Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi, kun tekisi mieli kirjoittaa exän nyxälle
04.01.2023 |
Ja kertoa kaiken, miten hän entistä vaimoaan kohteli. Joo en tee sitä. En tule koskaan tekemään sitä. Kyllä hän hiljalleen tulee huomaamaan... Voin vain toivoa, että tajuaa lähteä aiemmin eikä yritä vain kestää, kuten minä.
Ja nyt ei ole kyse mistään pikkujutuista, tai että olisin provosoinut. Vaan syvällä persoonassa olevista ongelmista.
Muistakaahan kaikki kuunnella järkeänne, kun se yrittää viestiä, että nyt ei ole kaikki ihan niin kuin pitäisi.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ex ei luultavasti keksi hänestä mitään hyvää sanottavaa edelleenkään, vaikka erodraamasta on jo 6 vuotta. Mies oli ensin hänelle elämän suurin rakkaus, täydellisen ihailtava kiltti, osaava, älykäs ja komea. Aivan toisenlainen kuin muut miehet. Kunnes tämä ex päätti, että toisin kuin alussa sovittiin, hän haluaakin muuttaa yhteen ja perustaa perheen. Seurasi vuosien vuorottelu ihailun ja halveksunnan välillä ja rankkaa emotionaalista manipulointia, jonka seurauksena mies mm suostui [tuloksettomiin] lapsettomuushoitoihin saadakseen aikaan lapsen, jota ei itse toivonut. Kunnes mies halusi erota, silloin hänestä tuli jälleen suurin rakkaus, jonka jälkeen ei ole elämää. Kunnes ero toteutui, jonka jälkeen mies on ollut halveksuttavin olento maan päällä.
Suhtautuisin todella skeptisesti mihinkään ex-kumppaneiden 'varoituksiin', valitettavasti on mennyt luottamus ihmisten [naisten] vilpittömyyteen.
Lisään vielä, että olen nähnyt omin silmin pöyristyttäviä kiristyskirjeitä ym viestinvaihtoa, eli en ole miehenkään kertomuksen varassa tässä. Mies oli terapian tarpeessa kun pääsi viimein irti tuosta suhteesta.
On voinut olla rankkaa, sitä en tiedä. Mutta tuo mitä kirjoitat lapsettomuushoidoista on täyttä paskaa. Jos ei lasta halua, ei sellaisiin tule suostua. Se on niin yksinkertaista. Tuo mies ei näköjään kanna mistään vastuuta. Sellainen vaikutelma tulee tekstistä.
Ehkä se sitten on niin yksinkertaista. Tai sitten toiset osaa suostuttelun taidon hieman tehokkaammin kuin toiset.. Tiedä häntä, mutta seuraava 'lapanen' suostui lapsentekoprojektiin mukaan jälleen ja tällä kertaa hoidot tuotti tulosta. Eipä näytä väleissä olevan tuoreet vanhemmatkaan. Mielessä kävi varoittaa tätä uutta heti aluksi, mutta miksipä hän olisi vieraan ihmisen varoituksia uskonut ja toisaalta voihan lopputulos draamasta ja hankaluuksista huolimatta olla hänelle lopulta positiivinen. Miksi siis sekaantua, vieraiden ihmisten asioihin.
Vaikka kuinka suostuttelisi. Jestas sentään millaista porukkaa täällä on. Aikuisilla ihmisillä ei ole mitään vastuuta valinnoista.
Mitä vastuunkantoa sinä nyt olisit vailla? Mieshän totesi, että rouva saa hänet näköjään manipuloitua tekemään oman vakaumuksensa vastaisia päätöksiä, joten hän ei sellaisessa suhteessa halua jatkaa. Ja erosi. Kenellekään muulle kuin minulle ja terapeutille hän ei ole avannut eron syitä, toisin kuin ex, joka tosiaan koki tarpeellisena kampanjoida ympäriinsä sitä 'elämänsä suurinta rakkautta' vastaan. Siitähän tässä oli kysymys -kannattaako varoitella exän uutta siitä kuinka hirveä kumppani se ex on ollut ja toisaalta mikä on tällaisen yhteydenoton uskottavuus ja teho. Minä en ainakaan jatkanut tämän exän kanssa kommunikointia juuri 'voi että, toivottavasti voit pian paremmin' -toivotusta pidemmälle enkä jäänyt kuuntelemaan sitä haukkumista.
