Entä jos ei halua, että kaikki potilastiedot näkyy lääkrille, eikä halua hyväksyä sitä Omakannassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu sairasti syöpää johon oli hoidot menossa. Hän sai jalkoihin kipuja ja kävi yksityisellä lääkärillä monta kertaa niiden vuoksi, sai niihin erilaisia lääkkeitä ja tehtiin paljon kalliita tutkimuksia. Sitten kun hän syöpälääkärin vastaanotolla (monen kuukauden kuluttua) kertoi jalkakivuista, lääkäri sanoi heti, että ne johtuu syöpälääkkeestä ja se pitää vaihtaa toiseen. Jos tuttu ei olisi kieltänyt tietojen luovutusta niin ehkä olisi tullut aikaisemmin selvyyttä asiaan.

Hoitivatko ne privaattilääkärit samaa syöpää ja vain häntä hoitanut lääkäri keksi syyn?

Eivät tietenkään. Etkö osaa lukea? Privalääkärit hoitivat jalkakipua ja potilas oli kieltänyt tietojen siirron eikä kertonut syöpähoidoista, lääkärit eivät osanneet yhdistää tähän. Sama toimi toiseen suuntaan, eli syöpälääkäri ei saanut tietää jalkakivuista, koska tietoja ei saanut siirtää ja potilas ei osannut arvata, että näillä asioilla voisi olla yhteyttä. Tyyppiesimerkki siitä, kuinka maallikko ei voi tietää, mikä tieto on hoidon kannalta relevanttia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietojen siirron kieltämällä tekee vain itselleen haittaa, vaikeuttaa lääkärin työtä, kuormittaa jo nyt ylikuormittunutta alaa, lisää kustannuksia (tuplatutkimuksia eri tahoilla). Pari esimerkkiä: hoidatat klamydian yksityisellä, parin viikon päästä menet niveloireiden takia tk-lääkäriin, joka a. (kun asia tiedossa) toteaa kyseessä olevan klamydiaan liittyvän reaktiivisen artriitin, joka valtaosalla hoituu jo klamydian hoidolla, b. (tiedonsiirron kieltäneellä) asia selviää vasta monen mutkan, tarpeettomien kokeiden ja mahdollisesti turhien tai haittoja aiheuttaneiden hoitojen jälkeen. Tämä on tietysti yksinkertaistus, mutta harva potilas oikeasti hahmottaa miten monella tavalla näennäisesti toisiinsa liittymättömät asiat voivat olla yhteydessä. Hammassäryn takia lääkärissä ravanneelta ja antibiootteja toistuvasti syöneeltä löytyykin valtimotulehdustauti, jonka neljäs lääkäri hoksaa kun huomaa parin kk takaa maininnan ohimenneestä näköhäiriöstä ja yhdistää sen toisen käynnin kohonneisiin tulehdusarvoihin.

Yleensä jostain näkyy, että tietoja on piilotettu, tekstissä esim. viitataan tutkimukseen joka ei näy missään. Silloin toiseen sairaalaan tullut lähete palautuu herkästi pyynnöllä toimittaa aikaisempien tutkimusten tiedot, jolloin hukataan taas kaikkien aikaa.

Psykiatriset tiedot eivät muutoinkaan suoraan näy.

Sekin, että kaikesta tietojen katselusta menisi potilaalle itselleen tieto, on ihan älytöntä. Terveysasemalta tai yksityispuolelta soitetaan päivittäin vähintään parista potilaasta, pyydetään vaikka katsomaan sydänfilmi, onko siinä jotakin hälyttävää (varsinkaan psykiatrit eivät niitä ymmärrä), jolloin avaan potilastiedot ja katson oleelliset asiat. Teen jo nyt jatkuvasti ylitöitä eikä aika millään riittäisi siihen, että näistäkin puheluista jotain naputtelisin. Tai jos tekisin pelkän maininnan potilastietojen avaamisen syystä (kuten jotkut tekevät), se vain lisää turhaa, oleellisten asioiden löytämistä estävää sälää näkymissä. Läheskään kaikki konsultoijat eivät kirjaa, ketä ovat konsultoineet, ja jos potilaalle lähtee tieto erikoissairaanhoidon lääkärin tarkastelleen hänen tietojaan, tulee tuhottomasti kyselyitä jotka taas vievät turhaan työaikaa.

