Aivan mahtavaa. Kun joskus saa olla parikin tuntia yksin kotona. Iso ilo.

- Siivoaminen ja siisti koti; On aina rauhoittanut minua

- Silloin tällöin (pari kertaa vuodessa) kokoontuminen tyttöjen iltaan kolmen ystävän kanssa, jotka kaikki asumme eri paikoissa. 

- Liikkuminen ja hyvä ruoka. 

- Kiva haastava työ, jossa sopiva työmäärä (vaihdoin burnoutin jälkeen pari vuotta sitten ja en ole katunut)

Ps: Huomasit varmaan, että parisuhde ei noussut listalle. Nimimerkki eroa tässä vakavasti pohdin :D

Mä en edes ajatellut, että olet parisuhteessa. Tekstin perusteella ajattelin, että nyt on kyseessä sinkkuäiti, jolla on elämä tasapainossa niin huolineen kuin iloineenkin.

Jos parisuhde ei nouse merkittävimpien ilonlähteiden listoille sille erolle kannattaa tehdä muutakin kuin vakavasti pohtia.

Samaa mietin.

Olen itse eronnut erittäin vaikean elämäntilanteen jälkeen kun tuo tilanne rauhoittui. Se sai ymmärtämään, etten halua elää parisuhteen vuoksi ahdistuksen vallassa kun jo moni muu asia elämässä tuo ahdistusta (vastoinkäymiset). Eron jälkeen elämä on ollut huomattavasti tasapainoisempaa ja hyvinvoivempaa. Henkilökohtaisesti olenkin sitä mieltä, että huonossa parisuhteessa ei kannata olla. On kaikille, myös lapsille, parempi jos kodin ilmapiiri on hyvä. Jos ilmapiiriä ei saada vuosien yrityksistä huolimatta kuntoon ja parisuhde on enemmän voimia vievä kuin voimia antava, on parempi erota. Itse kuulin kavereiltani eron jälkeen olevani kuin eri ihminen, paljon vapautuneempi ja iloisempi. Siltä se tuntuikin.

Tajusin juuri, että mulla ei ole ilonlähteitä. Lainkaan.