"rouva saa hänet näköjään manipuloitua tekemään oman vakaumuksensa vastaisia päätöksiä, joten hän ei sellaisessa suhteessa halua jatkaa. Ja erosi."
Itse olisin juossut pakoon tuollaista selkärangatonta lusmumiestä. Vai manipulointia?! Pahimmassa tapauksessa tässä maailmassa olisi lapsi, jota iskä ei halunnut, koska "äiti manipuloi". Säälittävää. Todella.
En puolustele tuon exän tekoja, jos kertomasi on totta. Mutta normaalilta aikuiselta ihmiseltä en kuunnelis tuollaista sontaa.
Jokainen kantaa vastuun OMISTA päätöksistä ja valinnoista.
Noh, mulla ei ole kompetenssia arvioida kenenkään psyykkistä terveyttä tai persoonallisuuden rakennetta. Joten tyydynpä tuon esimerkkitapauksen yksityiskohtien (kuten raskautumisen todennäköisyyden) ruotimisen sijasta esittämään sinulle suosituksen, ettet koskaan hankkiudu työhön tai toimeen, jossa olet [henkisen] väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa tekemisissä. Jokainenhan voi mielestäsi vain ottaa ja lähteä kun ensimmäisen kerran tulee toimineeksi suhteessaan vastoin omaa tahtoaan. Vastuu on jokaisella selkärankaisella aikuisella omista päätöksistään ja jos joku toinen niiden seurauksena tekee vaikka sen lopullisimman henkilökohtaisen ratkaisun, niin se on vaan voi voi, vastuu on tämän tekijän. Rationaalisesti vain eteenpäin, ajatuksella, etten minä sille mitään voi mitä toinen aikuinen päättää tehdä, niin ei syyllisyys paina hartioita, eikä murhe mieltä. Se on ihan juuri niin yksinkertaista. Lähtee vaan, kun vituttaa, nii.
ehkä tää on se eräs hätäkeskustyyppi :D
-otat sä pataan naiselta?
eikö oo selkärankaa laittaa vastaan?
Rautalangasta, kun joillekin tuottaa ongelmia:
Väkivallan uhriksi joutuminen ei ole oma valinta, eikä leikin asia.
Se että suostuu vastentahtoisesti lapsettomuushoitoihin, eikä ajattele syntyvää lasta, on pelkkää vastuuntunnottomuutta ja itsekeskeisyyttä.
Rautalangasta: väkivallan uhrin suostumus ei ole todellinen suostumus ja väkivaltaa on muutakin kuin fyysistä (jota tässä suhteessa oli myös, mutta henkinen aiheutti huomattavasti pahemmat vauriot)
https://nollalinja.fi/mika-on-vakivaltaa/henkinen-vakivalta/?gclid=Cj0K…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkinen_v%C3%A4kivalta
Kuinka sinä koet, että asenteesi helpottaa henkisen väkivallan uhrien kokemaa häpeää?
"
IHMISET kykenevät tunnistamaan väkivaltaa, silloin kun se on lyönti nyrkillä. Kaikki muu väkivalta voi jäädä helposti tunnistamatta.
Näin sanoo Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Merja Saarelainen. Hän tekee töitä Joensuun ja Kuopion Rikosuhripäivystyksessä. "
"Henkistä väkivaltaa on vaikea huomata, koska tekijä manipuloi uhria niin, että tämä näkee epänormaalin normaalina...Uhri alkaa kyseenalaistaa kaikkea itsessään ja syyttää kaikesta itseään. Tekijä on niin taitava siirtämään syyllisyyden ja häpeän uhrille...Se voi olla myös seksiin tai lapsentekoon painostamista ja kiristämistä...."
"Toinen ongelma ovat taivaan ja helvetin jatkuva vuorottelu, väkivallan kierre. Väkivallan tekojen välissä on aina hyvittelykausi, jossa palataan taas alun satumaisuuteen. Tekijä pyytää anteeksi ja vakuuttaa rakkauttaan. Uhri saa omanarvontunteensa takaisin: hän ei olekaan itse syyllinen kaikkeen.