Lomalla on näköjään liikaa aikaa. Kiitos teille jotka ruksitte sujuvan tiedonvälityksen.

Eikö liukuhihnatoimintaa ole nimenomaan se, että määrätään vaan jotain hoitoa tutustumatta potilaan historiaan. Ei kaikki ihmiset muista koko terveyshistoriaansa eivätkä varsinkaan tajua kertoa kaikkea, jos eivät ymmärrä sen olevan olennaista  nykyisen vaivan kannalta.

Et tunnu ymmärtävän miten henkilökohtaisten asioiden äärellä pyöritään. Sinulle ne voivat olla arkipäivää, toiselle todella henkilökohtaisia ehkä kipeitä tai häveliäitä asioita. Ei liukuhihnaa, ystävä hyvä.

Mielellään antaisin lääkärilleni kaikki mahdolliset tiedot, jos vaan olisi se sama hoitava lääkäri. Mutta joka ikinen kerta eri lääkäri, kenelläkään ei kokonaiskuvaa/vastuuta tilanteesta. Eikä kukaan niistä ehdi perehtyä kunnolla tilanteeseen, vaikka saisivatkin kaiken mahdollisen aineiston. 

 

Vierailija kirjoitti:

Edellinen viesti ei näemmä tullut. Mä käyn vaim yhdellä yksityisellä enkä anna jakaa tietoa mm. Työpaikkani työterveyteen. Syy ihan terve skeptisyys eli ex-firmassa työterveyden terveydenhoitaja puhui potilaiden asioita ympäriinsä. Ei kuulu työnantajalle mun terveysasiat.

Tämä on viisautta.

Miksi psykiatristen sairaanhoitajien kirjaukset näkyvät lääkäreille ja muille. Lopetin käynnit tämän takia vaikka apua olisin kovasti tarvinnut. Luottamusta nakertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks mennä lääkäriin jos ei anna lääkärille kokonaiskuvaa terveydestään?

Lääkärihän voi silloin määrätä vaikka lääkettä joka ei sovi salatun tautisi lääkkeen kanssa yhteen. Tai lääkkeen joka ei sovi mahahaavallesi.

Ihan sama kaikki me kuollaan

Minulla on aivoverenvuodon jälkitilasta johtuva krooninen

unihäiriö eli poden vaikeaa unettomuutta.

Vuosikymmeniä käytin Imovane unilääkettä viidesti viikossa

ja kahtena yönä en etten joutuisi nostamaan annosta.

Kaikki meni hyvin kunnes jouduin potilaaksi Hyvinkään sairaalaan

jossa ulkomaalaistaustainen ylilääkäri sanoi minun käyttävän huumelääkettä ja kielsi minulta unilääkkeen käytön.

Nukahtelin autonrattiin ja nukuin öisin 3tuntia ja päivisin 2tuntia

ja uni oli hyvin pinnallista ja huonoa.

Minulle ehdotettiin juoksulenkkiä ja makuuhuoneen tuuletusta

sekä kaikkia älyttömiä keinoja nukkumiseen ilman lääkitystä.

Jouduin siirtämään hoitoni kokonaan toiseen sairaalaan jossa

unilääkkeen käyttöön suhtaudutaan täysin normaalisti sairauden hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Mielellään antaisin lääkärilleni kaikki mahdolliset tiedot, jos vaan olisi se sama hoitava lääkäri. Mutta joka ikinen kerta eri lääkäri, kenelläkään ei kokonaiskuvaa/vastuuta tilanteesta. Eikä kukaan niistä ehdi perehtyä kunnolla tilanteeseen, vaikka saisivatkin kaiken mahdollisen aineiston. 

