Luotettaa tarha/koulu?
Mistä te muut ulkomailla asujat päättelette kouluihin tutustuessa, mikä on hyvä paikka? Siis mihin kiinnitätte huomitota? En nyt tarkoita tiloja, mutta lähinnä henkilökunnan luotettavuutta ja yleistä turvallisuutta.
Tässä on vaihteeksi tarhanvaihto työn alla, joten mietin asiaa joka suunnasta. Tietysti olemme haastatelleet johtajia ja opettajia eri paikoissa, mutta silti on vähän epävarma olo.
Kommentit (3)
kyllä se gut feeling on paras mittari jolla kannattaa mitata paikkaa siellä käynnin jälkeen. ei maine, paikan sijainti, eikä varsinkaan Hinta! ole takuita että siellä on kaikki niin hyvin kuin voisi olla. Käy tutustumassa, ja sovi sen jälkeen lapselle koe tunti-kaksi, ja sitten koe aamupäivä ja sitten koe päivä, niin voit monessa eri erässä, eri päivän aikoina käydä tarhassa ja nähdä/kuulla mitä tapahtuu ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Itselleni oli tärkeää opettajien ikähaitari, ei mulla mitään nuoria tyttöjä vastaan ole, mutta kyllä siellä täti-ihmisiäkin mielestäni tarvitaan. ja eri rotuisia ja kokoisia. Englannissa pidin siitä juuri valitsemassani tarhassa että heillä oli tiukat säännöt ja proseduurit joka asiassa, vaikka ensin se tuntui naurettavalta, mutta myöhemmin arvostin sitä todellakin, sekä arvostin opettajien iän ja kulttuuritaustojen kirjavuutta. Kun kerran lapsetkin tulivat eri kulttuureista.
tässä tarhassa oli onnettomuus raportit, sairauskaavakkeet, lomakaavakkeet, vaihtuvat ovikoodit, hakijoiden valokuvat ja yhdessä sovitut salasanat, ja muutenkin ohjeet joka asiaan. Oli reissuvihot, vanhempainillat, ja aina aikaa vanhemmille. Ainakin tiesi että missä mennään ja voi luottaa että lapsi on niin turvassa kuin vain voi olla. Koko ajan tiedottiin osallistuvista opettajaopiskelijoista ja henkilökunnan jatko-opinnoista ym. Avointa keskustelua.
Puistot ja playgroupit ovat hyviä keskustelupaikkoja tarhoille, mutta joskus ihmiset valitettavasti pitävät lapsiaan siellä kalleimmassa paikassa ja kehuvat sitä maasta taivaaseen, vaikka viereinen halvempi on lapsiystävällisempi .... status saattaa sokaista jo tuossa vaiheessa.
tuota mietin, mutten uskaltanut luottaa omaan havaintooni pelkästään... Tietysti nyt oon kyllä kuullut parhaasta " ehdokkaasta" muualtakin hyvää, mutta alkuun oli vain oma fiilis. Hyvältä vaikutti ja toivon, että tosiaan onkin. Edellinen vaikutti hyvältä ensi alkuun, vaikka vähän epävarma olinkin, mutta olikin lopulta täysi katastrofi...
Hei,
painiskelin saman ongelman kanssa useamman kuukauden joten ymmarran. Meilla ongelma oli lahinna se, etta hyviin paikkoihin oli pitkat jonot. Lahdimme siita, etta tyonantajamme antoi listan paikkakunnan hoitopaikoista ja merkitsi siihen ne, joita suositteli. Kannattaa katsoa onko maassanne jokin yhdistys tai vastaava, joka hyvaksyy hoitopaikat listalleen, jos ne tayttavat tietyt kriteerit tms. Lisaksi hyva tapa on kayttaa puskaradiota eli kysella tutuilta ja tuntemattomilta hyvista hoitopaikoista (kirjaston leikkiryhmat, puistot ym ovat varmasti hyvia kyselypaikkoja. Me valtimme ihan taydellisen katastrofipaikan talla tavalla). Sitten kun hyva paikka loytyy niin sinne vaan katsomaan paikanpaalle miten hoitajat ovat lasten kanssa. Aika hyva merkki on, kun lapset hihkuvat innosta, kun nakevat opettajansa.
BT