– Kaikkien pahojen tekojen välissä tekijä annostelee ihanuutta, jotta sinulla pysyy se tunne, että se on mahdollista. Saan sen ihanan alun takaisin, "
JA taas kerrotaan vain miten uhri on päässään ajatellut nämä asiat, eikä avata sitä miksi tekijä toimii näin? Olisi todella hyädyllistä että käsiteltäisiin tätä asiaa tekijän näkökulmasta eikä aina vain uhrin. Jokaista uhria kohti kuitenkin on aina myös tekijä. Tekijäkö etsii saalistajan lailla uhreja haluamatta itse phyvää parisuhdetta ollenkaan, vain ollakseen tuollainen hirvviö? Jos näin laaja on tämä asia, kun näin paljon on kotiväkivallan uhreja suomessakin, niin olisi tosi tärkeää avata miten pinestä pojasta kasvaa tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sen väkivallan ja manipuloinnin huomaa ja tietää sitä tapahtuvan kun joka ikinen muu läheinen näin sinulle sanoo. Ei vain haluta erota. Ei voi sanoa eetten huomaa väkivaltaa, samalla kun puhuu siitä ystävälle ja ystävä sanoo kauhuissaan että eroa hyvä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ex ei luultavasti keksi hänestä mitään hyvää sanottavaa edelleenkään, vaikka erodraamasta on jo 6 vuotta. Mies oli ensin hänelle elämän suurin rakkaus, täydellisen ihailtava kiltti, osaava, älykäs ja komea. Aivan toisenlainen kuin muut miehet. Kunnes tämä ex päätti, että toisin kuin alussa sovittiin, hän haluaakin muuttaa yhteen ja perustaa perheen. Seurasi vuosien vuorottelu ihailun ja halveksunnan välillä ja rankkaa emotionaalista manipulointia, jonka seurauksena mies mm suostui [tuloksettomiin] lapsettomuushoitoihin saadakseen aikaan lapsen, jota ei itse toivonut. Kunnes mies halusi erota, silloin hänestä tuli jälleen suurin rakkaus, jonka jälkeen ei ole elämää. Kunnes ero toteutui, jonka jälkeen mies on ollut halveksuttavin olento maan päällä.
Suhtautuisin todella skeptisesti mihinkään ex-kumppaneiden 'varoituksiin', valitettavasti on mennyt luottamus ihmisten [naisten] vilpittömyyteen.
Lisään vielä, että olen nähnyt omin silmin pöyristyttäviä kiristyskirjeitä ym viestinvaihtoa, eli en ole miehenkään kertomuksen varassa tässä. Mies oli terapian tarpeessa kun pääsi viimein irti tuosta suhteesta.
On voinut olla rankkaa, sitä en tiedä. Mutta tuo mitä kirjoitat lapsettomuushoidoista on täyttä paskaa. Jos ei lasta halua, ei sellaisiin tule suostua. Se on niin yksinkertaista. Tuo mies ei näköjään kanna mistään vastuuta. Sellainen vaikutelma tulee tekstistä.
Ehkä se sitten on niin yksinkertaista. Tai sitten toiset osaa suostuttelun taidon hieman tehokkaammin kuin toiset.. Tiedä häntä, mutta seuraava 'lapanen' suostui lapsentekoprojektiin mukaan jälleen ja tällä kertaa hoidot tuotti tulosta. Eipä näytä väleissä olevan tuoreet vanhemmatkaan. Mielessä kävi varoittaa tätä uutta heti aluksi, mutta miksipä hän olisi vieraan ihmisen varoituksia uskonut ja toisaalta voihan lopputulos draamasta ja hankaluuksista huolimatta olla hänelle lopulta positiivinen. Miksi siis sekaantua, vieraiden ihmisten asioihin.
Vaikka kuinka suostuttelisi. Jestas sentään millaista porukkaa täällä on. Aikuisilla ihmisillä ei ole mitään vastuuta valinnoista.
Mitä vastuunkantoa sinä nyt olisit vailla? Mieshän totesi, että rouva saa hänet näköjään manipuloitua tekemään oman vakaumuksensa vastaisia päätöksiä, joten hän ei sellaisessa suhteessa halua jatkaa. Ja erosi. Kenellekään muulle kuin minulle ja terapeutille hän ei ole avannut eron syitä, toisin kuin ex, joka tosiaan koki tarpeellisena kampanjoida ympäriinsä sitä 'elämänsä suurinta rakkautta' vastaan. Siitähän tässä oli kysymys -kannattaako varoitella exän uutta siitä kuinka hirveä kumppani se ex on ollut ja toisaalta mikä on tällaisen yhteydenoton uskottavuus ja teho. Minä en ainakaan jatkanut tämän exän kanssa kommunikointia juuri 'voi että, toivottavasti voit pian paremmin' -toivotusta pidemmälle enkä jäänyt kuuntelemaan sitä haukkumista.