 

Mikä sulla on kipeänä kun pitää jatkuvasti ravata lääkärissä?

Vierailija kirjoitti:

Mielellään antaisin lääkärilleni kaikki mahdolliset tiedot, jos vaan olisi se sama hoitava lääkäri. Mutta joka ikinen kerta eri lääkäri, kenelläkään ei kokonaiskuvaa/vastuuta tilanteesta. Eikä kukaan niistä ehdi perehtyä kunnolla tilanteeseen, vaikka saisivatkin kaiken mahdollisen aineiston. 

 

Jos tilanne on joka tapauksessa se, että lääkäri vaihtuu jatkuvasti, niin miten sitä kokonaiskuvaa parantaa se, että lääkärit eivät saisi lukea toistensa merkintöjä?

Ainakin omalle yksityiselle hammas- ja silmälääkärille on pitänyt täyttää lomake, salliiko niiden saada ja mitä tietoja omakannasta. Ja siinä eritellään ne tapaukset. Esim. voimassa oleva lääkitys on tärkeä hammaslääkärin tietää, koska esim. kortisoni heikentää luukudosta ja esim. kun käyn silmäsairauttani hoidattamassa julkisessa sairaalassa, niin toki silmälääkärini (jonka taidon takia sain lähetteen ja diagnoosin ja jäin sokeutumatta) saa silmieni hoitoa koskevat asiat katsoa tarvittaessa omakannastani.

Jos olisin nuoruudessani humalassa heilunut kaupungilla, niin asia tuskin kumpaakaan erityisemmin kiinnostaisi. Eikä nuoruudesani toki mitään omakantoja ollutkaan, paperilappuja vain pino ja niistäkin vanhemmat on jo siirretty sairaalan kellarin varastoon. Tiedän, kun yritin korjata väärää henkilötietoani ja sitä ei muka voinut korjata, kun paperit oli arkistoitu. Nykyisin toki saa helposti henkilötiedot ja vaikka lähimmän omaisen tarkistettua kirjautusessaan sairaalaan sisään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun siskoni on lääkäri. Sanoi ikinä ei mene huvikseen lukemaan potilaskertomuksia

Ei kyse ole siitä, että lukisi random kertomuksia, vaan siitä, että menee tapaamaan lääkäriä ja tämä lukee tulevan potilaansa psykiatrisia tietoja ja niitä diagnooseja. Asioita, joilla ei ole mitään tekemistä sen kipeän sormen kanssa, josta syystä siellä lääkärin pakeilla ollaan.

...potilas psykoottista masennusta sairastava. Kertoo nyt sormen olevan kipeä, johon määrään asperiinia...

Mikä ei liity kipeään sormeen?

Tämä. Kaaduin pyörällä. (Poljen muutamia tuhansia kilometrejä per vuosi eli joskus tulee kaaduttua). Tikkaaja alkoi kysellä mielenterveysasioista suunnilleen niin, että mites ne juttelukäynnit sujuvat. Olihan siellä edellisessä tekstissä mainintaa psykiatrisista asioista.

Sama ollut myös myös erään puhtaasti somaattisen vaivan tutkimuksessa: potilaalla nämä ja nämä psykiatriset diagnoosit (yht 5kpl) ja vasta sen jälkeen tuli itse tutkimuslähetteen pyyntö ja perustelut.

Tästä alemmasta tapauksesta: lähetteisiin kirjataan yleisesti diagnoosit ja sairaudet, liittyi ne sitten asiaan tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Voi kieltäytyä. Lääkärihän saa uudet tiedot suoraan asiakkaalta tai oirekuvauksen /aiemman, aina ei vanhaa tietoa tarvitse kaivaa arkistosta. Jos vanhoissa tiedoissa on vääriä tietoja osaksi, miksi niitä pitäisikään esillä.