"rouva saa hänet näköjään manipuloitua tekemään oman vakaumuksensa vastaisia päätöksiä, joten hän ei sellaisessa suhteessa halua jatkaa. Ja erosi."
Itse olisin juossut pakoon tuollaista selkärangatonta lusmumiestä. Vai manipulointia?! Pahimmassa tapauksessa tässä maailmassa olisi lapsi, jota iskä ei halunnut, koska "äiti manipuloi". Säälittävää. Todella.
En puolustele tuon exän tekoja, jos kertomasi on totta. Mutta normaalilta aikuiselta ihmiseltä en kuunnelis tuollaista sontaa.
Jokainen kantaa vastuun OMISTA päätöksistä ja valinnoista.
Noh, mulla ei ole kompetenssia arvioida kenenkään psyykkistä terveyttä tai persoonallisuuden rakennetta. Joten tyydynpä tuon esimerkkitapauksen yksityiskohtien (kuten raskautumisen todennäköisyyden) ruotimisen sijasta esittämään sinulle suosituksen, ettet koskaan hankkiudu työhön tai toimeen, jossa olet [henkisen] väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa tekemisissä. Jokainenhan voi mielestäsi vain ottaa ja lähteä kun ensimmäisen kerran tulee toimineeksi suhteessaan vastoin omaa tahtoaan. Vastuu on jokaisella selkärankaisella aikuisella omista päätöksistään ja jos joku toinen niiden seurauksena tekee vaikka sen lopullisimman henkilökohtaisen ratkaisun, niin se on vaan voi voi, vastuu on tämän tekijän. Rationaalisesti vain eteenpäin, ajatuksella, etten minä sille mitään voi mitä toinen aikuinen päättää tehdä, niin ei syyllisyys paina hartioita, eikä murhe mieltä. Se on ihan juuri niin yksinkertaista. Lähtee vaan, kun vituttaa, nii.
ehkä tää on se eräs hätäkeskustyyppi :D
-otat sä pataan naiselta?
eikö oo selkärankaa laittaa vastaan?
Rautalangasta, kun joillekin tuottaa ongelmia:
Väkivallan uhriksi joutuminen ei ole oma valinta, eikä leikin asia.
Se että suostuu vastentahtoisesti lapsettomuushoitoihin, eikä ajattele syntyvää lasta, on pelkkää vastuuntunnottomuutta ja itsekeskeisyyttä.
Rautalangasta: väkivallan uhrin suostumus ei ole todellinen suostumus ja väkivaltaa on muutakin kuin fyysistä (jota tässä suhteessa oli myös, mutta henkinen aiheutti huomattavasti pahemmat vauriot)
https://nollalinja.fi/mika-on-vakivaltaa/henkinen-vakivalta/?gclid=Cj0K…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkinen_v%C3%A4kivalta
Kuinka sinä koet, että asenteesi helpottaa henkisen väkivallan uhrien kokemaa häpeää?
"
IHMISET kykenevät tunnistamaan väkivaltaa, silloin kun se on lyönti nyrkillä. Kaikki muu väkivalta voi jäädä helposti tunnistamatta.
Näin sanoo Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Merja Saarelainen. Hän tekee töitä Joensuun ja Kuopion Rikosuhripäivystyksessä. "
"Henkistä väkivaltaa on vaikea huomata, koska tekijä manipuloi uhria niin, että tämä näkee epänormaalin normaalina...Uhri alkaa kyseenalaistaa kaikkea itsessään ja syyttää kaikesta itseään. Tekijä on niin taitava siirtämään syyllisyyden ja häpeän uhrille...Se voi olla myös seksiin tai lapsentekoon painostamista ja kiristämistä...."
"Toinen ongelma ovat taivaan ja helvetin jatkuva vuorottelu, väkivallan kierre. Väkivallan tekojen välissä on aina hyvittelykausi, jossa palataan taas alun satumaisuuteen. Tekijä pyytää anteeksi ja vakuuttaa rakkauttaan. Uhri saa omanarvontunteensa takaisin: hän ei olekaan itse syyllinen kaikkeen.
– Kaikkien pahojen tekojen välissä tekijä annostelee ihanuutta, jotta sinulla pysyy se tunne, että se on mahdollista. Saan sen ihanan alun takaisin, "
JA taas kerrotaan vain miten uhri on päässään ajatellut nämä asiat, eikä avata sitä miksi tekijä toimii näin? Olisi todella hyädyllistä että käsiteltäisiin tätä asiaa tekijän näkökulmasta eikä aina vain uhrin. Jokaista uhria kohti kuitenkin on aina myös tekijä. Tekijäkö etsii saalistajan lailla uhreja haluamatta itse phyvää parisuhdetta ollenkaan, vain ollakseen tuollainen hirvviö? Jos näin laaja on tämä asia, kun näin paljon on kotiväkivallan uhreja suomessakin, niin olisi tosi tärkeää avata miten pinestä pojasta kasvaa tuollainen.
Kyllä siihen löytyy selitykset myös, kun vaan etsii. Tärkeintä on avata uhrien silmät, jotta pääsisivät pois. Tekijät harvoin ovat valmiita muutokselle.
Kirjoita vaan. Itse todellakin haluaisin tietää, mitä on mennyt pieleen edellisessä avioliitossa ja millaisia puolia mieheltä löytyy. Osaisinpa sitten huomata, jos samoja merkkejä ilmestyy meidän suhteeseen. Olen P ja jos N haluaa ottaa yhteyttä, niin se käy minulle!
Ei kannata sanoa mitään.
Pahimmassa tapauksessa teet itsestäsi hullun muiden silmissä. Todennäkösesti exäsi nyxä ei usko sinua ja kuvittelee sinun olevan vain katkera exä joka puhuu kiusallaan pahaa. Ei hän sinua usko. Hän saattaa puhua exällesikin mitä olet sanonut. Saat vielä exänkin kimppuusi. Sitten hän vielä kertoo kavereilleen "hullusta" sinusta.
Soppa on valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahimmassa tapauksessa, jos ex on narsisti, hänen nyxä on peilinarsisti, joka juurikin kukoistaa exäsi kanssa ( inverted narcissist). Sulle siinä käy huonosti.
Lukematta nyt kejua ollenkaan, totean vaan että jos joskus tulisi ero ja sen jälkeen uusi suhde, niin takuulla olisin yhteydessä miehen eksään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Mitä se taloudellinen väkivalta tarkkaan ottaen oli?
En ole se, jolle kysymyksesi esitit, mutta kerron silti omakohtaista kokemustani taloudellisesta väkivallasta. Taustoitan sen verran, että suhde on nyt päättynyt, se kesti yli 20 vuotta. Eli yhteen mentiin parikymppisinä. Suhteen alussa kulut maksoi se, kummalla sattui rahaa olemaan. Käytännössä ensimmäiset vuodet se olin minä, koska hän opiskeli ja itse olin töissä. Halusin opiskelemaan alalle, johon opiskelupaikkoja oli vuosittain jaossa muutamia kymmeniä. Kolmannella yrittämällä sain opiskelupaikan. Ensimmäisenä opiskeluvuotenani hänkin opiskeli edelleen, jolloin otimme käytännöksi kulujen jakamisen tasan puoliksi. Hänen valmistuttuaankin kulut jaettiin näin. Kumpikin toki huolehti omista auto-, puhelin- ja vaatekuluistaan.
Valmistuttuani oma työtilanteeni oli satunnainen ja tulot vaihtelivat suuresti. Hänen uransa oli nousujohteinen ja työtulot noin kolminkertaiset omiini nähden. Kulut maksettiin edelleen täysin puoliksi. Usein hänen vaatimuksestaan tehtiin hankintoja (olkoon se sohva, ravintolaillallinen tai ihan vain ruokakaupassa jokin ns. turhuus) ja kulut maksettiin edelleen eurolleen puoliksi. Jos sanoin, etten voi/halua/minulla ei ole varaa, hän armollisesti saattoi jättää asian ostamatta. Ja vihoitteli sitten kotona. Syyllisti myös esim. uudesta (usein kirpparilta ostetusta) talvitakista, että siihen kyllä oli varaa, mutta ei hänen haluamaansa asiaan.