Niin näinhän mäkin sen järkeilin ja olen kieltänyt tietojen luovuttamisen, vaikka mitään tietoja siellä ei edes ole, mitkä pitäisi vaikuttaa mihinkään nykyiseen eli ei diagnooseja tai lääkityksiä.

Vaikka ihmeellisesti siitä on jaksettu muistuttaa ja kysyä, ihan kun se olisi ihmeellistä, jos ei ole sallinut sitä.

Itseasiassa viimeksi kun olin silmäsairauden takia niin hoitaja jotain sopersi, että täällä oli sallittu tietojen luovutus vaikka en ole koskaan sitä sallinut. Jaa, no mitä siihen pitäisi sanoa. Ai oli vai, outoa.

Mulle rupesi kerran lääkäri huutamaan että yritän salata tietojani ihan kuin se olisi jotenkin rikollista. Periaatteessa olen laittanut aina joka paikkaan kiellot jos on ollut mahdollisuus. Kuulun siihen sukupolveen joka ei ole tottunut levittelemään jokaista mahdollista asiaani kenellekään.

Ei taida lääkärit oikein uskoa kollegoistaan että jotkut ovat tehneet laittomuuksia ja kirjoittaneet soopaa jonnekin. Ai että, kaikkein herkullisinta kun paljastuvat toisilleen. Voi sitä häpeää ja ihmetystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu sairasti syöpää johon oli hoidot menossa. Hän sai jalkoihin kipuja ja kävi yksityisellä lääkärillä monta kertaa niiden vuoksi, sai niihin erilaisia lääkkeitä ja tehtiin paljon kalliita tutkimuksia. Sitten kun hän syöpälääkärin vastaanotolla (monen kuukauden kuluttua) kertoi jalkakivuista, lääkäri sanoi heti, että ne johtuu syöpälääkkeestä ja se pitää vaihtaa toiseen. Jos tuttu ei olisi kieltänyt tietojen luovutusta niin ehkä olisi tullut aikaisemmin selvyyttä asiaan.

Hoitivatko ne privaattilääkärit samaa syöpää ja vain häntä hoitanut lääkäri keksi syyn?

Eivät tietenkään. Etkö osaa lukea? Privalääkärit hoitivat jalkakipua ja potilas oli kieltänyt tietojen siirron eikä kertonut syöpähoidoista, lääkärit eivät osanneet yhdistää tähän. Sama toimi toiseen suuntaan, eli syöpälääkäri ei saanut tietää jalkakivuista, koska tietoja ei saanut siirtää ja potilas ei osannut arvata, että näillä asioilla voisi olla yhteyttä. Tyyppiesimerkki siitä, kuinka maallikko ei voi tietää, mikä tieto on hoidon kannalta relevanttia. 

No on tuossa maallikon järjessäkin vikaa, jos ei tule mieleen mainita jalkakipuja sille syöpälääkärille edes ohimennen ennen kuin vasta kuukausien päästä. Ja toisaalta, yleensä lääkärit kyllä kyselee onko muita vaivoja tai lääkityksiä menossa tms, niin on kyllä todella kumma, ettei niinkin iso asia kuin syöpä tulisi ollenkaan esille siellä privalääkärillä.

Lääkäri saa kuitenkin vaatia niitä tietoja jos kokee ne tärkeäksi vaikka et antaisi lupaa tai sitten voi jäädä joitakin asioita hoitamatta.

Vierailija kirjoitti:

Potilaalle tai asiakkaalle pitäisi lähteä joka kerta ilmoitus kun joku katsoo tietoja, milloin on katsottu, kuka on katsonut ja samaan perustelu miksi on katsottu ja mitä kaikkea on katsottu.

Potilastietoihisi kirjataan aina jotain kun siellä käydään, syy miksi on käyty ja mitä siellä on tehty.