Myöhemmin olen ymmärtänyt, että tämä oli hänen tapansa pitää minut ns. kurissa. Hän piti huolen, ettei minulle koskaan jäänyt yhtään rahaa, tili oli aina tyhjä jo ennen seuraavaa tilipäivää. Suhteemme päättymisen jälkeen näin ei ole käynyt kertaakaan.
Eihän tuossa ole mitään taloudellista vallankäyttöä. Teillä vaan oli hyvin erilainen tulotaso. Tottakai miehellä jää enemmän käteen kun hän tienasi paljon paremmin. Hänen siivellään sinullakin oli varaa elintasoon, josta yksin olisit pystynyt vain haaveilemaan. Toivottavasti osasit edes arvostaa sitä.
Taloudellista hyväksikäyttöä on se, että varattomampi osapuoli yrittää hyötyä varakkaammasta. Tällaiseen ei ikinä pidä suostua. Tämä on yleisin syy, miksi miehet eivät arvosta vaimojaan.
Jos puolisoilla on hyvin erilainen tulotaso, kannattaa taloudet pitää erillään. Tai sitten valitaan elintaso, että kummallakin on siihen tasapuolisesti varaa.
🇺🇦🇮🇱
Ei vaikuta heidän suhteeseen mitenkään vaikka kirjoittaisit. Lähinnä sinä olisit syyllinen. Tulee tunne että et ole päässyt suhteestasi eroon, Oletko kuullut sanontaa että viestintuoja ammutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä exän nyxä tajuaa jo. Häntä on pieksetty jo monta kertaa.
ap siis kaipaa varakkaan exän tarjoamaa hyvää elintasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laske irti. Mikä sinä olet viestitää omia traumoja? Mene käsittelee asiasiasi lyhyt terapiaan!Niin pystyt jatkaa elämääsi.
Mulle on kerrottu kaikenlaista seurustelukumppaneistani, enkä ole tehnyt niillä "tiedoilla" mitään. Sovimme mieheni kanssa kun aloimme olemaan yhdessä että jos joku tulee sönkkäämään jotain toisen menneisyydestä, niin tätä ei edes kuunnella vaan sanotaan heti topakasti että en ole kiinnostunut näkemyksestäsi.
Molemmilla on kokemuksia mustamaalaamisesta, joten emme halunneet sitä meidän suhteeseen, sillä se vain myrkyttää kun joutuu epäilemään toista vaikka tutustuminenkin on vielä ihan kesken. Yleensähän noiden juoruamisten taustalla on se että halutaan pilata toisten onni.
Olemme nyt olleet 8v naimisissa ilman ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uutta kumppania voi varoittaa, jos henkilö on vaarallinen/väkivaltainen/rikollinen/vakasti voi uhata toisen elämää. Siitä ei mennä viestittelemään, jos toinen on "ilkeä ja idiootti ja ei osaa kommunikoida ja lähtee ovet paukkuen ja ei maksa laskujaan ja on epäkohtelias kavereille...". Siis tollasta perushöttöä, jos ihminen on epätäydellinen tai vaikka täysi toope, niistä ei kuulu huudella eksien uusien kumppaneille.
Kokisin kyllä vastuukseni varoittaa, jos ajattelisin että uusi kumppani voi tulla kuolemaan. Mutta muuten ei minun ja eksän riidat ja huonot elämät ja valinnat ole mitään, mistä kuuluisi nykyisiä kumppaneita tiedottaa.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Mitä se taloudellinen väkivalta tarkkaan ottaen oli?
En ole se, jolle kysymyksesi esitit, mutta kerron silti omakohtaista kokemustani taloudellisesta väkivallasta. Taustoitan sen verran, että suhde on nyt päättynyt, se kesti yli 20 vuotta. Eli yhteen mentiin parikymppisinä. Suhteen alussa kulut maksoi se, kummalla sattui rahaa olemaan. Käytännössä ensimmäiset vuodet se olin minä, koska hän opiskeli ja itse olin töissä. Halusin opiskelemaan alalle, johon opiskelupaikkoja oli vuosittain jaossa muutamia kymmeniä. Kolmannella yrittämällä sain opiskelupaikan. Ensimmäisenä opiskeluvuotenani hänkin opiskeli edelleen, jolloin otimme käytännöksi kulujen jakamisen tasan puoliksi. Hänen valmistuttuaankin kulut jaettiin näin. Kumpikin toki huolehti omista auto-, puhelin- ja vaatekuluistaan.
Valmistuttuani oma työtilanteeni oli satunnainen ja tulot vaihtelivat suuresti. Hänen uransa oli nousujohteinen ja työtulot noin kolminkertaiset omiini nähden. Kulut maksettiin edelleen täysin puoliksi. Usein hänen vaatimuksestaan tehtiin hankintoja (olkoon se sohva, ravintolaillallinen tai ihan vain ruokakaupassa jokin ns. turhuus) ja kulut maksettiin edelleen eurolleen puoliksi. Jos sanoin, etten voi/halua/minulla ei ole varaa, hän armollisesti saattoi jättää asian ostamatta. Ja vihoitteli sitten kotona. Syyllisti myös esim. uudesta (usein kirpparilta ostetusta) talvitakista, että siihen kyllä oli varaa, mutta ei hänen haluamaansa asiaan.
Myöhemmin olen ymmärtänyt, että tämä oli hänen tapansa pitää minut ns. kurissa. Hän piti huolen, ettei minulle koskaan jäänyt yhtään rahaa, tili oli aina tyhjä jo ennen seuraavaa tilipäivää. Suhteemme päättymisen jälkeen näin ei ole käynyt kertaakaan.
Eihän tuossa ole mitään taloudellista vallankäyttöä. Teillä vaan oli hyvin erilainen tulotaso. Tottakai miehellä jää enemmän käteen kun hän tienasi paljon paremmin. Hänen siivellään sinullakin oli varaa elintasoon, josta yksin olisit pystynyt vain haaveilemaan. Toivottavasti osasit edes arvostaa sitä.
Taloudellista hyväksikäyttöä on se, että varattomampi osapuoli yrittää hyötyä varakkaammasta. Tällaiseen ei ikinä pidä suostua. Tämä on yleisin syy, miksi miehet eivät arvosta vaimojaan.
Jos puolisoilla on hyvin erilainen tulotaso, kannattaa taloudet pitää erillään. Tai sitten valitaan elintaso, että kummallakin on siihen tasapuolisesti varaa.
Kyllä tuo oli henkistä ja taloudellista väkivaltaa. Ei se, että kulut jaetaan puoliksi, mikä on aika urpoa lähtökohtaisesti... vaan syyllistäminen, vaatiminen. Ja tietysti se on vallankäyttöä myös, jos varmistetaan että toiselta on tili aina tyhjänä, toisen mahdollisuudet elämään ja valintoihin on kapeampia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ex ei luultavasti keksi hänestä mitään hyvää sanottavaa edelleenkään, vaikka erodraamasta on jo 6 vuotta. Mies oli ensin hänelle elämän suurin rakkaus, täydellisen ihailtava kiltti, osaava, älykäs ja komea. Aivan toisenlainen kuin muut miehet. Kunnes tämä ex päätti, että toisin kuin alussa sovittiin, hän haluaakin muuttaa yhteen ja perustaa perheen. Seurasi vuosien vuorottelu ihailun ja halveksunnan välillä ja rankkaa emotionaalista manipulointia, jonka seurauksena mies mm suostui [tuloksettomiin] lapsettomuushoitoihin saadakseen aikaan lapsen, jota ei itse toivonut. Kunnes mies halusi erota, silloin hänestä tuli jälleen suurin rakkaus, jonka jälkeen ei ole elämää. Kunnes ero toteutui, jonka jälkeen mies on ollut halveksuttavin olento maan päällä.
Suhtautuisin todella skeptisesti mihinkään ex-kumppaneiden 'varoituksiin', valitettavasti on mennyt luottamus ihmisten [naisten] vilpittömyyteen.
Lisään vielä, että olen nähnyt omin silmin pöyristyttäviä kiristyskirjeitä ym viestinvaihtoa, eli en ole miehenkään kertomuksen varassa tässä. Mies oli terapian tarpeessa kun pääsi viimein irti tuosta suhteesta.
On voinut olla rankkaa, sitä en tiedä. Mutta tuo mitä kirjoitat lapsettomuushoidoista on täyttä paskaa. Jos ei lasta halua, ei sellaisiin tule suostua. Se on niin yksinkertaista. Tuo mies ei näköjään kanna mistään vastuuta. Sellainen vaikutelma tulee tekstistä.
Ehkä se sitten on niin yksinkertaista. Tai sitten toiset osaa suostuttelun taidon hieman tehokkaammin kuin toiset.. Tiedä häntä, mutta seuraava 'lapanen' suostui lapsentekoprojektiin mukaan jälleen ja tällä kertaa hoidot tuotti tulosta. Eipä näytä väleissä olevan tuoreet vanhemmatkaan. Mielessä kävi varoittaa tätä uutta heti aluksi, mutta miksipä hän olisi vieraan ihmisen varoituksia uskonut ja toisaalta voihan lopputulos draamasta ja hankaluuksista huolimatta olla hänelle lopulta positiivinen. Miksi siis sekaantua, vieraiden ihmisten asioihin.
Vaikka kuinka suostuttelisi. Jestas sentään millaista porukkaa täällä on. Aikuisilla ihmisillä ei ole mitään vastuuta valinnoista.
Mitä vastuunkantoa sinä nyt olisit vailla? Mieshän totesi, että rouva saa hänet näköjään manipuloitua tekemään oman vakaumuksensa vastaisia päätöksiä, joten hän ei sellaisessa suhteessa halua jatkaa. Ja erosi. Kenellekään muulle kuin minulle ja terapeutille hän ei ole avannut eron syitä, toisin kuin ex, joka tosiaan koki tarpeellisena kampanjoida ympäriinsä sitä 'elämänsä suurinta rakkautta' vastaan. Siitähän tässä oli kysymys -kannattaako varoitella exän uutta siitä kuinka hirveä kumppani se ex on ollut ja toisaalta mikä on tällaisen yhteydenoton uskottavuus ja teho. Minä en ainakaan jatkanut tämän exän kanssa kommunikointia juuri 'voi että, toivottavasti voit pian paremmin' -toivotusta pidemmälle enkä jäänyt kuuntelemaan sitä haukkumista.
"rouva saa hänet näköjään manipuloitua tekemään oman vakaumuksensa vastaisia päätöksiä, joten hän ei sellaisessa suhteessa halua jatkaa. Ja erosi."
Itse olisin juossut pakoon tuollaista selkärangatonta lusmumiestä. Vai manipulointia?! Pahimmassa tapauksessa tässä maailmassa olisi lapsi, jota iskä ei halunnut, koska "äiti manipuloi". Säälittävää. Todella.
En puolustele tuon exän tekoja, jos kertomasi on totta. Mutta normaalilta aikuiselta ihmiseltä en kuunnelis tuollaista sontaa.
Jokainen kantaa vastuun OMISTA päätöksistä ja valinnoista.
Yllättävän suuri osuus lapsista on sellaisia, joita isä ei oikeastaan olisi halunnut, mutta suostui kun tuleva äiti uhkasi muuten laittaa jalat ristiin. Loppuuhan se seksi tosin yleensä muutenkin lapsen tuloon, joten nämä miehet on enempi tyhmänsorttisia. Mutta heitä on paljon.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Tuo on hankala ongelma. Siis kun tietää, mihin ongelmiin seuraavakin kumppani tulee eksän kanssa todnäk joutumaan. Minulla oli kauan sitten selvästi narsistinen paljon valehteleva miesystävä. Monesti mietin meidän suhteen jo loputtua, millaisia kärsimyksiä tämä mies aiheuttaa uudelle kumppanilleen.
Tai sitten hän löytää vielä hullumman kumppanin ja mies pistetään kuriin.
Alue: Aihe vapaa
"
IHMISET kykenevät tunnistamaan väkivaltaa, silloin kun se on lyönti nyrkillä. Kaikki muu väkivalta voi jäädä helposti tunnistamatta.
Näin sanoo Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Merja Saarelainen. Hän tekee töitä Joensuun ja Kuopion Rikosuhripäivystyksessä. "
"Henkistä väkivaltaa on vaikea huomata, koska tekijä manipuloi uhria niin, että tämä näkee epänormaalin normaalina...Uhri alkaa kyseenalaistaa kaikkea itsessään ja syyttää kaikesta itseään. Tekijä on niin taitava siirtämään syyllisyyden ja häpeän uhrille...Se voi olla myös seksiin tai lapsentekoon painostamista ja kiristämistä...."
https://yle.fi/a/3-10399350